Takaisin Tulosta

Kouluterveydenhuolto ja ammatinvalinta

Lääkärin käsikirja
14.11.2024 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Marke Hietanen-Peltola ja Johanna Jahnukainen

Yleistä

  • Kahdeksannen luokan terveystarkastuksessa lääkäri arvioi oppilaan terveyteen liittyvät ammatinvalinnan rajoitteet ja keskustelee niistä oppilaan kanssa (Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110338»1).
    • Rajoitteet harkitaan yksilöllisesti suhteessa suunniteltuun opiskelualaan, jos se on tiedossa. Harkinnassa huomioidaan oireiden laatu ja vaikeusaste sekä lääkityksen ja muun hoidon tarve ja niiden teho.
    • Ehdottomia terveydellisiä rajoituksia on vähän.
  • Osaan toisen asteen tutkintoja kohdistuu SORA-säädöksiä; ks. alla «»1. Silloin opiskelijaa pyydetään itse arvioimaan, täyttääkö hänen terveydentilansa ja toimintakykynsä opiskelijavalinnan edellytykset. Jos hakijan antaman ilmoituksen perusteella on aihetta, voi koulutuksen järjestäjä tarvittaessa pyytää hakijaa toimittamaan terveydenhuollon ammattihenkilön lausunnon (T-todistus) hakijan tutkintokohtaisten terveydentila- ja toimintakykyvaatimusten täyttymisestä. Pääsääntöisesti terveydentilan arvion tekee lääkäri, mutta arvion voi tarvittaessa tehdä myös mm. psykologi tai toimintaterapeutti.
  • Tarvittaessa tehdään yhteistyötä.
    • Neuvottelu oppilaanohjaajan, terveydenhoitajan, lääkärin, oppilaan ja huoltajien kesken jo varhaisessa vaiheessa
    • Koulutuksen järjestäjän konsultointi tukitoimien järjestämiseksi
    • TE-toimistojen ammatinvalinnanohjaus erityisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten kohdalla
    • Erikoissairaanhoidon kanssa sovitaan työnjaosta ja jaetaan tiedot tehdyistä havainnoista sekä tutkimuksista ja niiden tuloksista.
    • Ajopoliklinikat (TYKS, OYS, KYS, HUS) tarjoavat lääkäreille konsultaatioapua esim. silloin, kun ajoterveyttä ei ole mahdollista arvioida Traficomin ajoterveysohjeiden «https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/regulation/Ajoterveysohje_Traficom_2021.pdf»2 perusteella tai arvio edellyttää moniammatillisen ajoraadin kannanottoa.

Säädökset ja ohjeet

SORA-lainsäädäntö

  • Pääperiaatteena opiskelijavalinnassa on, ettei opiskelijaksi hakevan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvän seikan tulisi olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Toisaalta opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun ja jonka estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 40 § «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170531»3). Terveydentila- ja toimintakykyarviossa huomioidaan sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja yksilöllinen hoitotilanne.
  • Ks. myös SORA-lainsäädännön toimeenpano terveydenhuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2015:2 «https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70341/URN_ISBN_978-952-00-3562-4.pdf?sequence=1»4).

Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset

Rikosrekisteriote

  • Tietyille aloille vaaditaan ote rikosrekisteristä, joka lääkärinkin on hyvä tietää keskustellessaan nuoren kanssa ammatinvalinnasta.
  • Oppilaitos voi pyytää rikosrekisteriotteen opiskelijalta edellyttäen, että SORA-tutkintoon liittyviin opintoihin sisältyy olennaisesti alaikäisten parissa toimimista.
  • Ks. myös Rikosrekisteriotteen esittäminen opiskeluoikeuden arviointia varten «https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/5782990/tekstikappale/5783782»8.

