Takaisin Tulosta

Äkilliset lämpösairaudet

Lääkärin käsikirja
27.6.2025 • Viimeisin muutos 27.6.2025
Harri Lindholm

Keskeistä

  • Lämpöhalvausta on epäiltävä aina, kun fyysiseen rasitukseen liittyy kuuma iho, tajunnan tason häiriö, kouristelu, voimakas huimaus, matala verenpaine, hyperventilaatio, pahoinvointi tai ripuli. Hikoilu voi olla runsasta, mutta varsinkin nestevajauksen myötä se lakkaa.
  • Peräsuolilämpö on luotettavin tapa mitata kenttäoloissa elimistön sisälämpötila vakavien lämpösairauksien tunnistamiseksi. Lämpöhalvauksessa peräsuolilämpö on yleensä yli 39 °C. Kainalo- tai korvalämpötilan mittaukset voivat johtaa virheellisiin johtopäätöksiin.
  • Lämpöhalvauksen ensiapuna on jäähdytys, joka on aloitettava välittömästi. Myös isotonisen fysiologisen suolaliuoksen infuusio aloitetaan mahdollisimman nopeasti.

Lämpösairauksille altistavat tekijät

  • Huono fyysinen kunto, huomattava ylipaino
  • Nestevajaus
  • Fyysinen rasitus lämpimässä tai ilman kosteuden ollessa korkea
  • Väärä pukeutuminen
  • Huono ilmastointi
  • Univaje ja vuorokausirytmin häiriintyminen
  • Paahteinen ajoneuvo erityisesti pikkulapsille
  • Sydämen vajaatoiminta, diabetes, hypertyreoosi, dementia
  • Lääkeaineet (trisykliset masennuslääkkeet, fentiatsiinit, serotoniinin takaisinoton estäjät, antikolinergit, antihistamiinit, diureetit, beetasalpaajat, eräät tulehduskipulääkkeet säännöllisesti käytettyinä)
  • Alkoholi, psykostimulantit
  • Toipilasaika (flunssa, ripulitauti)
  • Vanhuus, lapsuus
  • Huono sopeutuminen helteeseen (etelänmatka tai hellejakson alkupäivät kotimaassa)
  • Aiemmin sairastettu lämpöhalvaus

Lämpöhalvaus

  • Vakavin lämmön aiheuttama sairaus, voi johtaa kuolemaan.
  • Suomessa tyypillinen potilas on saunoja, joka jää lauteille humalatilan tai sairauskohtauksen vuoksi.
  • Kuntoilutapahtumiin ja työhön kuumassa liittyy lämpösairauden vaara. Suojavarusteita käytettäessä tai kosteassa työtä tehdessä voi elimistön lämpötila kohota nopeasti, vaikka ympäristön lämpötila ei kovin korkea olisikaan.

Oireet ja löydökset

  • Fyysiseen rasitukseen liittyvässä akuutissa muodossa tajunta häviää ilman edeltäviä oireita tai lyhyiden esioireiden (sekavuus, epätarkoituksenmukainen käyttäytyminen) jälkeen.
  • Hitaasti levossa kehittyvässä muodossa on jopa vuorokausia kestävä esioireisto: ruokahaluttomuus, heikotus, pahoinvointi, ripuli, sekavuus. Nestevajaus kehittyy salakavalasti ja heikentää hikoilua. Vanhukset ovat erityinen riskiryhmä.
  • Peräsuolilämpö on yleensä 39 °C tai korkeampi (jopa 45 °C).
  • Matala verenpaine ja tiheä syke
  • Iho on hitaasti kehittyneessä muodossa usein kuiva, fyysiseen rasitukseen liittyvässä hikinen. Hikoilun loppuminen ja siihen usein liittyvä ihon nousu kananlihalle ja kylmänpuistatukset ovat kummassakin muodossa merkki vakavasta lämpötasapainon pettämisestä.
  • Dehydraation merkkejä ilmenee usein.
  • Laboratoriolöydökset
    • Hypernatremia liittyy kuivumiseen.
    • Hypokalemia on alkuvaiheessa tavallinen.
    • Hypoglykemiaa ilmenee joskus fyysisen rasituksen jälkeen (lyhytketjuisia sokereita sisältävien urheilujuomien runsas nauttiminen voi altistaa verensokerin laskulle).
    • Myöhäisvaiheessa munuaisten toiminta heikkenee ja todetaan hyperkalemia, joskus hypokalsemia. Munuaisten toiminnanvajausta esiintyy akuutissa muodossa jopa 30–35 %:lla, hitaammin kehittyvässä muodossa alle 5 %:lla.
  • EKG:ssä nähdään ST-muutoksia, T-inversioita, johtumishäiriöitä (voivat muistuttaa myokardiittia tai infarktia).
  • Rabdomyolyysi eli lihastuho on tavallinen (jopa joka kolmannella). Rabdomyolyysi lisää akuutin munuaisvaurioriskin lisäksi toipumisvaiheen rasitusvammojen vaaraa.

