Retinoskiisi
Lääkärin käsikirja
22.5.2024 • Viimeisin muutos 22.5.2024
Keskeistä
Esiintyvyys
- Suomessa 1/17 000
- Suurin osa potilaista Satakunnasta ja Oulun seudulta
- Muualla maailmassa eri väestöissä 1/5 000–1/25 000
Oireet ja löydökset
- Heikentynyt näöntarkkuus todetaan tavallisesti poikien ensimmäisessä koulutarkastuksessa; näöntarkkuus on luokkaa 0.2–0.7.
- Vaikeusaste vaihtelee potilaiden välillä huomattavasti mutta nuorena aikuisena pysyy kullakin suhteellisen pitkään vakaana.
- Näkö alkaa yleensä huonontua keski-iässä.
- Mikrokystinen degeneraatio verkkokalvon syvässä hermosäiekerroksessa aiheuttaa verkkokalvon pintakerrosten osittaista irtautumista toisistaan.
- Silmänpohjassa nähdään ”kärrynpyörämakula” (bilateraali kystinen makulaleesio).
- Perifeerinen retinoskiisi ilmenee n. puolella potilaista.
- Joillekin potilaille tulee lasiaisverenvuoto tai verkkokalvon irtauma.
- Kantajanaisten silmänpohjat ovat normaalit.
- Diagnostiikassa ovat kliinisen tutkimuksen lisäksi käytössä optical coherence tomography (OCT, valokerroskuvaus), elektroretinografia (ERG) ja geenitestit.
Geenitietoa
- Geenin XLRS1 eli RS1 paikka on Xp22.13. Sen rakenne ja yli 290 geenivirhettä tunnetaan.
- Geenin koodaama proteiini retinoskisiini toimii solujen adheesioproteiinina ja ylläpitää verkkokalvon normaalia rakennetta.
- Suomessa on 3 yleistä RS1-geenivirhettä: Porin seudulla c.214G>A, Porin itäpuolella c.221G>T ja Oulun seudulla c.325G>C. Näiden lisäksi on todettu joitakin harvinaisia geenivirheitä. Muualta maailmasta tunnetaan myös suuri määrä erilaisia RS1-geenivirheitä.
- Kolmelle yleisimmälle geenivirheelle on oma geenitestinsä, ja RS1-geenin sekvensointi tai geenipaneelitutkimus voidaan tarvittaessa tehdä diagnostisena tutkimuksena.
Hoito
- Taittovirheiden korjaaminen
- Lapsilla amblyopian ehkäisy ja karsastuksen hoito
- Varotoimista, kuten urheilun välttämisestä, ei ole hyötyä, ja ennaltaehkäisevistä hoidoista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
- Näönkuntoutuspalvelut tarpeen mukaan
- Retinoskiisipotilaan verkkokalvoirtauma hoidetaan kirurgisesti. Myös lasiaisverenvuoto hoidetaan kuten muillakin potilailla.
- Tautia parantavaa tai sen kulkua hidastavaa hoitoa ei toistaiseksi ole käytettävissä.
Lähettämiskriteerit
- Diagnostiikka
- Kuntoutustoimenpiteet
- Mahdolliset uudet oireet
- Perinnöllisyyden selvittäminen ja perinnöllisyysneuvonta
Seuranta
- Näkötilanteen ja kuntoutustarpeen perusteella harkiten yksilöllisen tarpeen mukaan
Yhteyshenkilö
- Erik.lääk. Aura Falck (etunimi.sukunimi@pohde.fi)
Kirjallisuutta
- Grigg JR, Hooper CY, Fraser CL, ym. Outcome measures in juvenile X-linked retinoschisis: A systematic review. Eye (Lond) 2020;34(10):1760-1769 «PMID: 32313171»PubMed
- Norio R. The Finnish Disease Heritage III: the individual diseases. Hum Genet 2003 May;112(5-6):470-526. «PMID: 12627297»PubMed
- Sikkink SK, Biswas S, Parry NR, Stanga PE, Trump D. X-linked retinoschisis: an update. J Med Genet 2007 Apr;44(4):225-32. «PMID: 17172462»PubMed
- Norio R. Suomi-neidon geenit. Otava 2000