Muut huomioitavat säännökset

Harkintaan perustuva valinta

  • Ammatilliset oppilaitokset voivat tehdä myös harkintaan perustuvia valintoja opiskelijaksi otossa.
  • Harkintaan perustuvan valinnan syitä voivat olla oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt, koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet sekä tutkinnon suorittamiseen riittämätön tutkintokielen kielitaito. Ks. myös Opetushallituksen Opintopolku-portaali: «https://opintopolku.fi/konfo/fi/sivu/hakeminen-harkinnanvaraisen-valinnan-kautta»16.

Huomioitavat sairaudet ja oireet

Atooppinen ekseema ja käsi-ihottuma

  • Lievää atooppista ekseemaa sairastavalla ei ole ehdottomia ammatinvalinnan rajoituksia, jos ekseema vaivaa lähinnä talvella eikä sitä esiinny käsissä.
  • Atooppista ekseemaa sairastavat, joilla on ollut käsi-ihottumaa, sopivat huonosti käsien ihoa rasittavaan työhön (jatkuva kosteus tai lika, altistuminen kemikaaleille, tiheää käsien pesua tai tiiviiden kumi- tai muovikäsineiden jatkuvaa käyttöä edellyttävä työ).
  • Kosketusallergia on rajoitteena tehtäviin, joissa joutuu tekemisiin oireita aiheuttavan allergeenin kanssa.
  • Ks. myös THL:n NEUKO-tietokannan artikkeli Atooppinen ihottuma, atooppinen taipumus ja ammatinvalinta «Atooppinen ihottuma, atooppinen taipumus ja ammatinvalinta»2.

Astma ja allerginen nuha

  • Astmaa ja allergista nuhaa sairastaville sopivat huonosti työt, joissa altistutaan jatkuvasti pölylle (esim. jauho- tai eläinpöly) tai suoranaisille allergeeneille (esim. herkistävät kemikaalit).
  • Huomioidaan altistuksen määrä ja suojautumismahdollisuudet.
  • Vaikeaa astmaa sairastavalle ei yleensä sovi raskas ruumiillinen työ tai jatkuva työskentely kylmässä tai pölyssä.
  • Astma rajoittaa kouluttautumista ammatteihin, joissa vaaditaan hyvää suorituskykyä poikkeuksellisissa olosuhteissa ja ennalta arvaamattomissa tilanteissa. Palo- ja pelastusalalle ei valita henkilöitä, joilla on todettu astma. Poikkeuksena tästä ovat lapsuudessa astmaan sairastuneet, joilla ei ole ollut astmaoireita tai lääkityksen tarvetta kahteen vuoteen ja joiden keuhkojen toimintakokeet ovat normaalit.
  • Merenkulkualalle ei valita säännöllistä lääkehoitoa vaativaa astmaa sairastavia tai henkilöitä, joiden astma ei ole hyvässä hallinnassa tarvittaessa käytettävällä lääkityksellä. Vaikea astma on este mm. poliisin, lentäjän ja upseerin ammatteihin.
  • Ks. myös THL:n NEUKO-tietokanta «Allergia, astma, nuha: ammattitaudit, terveystarkastukset ja ammatinvalinta»3.

Silmien taittoviat

  • Lasein korjattavissa oleva näkövika ei yleensä ole rajoite.
  • Joissakin ammateissa on yksityiskohtaiset näkövaatimukset. Tällaisia ovat esim. ammattikuljettajat maantieliikenteessä, merenkulkualan kansihenkilöstö, rautateillä liikkuvan kaluston kuljettajat, ammattilentäjät, poliisi ja eräät puolustusvoimien tehtävät.
  • Ks. myös THL:n NEUKO-tietokanta «Näöntarkkuuden tutkiminen kouluterveydenhuollossa»4.