Erotusdiagnoosi

  • Sepsis, epilepsia, kallonsisäiset verenvuodot
  • Tavallinen pyörtyminen (normaali kehonlämpö)

Hoito

  • Vitaalitoiminnot (hengityksen ja verenkierron elvytys tarvittaessa)
  • Kylkiasento
  • Mahdollisimman nopea jäähdyttäminen: jo tapahtumapaikalla riisutaan vaatetusta ja pyritään lisäämään ilmavirtausta kehon ympärillä.
    • Kylmään veteen upottaminen (< 17 °C) on nopein tapa jäähdyttää tervettä elimistöä. Menetelmää ei suositella vanhusten, lasten tai perussairauksia potevien jäähdyttämiseen voimakkaan verenkiertovaikutuksen vuoksi. Jos tajunnan taso on häiriintynyt, voi menetelmään liittyä riskejä.
    • Kylmäpakkauksista on hyötyä, kun ne sijoitetaan oikein. Suositus on ympäröidä koko keho pakkauksilla. Jos niitä on rajoitetusti käytössä, ensisijaisia paikkoja ovat kämmenet, posket ja jalkaterät. Pelkästään isojen suonten päälle asettamista (kainalot, niska ja nivusseutu) ei suositella.
    • Myös raajojen upottaminen viileään veteen vähentää lämpökuormaa kohtuullisen tehokkaasti.
    • Veden pirskottaminen, valelu tai sumuttaminen koko iholle ja samanaikainen tehokas tuuletuskin auttavat, mutta menetelmä on hitaahko.
  • Hapenanto
  • Isotonisen fysiologisen suolaliuoksen infuusio (mahdollista hypernatremiaa ei saa pahentaa väärällä suolan annolla), diureesista huolehtiminen
  • Kuljetus sairaalaan (jossa tehohoitovalmiudet), kun ruumiinlämpöä alentava hoito on aloitettu ja sen jatkaminen varmistettu kuljetuksen aikana.
  • Isojen lihasten kouristelut tuottavat paljon lämpöä, ja niiden hallinnassa diatsepaami on ensisijainen lääke.

Laboratoriotutkimukset

  • Verensokeri pikamittarilla
  • Na- ja K-lähtöarvot, jos mahdollista. Nestehoidon myötä elektrolyyttitasapaino voi muuttua nopeastikin, ja laboratorioarvojen seuranta hoidon alkuvaiheessa on syytä tehdä määräajoin.
  • PVKT (kuivumiseen liittyy usein leukosytoosia)
  • CRP (erotusdiagnoosi infektioihin, tarvittaessa jo ensiapupaikassa)
  • Happo-emästasapaino (verikaasuanalyysi)
  • Krea
  • CK (myös isoentsyymit), ASAT, LD
  • Hyytymisstatus (vuotoaika, Trombotest, APTT)
  • Lannepisto herkästi (keskushermostoinfektion tai SAV:n toteaminen)

Komplikaatiot

  • Veren hyytymishäiriö, DIC (tärkein kuolinsyy)
  • Koko kehon tulehdusreaktio (SIRS)
  • Monet elinkohtaiset vauriot (maksa, munuaiset, suolisto, aivot, sydän, lihakset)

Ehkäisy

  • Fyysisen rasituksen aikana huolehditaan riittävästä nesteytyksestä: nautitaan kaksi lasillista vettä ennen raskasta työrupeamaa tai harjoitusta ja rasituksen aikana (esim. maratonilla, kuumatyössä) 1–2 dl kerrallaan 20 min:n välein.
  • Kuumatyössä työn ja taukojen rytmitys mitoitetaan ulkoisten olojen ja työn kuormittavuuden mukaisesti.
  • Huolehditaan tarkoituksenmukaisesta lämpökuormaa vähentävästä vaatetuksesta ja suojataan pää suoralta auringonpaahteelta.
  • Nestetasapainosta huolehditaan työpäivän aikana.
  • Vaikka helteellä ruokahalu saattaa heiketä, säännöllinen ruokailu turvaa energiavarastojen säilymisen ja ylläpitää osaltaan neste- ja suolatasapainoa.
  • Nesteytys tulee mitoittaa ympäristön kuumavaikutukseen ja fyysiseen rasitustasoon sopivaksi. Tarpeeton huomattava ylinesteytys voi johtaa myös elimistön suolatasapainon häiriintymiseen.

