Takaisin Tulosta

Lihasvammat

Lääkärin käsikirja
19.3.2025 • Viimeisin muutos 19.3.2025
Pekka Kannus

Keskeistä

  • Isku, revähdys tai leikkaava terävä esine aiheuttavat kaikki samantyyppisen lihasvaurion.
  • Lihaksella on hyvä paranemiskyky.
  • Akuutin hoidon perustana on PEACE ja LOVE «Liikuntavammojen hoito ja ehkäisy»1.
  • Lyhyen immobilisaation jälkeen aloitetaan varhainen asteittainen mobilisaatio (1–6 vrk vammasta).

Lihasvammojen luokittelu

  • I aste: muutama lihassyy katkennut, lihaskalvo eli faskia ehjä, lihasvoima säilynyt, oireina kipu, spasmi
  • II aste: kohtalainen määrä lihassäikeitä katkennut, faskia ehjä, lihaksensisäinen verenpurkauma, voima heikentynyt
  • III aste: 25–50 % lihaksesta katkennut, faskia revennyt, lihastenvälinen verenpurkauma, voima heikentynyt
  • IV aste: suurin osa lihaksesta tai koko lihas poikki, faskia revennyt, lihaksessa ei toimintaa

Diagnoosi

  • Anamneesi on tärkeä. Yhdessä kliinisen tutkimuksen kanssa se on useimmiten riittävä diagnoosin tekemiseksi.
  • Anamneesissa selvitetään vammamekanismi, kivun alku ja lokalisaatio sekä mahdollinen vamma-alueelta vammautumishetkellä kuulunut napsahdus/paukahdus.
  • Kliinisessä tutkimuksessa voidaan vaurioalueella todeta turvotusta (vrt. terve puoli) ja mustelmaa. Palpoitaessa voidaan vakavammissa ja joskus lievemmissäkin vammoissa tuntea kuoppa merkkinä repeytyneiden lihasten päiden vetäytymisestä.
  • Vaurioituneiden lihasten toiminta testataan ilman vastusta ja sitten varovasti liikettä vastustaen. Lihaksen voiman ja toimintakyvyn menetys korreloi vamman vaikeusasteeseen.
  • Vamman vakavuus saatetaan joskus alkuvaiheessa aliarvioida, koska loukkaantunut voi kyetä käyttämään raajaansa lähes normaalisti kivusta ja vammasta huolimatta.
  • Lihaskramppi aiheuttaa erotusdiagnostisen ongelman varsinkin silloin kun potilas tutkitaan kliinisesti heti vamman tai lihaksen kipeytymisen jälkeen.
  • Vakavammissa vammoissa voidaan kliinisen tutkimuksen lisäksi käyttää kaikututkimusta (videot «Reiden lihaksensisäinen hematooma (kaikukuvauslöydös)»1 «Vuotava suoni hematooman sisällä (kaikututkimus)»2), jolla voidaan selvittää tarkemmin vamman laajuutta (osittainen/täydellinen repeämä) ja verenpurkauman laatua (lihaksensisäinen/lihastenvälinen, kiinteä/nesteinen). Magneettitutkimus on kuitenkin tarkin ja helpoimmin tulkittavissa oleva tutkimus.

Hoito

  • Ensiapuna kolmen K:n sääntö – kylmä, kohoasento ja kompressio – sekä lepo on ollut pitkään käytössä. Uuden suosituksen mukaan akuutin vamman hoito (PEACE) on tehokkainta yhdistää subakuuttiin kudosten paranemisprosessiin (LOVE) «Liikuntavammojen hoito ja ehkäisy»1.
    • Tarvittaessa kivun hoitoon muutaman vuorokauden tulehduskipulääkitys
  • Jatkohoito: Lyhyt immobilisaatio ja sen jälkeen asteittainen mobilisaation aloitus 1 vrk:n (I aste) – 6 vrk:n (II–III aste) kuluttua vammasta. Harjoittelu ensi ilman kuormaa ja sitten kuorman kanssa.
  • Raaja tuetaan elastisella siteellä liikehoidon ja harjoittelun ajaksi.
  • Venyttely aloitetaan ensin passiivisella ja sitten aktiivisella venyttelyllä kivun sallimissa rajoissa (I asteen vammoissa 1 vrk:n ja II–III asteen vammoissa n. 3–6 vrk:n kuluttua).
  • Vasta lihasvoimaominaisuuksien ja lihaksen venyvyyden palattua normaaliksi (kestää n. 3–6 viikkoa) on lupa aloittaa kovia voimanponnistuksia vaativat suoritukset.
  • Antagonistilihasta eli vammautuneen lihaksen vastavaikuttajaa on myös muistettava harjoittaa, jotta kuntoutus ei aiheuttaisi epätasapainoa lihasten toimintakyvyn välille.
  • Ellei kuntoutuksen aikana tapahdu edistymistä, on epäiltävä vakavampaa lihasvammaa.
  • Vain laajat repeämät ja voimakasoireiset lihaksensisäiset verenpurkaumat voivat vaatia operatiivista hoitoa.

Komplikaatiot

  • Liian raju ja liian varhainen mobilisaatio voi aiheuttaa lihaksen uudelleen repeämisen, koska kudos ei ole vielä saavuttanut riittävää vetolujuutta.
  • Lihaksen sisään muodostuva pysyvä arpikudos ja kiinnikkeet voivat johtaa koko lihas-jänneyksikön elastisuuden heikkenemiseen.
  • Verenpurkauma voi koteloitua lihaksen sisään.
  • Vamma-alueella voi joskus ilmetä heterotooppista luunmuodostusta (myositis ossificans), joka on todettavissa sekä kaikututkimuksen että natiiviröntgenkuvauksen avulla. Oireina ovat vamma-alueen uudelleenkipeytyminen ja liikerajoitus.

Kirjallisuutta

  1. Dubois B, Esculier JF. Soft-tissue injuries simply need PEACE and LOVE. Br J Sports Med 2020;54(2):72-73 «PMID: 31377722»PubMed