Diastrofinen dysplasia
Lääkärin käsikirja
10.10.2022 • Viimeisin muutos 4.10.2022
Kliininen kuva
- Raajat ovat lyhyet; aikuispituus on 100–160 cm.
- Jo vastasyntyneenä havaitaan nivelten epämuodostumia ja liikerajoituksia, mm. sorminivelten jäykistymiä, kampuraiset jalkaterät, ”liftaajan peukalo”. Tärkeä vastasyntyneen ongelma on kaularangan vain röntgenologisesti havaittava kyfoosi, joka on huomioitava leikkausnukutusta suunniteltaessa.
- Useimmilla potilailla on syntyessä suulakihalkio, pieni alaleuka ja kyhmyiset korvalehdet.
- Raskaudenaikaisessa sikiön rutiinikaikututkimuksessa ilmenevä lyhytraajaisuus johtuu usein diastrofiasta, joka voidaan varmistaa lapsivesi- tai istukkanäytteen geenitutkimuksella.
Tärkeät tutkimukset
- Taudin tuntevalle diagnoosi selviää jo katsomalla potilasta.
- Kuvantamistutkimuksia tehdään kliinisten löydösten mukaan.
- Potilaiden ja perheiden perinnöllisyysneuvonta on varmistettava.
Perushäiriö
- Sulfaatin kuljetus rustosoluihin on häiriintynyt, jolloin mm. proteoglykaanit jäävät sulfaatin puutteeseen. Siitä seuraa rustojen ja luuston kehityshäiriö ja varhainen nivelrikko.
Geenitietoa
- Geenin (DTDST = SLC26A2) paikka on kromosomissa 5q32-q33.
- Suomalainen päämutaatio c.-26+2T>C on yli 90 %:ssa tautigeeneistä.
- Suomesta tunnetaan muutamia muita mutaatiota ja muualta kymmeniä erilaisia.
- Eräät mutaatiot SLC26A2-geenissä aiheuttavat diastrofian vaikeita tai lieviä muotoja, jotka diagnosoidaan muilla nimillä (jo ennen syntymää tai pian syntymän jälkeen menehtymiseen johtavat akondrogeneesi tyyppi I B, atelosteogeneesi tyyppi II, de la Chapelle -dysplasia tai lievä, ennenaikaista nivelrikkoa aiheuttava multippeli epifyysidysplasia).
- Potilaan, kantajan ja sikiön geenidiagnoosi on mahdollinen Suomessa.
Hoidossa huomattavaa
- Lapsipotilaiden kokonaisvaltainen hoito ja seuranta on keskitetty HUSin Uuden lastensairaalan luustometaboliselle vastaanotolle. Aikuispotilaiden hoitoa koordinoi kunkin erva-alueen yliopistollinen sairaala fysiatrian yksiköstä käsin.
- Suulakihalkion korjausleikkaus tehdään iänmukaisesti. Foniatrinen ja ortodonttinen jälkihoito on usein tarpeen.
- Ortopedinen leikkaushoito kasvuiässä on keskitetty HUSin Uuteen lastensairaalaan ja esim. aikuisten tekonivelleikkaukset erityisasiantuntijoille.
- Intensiivistä fysioterapiaa tarvitaan nivelten liikkuvuuden ylläpitämiseksi.
- Varhaislapsuudessa kaularangan kyfoosi voi aiheuttaa tetraplegian, jopa hengenvaaran, jos pää joutuu hallitsemattomasti epänormaaleihin asentoihin. Tämä on huomioitava yleisanestesiassa, jota ennen on selvitettävä kaularangan anatomia.
Taudin aiheuttama taakka
- Lyhytkasvuisuutta enemmän elämänlaatua häiritsevät nivelten liikerajoitukset ja varhainen nivelrikko ja näistä johtuva liikunnallinen vammaisuus.
- Vaikea selän virheasento, kyfoskolioosi, saattaa vaikuttaa keuhkojen toimintaan huonontavasti.
- Erottuminen ikätovereista voi erityisesti murrosiässä ja nuoruudessa vaikeuttaa psykososiaalista sopeutumista ja myös ammatillisen koulutuksen hankkimista.
Esiintyminen
- Suomesta tunnetaan lähes parisataa potilasta; muualla melko harvinainen.
- Ilmaantuvuus Suomessa on 1:22 000. Geenidiagnostiikka on merkittävästi vähentänyt syntyvien DTD-lasten määrää.
- Geenivirhe painottuu poikkeuksellisesti Länsi-Suomeen, Suomen väestötiheyden mukaisesti «Suomalainen tautiperintö (STP)»1. Tämä on sopusoinnussa sen kanssa, että tauti ei ole harvinainen muissakaan väestöissä ja että geenivirhe lienee tullut Suomeen jo tuhansia vuosia sitten.
Yhteyshenkilöt
- Dos. Helena Valta, HUS Uusi lastensairaala (etunimi.sukunimi@hus.fi)
- Prof. Outi Mäkitie, HUS Kliininen genetiikka (etunimi.sukunimi@hus.fi, ä=a)
- Dos. Harri Hämäläinen, HUS Fysiatria (etunimi.sukunimi@hus.fi, ä=a)
Keskukset
- HUS Uusi lastensairaala / Luustometabolinen vastaanotto (lapset)
- HUS Fysiatria
Kirjallisuutta
- Norio R. Suomi-neidon geenit. Otava 2000
- Norio R. The Finnish Disease Heritage III: the individual diseases. Hum Genet 2003 May;112(5-6):470-526. «PMID: 12627297»PubMed
- Härkönen H, Loid P, Mäkitie O. SLC26A2-Associated Diastrophic Dysplasia and rMED-Clinical Features in Affected Finnish Children and Review of the Literature. Genes (Basel) 2021;12(5). «PMID: 34064542»PubMed