Takaisin Tulosta

INCL (infantiilinen neuronaalinen seroidi-lipofuskinoosi) eli CLN1-tauti

Lääkärin käsikirja
1.9.2022 • Viimeisin muutos 31.8.2022
Pirjo Isohanni

Keskeistä

Synonyymi

  • INCL-taudista käytetään nykyisin nimeä CLN1 (etenkin kansainvälisessä kirjallisuudessa).
  • Aiemmin käytettiin myös nimeä Santavuori-Haltian tauti.

Kliininen kuva

  • Varhaiskehitys on normaali.
  • Ensimmäisen vuosipäivän aikoihin (6–18 kk:n iässä) lapsi alkaa unohtaa oppimiaan taitoja ja taantua nopeasti.
  • Lapsi muuttuu itkuiseksi ja levottomaksi, ja hänelle voi tulla unihäiriöitä ja kutomista muistuttavia pakkoliikkeitä.
  • Kehittyy lihashypotonia, lihasnykäyksiä, pakkoliikkeitä ja lopulta spastisiteetti.
  • Pään kasvu taittuu ja pysähtyy.
  • Näkökyky heikkenee ja mustuaisheijasteet heikkenevät merkkinä kehittyvästä sokeudesta.
  • Kouristuskohtauksia esiintyy, ja ne vaikeutuvat sairauden edetessä.
  • Sairaus johtaa kaikkien taitojen taantumiseen, syvään kehitysvammaisuuteen 3–4 v:n iässä ja ennenaikaiseen menehtymiseen keskimäärin 10 v:n iässä.

Diagnostiikka

  • EEG muuttuu isoelektriseksi 3 v:n ikään mennessä; esioireita ovat poikkeava silmien avaamis- ja sulkemisreaktio sekä unisukkuloiden häviäminen.
  • Herätevasteet (ERG, VEP ja SEP) sammuvat alle 3-vuotiaana.
  • Aivojen magneettikuvauksessa todetaan talamusten ja muiden aivoalueiden muutoksia ja erittäin vaikea-asteiseksi etenevää aivojen surkastumista (aivoatrofiaa).
  • Silmänpohjissa nähdään verkkokalvodegeneraatiota.
  • Diagnoosi varmennetaan geenitutkimuksella (kohdennettu PPT1-geenin suomalaisen valtamutaation tutkimus tai PPT1-geenin sisältävä geenipaneelitutkimus).
  • Epäselvissä tilanteissa voidaan määrittää S-PPT (palmityyliproteiinitioesteraasi) -entsyymipitoisuus.
  • Eri kudosnäytteissä havaitaan elektronimikroskoopilla granulaarisia osmiofiilisiä depositioita (GROD), mutta näitä tutkimuksia tehdään enää harvoin.

Perushäiriö

  • Sairaus johtuu lysosomisen palmitoyyliproteiinitioesteraasi-entsyymin puutoksesta.
  • PPT-entsyymin puutoksen vuoksi solujen lysosomeihin kertyy seroidilipofuskiini-aineenvaihduntatuotteita, mikä puolestaan johtaa hermosolujen rappeutumiseen ja kuolemaan.

Geenitietoa

  • Geeni PPT1 on kromosomissa 1 kohdassa 1p32.
  • Suomalaispotilaista 98 %:lla on geenivirhe c.364A>T.
  • Muualla tunnetaan yli 70 muuta mutaatiota.
  • Diagnoosi varmistetaan geenitutkimuksella. Myös kantajuus- ja sikiödiagnostiikka on mahdollista.

Hoidossa huomattavaa

  • INCL-tautiin ei ole parantavaa hoitoa, vaan hoito on oireenmukaista.
  • Fysioterapia sekä kipujen, spastisiteetin ja kouristusten lääkehoito on tärkeää.
  • Gastrostooma voidaan asettaa ravitsemuksen helpottamiseksi.
  • INCL:ää sairastavan lapsen perheen ja lähipiirin tukeminen ja vertaistuki on tärkeää.

Taudin aiheuttama taakka

  • INCL on raskaimpia eteneviä aivosairauksia, joka johtaa lapsen kaikkien taitojen taantumiseen ja menehtymiseen keskimäärin 10 v:n iässä.
  • Sikiödiagnostiikka on tarpeellista ja haluttua.

Esiintyminen

  • Suomesta tunnetaan n. 200 potilasta, muualta yli 200.
  • Ilmaantuvuus Suomessa on n. 1:20 000, eli Suomessa syntyy vuosittain n. kolme lasta, jolla on INCL.
  • Geenivirheen keskittymäalueet Suomessa ovat Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja poikkeuksellisesti Varsinais-Suomi.

Yhteyshenkilöt

  • Erityisperhetyöntekijä Janne Vartiainen (etunimi.sukunimi@tukiliitto.fi; puh. 0500 773 201)
  • Suomen INCL-yhdistys, ks. «http://www.incl.fi»3

Kirjallisuutta

  1. Norio R. Suomi-neidon geenit. Otava 2000
  2. Norio R. The Finnish Disease Heritage III: the individual diseases. Hum Genet 2003 May;112(5-6):470-526. «PMID: 12627297»PubMed
  3. Augustine EF, Adams HR, de Los Reyes E ym. Management of CLN1 Disease: International Clinical Consensus. Pediatr Neurol 2021;120():38-51. «PMID: 34000449»PubMed