Takaisin Tulosta

Toiminnallinen lantionpohjan kipu

Lääkärin käsikirja

22.4.2024 • Päivitetty kokonaisuudessaan

Matti V. Kairaluoma

Keskeistä

Oireyhtymä, jossa potilas tuntee kipua syvällä peräsuolessa tai lantionpohjan alueella
Kipu voi olla kohtauksittaista tai jatkuvaa.
Pitkäaikaisesta uusiutuvasta anorektaalialueen kivusta jopa 85 %:n on raportoitu olevan toiminnallista, eli taustalla ei ole rakenteellista tai inflammatorista syytä «Chiarioni G, Nardo A, Vantini I, ym. Biofeedback is superior to electrogalvanic stimulation and massage for treatment of levator ani syndrome. Gastroenterology 2010;138(4):1321-9 »1.

Toiminnallinen lantionpohjan kipu jaetaan Rooma IV -kriteerien mukaan levator ani -oireyhtymään, epäspesifiseen lantionpohjan kipuun ja kohtaukselliseen kipuun (proctalgia fugax) «Simren M, Palsson OS, Whitehead WE. Update on Rome IV Criteria for Colorectal Disorders: Implications for Clinical Practice. Curr Gastroenterol Rep 2017;19(4):15 »2.
Levator ani -oireyhtymässä ja epäspesifisessä toiminnallisessa kivussa kipuepisodit ovat toistuvia ja kestoltaan yli 30 min tai kipu on jatkuvaa ja siinä on pahenemisvaiheita.
Levator ani -oireyhtymään liittyy peräaukon kohottajalihaksen palpaatioarkuus, joka epäspesifisessä anorektaalikivussa puuttuu.
Proctalgia fugax -kipu on lyhytkestoinen ja epäsäännöllisesti ilmenevä «Simren M, Palsson OS, Whitehead WE. Update on Rome IV Criteria for Colorectal Disorders: Implications for Clinical Practice. Curr Gastroenterol Rep 2017;19(4):15 »2 «Bharucha AE, Lee TH. Anorectal and Pelvic Pain. Mayo Clin Proc 2016;91(10):1471-1486 »3.
Myofaskiaalinen kipu on osa toiminnallista lantionpohjan kipua. Siinä todetaan usein triggerpisteitä ja lihasjännitystä.

Levator ani -oireyhtymän arvellaan johtuvan levatorlihaksen spasmista, ylijännityksestä, ja oire paikantuu spastisen lihasalueen mukaisesti.
- Lihaksen jännittyneisyyden ajatellaan aiheuttavan kompressiota hermopäätteisiin ja johtavan kipuaistimukseen.
- Tyyppioireina ovat tylppä kipu ja paineentunne, jotka pahenevat pitkään istuessa ja helpottuvat seistessä ja makuuasennossa.
- Oireyhtymään voi liittyä lantionpohjan lihasten koordinaatiohäiriö, anismus. Häntäluukipu voi olla osa levator ani -oireyhtymää.
Epäspesifisessä lantionpohjan kivussa lantionpohjan lihasten palpaatioarkuus puuttuu.
- Voi liittyä lantionpohjan alueen leikkauksiin tai tulehdukseen, endometrioosiin tai peräsuolen tuppeutumiseen pikkulantiossa.
- Psyykkisisillä tekijöillä voi olla vaikutusta kivun kokemiseen.
Myofaskiaalinen kipu liittyy usein muihin elinhäiriöihin, kuten dyspareuniaan, ummetukseen, vulvodyniaan tai rakkokipuun.

Valtaosa (n. 85 %) lantionpohjan uusiutuvista kivuista on toiminnallisia.
Ensisijainen tehtävä perusterveydenhuollossa on poissulkea tarkalla anamneesilla ja statustutkimuksella vakavan sairauden merkit.
Huomioitavia asioita
- Potilaan ikä ja perussairaudet
- Oirekuvaus (oireiden kesto, jatkuvasti paheneva oire, liitännäisoireet, vatsan toiminta, ruokahalu, painonmuutokset jne.)
- Kliinisessä tutkimuksessa yleisstatus, kivun sijainti, häntäluun aristus, gynekologinen tutkimus
- Lantionpohjan EMG (fysioterapeutin tekemänä, ei tehdä kaikissa toimipisteissä)
Tutkimuksia tarkennetaan tarvittaessa ja valikoiduissa tapauksissa erikoissairaanhoidon tutkimuksilla.
- Kolonoskopia, jos epäily paksusuolen sairaudesta (kasvaimet, tulehdus)
- Defekografia/magneettidefekografia (peräsuolen tuppeutuminen; epäiltävä, jos kipuun liittyy ulostamisvaikeutta tai ulosteen karkailua
- Tarvittaessa magneettikuvaus (juuriaukkokysta, schwannooma tms)
Usein oireeseen ei todeta mitään selkeää syytä, ja potilaalle voidaan vakuuttaa, että oire on hyvänlaatuinen.

Lievissä ja nopeasti ohi menevissä kiputiloissa, joiden elämänlaatuhaitta koetaan pieneksi, riittää yleensä tieto oireen hyvänlaatuisuudesta.
Tulehduskipulääkkeet tehoavat joskus.
Proctalgia fugax -oiretta voidaan hoitaa lämpimillä istumakylvyillä ja tarvittaessa paikallisella nitraattisalvalla «Anaalifissuura»1 tai diltiatseemivoiteella.
Lantionpohjan lihasten ylijännitystilaa tai anismusta voidaan hoitaa biopalautehoitoon yhdistetyllä sähköärsytyksellä. Jos potilas hyötyy hoidosta, sitä voidaan jatkaa kotihoitolaitteella.
Lihasjännitystä voidaan hoitaa myös botuliinitoksiinipistoksin.
Levatorlihaksessa tuntuvia trigger-pisteitä voi hoitaa glukokortikoidi-puuduteinjektiolla.
Erittäin hankalissa tilanteissa voidaan kokeilla sakraalineuromodulaatiota.

Chiarioni G, Nardo A, Vantini I, ym. Biofeedback is superior to electrogalvanic stimulation and massage for treatment of levator ani syndrome. Gastroenterology 2010;138(4):1321-9 «PMID: 20044997»PubMed
Simren M, Palsson OS, Whitehead WE. Update on Rome IV Criteria for Colorectal Disorders: Implications for Clinical Practice. Curr Gastroenterol Rep 2017;19(4):15 «PMID: 28374308»PubMed
Bharucha AE, Lee TH. Anorectal and Pelvic Pain. Mayo Clin Proc 2016;91(10):1471-1486 «PMID: 27712641»PubMed
Andromanakos NP, Kouraklis G, Alkiviadis K. Chronic perineal pain: current pathophysiological aspects, diagnostic approaches and treatment. Eur J Gastroenterol Hepatol 2011;23(1):2-7 «PMID: 21079515»PubMed
Aboseif S, Tamaddon K, Chalfin S, Freedman S, Kaptein J. Sacral neuromodulation as an effective treatment for refractory pelvic floor dysfunction. Urology 2002 Jul;60(1):52-6. «PMID: 12100921»PubMed