Takaisin Tulosta

Rannekanavaoireyhtymä

Lääkärin käsikirja
6.11.2022 • Viimeisin muutos 6.11.2022
Jari Arokoski

Keskeistä

  • Yläraajaoireet, erityisesti öiset parestesiat ja puutuminen, voivat johtua rannekanavaoireyhtymästä.
  • Kuormitustekijöiden vähentäminen ja konservatiiviset hoitomuodot (yölasta) ovat ensisijaisia hoitokeinoja lievien oireiden ja löydösten yhteydessä.
  • Jos tuntohäiriö pitkittyy ja ENMG-tutkimuksessa on vahva löydös tai jos kehittyy motorista heikkoutta, harkitaan leikkaushoitoa.

Esiintyminen

  • Rannekanavaoireyhtymän ilmaantuvuus nousee iän myötä.
  • Yleisin keski-ikäisillä ja iäkkäillä naisilla: esiintyvyys suomalaisessa väestössä naisilla 5.3 % ja miehillä 2.1 %
  • Oireita esiintyy molemmissa käsissä n. kolmasosalla potilaista.
  • Rannekanavaoireyhtymälle altistavat ylipaino, tupakointi, diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, nivelreuma, nivelrikko ja aikaisempi ranteen vamma (esim. rannemurtuma). Raskauden yhteydessä ilmenevä rannekanavaoireyhtymä häviää yleensä synnytyksen jälkeen itsestään.
  • Rannekanavaoireyhtymä voi olla ammattitauti. Työliikkeiden suuri toistuvuus ja suuren voiman käyttö, käteen kohdistuva tärinä, painavat nostot ja ranteen keskiasennosta poikkeavat työasennot altistavat rannekanavaoireyhtymälle.
    • Ammattitautina korvattavan rannekanavaoireyhtymän kriteerit ovat tiukat, ja vain n. kolmasosa ilmoitetuista tapauksista on johtanut korvaukseen.

Oireet

  • Puutuminen, tuntohäiriöt ja kipu peukalon, etusormen, keskisormen ja nimettömän alueella (n. medianuksen alueella)
    • Yleensä eniten keskisormen sekä nimettömän radiaalisivun puutumista ja särkyä, thenarin kipua, ranteen volaaripuolen kipua
  • Käsi saattaa tuntua kömpelöltä ja heikolta.
  • Oireita esiintyy erityisesti öisin: käden ravistelu saattaa lievittää niitä.
  • Oireet voivat olla epämääräisiä ja tuntua koko yläraajassa.
  • Lihastoiminnan häiriöt, esim. peukalon loitonnuksen ja pinsettiotteen heikkous voivat seurata tuntohäiriöitä.
  • Hienomotoriset toiminnot saattavat heiketä; esim. napitus voi olla vaikeaa.
  • Oireet voivat jatkua vuosikausia ilman objektiivisia kliinisiä löydöksiä.

Diagnoosi

  • Rannekanavaoireyhtymän diagnoosi on kliininen, Se perustuu oireisiin ja tyypillisiin löydöksiin sekä tarvittaessa ENMG-tutkimukseen.
  • Yöllinen käden puutuminen tai tuntohäiriö on tärkein johtolanka.
  • Terävätunnon heikkous ja heikentynyt peukalon loitonnus ovat ilmeisesti rannekanavaoireyhtymän tarkimmat diagnostiset statuslöydökset.
  • Tutkittava merkitsee oireiden paikantumisen ns. Katzin käsipiirrokseen.
  • Terävätunto saattaa olla herkempi kuin kosketustunto keskihermon (n. medianuksen) hermovaurion osoittajana.
    • Terävätuntoa voidaan testata esim. injektioneuloilla tai kevyesti nipistämällä. Löydöstä verrataan vähempioireiseen tai oireettomaan käteen. Löydöstä voidaan verrata myös saman käden pikkusormeen, ja nimettömässä voidaan verrata radiaalista ja ulnaarista sivua.
  • Rannekanavaoireyhtymän kliiniset testit
    • Tetron medianuskompressio: Potilaan ranne on 60° fleksiossa, ja peukalolla painetaan rannekanavan aluetta. Oire ilmaantuu 20–60 sekunnin aikana. Positiivinen löydös on pistely tai puutuminen keskihermon hermottamalla ihoalueella.
    • Tinelin koe: Koputetaan kevyesti keskihermoa sormenpäällä tai refleksivasaralla rannekanavan alueelta. Potilas tuntee sähköiskumaiset tuntemukset keskihermon hermottamalla ihoalueella.
    • Phalenin testi: Painetaan ranteita 90° fleksiossa kämmenselät vastakkain 20–60 sekuntia. Positiivinen löydös on pistely tai puutuminen keskihermon hermottamalla ihoalueella.
    • Peukalon loitonnusvoima: Pyydetään potilasta asettamaan kämmenet vastakkain ja nostamaan peukaloita kohti nenää. Peukalon loitonnusvoima on heikentynyt etenkin pitkälle edenneessä rannekanavaoireyhtymässä.
  • Tutkitaan molemmat kädet ja vertaillaan mahdollisia puolieroja.
  • Thenar-lihaksisto saattaa surkastua (m. abductor pollicis brevis).
  • Hoitamaton, pitkälle edennyt rannekanavaoireyhtymä voi johtaa pysyvään lihasatrofiaan ja tuntopuutokseen keskihermon hermottamalla alueella.
  • ENMG on hyödyllinen lisätutkimus rannekanavaoireyhtymän diagnostiikassa.
    • Arvioitaessa perifeerisen hermopinteen tasoa ja vaikeusastetta
    • Harkittaessa kirurgista hoitoa
    • ENMG:llä voidaan ennustaa hermon spontaanin toipumisen todennäköisyyttä ja leikkauksen jälkeistä toipumisaikaa.

