Tuberkuloosilääkitys avohoidossa
Lääkärin käsikirja
22.12.2025 • Viimeisin muutos 22.12.2025
Tuula Vasankari ja Hanna-Riikka Kreivi
Keskeistä
- Lääkeyhdistelmä on pääosin sama riippumatta tuberkuloosimuutosten sijainnista elimistössä. Lääkeresistenssin mahdollisuus ja aikaisempi hoito vaikuttavat lääkevalintaan ja tuberkuloosimuutosten sijainti lääkehoidon pituuteen.
- Tuberkuloosin hoidossa käytettävät lääkkeet, sairaalahoito ja seurantakäynnit ovat potilaalle maksuttomia.
- Standardilääkeyhdistelmänä on rifampisiini (RIF) ja isoniatsidi (INH) 6 kk:n ajan ja lisäksi etambutoli (EMB) ja pyratsiiniamidi (PZA) 2 ensimmäisen kk:n ajan.
-
Lääkkeiden säännöllinen ottaminen on keskeistä hoidon onnistumiselle.
Lääkehoidon periaatteet evd
- Tuberkuloosihoito aloitetaan ja sitä seurataan erikoissairaanhoidossa. Valvottu avohoito toteutetaan paikallisista käytännöistä riippuen joko erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa.
- Kaikki tuberkuloosin hoito on potilaalle maksutonta. Lääkkeet annetaan erikoissairaanhoidon sairaala-apteekista. Reseptiin merkitään, että kyseessä on tartuntatautilain mukainen maksuton lääke yleisvaarallisen tartuntataudin hoitoon.
- Poikkeuksia lukuun ottamatta (esim. HIV-potilaat ja tavanomaisille lääkkeille resistentit tuberkuloosikannat) standardihoito tuberkuloosissa on rifampisiini (RIF) ja isoniatsidi (INH) 6 kk:n ajan ja 2 ensimmäisen kk:n ajan etambutoli (EMB) ja pyratsiiniamidi (PZA).
- Lääkehoidon tarkemmat ohjeet voi tarkistaa TB-lääkeapurista. «https://tuberkuloosi.fi/tb-apuri/#/»1
- Tavallisesti käytetyt annokset: RIF 600 mg (< 50 kg painavalle 450 mg), INH 300 mg, PZA 1 500 mg (< 55 kg painavalle 1 000 mg ja > 75 kg painavalle 2 000 mg) ja EMB 1 250 mg 65–75 kg painavalle (< 55 kg painavalle 750 mg, 55–65 kg painavalle 1 000 mg ja > 75 kg painavalle 1 500 mg)
- Fluorokinolonit eivät kuulu tuberkuloosin peruslääkkeisiin «Substituting or adding fluoroquinolones to established first-line antituberculous drug regimens may not give additional benefits.»C, mutta luutuberkuloosissa niitä suositellaan, ja ne voivat olla tarpeen myös erityistapauksissa.
- Keskushermoston tuberkuloosin «Aivokalvotulehdukset aikuisella»1 hoito tulisi aloittaa jo, kun tuberkuloosimeningiittiä epäillään, koska viljelytuloksen valmistuminen vie aikaa. Useimmiten hoitoon liitetään fluorokinoloni.
- Yleislääkärin tai toisen alan erikoislääkärin on syytä huomioida potilaan käyttämä tuberkuloosilääkitys.
- Potilaan oireet tai laboratoriolöydökset saattavat johtua hänen käyttämistään lääkkeistä.
- Interaktiot muiden lääkkeiden kanssa pitää selvittää (huomioi varfariinihoito RIF:n aloituksessa ja lopetuksessa).
- Potilas ottaa kaikki lääkkeensä yleensä yhdellä kertaa aamulla. Lääkkeiden säännöllinen ottaminen on tärkein paranemisen edellytys.
Valvottu lääkehoito
- Kaikille potilaille ohjelmoidaan valvottu lääkehoito. Yleisvaarallisessa tartuntataudissa hoito on maksutonta ja pakollista. Potilas ottaa (nielee) lääkkeensä hoitajan valvonnassa tai videovalvotusti.
- Hoitajan valvoma hoito pyritään toteuttamaan 7 päivänä viikossa päihderiippuvaisille, iäkkäille ja moniongelmaisille. Muille hoito toteutetaan 5 päivänä viikossa (ma–pe).
- Videovalvottu hoito toteutetaan 7 päivänä viikossa.
- Valvotun lääkehoidon sisältö
- Potilaan kannustaminen ja motivointi koko hoidon ajan
- Lääkehoidon opettaminen potilaalle ja hoidosta vastaaville; korostetaan erityisesti, että lääkehoidon tulee toteutua säännöllisesti päivittäin.
