Takaisin Tulosta

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti

Lääkärin käsikirja
6.10.2025 • Viimeisin muutos 6.10.2025
Pekka Raatikainen

Keskeistä

  • EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnissä potilaan sydäntä monitoroidaan jatkuvasti kannettavalla rekisteröintilaitteella tavanomaisissa toimissa sydämen rytmihäiriöiden (nopea- tai hidaslyöntisyys) tai tajunnanhäiriöiden selvittämiseksi.
  • Yleisimmät tekniikat ovat tavanomainen Holter-tutkimus (1–2 vrk), tapahtuma-EKG (2–4 viikkoa) ja ihonalainen rytmivalvuri (12–36 kk).
  • Negatiivinen tulos Holter-tutkimuksessa ei sulje pois vakavia rytmihäiriöitä, jos oireita ei esiintynyt tutkimuksen aikana. Toisaalta normaali rytmi tyypillisen oireen aikana poissulkee rytmihäiriöetiologian ja siirtää tutkimukset toisaalle.

Indikaatiot

  • Nopealyöntisyyskohtausten selvittely
  • Hidaslyöntisyyden tai pausseihin viittaavien oireiden selvittely (epäily sinus- tai eteiskammiosolmukkeen toimintahäiriöstä)
  • Muljahdusten ja rytmihäiriötuntemusten selvittely (esim. lisälyöntien määrä)
  • Rytmihäiriöiden estohoidon tehon arviointi (esim. eteisvärinä, lisälyönnit)
  • Pysyvän eteisvärinän kammiotaajuuden arviointi
  • Epäselvän tajunnanhäiriö-, huimaus- tai kouristuskohtauksen selvittely
  • Kryptogeenisen aivohalvauksen selvittely
  • Poikkeustapauksissa EKG:n pitkäaikaisrekisteröintiä voidaan käyttää myös
    • iskemian diagnostiikassa ja monitoroinnissa
    • tahdistimen häiriöiden selvittelyssä ja säätöjen optimoinnissa
    • riskiammateissa (esim. lentäjänä) toimivien kelpoisuusarvioinnissa.
  • ”Terapeuttiseen” Holter-tutkimukseen pitää suhtautua pidättyvästi, sillä EKG-pitkäaikaisrekisteröinnin käyttö ilman selvää aihetta voi johtaa vaikeisiin tulkintaongelmiin löydöksen kliinisestä merkityksestä.

Menetelmän valinta

  • EKG:n pitkäaikaisrekisteröintimenetelmää valittaessa keskeinen kysymys on oireiden esiintymistaajuus ja se, kykeneekö potilas käynnistämään EKG:n tallennuksen oireiden ilmaantuessa.
  • Tavanomaisessa Holter-tutkimuksessa (1–2 vrk) käytetään yleensä kolmikanavaista rekisteröintiä, jossa elektrodit kiinnitetään potilaan rintakehälle standardipaikkoihin. Se soveltuu parhaiten lähes päivittäin esiintyvien oireiden selvittelyyn.
    • Nykyään käytössä on järjestelmiä, joiden avulla rekisteröinti voidaan tehdä esim. terveyskeskuksessa, ja kardiologi voi tarkistaa sen ja antaa hoito-ohjeet internetin kautta. Tämä parantaa tutkimuksen saatavuutta.
    • Rekisteröintiä voidaan tarvittaessa jatkaa jopa usean viikon ajan käyttämällä erikoiselektrodeja tai liimaamalla koko laite sydämen kohdalle (ns. tarra-Holter).
  • Tapahtuma-EKG:n (2–4 viikkoa) tärkein käyttöalue on kohtauksittaisten nopealyöntisyyskohtausten selvittely. Luonteensa takia se ei sovellu oireettomien rytmihäiriöiden tutkimiseen. Lisäksi sen käyttöä rajoittaa se, että potilaan pitää pystyä aktivoimaan tallennus oireen aikana.
    • Potilaalla on mukanaan pieni kannettava rekisteröintilaite, jonka avulla hän voi tallentaa EKG:n oireiden ilmaantuessa esim. painamalla laitetta peukaloilla.
    • Tallenteet lähetetään analysoitavaksi yleensä joko matkapuhelinverkon tai langattoman internetyhteyden välityksellä. Käytössä on myös tähän tarkoitukseen soveltuvia älypuhelinsovelluksia.
  • Rytmivalvuri (3–4 v) on harvemmin käytettävä jatkuvaan rytmin seurantaan tarkoitettu potilaan rintakehän ihon alle asennettava laite. Sen tärkein käyttöalue on harvoin esiintyvien, epäselviksi jääneiden tajuttomuuskohtausten selvittely.
    • Ennalta säädettyjen kriteerien (esim. paussin kesto, syketaajuus) täyttyessä EKG tallentuu laitteen muistiin myöhempää analysointia varten. Lisäksi potilas voi käynnistää EKG:n tallennuksen tyypillisten oireiden ilmaantuessa.
    • Epäiltäessä kohtauksittaista SVT:tä on yleensä parempi edetä suoraan elektrofysiologiseen tutkimukseen kuin asentaa rytmivalvuri.
  • Sydämentahdistimet ja rytmihäiriötahdistimet seuraavat sydämen rytmiä jatkuvasti. Ne pystyvät kohtauksen aikana tallentamaan sydämen sisäisen EKG-rekisteröinnin automaattisesti tai potilaan aktivoimana, mitä kannattaa hyödyntää tahdistinpotilaiden oireiden selvittelyssä. Laitteita ei kuitenkaan pidä asentaa vain diagnostisessa tarkoituksessa.
  • Viime aikoina käyttöön on tullut älypuhelinsovelluksia ja kannettavia laitteita, joiden avulla potilas voi omatoimisesti seurata sydämen rytmiä. Ne soveltuvat erityisesti eteisvärinän seulontaan ja kohtauksittaisen SVT:n diagnostiikkaan. Potilaita kannattaa kannustaa niiden käyttöön. Jos laite ei rekisteröi EKG:tä, diagnoosi pitää varmentaa muulla menetelmällä.