Värinäön heikkous

  • Joissakin tehtävissä edellytetään normaalia värinäköä. Tällaisia ovat esim. laivojen kansihenkilökunta, rautateillä liikkuvan kaluston kuljettajat ja ammattilentäjät.
  • Värinäöllä on merkitystä monissa eri ammateissa. Tällaisia ovat esim. sähkö- ja elektroniikka-ala, poliisi, graafinen ala, taide- ja viestintäammatit sekä valokuvaajan, maalarin, laborantin, kosmetologin ja kampaajan työ.
  • Jos värinäön seulontatestin tulos on poikkeava ja oppilas aikoo hakea alalle, jossa värien erottelukyky on tärkeää, voidaan pyytää silmälääkärin selvitys poikkeavuuden asteesta ja kannanotto ammatinvalintaan.
  • Ks. myös THL:n NEUKO-tietokanta «Värinäön tutkiminen»5.

Kuuloviat

  • Heikentynyt kuulo voi olla rajoite, jos työssä selviytyminen tai yleinen turvallisuus edellyttävät tiettyä kuulotasoa tai työ aiheuttaa melutasonsa takia kuulon huononemisriskin sisäkorvaperäisessä kuuloviassa.
  • Monelle alalle riittää apuvälineellä saavutettu riittävä kuulo.
  • Yksityiskohtaisesti määritelty kuulo on edellytys tietyissä tehtävissä puolustusvoimissa sekä kuljetustehtävissä merenkulku- ja ilmailualalla, rautateillä ja ammattikuljettajilla maantieliikenteessä.
  • Jos oppilaalla on sisäkorvaperäinen kuulovika ja hän harkitsee melualtisteista alaa (esim. autokori-, puu-, metalli- ja prosessiteollisuus, rakennusala), voidaan tarvittaessa pyytää korvalääkärin kannanotto.

Diabetes

  • Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä on vuonna 2021 koonnut yksityiskohtaisen ohjeistuksen diabeteksen huomioimisesta työelämässä ja ammatinvalinnassa «https://diabetes.fi/wp-content/uploads/2024/10/Diabetes-ja-tyoelama-ammatinvalinta-ja-eri-aloilla-tyoskentely.pdf»17.
  • Insuliinihoitoinen diabetes estää hakeutumisen esim. poliisin, palo- ja pelastusalan, veturinkuljettajan, sukeltajan, lentäjän, laivatyön ja nosturinkuljettajan tehtäviin sekä sotilasammattiin.
  • Ammattiajokortin saaminen on tiettyjen edellytysten täyttyessä mahdollista insuliinihoitoista diabetesta sairastavalle. Vaikeat hypoglykemiat estävät ammattiajoluvan saamisen ja johtavat luvan perumiseen.
  • Yksilöllistä harkintaa insuliinihoitoista diabetesta sairastavan kohdalla edellyttävät mm. erilaiset valvonta- ja turvallisuustehtävät, rakennustyö, nuohoojan työ, puolustusvoimien siviilitehtävät sekä ilmailualan lentoemännän ja stuertin ammatit.

Epilepsia

  • Epilepsiaa sairastava ei sovellu ammattikuljettajaksi maa-, vesi tai ilmaliikenteeseen eikä raskaiden ajoneuvojen kuljettajaksi maaliikenteeseen.
  • Jos henkilöllä on todettu epilepsia, hänen tulee olla ilman lääkitystä kohtaukseton 10 vuotta, ennen kuin ryhmän 2 ajoterveysvaatimukset voivat täyttyä.
  • Rajoituksia lisäksi esim. poliisikoulutukseen sekä palo- ja pelastusalalle
  • Usein rajoitteet ovat suhteellisia, yksilö- ja työkohtaisia. Jos kohtaukset eivät pysy poissa lääkityksellä, vältetään tapaturma-alttiita aloja (putoaminen, vaaraa aiheuttavat koneet, sähkötapaturma- ja palovaara). Ks. myös Terveyskylä: Mihin ammatteihin epilepsiaa sairastava ei voi opiskella? «https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivosairaudet/epilepsia/epilepsia-ja-opiskelu/mihin-ammatteihin-epilepsiaa-sairastava-ei-voi-opiskella»18

