Takaisin Tulosta

Hinkuyskä

Lääkärin käsikirja
2.9.2024 • Viimeisin muutos 4.11.2024
Harri Saxén

Keskeistä

  • Hinkuyskä on puuskainen voimakas yskä, joka on pienille imeväisille hengenvaarallinen.
  • Perusrokotus hinkuyskää vastaan (DTaP) annetaan kansallisessa rokotusohjelmassa 3, 5 ja 12 kk:n ikäisille lapsille ja tehosteet 4 v:n ja 14–15 v:n iässä. Aikuisille tehoste annetaan 25 v:n iässä ja asevelvollisille. Ks. «Rokotukset»1 ja THL:n sivusto Infektiotaudit ja rokotukset «https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset»1.
  • Vaarallista hinkuyskää esiintyy etenkin alle 3 kk:n ikäisillä ja rokottamattomilla tai osittain rokotetuilla imeväisillä. Koska rokotteen antama suoja on lyhytaikainen, hinkuyskää esiintyy puuskaisena yskänä myös koululaisilla ja aikuisilla.
  • Mikrobilääkehoito makrolidilla annetaan diagnoosia epäiltäessä kaikille imeväisille sekä niille diagnosoiduille vanhemmille lapsille ja aikuisille, joiden oireet ovat kestäneet alle 4 viikkoa.

Aiheuttaja

  • Bordetella pertussis
  • Samanlaisen mutta lievemmän taudin voivat aiheuttaa B. parapertussis ja mahdollisesti monet virukset.
  • B. pertussis tarttuu erittäin herkästi.

Esiintyminen

  • Suomessa hinkuyskää esiintyy jatkuvasti, mutta varsin vähän. Vuonna 2017 laboratoriotestein diagnosoituja tapauksia oli 399, ja viimeisen epidemian aikana vuonna 2004 todettiin 1 631 tapausta. Sairaalahoitoa vaatii vuosittain keskimäärin parikymmentä imeväistä.
  • Äidin lapsena saamat rokotukset eivät riitä suojaamaan vastasyntynyttä. Maissa, joissa esiintyy runsaasti hinkuyskää, käytetään nykyään raskaana olevien rokottamista vastasyntyneitä suojaamaan.
  • Kouluikäiset: rokotteen antama suoja kestää vain 3–6 v.

Taudinkuva

  • Itämisaika on 1–2 viikkoa.
  • Kliininen diagnoosi perustuu anamneesiin, etenkin puuskittaisen yskän esiintymiseen.
  • Pienillä, rokottamattomilla lapsilla ilmenee katarraalivaiheessa (1–2 viikkoa) lievää yskää ja nuhaa, joskus myös lievää lämpöilyä.
  • Imeväisillä ensimmäinen oire voi olla sinistyminen ja jopa hengityspysähdys kohtauksen yhteydessä.
  • Yskävaiheessa alkaa tulla yskänkohtauksia, joihin voi pienillä lapsilla liittyä inspiratorista stridoria eli hinkumista. Rokotetuilla koululaisilla ja aikuisilla on pääsääntöisesti atyyppinen taudinkuva, johon ei liity hinkumista. Yskänpuuskat esiintyvät etenkin öisin ja päättyvät usein limaoksenteluun. Kohtaukset jatkuvat tiheinä 1–4 viikon ajan, minkä jälkeen ne harvenevat. Ne saattavat uusiutua uuden hengitysteiden virusinfektion aikana.
  • Yskävaiheessa potilas on kuumeeton. CRP ja lasko ovat tavallisesti normaalit.
  • Kouluikäinen hinkuyskäpotilas tuodaan yleensä vastaanotolle viikkoja tai kuukausia kestäneen yskän takia. Yskä kuvataan usein poikkeuksellisen voimakkaaksi ja lähes aina puuskittaiseksi. Usein potilaat kuvaavat tautia yskäksi, jonka kaltaista heillä ei ole koskaan ennen ollut. Yli kuukauden kestoinen yskä on usein hinkuyskää ja vaatii aina tarkempia tutkimuksia.
  • Rasitus, tupakansavu ja lämpötilan muutokset (esim. jäätelön syönti) voivat laukaista yskänkohtauksen. Tämä hengitysteiden hyperreaktiivisuus voi kestää 3–6 kk, jonka aikana lapsella saatetaan epäillä astmaa.
  • Hinkuyskää on myös aikuisilla. Usein lähiympäristössä on muitakin puuskaisesti yskiviä.
  • Hinkuyskä voi aiheuttaa pienille, rokottamattomille lapsille voimakasta lymfosytoosia, joka on vakavan taudin merkki. Lymfosytoosi johtuu voimakkaasta pertussistoksiinin vaikutuksesta, joka voi johtaa pulmonaalihypertensioon.