- Määräyksen mukaisen lääkityksen tarkistaminen
- Lääkkeiden nielemisen valvonta ja kirjaaminen sekä siitä tiedottaminen säännöllisesti hoitavaan yksikköön
- Lääkehoidon haittavaikutusten seuranta ja tarvittaessa nopea reagointi niihin
- Hoidon poikkeamisen kirjaaminen ja niistä tiedottaminen hoidosta vastaavaan yksikköön
- Potilaalle kerrotaan, että valvottu lääkehoito on osa tuberkuloosin hyvää hoitoa, jolla tuetaan potilasta, eikä epäily potilaan luotettavuudesta.
- Valvottu hoito voidaan toteuttaa videovalvotusti joko suoralla yhteydellä tai tallentaen niin, että hoitaja tarkastaa lääkkeenoton jälkikäteen.
Tuberkuloosilääkkeiden haittavaikutukset
Rifampisiini
Ks. Duodecim Lääketietokanta rifampisiini ja TB-lääkeapuri «https://tuberkuloosi.fi/tb-apuri/#/»1.
- Värjää eritteet punaiseksi (voi värjätä piilolinssit).
- Maksareaktiot
- Gastrointestinaalioireet
- Iho-oireet
- Immunologiset
- ”Flunssa”-oireyhtymä
- Trombosytopenia
- Hemolyyttinen anemia
- Anuria
- Sokki, hengitysvaikeudet
- Yhteisvaikutuksia on esim. seuraavien lääkkeiden kanssa (teho voi huonontua):
- ehkäisyvalmisteet
- antikoagulantit
- glukokortikoidit
- tolbutamidi
- barbituraatit
- siklosporiini.
Pyratsiiniamidi
Ks. Duodecim Lääketietokanta pyratsiiniamidi ja TB-lääkeapuri «https://tuberkuloosi.fi/tb-apuri/#/»1.
- Maksareaktiot
- Nivelkivut (oireeton seerumin uraattipitoisuuden suureneminen on tavallisempaa)
- Gastrointestinaaliset oireet
- Herkistyminen auringolle
- Flush-reaktio
- Pahoinvointi
Tutkimukset hoidon aikana
- Ks. ohjeet seurannoista TB-lääkeapurista «https://www.tb-laakeapuri.fi»3.
- Laboratoriotutkimukset
- Hoidon alussa
- 2 viikkoa sekä 1, 2, 4 ja 6 kk hoidon alusta ja aina tarvittaessa
- TVK, ALAT, AFOS Bil, Krea CRP (jos suurentunut)
- EMB:tä käytettäessä näöntarkkuus ja värinäkö ennen hoidon aloitusta sekä 2 viikon kuluttua aloituksesta ja jatkossa kerran kuussa
- Keuhkotuberkuloosin keuhkokuvaukset
- Ennen hoitoa, 2 ja 6 kk hoidon alusta sekä aina, kun on kliinisesti aihetta (epäiltäessä, että hoito ei tehoa jne.)
- Ysköksistä tuberkuloosivärjäys ja -viljelynäytteet keuhkotuberkuloosissa
- Ennen hoidon aloittamista myös nukleiinihapon osoitustesti (TbNhO)
- Ysköksen tb-värjäys- ja viljelynäytteet tutkitaan 2 viikon kuluttua ja sen jälkeen kerran kuussa 3 näytteen sarjoissa.
- Muita näytteitä otetaan harkinnan mukaan.
- Asianmukaisen hoidon jälkeen potilas katsotaan tuberkuloosista parantuneeksi, eikä rutiininomaisia jälkikontrolleja katsota aiheellisiksi. Jos hoidossa on ollut ongelmia, keuhkokuvaan on jäänyt runsaat muutokset tai kyseessä on HIV-potilas, voidaan seurantaa jatkaa 1–2 v hoidon jälkeen.
Latentin infektion hoito aikuisilla
- N. 1/4 maailman väestöstä on saanut tuberkuloositartunnan. Näillä ihmisillä on latentti tuberkuloosi-infektio (LTBI), mutta ei oireita eikä aktiivista sairautta.
- Elinikäinen kumulatiivinen riski sairastua tuberkuloosiin on n. 10 %, ja puolet sairastumisista tapahtuu 2 ensimmäisen vuoden aikana tartunnasta.
- Hoidon arvio tehdään erikoissairaanhoidossa. Ks. lisätiedot: Suositus tuberkuloosin tartunnanjäljityksestä «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-997-2»4.
- Latentin tuberkuloosin hoito ja lääkkeet ovat potilaalle maksuttomia.
