Takaisin Tulosta

Lapsen aivokalvotulehdus

Lääkärin käsikirja
23.6.2025 • Viimeisin muutos 23.6.2025
Marjo Renko

Keskeistä

  • Epäile bakteerin aiheuttamaa aivokalvotulehdusta (meningiittiä) voimakasoireisella, sairaan oloisella lapsella.
  • Akuutti bakteerimeningiitti on raju, hoitamattomana jopa alle vuorokaudessa kuolemaan johtava sairaus, jota pitää osata epäillä hyvin nopeasti, jottei hoito viivästy.
  • Nopea mikrobilääkehoidon aloitus on erittäin tärkeää, eikä se saa viivästyä esim. kuvantamis- tai laboratoriotutkimusten vuoksi.
  • Virusmeningiitti muistuttaa alkuvaiheessa oireiltaan bakteeriperäistä, mutta on sitä lievempi, hyväennusteinen tauti, johon ei yleensä tarvita muuta kuin oireenmukaista hoitoa.

Etiologia ja esiintyvyys

  • Bakteerimeningiitin tavallisimmat aiheuttajat
    • Alle 3 kk:n ikäisillä gramnegatiiviset sauvat, Streptococcus agalactiae (B-ryhmän streptokokki) ja Listeria monocytogenes. Tärkeä erotusdiagnostinen tauti on Herpes simplex -meningoenkefaliitti.
    • Vanhemmilla lapsilla Streptococcus pneumoniae ja Neisseria meningitidis (meningokokki)
    • Harvinaisia mutta muistettavia aiheuttajia ovat borrelia ja tuberkuloosi.
  • Virusmeningiitin aiheuttajina enterovirukset ovat tavallisimpia.
  • Bakteerimeningiittejä on Suomessa esiintynyt vuosittain n. 50 lapsella ennen pneumokokkirokotteen tuloa yleiseen rokotusohjelmaan. Rokottamisen alettua on ilmaantuvuus vähentynyt selvästi. B-ryhmän streptokokin seulonta raskaana olevilta on vähentänyt vastasyntyneiden tapauksia. Myös listeria on Suomessa hyvin harvinainen.
  • Virusmeningiittiä esiintyy epidemiatilanteesta riippuen jopa usealla sadalla lapsella vuosittain.

Oireet

  • Bakteerimeningiitissä lapsi on selvästi sairas eikä hänen ole hyvä olla missään.
    • Klassiset meningiitin oireet ovat kuume, päänsärky ja niskajäykkyys, joita todetaan n. puolella lapsista.
    • Pienillä lapsilla niskajäykkyys voi kokonaan puuttua ja oireena on tajunnantason lasku ja käsittelyarkuus. Voi esiintyä poikkeavaa itkua, fontanellin pullotusta, velttoutta, ihonvärin muutoksia.
    • Iholle ilmaantuneet verenpurkaumat viittaavat meningokokkisepsikseen, johon voi liittyä meningiitti.
  • Virusmeningiitin tyyppioireita ovat usein flunssan yhteydessä ilmaantuvat päänsärky ja niskajäykkyys. Yleistila on harvoin huonontunut.