Diagnoosi

  • Imeväisillä - ja varsinkin rokottamattomilla lapsilla - hinkuyskä etenee nopeasti, ja oireita, kuten hengityspysähdyksiä, osataan jo ensimmäisenä tartunnan jälkeisenä viikkona epäillä hinkuyskän aiheuttamiksi. Tällöin taudin toteamiseen käytetään geenimonistustestiä BopeNhO. PCR-testin ottoon käytetään Copan-nukkatikkua tai dacron-vanutikkua.
  • Isommilla lapsilla ja aikuisilla pääoire on pitkittynyt yskä, ja usein hinkuyskää ei ensimmäisinä viikkoina osata epäillä. Potilaan tilaa jäädään ainoastaan seuraamaan. Kun oireet pitkittyvät ja oireet ovat kestäneet 3–4 viikkoa, suorat osoitusmenetelmät eivät ole enää kovin herkkiä. Tässä vaiheessa seerumin vasta-ainetasot alkavat nousta, ja diagnostiikassa käytetään ensisijaisesti serologiaa S-BopeAb.
  • Serologiaa ei pidä käyttää rokotetuilla alle 2-vuotiailla eikä vuoden sisällä rokotuksen jälkeen.
  • Negatiivinen serologia ei sulje pois hinkuyskädiagnoosia, koska testin herkkyys on usein vain 50–60 %.
  • Puuskaisesti yskivän potilaan ympäristön tuoreista tautitapauksista (oireet alle 4 viikkoa) tulisi ottaa PCR-näytteitä, etenkin pienten lasten hinkuyskän varhaiseksi toteamiseksi.
  • Kun diagnoosi on varmistettu testeillä yhdestä tai useammasta potilaasta, voidaan hoitopäätökset tehdä jatkossa kontaktien kliinisten oireiden perusteella.

Hoito evd

  • Pienet, erityisesti rokottamattomat imeväiset tulee aina toimittaa sairaalahoitoon.
  • Mikrobilääkkeenä käytetään imeväisillä atsitromysiiniä 10 mg/kg/vrk 5 vrk:n ajan, yli 6 kk:n ikäisillä aloitusannos 10 mg/kg/vrk (max 500 mg) ja sitten 4 päivän ajan 5 mg/kg/vrk (max 250 mg). Isommille lapsille ja aikuisille ensimmäisenä päivänä 500 mg ja sitten 4 päivän ajan 250 mg/vrk. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää roksitromysiiniä tai klaritromysiiniä. Amoksisilliinista tai kefalosporiineista ei ole hyötyä.
  • Jos hinkuyskäpotilaan perheessä on alle 6 kk:n ikäisiä lapsia tai yli 36. raskausviikolla oleva, koko perheelle annetaan mikrobilääkeprofylaksi riippumatta oirekuvasta tai rokotusstatuksesta. Muun lähipiirin profylaksi: ks. THL:n ohje «https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/hinkuyska/toimenpideohje-hinkuyskatapauksiin»2.
  • Hoidon päätavoitteena on tartuttavuuden ja leviämisen vähentäminen. Jotta hoito auttaa oireisiin, se tulee aloittaa hinkuyskäepäilyn herättyä mahdollisimman pian. Käytännössä hoito aloitetaan heti PCR-näytteen ottamisen jälkeen, jos oireet ja epidemiologinen tilanne viittaavat hinkuyskään.
  • Yli kuukauden oireilleita ei kannata hoitaa. Toistuvista mikrobilääkekuureista ei ole hyötyä.
  • Eristysaika on 5 vrk mikrobilääkehoidon alusta. Jos oireita on ollut yli 3 viikon ajan, ei eristystä tarvita.
  • Aikuiset voivat suojata itsensä ottamalla dT-tehosterokotuksen sijasta dtap-tehosterokotuksen. Tällaiset rokotukset aloitettiin puolustusvoimissa vuonna 2012, minkä jälkeen nuorten aikuisten hinkuyskä on lähes hävinnyt. Tällöin myös perheen pienimmät saavat laumaimmuniteetin antamaa lisäsuojaa.

Kirjallisuutta

  1. THL:n toimenpideohje torjuntatoimista hinkuyskätapausten yhteydessä «https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/hinkuyska/toimenpideohje-hinkuyskatapauksiin»2
  2. Mertsola J. Hinkuyskän torjunta Suomessa 2017–2021. THL – Työpaperi 10/2017. «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-834-0»3
  3. Locht C. Will we have new pertussis vaccines? Vaccine 2018;36(36):5460-5469. «PMID: 29180031»PubMed