Takaisin Tulosta

Retinoskiisi

Lääkärin käsikirja
22.5.2024 • Viimeisin muutos 22.5.2024
Aura Falck

Keskeistä

Esiintyvyys

  • Suomessa 1/17 000
  • Suurin osa potilaista Satakunnasta ja Oulun seudulta
  • Muualla maailmassa eri väestöissä 1/5 000–1/25 000

Oireet ja löydökset

  • Heikentynyt näöntarkkuus todetaan tavallisesti poikien ensimmäisessä koulutarkastuksessa; näöntarkkuus on luokkaa 0.2–0.7.
  • Vaikeusaste vaihtelee potilaiden välillä huomattavasti mutta nuorena aikuisena pysyy kullakin suhteellisen pitkään vakaana.
  • Näkö alkaa yleensä huonontua keski-iässä.
  • Mikrokystinen degeneraatio verkkokalvon syvässä hermosäiekerroksessa aiheuttaa verkkokalvon pintakerrosten osittaista irtautumista toisistaan.
  • Silmänpohjassa nähdään ”kärrynpyörämakula” (bilateraali kystinen makulaleesio).
  • Perifeerinen retinoskiisi ilmenee n. puolella potilaista.
  • Joillekin potilaille tulee lasiaisverenvuoto tai verkkokalvon irtauma.
  • Kantajanaisten silmänpohjat ovat normaalit.
  • Diagnostiikassa ovat kliinisen tutkimuksen lisäksi käytössä optical coherence tomography (OCT, valokerroskuvaus), elektroretinografia (ERG) ja geenitestit.

Geenitietoa

  • Geenin XLRS1 eli RS1 paikka on Xp22.13. Sen rakenne ja yli 290 geenivirhettä tunnetaan.
  • Geenin koodaama proteiini retinoskisiini toimii solujen adheesioproteiinina ja ylläpitää verkkokalvon normaalia rakennetta.
  • Suomessa on 3 yleistä RS1-geenivirhettä: Porin seudulla c.214G>A, Porin itäpuolella c.221G>T ja Oulun seudulla c.325G>C. Näiden lisäksi on todettu joitakin harvinaisia geenivirheitä. Muualta maailmasta tunnetaan myös suuri määrä erilaisia RS1-geenivirheitä.
  • Kolmelle yleisimmälle geenivirheelle on oma geenitestinsä, ja RS1-geenin sekvensointi tai geenipaneelitutkimus voidaan tarvittaessa tehdä diagnostisena tutkimuksena.

Hoito

  • Taittovirheiden korjaaminen
  • Lapsilla amblyopian ehkäisy ja karsastuksen hoito
  • Varotoimista, kuten urheilun välttämisestä, ei ole hyötyä, ja ennaltaehkäisevistä hoidoista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
  • Näönkuntoutuspalvelut tarpeen mukaan
  • Retinoskiisipotilaan verkkokalvoirtauma hoidetaan kirurgisesti. Myös lasiaisverenvuoto hoidetaan kuten muillakin potilailla.
  • Tautia parantavaa tai sen kulkua hidastavaa hoitoa ei toistaiseksi ole käytettävissä.

Lähettämiskriteerit

  • Diagnostiikka
  • Kuntoutustoimenpiteet
  • Mahdolliset uudet oireet
  • Perinnöllisyyden selvittäminen ja perinnöllisyysneuvonta

Seuranta

  • Näkötilanteen ja kuntoutustarpeen perusteella harkiten yksilöllisen tarpeen mukaan

Yhteyshenkilö

  • Erik.lääk. Aura Falck (etunimi.sukunimi@pohde.fi)

Kirjallisuutta

  1. Grigg JR, Hooper CY, Fraser CL, ym. Outcome measures in juvenile X-linked retinoschisis: A systematic review. Eye (Lond) 2020;34(10):1760-1769 «PMID: 32313171»PubMed
  2. Norio R. The Finnish Disease Heritage III: the individual diseases. Hum Genet 2003 May;112(5-6):470-526. «PMID: 12627297»PubMed
  3. Sikkink SK, Biswas S, Parry NR, Stanga PE, Trump D. X-linked retinoschisis: an update. J Med Genet 2007 Apr;44(4):225-32. «PMID: 17172462»PubMed
  4. Norio R. Suomi-neidon geenit. Otava 2000