Takaisin Tulosta

Luukasvaimet

Lääkärin käsikirja
27.10.2025 • Viimeisin muutos 5.12.2025
Minna Laitinen

Keskeistä

  • Alkuvaiheessa primaarisen luukasvaimen diagnoosi perustuu kliiniseen epäilyyn ja röntgenkuvaan. Muutosten havaitseminen voi joskus olla vaikeaa tavallisista röntgenkuvista.
  • Toisen vaiheen tutkimuksena käytetään magneettikuvausta.
  • Mikäli diagnoosiin ei päästä radiologisilla tutkimuksilla, otetaan paksuneulakoepala TT-ohjauksessa. Tämä tehdään lopullisen hoidon antavassa yksikössä.
  • Luutuumorikirurgiassa raajojen alueella pyritään raajaa säästävään kirurgiaan käyttäen suuria kasvaintekoniveliä tai pankkiluuta poistetun osan korvaamiseen. Amputaatioihin joudutaan enää vain harvoin pahanlaatuisissakaan kasvaimissa.

Pahanlaatuiset luukasvaimet

  • Osteosarkooma on tavallisin primaarinen pahanlaatuinen luukasvain, jota on erityisesti kasvuikäisillä ja nuorilla aikuisilla.
    • Tyyppipaikka on polven alue ja olkavarren yläosa.
    • Röntgenlöydös on yleensä tyypillinen.
    • Varhainen diagnoosi on ennusteelle tärkeä.
    • Hoito on keskitetty valtakunnallisesti yliopistosairaaloihin.
  • Kondrosarkooma on vanhemmilla ihmisillä esiintyvä rustoperäinen tuumori, jonka kehittyminen voi liittyä myös perinnölliseen MHO-ominaisuuteen (multiple hereditary Osteochondromatosis; kuva «»1) tai Ollierin tautiin.

Hyvänlaatuiset luukasvaimet

  • Tavallisimpia hyvänlaatuisia luukasvaimia ovat osteokondrooma (kuva «»2) ja enkondrooma, joka esiintyy usein käden luissa (kuvat «»3 «»4).
  • Osteokondrooman kirurginen hoito on usein aiheellinen mekaanisen haitan ja sormen enkondrooman murtumavaaran vuoksi.
  • Pitkien luiden, kuten olka- ja reisiluun, enkondroomat edellyttävät yliopistosairaalan luutuumoriryhmän arviota, jos niiden koko ylittää 4 cm.
    • Luutumaton fibrooma (non-ossifying fibroma, NOF) on tyypillinen sattumalöydös, joka ei vaadi seurantaa tai toimenpiteitä.
    • Osteoidi osteooma hoidetaan termokoagulaatiolla (kuva «»5). Aneurysmaalisen luukystan kirurgisen hoidon lisäksi käytetään etoksiskleroli-injektiota.
    • Jättisolukasvain hoidetaan paikallisesti kauhauksella ja sementtitäytöllä (kuva «»6). Jos leikkaus ei ole mahdollinen, voidaan käyttää denosumabia.

Luuetäpesäkkeet evd

  • Tavallisimmin luustoon metastasoivat rintasyöpä, keuhkosyöpä, eturauhassyöpä ja munuaissyöpä.
  • Bisfosfonaatteja käytetään nykyisin rutiiniluonteisesti kivuliaisuutta ja luukatoa vähentämään.
  • Raajojen luuetäpesäkkeiden patologisia murtumia hoidetaan leikkauksellisesti. Leikkauksen menetelmään vaikuttaa merkittävästi potilaan elinajan ennuste ja etäpesäkkeen sijainti.
  • Profylaktista ydinnaulausta voidaan käyttää murtuman uhatessa, minkä jälkeen annetaan yleensä paikallinen sädehoito.

Hyvän ennusteen tunnusmerkit

  • Pitkälle erilaistunut, hidaskasvuinen tuumori
  • Pitkä etäpesäkkeetön vaihe primaarihoidon jälkeen
  • Hoidon seurauksena sklerosoituvat lyyttiset etäpesäkkeet
  • Yksittäinen luumetastaasi erityisesti munuaissyöpäpotilaalla
  • Vähäinen kokonaistuumoritaakka
  • Etäpesäkkeettömät vitaalielimet
  • Hyperkalsemian puuttuminen
  • Leukoerytroblastisen anemian puuttuminen

Skleroottiset etäpesäkkeet

  • Sädehoidon teho on hyvä 80–90 %:lla potilaista.
  • Patologisten murtumien vaara on vähäisempi.

Lyyttiset etäpesäkkeet

  • Patologisten murtumien vaara on suuri, etenkin reisiluun yläosan ja diafyysin etäpesäkkeissä. Sädehoito on usein ensisijainen hoito.
  • Selkärangan alueen lyyttiset etäpesäkkeet saattavat aiheuttaa kasvaimen tai nikamansolmun kompressiomurtuman kautta medullakompressiota. Oireina ovat alaraajaheikkous, hermojuurten halvausoireet tai cauda equina -oireyhtymä.
  • Kaularangan alueen etäpesäkkeet ovat aihe tukikauluksen käytölle ennen hoidon aloittamista. Halvausoireiden ilmaantuessa käytetään päivystysluonteista leikkausta tai sädehoitoa.

Hoidon tehon kriteerit

Kirjallisuutta

  1. Laitinen M. Luukasvaimet. Teoksessa: Mattila M, Kyrölä K, Laitinen M, ym. (toim.). Ortopedian ja traumatologian käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2025. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/opk04654»1 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  2. Laitinen M, Lindholm P. Luusarkooma. Teoksessa: Leppä S, Jyrkkiö S, Pasanen A, ym. (toim.). Syöpäsairaudet. Kustannus Oy Duodecim 2024. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/opk04504»2 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  3. Laitinen M. Luuston kasvaimet. Kirjassa: Helenius I, Laitinen M, Sirola J (toim.). Ortopedia. Kandidaattikustannus Oy 2022.
  4. WHO Classification of Tumours Editorial Board. Soft tissue and bone tumours. WHO classification of tumours, 5th edition, 2020.
  5. ESMO/European Sarcoma Network Working Group. Bone sarcomas: ESMO Clinical Practice Guidelines for diagnosis, treatment and follow-up. Ann Oncol 2014;25 Suppl 3():iii113-23. «PMID: 25210081»PubMed