Tulkinta

  • EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin tulkinnasta vastaa kardiologi tai muu menetelmän käyttöön ja tulkintaan perehtynyt lääkäri.
    • Hänen on oltava perillä automaattisten analysointimenetelmien rajoituksista ja virhelähteistä (artefaktit, leveäkompleksisten lisälyöntien luokittelu jne.). Kaikki poikkeavat löydökset on tarkastettava manuaalisesti.
  • EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnistä saatu informaatio on aina suhteutettava potilaan ikään, sydän- ja muihin sairauksiin sekä tutkimuksen aikana ilmenneisiin oireisiin.
    • Ilman riittäviä esitietoja (kunnollinen lähete) ja huolellisesti täytettyä oirepäiväkirjaa löydösten patologisuuteen ei aina voida ottaa varmaa kantaa.
    • Poikkeuksena on eteisvärinä, joka on tukosvaaran takia aina merkittävä löydös oireista riippumatta (ks. tarkemmin alla).

Tyypillisiä löydöksiä ja niiden kliininen merkitys

  • Hoitava lääkäri saa nähtäväkseen yleensä vain lausunnon sekä joitakin tulosteita tutkimuksen tulkinnan kannalta oleellisista kohdista. Alla on esitetty joitakin vinkkejä tavallisten löydösten tulkintaan.
  • Yksittäisiä lisälyöntejä ja lyhyitä takykardiapyrähdyksiä (3–10 lyöntiä) tavataan usein myös terveillä ja oireettomilla henkilöillä.
    • Holter-raporttia tarkasteltaessa on huomioitava, että analyysiohjelmat tulkitsevat leveäkompleksisen lyönnin lähes aina kammioperäiseksi.
    • Jos todetaan runsaasti kammiolisälyöntejä (> 3 000–5 000/vrk), on aiheellista varmistaa, että sydän on rakenteellisesti ja toiminnallisesti terve. Tavallisimmat jatkotutkimukset ovat sydämen kaikututkimus, kliininen rasituskoe ja sepelvaltimoiden tietokonetomografia.
    • Runsaat eteislisälyönnit (”P-on-T”) voivat olla merkki piilevästä eteisvärinätaipumuksesta.
  • Pitkäkestoinen leveä- tai kapeakompleksinen takykardia edellyttää oireista riippumatta aina tarkempia kardiologisia tutkimuksia ja hoitoa.
  • Pitkäaikaisrekisteröinnissä todettava eteisvärinä on oireettomanakin aina aihe antikoagulaatiohoitoon, jos potilaalla on myös muita aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöitä (CHA2DS2VA ≥ 2; laskuri «CHA2DS2VA-pisteytys ja HAS-BLED- indeksi»1); ks. «Antikoagulaatiohoidon aiheet ja toteutus eteisvärinässä»1.
  • Yksittäisen sinustauon ja hetkittäin esiintyvän eteis-kammiojohtumishäiriön kliininen merkitys riippuu niihin liittyvistä oireista.
    • Oireeton bradykardia ei yleensä ole tahdistimen asentamisen aihe, mutta voimakasoireiset lyhyetkin (2–3 s) paussit voivat olla aihe tahdistimen asentamiseen.
    • Yöaikaan todettava sinusbradykardia, lyhyt sinustauko (< 3–4 s) ja Mobitz 1 -tyyppinen eteis-kammiojohtumishäiriö ovat normaali-ilmiöitä nuorilla terveillä henkilöillä.
  • EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnissä todettuihin ST–T-muutoksiin pitää aina suhtautua varauksella. Iskemian diagnostiikkaa voidaan parantaa käyttämällä 12-kytkentäistä Holter-laitetta.
  • ”Negatiivinen” Holter-tutkimus ei sulje pois vakavia rytmihäiriöitä, jos oireita ei esiintynyt tutkimuksen aikana. Toisaalta, normaali rytmi oireen aikana poissulkee rytmihäiriöetiologian ja siirtää tutkimukset toisaalle.

Kirjallisuutta

  1. Raatikainen P, Korhonen P, Virtanen R. EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti. Teoksessa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, ym. (toim.). Kardiologia. 4., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2024, s. 149–159. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/opk04502»1 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  2. Varma N, Cygankiewicz I, Turakhia M, ym. 2021 ISHNE/ HRS/ EHRA/ APHRS collaborative statement on mHealth in Arrhythmia Management: Digital Medical Tools for Heart Rhythm Professionals: From the International Society for Holter and Noninvasive Electrocardiology/Heart Rhythm Society/European Heart Rhythm Association/Asia Pacific Heart Rhythm Society. Ann Noninvasive Electrocardiol 2021;26(2):e12795 «PMID: 33513268»PubMed
  3. Korhonen P, Raatikainen P, Viitasalo M. EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti. Duodecim 2021;137(1):79-89. «EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti (1/2021)»2
  4. Steinberg JS, Varma N, Cygankiewicz I, ym. 2017 ISHNE-HRS expert consensus statement on ambulatory ECG and external cardiac monitoring/telemetry. Ann Noninvasive Electrocardiol 2017;22(3):e12447 «PMID: 28480632»PubMed
  5. Dubner S, Auricchio A, Steinberg JS, ym. ISHNE/EHRA expert consensus on remote monitoring of cardiovascular implantable electronic devices (CIEDs). Ann Noninvasive Electrocardiol 2012;17(1):36-56 «PMID: 22276627»PubMed