Laboratoriokokein varmistettu kliininen kilpirauhasen vaajatoiminta (hypotyreoosi) edellyttää aina hoitoa. Ensisijaisena hoitona käytetään kilpirauhashormonia eli tyroksiinia. Tuoreen Käypä hoito -suosituksen mukaan sairaus vaatii säännöllistä seurantaa.
”Käypä hoito -suositus yhtenäistää ja selkeyttää kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnostiikkaa, hoitoa ja seurantaa. Lisäksi se tarjoaa näyttöön perustuvia ratkaisuja yleisimpiin potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten hoidossa kokemiin haasteisiin,” suositustyöryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Saara Metso sanoo.
Sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä. Hypotyreoosin riskiä lisäävät muun muassa ikä ja muut autoimmuunisairaudet, suvussa esiintyvät kilpirauhasen toimintahäiriöt, kilpirauhasen leikkaus sekä kaulan alueen sädehoito.
Myös jodin liian vähäinen saanti voi altistaa kilpirauhasen vajaatoiminnalle, mutta Suomessa jodin puutteesta johtuva hypotyreoosi on harvinainen, koska meillä jodia lisätään suolaan ja elintarvikkeisiin.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat usein epäspesifisiä – samanlaisia oireita ilmenee muissakin somaattisissa ja psyykkisissä sairauksissa. Tavallisia oireita ja löydöksiä ovat väsymys, kuiva iho, turvotus, palelu, muisti- ja kuukautishäiriöt, lapsettomuus, korkea kolesteroli ja anemia.
Suosituksen mukaan epäily kilpirauhasen vajaatoiminnasta voi syntyä oireiden perusteella, mutta diagnoosin tulee perustua laboratoriotutkimuksiin. Niistä tärkeimmät ovat tyreoideaa stimuloiva hormoni eli tyreotropiini (TSH) ja vapaa tyroksiini (T4-V).
Ensisijaisena hoitona tyroksiini – yhdistelmähoitoa voidaan harkita huolellisen selvityksen jälkeen
Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidon tavoitteena on potilaan oireettomuus sekä TSH-arvon saaminen viitealueelle. Ensisijaisena hoitona käytetään kilpirauhashormonia eli tyroksiinia. Hoitoa ei tule aloittaa, jos kilpirauhaskokeet ovat viitealueella, vaikka potilaalla olisi kilpirauhasen vajaatoimintaan sopivia oireita, kuten ylipainoa tai väsymystä.
”Yksi lähtökohta suosituksen tekemiselle oli potilaiden kokema tyytymättömyys hoitoon ja hoitotuloksiin. Syyt ovat moninaiset ja vaihtelevat yksilöllisesti. Suositus tarjoaa kattavat ja strukturoidut ohjeet näiden tilanteiden ratkaisemiseksi,” Metso kertoo.
Kilpirauhasen vajaatoiminta vaatii säännöllistä seurantaa, koska tyroksiinin annostarve voi muuttua. Liian suuri tai pieni annos lisää sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Lisäksi työikäinen saattaa tarvita tukea työkyvyn ylläpitämisessä, koska hypotyreoosipotilailla on suurentunut sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen riski.
”Jos potilas ei koe voivansa hyvin asianmukaisesti toteutetusta tyroksiinihoidosta huolimatta, tilannetta selvitellään vastaanotolla ja huomioidaan oireiden erotusdiagnostiset vaihtoehdot, potilaan asianmukainen informointi sekä vertaistuen tarve,” Saara Metso summaa.
Endokrinologian erikoislääkäri tai kilpirauhassairauksien hoitoon perehtynyt sisätautilääkäri voi suunnitella hoitokokeilun synteettisen levotyroksiinin (T4) ja liotyroniinin (T3) yhdistelmähoidolla, mikäli potilaalla on oireita viitealueella olevasta TSH-arvosta huolimatta ja muiden sairauksien, lääkkeiden, elämäntilanteen ja elintapojen vaikutukset oireisiin on tutkittu.
Tutustu Kilpirauhasen vajaatoiminnan Käypä hoito -suositukseen »