Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti on Suomen yleisin maksataudin muoto. Kuolleisuus maksakirroosiin on maassamme Euroopan huippua. Ensimmäinen Käypä hoito -suositus ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin hoidosta julkaistaan Lääkäri 2020 -tapahtuman yhteydessä 8.1.2020. Suosituksessa ehdotetaan riskiryhmiin kuuluville laboratoriotestiä ja lisäresursointia alkavan kirroosin toteamiseen tarvittaviin kuvantamislaitteisiin. Lihavuuden hoito on keskeistä ennaltaehkäisyssä. Maksasairaus on erityinen syy lihavuusleikkaukseen.
Vakavien maksatapahtumien merkittävimmät ennustajat Suomessa ovat ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin riskitekijät tyypin 2 diabetes ja vyötärölihavuus ja lisäksi alkoholiperäisen rasvamaksataudin syy liiallinen alkoholin käyttö.
Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti on tautikirjo, jossa suurimmalla osalla (25 prosenttia suomalaisista) on pelkkä rasvamaksa. Rasvamaksa lisää riskiä sairastua diabetekseen ja sydäntautiin. Maksan rasvoittumista ei lääkärin vastaanotolla näe, mutta se esiintyy usein henkilöillä, joilla on diabetes tai ns. metabolinen oireyhtymä (ylipaino, kohonneet verensokeri- ja triglyseridirasva-arvot, matala hyvä kolesteroli ja kohonnut verenpaine).
Pelkkä rasvamaksa voi edetä aina kirroosiin asti ja tällöin myös maksasolusyövän riski kasvaa. Rasvamaksatautia esiintyy myös lapsilla ja nuorilla. Se on myös heillä yleisin maksasairaus. Rasvamaksatauti on useimmiten oireeton kunnes ’maksa pettää’. Nämä henkilöt tulisi tunnistaa, jotta estettäisiin vakavia maksatapahtumia.
- Käypä hoito -suosituksessa ehdotetaan, että tyypin 2 diabeetikoille ja niille metabolista oireyhtymää poteville, joilla maksa-arvot ovat viitealueen yläpuolella, tehdään ns. FIB-4 laboratoriotesti. Tämä laboratoriotesti tulisi tehdä kaikille tyypin 2 diabeetikoille määräaikaistarkistuksen yhteydessä. Testi on halpa ja se lasketaan maksa-arvojen, iän ja verihiutaleiden määrän perusteella. Jos testi viittaa korkeaan riskiin, suositellaan elastografia-kuvauksen tekemistä. Elastografia on ultraäänityyppinen kajoamaton tutkimus, jonka teko kestää noin 10 minuuttia ja se kertoo onko maksassa maksakirroosin riskiä lisäävää sidekudoslisää. Jos näin on, voidaan laihdutuksella ja liikunnalla hävittää sekä ylimääräinen rasva- että sidekudoslisä. Tällaiset potilaat tulisi ohjata erikoissairaanhoidon arvioon ja heidän elintapamuutoksia tulisi tukea erityisen aktiivisesti, selvittää suositustyöryhmän puheenjohtaja, professori Hannele Yki-Järvinen.
Erikoissairaanhoidossa voidaan aloittaa myös lääkehoito, joskaan vielä ei ole olemassa virallisesti lääkeviranomaisen hyväksymiä valmisteita ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin hoitoon. Ruokavaliohoidossa on tärkeää välttää tyydyttynyttä rasvaa, energiatiheitä sokereita ja alkoholia sekä suosia monityydyttymättömien rasvojen käyttöä. Elleivät elintapamuutokset onnistu, on maksan sidekudoslisän toteaminen lisäsyy harkita lihavuusleikkausta, joka tehoaa hyvin ei-alkoholiperäiseen rasvamaksatautiin, jopa silloin kun kirroosi on kehittynyt. Näin vältetään maksan siirtoja, joita on Suomessa tehty lisääntyvästi ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin vuoksi.
Ydinasiat
- Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti on Suomen yleisin maksataudin muoto
- Suomi on Euroopan huipulla kirroosikuolleisuudessa
- Uusi laboratoriokoe kaikille tyypin 2 diabeetikoille määräaikaistarkastuksessa
- Ns. elastografia-kuvantamistutkimuksen saatavuutta tulisi parantaa
- Laihdutus tavanomaisin keinoin vaikuttaa edullisesti sekä maksan rasvaan että sidekudoslisään
- Lihavuuskirurgialla voidaan hoitaa jopa maksakirroosia. Maksan sidekudoslisä on erityinen syy tehdä lihavuusleikkaus, elleivät elintapamuutokset ole onnistuneet
Suosituksen on laatinut Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Tutustu uuteen Ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin Käypä hoito -suositukseen >>