LPI (lysinuurinen proteiini-intoleranssi)
Lääkärin käsikirja
28.2.2025 • Viimeisin muutos 13.6.2025
Kliininen kuva
- Rintaruokinnan aikana lapsi on yleensä oireeton, mutta ravinnon valkuaismäärän suurentuessa ilmaantuu ammoniakkimyrkytyksen oireita: oksentelua, syömisestä kieltäytymistä ja pahimmillaan keskushermosto-oireita.
- Lapsille kehittyy vahva valkuaisaversio, joka suojaa hyperammonemialta.
- Proteiinin pakkosyöttö voi johtaa koomaan (ammoniakkimyrkytys) ja keskushermostovaurioon.
- Kasvu on hidasta, lihakset ovat hennot, ja luustossa on osteopeniaa/osteoporoosia, joka ilmenee osalla potilaista murtumataipumuksena. Potilailla on usein iso perna ja maksa.
- Osalle potilaista kehittyy keuhkokomplikaationa alveolaarinen proteinoosi tai munuaisten vajaatoiminta. Myös akuutti monielinvaurio on mahdollinen.
Tärkeät tutkimukset
- Emäksisten aminohappojen ornitiinin, arginiinin ja lysiinin pitoisuudet virtsassa ovat suurentuneet voimakkaasti, mutta plasmassa ne ovat pienet.
- Liitännäislöydöksinä voi esiintyä lievää anemiaa ja leuko- ja trombopeniaa. Plasman LDH- ja ferritiinipitoisuudet ovat kaikilla potilailla tuntemattomasta syystä korkeat.
- Geenitesti on olemassa.
Perushäiriö
- Lysiinin, ornitiinin ja arginiinin kuljetushäiriö suolen, munuaistubuluksen ja maksan epiteelisolujen basolateraalisessa kalvossa johtaa näiden aminohappojen puutteeseen elimistössä.
- Ornitiinin ja arginiinin puutteen seurauksena on ureasyklin vajaatoiminta ja ammoniakki-intoksikaation vaara.
- Lysiinin puute myötävaikuttaa mm. kasvun hidastumiseen.
Geenitietoa
- Geenin SLC7A7 paikka on 14q11.2. Sen rakenne tunnetaan.
- Geeni koodittaa proteiinia y+LAT-1, jota tarvitaan emäksisten aminohappojen kuljetukseen basolateraalisella solukalvolla.
- Lähes kaikilla tutkituilla suomalaispotilailla on mutaatio c.895-2A>T (aiempi merkintä 1181-2A>T).
- Muualta maailmasta tunnetaan kymmeniä muita mutaatioita.
Hoidossa huomattavaa
- Sitrulliinin antaminen parantaa ureakiertoa ja lievittää siten oireita; osa potilaista käyttää lisäksi jäännöstyppikuormaa vähentäviä lääkkeitä (natriumbentsoaatti, natriumfenyylibutyraatti, glyserolifenyylibutyraatti).
- Kohtalaista proteiinirajoitusta (lapsilla 1–1.5 ja aikuisilla 0.8–1 g/kg/vrk) tarvitaan näistä hoidoista huolimatta.
- Potilaat tarvitsevat myös pientä lysiinilisää ja vitamiini- ja hivenainelisiä.
- Infektioherkkyyden vuoksi suositellaan pneumokokki-, COVID-19- ja vesirokkorokotuksia.
- Raskaudet vaativat erityistä seurantaa.
- Peittyvän periytymisen vuoksi on huomioitava myös sisarusten tilanne.
Taudin aiheuttama taakka
- Jatkuva lääke- ja ruokavaliohoito aiheuttaa rajoituksia.
- Varhain diagnosoituina ja asianmukaisesti hoidettuina potilaat ovat kutakuinkin oireettomia, mutta suurelle osalle kehittyy ajan myötä munuaisongelmia.
- Keuhkokomplikaatiot saattavat olla henkeä uhkaavia, ja munuaisten vajaatoiminta on useammalla potilaalla johtanut munuaissiirtoon.
- Esim. infektioon liittyvä akuutti monielinvaurio on mahdollinen.
Esiintyminen
- Suomesta tunnetaan viitisenkymmentä potilasta enimmäkseen nuorelta asutusalueelta.
- Ilmaantuvuus Suomessa on n. 1:80 000.
- Muualta maailmasta tunnetaan parisen sataa potilasta.
Yhteyshenkilöt
- Dos. Harri Niinikoski (etunimi.sukunimi@varha.fi)
Kirjallisuutta
- Niinikoski H, Schiff M, Tanner L. Disorders of amino acid transport at the cell membrane. Kirjassa: Saudubray, Baumgartner, Garcia-Gazorla, Walter (toim.). Inborn metabolic diseases. Diagnosis and treatment. 7. painos. Springer 2022. s. 481-492.
- Nunes V, Niinikoski H. Lysinuric Protein Intolerance. In: Adam MP, Everman DB, Mirzaa GM, Pagon RA, Wallace SE, Bean LJH, Gripp KW, Amemiya A, editors. GeneReviews® [Internet]. Seattle (WA): University of Washington, Seattle; 1993–2023. Updated 2018 Apr 12. «https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK1361/»3
- Norio R. The Finnish Disease Heritage III: the individual diseases. Hum Genet 2003;112(5-6):470-526. «PMID: 12627297»PubMed
- Norio R. Suomi-neidon geenit. Otava 2000