Muut sairaudet

  • Monet sairaudet ja oireet, kuten ADHD, autismikirjon häiriöt, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, sydänviat, neurologiset sairaudet ja vammat, oppimisvaikeudet sekä harvinaissairaudet edellyttävät yksilöllisiä ratkaisuja ja usein yhteistyötä sairauden hoidosta vastaavan tahon kanssa jo opintojen suunnitteluvaiheessa.
  • Erityisesti psyykkisissä sairauksissa ja oppimisvaikeuksissa huomioidaan opiskelun ja työn kuormittavuus.
  • Päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus on rajoite useille eri aloille.

Kirjallisuutta

  1. Huuskonen M. Nuorten ajoterveysarvion erityispiirteitä - nuori ei ole pieni aikuinen. Yleislääkäri 2024;39(5):15-18. «https://www.lukusali.fi/index.html?p=Suomen%20yleisl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rit%20GPF%20ry&i=a0889b08-65c8-11ef-9896-00155d64030a»19
  2. Lindström I, Mäkelä M, Pelkonen A, ym. Astma, atooppinen ihottuma ja allergiat on huomioitava ammatinvalinnassa ja varusmiespalveluksessa. Suom Lääkäril 2023;78(9-10):362-365. «https://www.laakarilehti.fi/pdf/2023/SLL9-10-2023-362.pdf»20
  3. Lindström I, Suojalehto H, Jantunen H, ym. Milloin astmaa sairastava sopii vaativiin pelastusalan tehtäviin? Duodecim 2023;139(23):1951-9. «Milloin astmaa sairastava sopii vaativiin pelastusalan tehtäviin? (23/2023)»6
  4. Saarelma O. Värisokeus ja poikkeava värinäkö. Lääkärikirja Duodecim 2021. «Värisokeus ja poikkeava värinäkö»7
  5. Diabetes ja työelämä - ammatinvalinta ja eri aloilla työskentely. Diabetesliitto 2021. «https://diabetes.fi/wp-content/uploads/2024/10/Diabetes-ja-tyoelama-ammatinvalinta-ja-eri-aloilla-tyoskentely.pdf»17
  6. Terveystarkastusohje poliisikoulutukseen hakevan henkilön terveydentilan sopivuuden arvioimiseksi. Poliisiammattikorkeakoulu 2021. «https://polamk.fi/documents/25254699/34112571/Terveystarkastusohje.pdf/»21
  7. Ajoterveyden arviointiohjeet terveydenhuollon ammattilaisille. Traficom 2021. «https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/regulation/Ajoterveysohje_Traficom_2021.pdf»2
  8. Raideliikenteen kuljettajien terveydentila- ja soveltuvuusvaatimukset. Traficom 2019. «https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/regulation/Raideliikenteen%20kuljettajien%20terveydentila-%20ja%20soveltuvuusvaatimukset.pdf»22
  9. Raideliikenteen turvallisuustehtävissä toimivien terveydentila- ja soveltuvuussuositukset. Traficom 2018. «https://asiointi.traficom.fi/asiointi/lomakkeet/ohje15»23
  10. SORA-lainsäädännön toimeenpano terveydenhuollossa. Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2015:2. «https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70341/URN_ISBN_978-952-00-3562-4.pdf?sequence=1»4
  11. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (2011/338). «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110338»1
  12. Ohjeet ja materiaalit: SORA-säädösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa. Opetushallitus (viitattu 6.11.2024). «https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opas/5782990/tekstikappale/5902531»7
  13. Töissä terveenä – ammatinvalinta, allergia, ihottuma ja astma. Työterveyslaitos (viitattu 6.11.2024). «https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/toissa-terveena-ammatinvalinta-allergia-ihottuma-ja-astma»24
  14. Hakijan terveys ja toimintakyky. Opetushallitus (viitattu 6.11.2024). «https://opintopolku.fi/konfo/fi/sivu/hakijan-terveys-ja-toimintakyky»25