Erotusdiagnostiikka

  • On tärkeää tutkia koko yläraaja kaularangasta lähtien.
    • Samantyyppisiä oireita voi liittyä kaularankaoireyhtymään (C6- tai C7-juuren oire). Kaularankaoireyhtymässä potilaalla voi olla tutkimushetkellä oireena vain puutumista käsissä.
  • Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon lisäksi muut yläraajan pinnetilat, rintakehän yläaukeaman oireyhtymä (TOS) «TOS-oireyhtymä»1, nivelrikko, olkapään kiputilat, kyynärpään tendinopatiat, polyneuropatiat ja kasvaimet.
  • Harvinaisissa tapauksissa keskihermo voi olla puristuksissa myös kyynärseudussa (pronator-oireyhtymä) tai kyynärvarren alueella (anteriorinen interosseushermo). Nämä tapaukset diagnosoidaan erikoissairaanhoidossa.

Hoito evd

  • Jos etiologia on selkeästi ohimenevä (esim. raskaus, fyysinen rasitus) ja oireet ovat lieviä, lyhytkestoisia tai vaihtelevia, konservatiivinen hoito, ohjaus ja tarvittaessa seuranta riittävät.
  • Selvitetään työn kuormitustekijät ja pyritään vähentämään kuormitusta teknisillä ratkaisuilla ja työn uudelleen järjestelyillä.
  • Oireet häviävät usein, kun provosoiva tekijä, esim. raskaus, on ohi tai työrasitus poistuu.
  • Mahdollinen altistava perussairaus (diabetes, nivelreuma, hypotyreoosi) tulee hoitaa, ja lihavuuden yhteydessä tulee pyrkiä vähentämään ylipainoa.
  • Yölastoitus on ensisijainen rannekanavaoireyhtymän hoidossa, jos potilaalla ei todeta keskihermon vaurion merkkejä (lihasatrofiaa tai tuntopuutosta).
  • Injektiohoitoa «Local corticosteroid injection for carpal tunnel syndrome provides greater clinical improvement in symptoms one month after injection compared to placebo or systemic steroids.»A voidaan kokeilla ennen leikkaushoitoa. Se saattaa tulla kysymykseen myös vaikeissa raskaudenaikaisissa oireissa. Injektiohoidon tekniikka «»1 pitää hallita, sillä hermoon injisoimalla voidaan aiheuttaa pysyvä hermon vaurio.
    • Injektiokohta on välittömästi kämmenen ja kyynärvarren erottavan proksimaalisen poikittaispoimun kohdalla palmaris longus -jänteen ulnaaripuolella (huomaa anatominen variantti, jossa jänne puuttuu).
    • Neula suunnataan 45°:n kulmassa distaalisesti ja 45° radiaalisesti 0.5–0.9 cm:n syvyyteen ja ruiskutetaan glukokortikoidi-puuduteseosta (metyyliprednisoloni ja 0.5–1-prosenttinen lidokaiini) 0.5–1 ml, 25 G:n neula.
    • Jos osutaan keskihermoon ja potilas tuntee sähköiskumaisen kivun, neulaa vedetään varovasti taaksepäin. Ruiskutusta ei saa tehdä vastusta vastaan hermoon tai jänteeseen. Keskihermon alueen puutuminen tai parestesia injektion jälkeen kuuluu asiaan ja häviää pian.

Leikkaushoito

  • Ortopedin tai käsikirurgin konsultaatio on tarpeen, kun diagnoosi on todennäköinen ja konservatiivinen hoito ei ole auttanut.
  • Leikkaushoito «Surgical versus non‐surgical treatment for carpal tunnel syndrome»1 on aiheellinen pitkittyneessä oireilussa ja etenkin, jos oireet ovat eteneviä tai voimakkaita, potilaalle ilmaantuu thenarin atrofiaa ja ENMG:ssä todetaan vahva löydös, joka viittaa myeliinikatoon tai aksonivaurioon.
    • Leikkaushoito näyttää edistävän toipumista paremmin kuin rannetta tukeva lastahoito tai glukokortikoidiruiske potilailla, joilla epäillään rannekanavaoireyhtymää kliinisesti tai neurografian perusteella.
    • Karpaaliligamentti katkaistaan polikliinisesti paikallispuudutuksessa ja verityhjiössä.
    • Edenneissä tapauksissa sensorisen ja motorisen funktion palautuminen voi olla vain osittaista.

Kirjallisuutta

  1. Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 20.09.2022). Saatavilla internetissä «Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet»2.
  2. Yang FA, Shih YC, Hong JP ym. Ultrasound-guided corticosteroid injection for patients with carpal tunnel syndrome: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Sci Rep 2021;11(1):10417. «PMID: 34001949»PubMed
  3. Baker NA, Dole J, Roll SC. Meta-synthesis of Carpal Tunnel Syndrome Treatment Options: Developing Consolidated Clinical Treatment Recommendations to Improve Practice. Arch Phys Med Rehabil 2021;102(11):2261-2268.e2. «PMID: 33932358»PubMed
  4. D'Arcy CA, McGee S. The rational clinical examination. Does this patient have carpal tunnel syndrome? JAMA 2000 Jun 21;283(23):3110-7. «PMID: 10865306»PubMed