Auringonpistos

  • Aiheuttajana on suojaamattomaan päähän kohdistunut lämpörasitus.
  • Oireita ovat päänsärky, ärtymys, pahoinvointi, huimaus ja muut keskushermostoperäiset oireet.
  • Hoitona on siirtyminen viileään paikkaan, lepo ja nesteen nauttiminen.

Lämpöturvotus

  • Alaraajojen turvotus, jolle altistavat kohonnut verenpaine ja liikapaino
  • Hoitona on lepo, raajojen kohoasento ja runsas nesteen nauttiminen. Diureetteja on syytä välttää, ellei potilaalla ole niistä hyötyvää perustautia.

Lihaskouristukset

  • Lämpökouristuksia esiintyy useimmiten pohkeen lihaksissa erityisesti, kun runsas nestehukka pitkässä rasituksessa korvataan pelkällä vedellä.
  • Hoitona ovat suun kautta nautittavat pitkäketjuisia sokereita sisältävät urheilujuomat, 0.1-prosenttiseksi suolattu vesi (puoli teelusikallista keittosuolaa kahteen litraan nestettä) tai vaikeissa tapauksissa isotonisen fysiologisen suolaliuoksen infuusio.

Lämpöuupuminen

  • Usein lämpöhalvauksen esiaste
  • Oleellinen taustatekijä on väärä nesteytys.
  • Lievä lämpöuupuminen on usein alidiagnosoitu tila, joka esim. työelämässä voi lisätä tapaturma-alttiutta ja virhesuorituksia sekä heikentää yleistä fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä.
  • Dehydraation luonteen perusteella voidaan erottaa kolme alatyyppiä.

Hypertoninen dehydraatio

  • Jos nestehukkaa ei korvata lainkaan, kehittyy hypertoninen dehydraatio (suuri plasman Na-pitoisuus). Se on Suomessa tavallisin rasituksesta ja lämmöstä johtuva dehydraation muoto.
  • Oireita ovat väsymys, heikotus, hyperventilaatio, sekavuus, jano ja lämmönnousu (muista vakavat bakteeri-infektiot erotusdiagnostiikassa).
  • Hoitona on pelkkä veden juominen.

Hypotoninen dehydraatio (suolanpuutosoireisto)

  • Jos runsas nestehukka korvataan toistuvasti pelkällä vedellä, voi kehittyä hitaasti suolanpuutosoireisto.
  • Oireita ovat päänsärky, heikkous, pahoinvointi ja ruoansulatuskanavan oireet. Janon tunnetta ja lämmönnousua ei esiinny siinä määrin kuin hypertonisessa dehydraatiossa. Na-pitoisuus on pienentynyt ja vaikeissa muodoissa ASAT on suurentunut.
  • Hoitona on isotoninen fysiologinen suolaliuos laskimoon.

Isotoninen dehydraatio

  • Sekä veden että suolan puutos. Na on normaali.
  • Hoitona on isotoninen keittosuola-glukoosiliuos tai suun kautta nautittava sokeri-suolaliuos. Suun kautta annettavan liuoksen tulee olla NaCl:n suhteen hypotonista.
  • Vanhuksilla nestekorvauksen on oltava maltillista jo oireisen lämpösairauden yhteydessä, ja sen tulee tapahtua riittävässä seurannassa: elektrolyytit, keskeinen verenkierto.

Muut hypertermian muodot

Kirjallisuutta

  1. Barletta JF, Palmieri TL, Toomey SA, ym. Society of Critical Care Medicine Guidelines for the Treatment of Heat Stroke. Crit Care Med 2025;53(2):e490-e500 «PMID: 39982186»PubMed
  2. Eifling KP, Gaudio FG, Dumke C, ym. Wilderness Medical Society Clinical Practice Guidelines for the Prevention and Treatment of Heat Illness: 2024 Update. Wilderness Environ Med 2024;35(1_suppl):112S-127S «PMID: 38425235»PubMed
  3. Roberts WO, Armstrong LE, Sawka MN, ym. ACSM Expert Consensus Statement on Exertional Heat Illness: Recognition, Management, and Return to Activity. Curr Sports Med Rep 2023;22(4):134-149 «PMID: 37036463»PubMed
  4. Lindholm H. Poikkeavat lämpöolot. Teoksessa: Karvala K, Leino T, Oksa P, Santonen T, Sainio M, Latvala J, Uitti J (toim.). Altistelähtöinen työterveysseuranta. 1.-3., tarkistettu painos. Duodecim, Työterveyslaitos 2020: 132-136.
  5. Lindholm H, Rintamäki H, Rissanen S ym. Sotilas kuumassa – toimintakyvyn turvaaminen sekä seulontamenetelmän kehittäminen. Loppuraportti. Tampere: Juvenes Print – Tampereen yliopistopaino Oy, 2012 «https://www.yumpu.com/fi/document/read/39941038/sotilas-kuumassa-loppuraportti»1