- Latentin tuberkuloosi-infektion hoitoa joudutaan harkitsemaan tilanteissa, joissa oireisen taudin kehittymisen riski on kasvanut, esim. TNF-alfan estäjähoidon aloitusta suunniteltaessa.
- Oireettoman LTBI:n hoitoa on harkittava myös äskettäisen merkittävän tuberkuloosialtistuksen jälkeen. Tällöin tuberkuloosin hoidolla pyritään estämään primaaritartunnan jälkeinen oireisen taudin kehittyminen.
- Tuberkuloosille alistuneiden tutkiminen ja hoito: ks. THL:n ohje «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-997-2»4.
- LTBI:n hoidon aloitus, hoidon seuranta ja lopetus tapahtuvat aina erikoissairaanhoidossa.
- Hoidon toteutusvaihtoehdot
- Isoniatsidin (INH) ja rifampisiinin (RIF) yhdistelmähoito. INH-annos on aikuisilla 300 mg ja lapsilla 10 mg/kg päivässä, RIF-annos aikuisilla 450 mg (≤ 50 kg) tai 600 mg (> 50 kg) ja lapsilla 10–20 mg/kg päivässä. Hoidon kesto on 3 kk.
- Isoniatsidia (INH) 6–9 kk:n kuurina. Päivittäinen annos on 300 mg tai 5–15 mg/kg.
- Rifapentiini ja suuriannoksinen INH kerran viikossa 3 kk:n ajan
- Äskettäin tartunnalle altistuneista hoitoa harkitaan niille, joilla on
- immuunivaste selkeästi heikentynyt
- ikä alle 35 v
- HIV-infektio
- suunnitteilla elinsiirto
- immuunivastetta heikentävä lääkehoito
- TNF-alfan estäjät
- Solunsalpaajat
- Korkea-annoksinen (prednisoloni 15–20 mg/vrk) ja pitkäaikainen glukokortikoidihoito
- Muut biologiset lääkkeet vaikutusmekanismista riippuen
- leukemia, lymfooma, pään/kaulan alueen tai keuhkojen syöpä
- kivipölykeuhko
- dialyysihoitoa vaativa krooninen munuaisten vajaatoiminta.
Lääkeresistentin tuberkuloosin hoito
- Valtakunnallinen tuberkuloosin hoidon asiantuntijaryhmä ohjaa lääkeresistenttien tautien hoitoa «https://www.filha.fi/tuberkuloosi/tuberkuloosin-hoidon-asiantuntijaryhma/»5.
- Tuberkuloosibasillien resistenssin kehittymisen estää tehokas ja säännöllinen lääkitys. Siksi lääkeresistentit bakteerikannat ovat Suomessa toistaiseksi harvinaisia, mutta niitä tavataan lähialueillamme Venäjällä ja Baltiassa sekä maissa, joissa tuberkuloosin hoito on vajavaista.
- Jos potilas on aiemmin saanut tuberkuloosilääkkeitä, hoidosta ei ole tarkkaa tietoa, lääkekuuri on jäänyt kesken tai potilas tulee alueilta, joilla lääkeresistenssi on tavallista, on lääkeresistenssin riski huomioitava hoitoa suunniteltaessa.
- Nukleiinihapon osoitustestistä (TbNhO) saadaan nopeasti pikaherkkyydet päälääkkeille (rifampisiinille ja isoniatsidille).
- Värjäyspositiivisesta yskösnäytteestä tehdään aina nukleiinihapon osoitukseen perustuva pikatesti, josta pystytään osoittamaan mahdollinen lääkeresistenssi.
- Testi voidaan tehdä myös värjäysnegatiiviselle yskösnäytteelle, mutta tällöin testin herkkyys on huonompi.
- Jo kasvaneelle viljelylle voidaan tehdä myös nukleiinihapon osoitukseen perustuva pikatesti, mutta varsinaiset lääkeherkkyydet saadaan vasta viljelymenetelmällä.
- Yhden lääkkeen lisääminen epäonnistuneeseen yhdistelmään on taitovirhe!
- Monilääkeresistentin tuberkuloosin hoitoon on nykyään käytössä uusia tehokkaita lääkkeitä (esim. bedakiliini, pretomanidi ja delamanidi), joiden myötä hoitoajat ovat lyhentyneet ja hoito saattaa kestää lyhimmillään vain 6 kk. Uudet tuberkuloosilääkkeet ovat kalliita.
Kirjallisuutta
- Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2020: Tuberkuloosin ehkäisyn, hoidon ja seurannan suositukset. THL Ohjaus 7/2020 «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-505-6»6
