Takaisin Tulosta

NKH (nonketoottinen hyperglysinemia)

Lääkärin käsikirja
9.1.2023 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Kirsimari Aaltonen

Kliininen kuva

  • Suomessa NKH-potilailla todetaan yleensä vaikea vastasyntyneen tautimuoto, jossa jo ensimmäisinä elinpäivinä esiintyy vaikean aivovaurion oireita: lihasvelttoutta, uneliaisuutta, myoklonisia nykäyksiä, kouristuskohtauksia ja hengitysvaikeus.
  • Potilas kuolee usein jo varhaisvaiheessa hengityksen vajaatoiminnan oirein.
  • Jos lapsi jää henkiin, kehittyy vaikea epilepsia, spastisuus ja syvä kehitysvammaisuus.
  • Taudista tunnetaan myös myöhemmin vauvaiässä alkava muoto, jossa osalla oirekuva voi olla lievempi.
  • Myöhemmin vauvaiässä alkavan tautimuodon oireita ovat matala lihasjäntevyys, usein hieman helpompihoitoinen epilepsia, hyperaktiivisuus sekä pakkoliikkeet. Kehitysvamman aste on vaihteleva.

Tärkeät tutkimukset

  • Virtsan, plasman ja erityisesti likvorin glysiinipitoisuus on suurentunut.
  • EEG:ssä on aluksi ”burst suppression pattern”, myöhemmin hypsarytmia.
  • Aivojen magneettikuvauksessa on tyypillinen löydös ensimmäisten 3 elinkuukauden aikana: diffuusiokuvantamisessa rajoittunut diffuusio tyypillisillä alueilla (capsula internan takaosassa, anteriorisessa aivorungossa, posteriorisesti tegmentaalialueella sekä pikkuaivoissa).
  • Diagnoosi pystytään yleensä vahvistamaan geenitutkimuksella: suomalaisten GLDC-valtamutaatioiden tutkimus tai myös muut NKH-geenit sisältävä geenipaneelitutkimus.
  • Jos sairaan lapsen tautia aiheuttavat geenivirheet on tunnistettu, kantajuustutkimukset ja sikiödiagnostiikka ovat mahdollisia.

Perushäiriö

  • Glysiinimetabolian häiriö: glysiinin hajottamisessa tarvittava entsyymi, useimmiten P-proteiini, on viallista.
  • Hajoamatonta glysiiniä kertyy aivoihin ja vahingoittaa niitä.
  • Nonketoottiseen hyperglysinemiaan voi johtaa eräiden muidenkin entsyymiproteiinien puute.

Geenitietoa

  • Tauti johtuu yleisimmin (n. 80 %:lla NKH-potilaista) geenivirheistä glysiinin pilkkomiskoneiston P-proteiinia koodaavassa GLDC-geenissä (aiempi nimitys GCSP).
  • Suomessa yleisimmät GLDC-geenivirheet ovat c.1691G>T (p.Ser564Ile), c.2281G>A (p.Gly761Arg) sekä eksonien 1–8 deleetio. Ne kattavat n. 91 % suomalaisten NKH-potilaiden tautia aiheuttavista alleeleista.
  • GLDC-geenissä on tunnistettu lukuisia muita tautia aiheuttavia geenivirheitä. N. 20 % NKH-tapauksista johtuu AMT-geenin geenivirheistä. GCSH-geenissä on todettu yksittäisiä geenivirheitä.
  • Suomalaisilla potilailla ei tiettävästi ole toistaiseksi todettu AMT- tai GCSH-geenivirheitä.
  • Lievempää taudinkuvaa aiheuttavat sellaiset geenivirheet, joihin liittyen entsyymiaktiivisuutta on jäljellä.

Hoidossa huomattavaa

  • Parantavaa hoitoa sairauteen ei toistaiseksi ole, eikä vaikean tautimuodon etenemiseen pystytä yleensä vaikuttamaan.
  • Hyvän oireiden hoidon ohella plasman glysiinipitoisuutta voidaan pyrkiä alentamaan natriumbentsoaatilla, ja neurologisten oireiden hoidossa voidaan käyttää NMDA-antagonisteja. Nämä voivat olla merkityksellisempiä lievemmässä tautimuodossa.
  • Perheelle tulee tarjota mahdollisuus perinnöllisyysneuvontaan.

Esiintyminen

  • Ilmaantuvuus Suomessa on n. 1:50 000, Oulun seudulla ja Lapissa 1:10 000.
  • Maailmanlaajuisesti ilmaantuvuudeksi on arvioitu 1:76 000.

Kirjallisuutta

  1. Nowak M, Chuchra P, Paprocka J. Nonketotic Hyperglycinemia: Insight into Current Therapies. J Clin Med 2022;11(11). «PMID: 35683414»PubMed
  2. Stence NV, Fenton LZ, Levek C ym. Brain imaging in classic nonketotic hyperglycinemia: Quantitative analysis and relation to phenotype. J Inherit Metab Dis 2019;42(3):438-450. «PMID: 30737808»PubMed
  3. Coughlin CR 2nd, Swanson MA, Kronquist K ym. The genetic basis of classic nonketotic hyperglycinemia due to mutations in GLDC and AMT. Genet Med 2017;19(1):104-111. «PMID: 27362913»PubMed
  4. Boneh A, Allan S, Mendelson D ym. Clinical, ethical and legal considerations in the treatment of newborns with non-ketotic hyperglycinaemia. Mol Genet Metab 2008;94(2):143-7. «PMID: 18395481»PubMed
  5. Norio R. The Finnish Disease Heritage III: the individual diseases. Hum Genet 2003;112(5-6):470-526. «PMID: 12627297»PubMed
  6. Norio R. Suomi-neidon geenit. Otava 2000
  7. Kure S, Takayanagi M, Narisawa K ym. Identification of a common mutation in Finnish patients with nonketotic hyperglycinemia. J Clin Invest 1992;90(1):160-4. «PMID: 1634607»PubMed