Diagnoosi

  • Diagnostiikassa on tärkeää todeta aivokalvotulehdus ajoissa ja erottaa bakteeri- ja virusmeningiitti toisistaan.
  • Meningiitin diagnoosi perustuu aivo-selkäydinnesteen tutkimiseen. Lannepisto «Lannepisto (lumbaalipunktio)»1 tulee tehdä viipymättä, jos tautia epäillään. Lannepisto on vasta-aiheinen, jos epäillään aivopaineen nousua esim. aivokasvaimen vuoksi.
  • Bakteerimeningiitissä yleiset infektiolöydökset viittaavat bakteeri-infektioon (CRP, veren leukosyytit).
    • Verinäyte veriviljelyä varten kannattaa ottaa infuusiokanyylistä, mielellään ennen mikrobilääkkeen aloitusta.
  • Virusmeningiitissä CRP-pitoisuus on normaali tai vain vähän suurentunut, veren leukosyyttimäärä voi olla matala tai vähän koholla.
  • Viruksen aiheuttama aivokalvotulehdus voi ilmaantua yhtä aikaa aivokudoksen tulehduksen kanssa (meningoenkefaliitti).
  • Tyypilliset likvorilöydökset bakteeri- ja virusmeningiitissä: ks. taulukko «Tyypilliset likvorilöydökset bakteeri- ja virusmeningiitissä»1
Taulukko 1. Tyypilliset likvorilöydökset bakteeri- ja virusmeningiitissä
BakteerimeningiittiVirusmeningiitti
Tulehdussoluja useita satoja (voi olla tuhansia) × 106/l Tulehdussoluja ad 200 × 106/l
Tulehdussolut lähes kaikki liuskatumaisia Tulehdussolut yksitumaisia (taudin alussa enemmistö voi olla liuskatumaisia)
Sokeripitoisuus pieni (< 2.2 mmol/l tai < puolet verensokerista) Sokeripitoisuus normaali (> 2.2 mmol/l)
Proteiinipitoisuus suuri (> 400 mg/l, tyypillisesti > 1 000 mg/l) Proteiinipitoisuus vain hiukan suurentunut
Gramvärjäyksessä bakteereita Gramvärjäyksessä ei bakteereita
Laktaattipitoisuus suuri (> 2.7 mmol/l) Laktaattipitoisuus normaali

Hoito

Bakteerimeningiitti evd

  • Nopea mikrobilääkehoidon aloitus on erittäin tärkeää, eikä se saa viivästyä esim. kuvantamis- tai laboratoriotutkimusten vuoksi.
  • Jos matka sairaalaan on lyhyt, käytännössä potilas useimmiten lähetetään ilman näytteenottoja ja hoitotoimenpiteitä mahdollisimman nopeasti paikkaan, jossa diagnoosi voidaan varmistaa ja hoito aloittaa. Jos selkäydinnestenäytettä ei voida viiveettä ottaa, mikrobilääke voidaan aloittaa myös veriviljelynäytteiden oton jälkeen.
  • Bakteerimeningiitin hoito sairaalassa
    • Deksametasonihoidosta (0.15 mg/kg × 4/vrk, enintään 10 mg × 4/vrk, 2–4 vrk:n ajan yli 6 viikon ikäisille) ennen mikrobilääkkeen aloitusta on osoitettu lapsilla olevan hyötyä pneumokokin ja Haemophilus influenzae tyyppi b:n aiheuttamassa meningiitissä.
    • Epäiltyyn bakteeriin suunnattu antimikrobinen hoito lääkkeellä, jonka tiedetään menevän hyvin selkäydinnesteeseen. Erityisesti tulee varmistaa S. pneumoniaen penisilliiniherkkyys. Jos alueella esiintyvien pneumokokkien resistenssi on korkea, tulee jo aloitusmikrobilääkkeeseen kombinoida vankomysiini annoksella 60 mg/kg/vrk jaettuna 4 annokseen (enintään 4 g/vrk). Suomessa ei ole vielä missään todettu näin korkeaa resistenssiä.
    • Alle kuukauden ikäisillä ampisilliini 200 mg/kg/vrk (jaettuna 3 annokseen) ja kefotaksiimi 200 mg/kg/vrk (jaettuna 2 annokseen)
    • Yli kuukauden ikäisillä keftriaksoni annoksella 100 mg/kg/vrk jaettuna 2 annokseen (enintään 4 000 mg/vrk). Jos aiheuttajaksi on syytä epäillä listeriaa, tulee hoitoon liittää ampisilliini.
    • Varmassa penisilliini- tai kefalosporiiniallergiassa meropeneemi 120 mg/kg/vrk jaettuna 3 annokseen
    • Mikrobilääkehoitoa muutetaan tarvittaessa aiheuttajabakteerin varmistuttua.
      • Selkäydinnesteen bakteerivärjäys antaa jo hyvin suuntaa aiheuttajasta.
    • Lähikontaktit (perheenjäsenet, päivähoitopaikan lapset ja elvytystiimi) tulee muistaa hoitaa, jos aiheuttajaksi osoittautuu meningokokki. Ks. THL:n ohje «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/meningokokki/toimenpideohje-estolaakityksesta-ja-rokotuksista-meningokokkitapauksissa»1.

Virusmeningiitti

  • Virusmeningiitin hoito on oireiden hoitoa.
    • Jos oireet ovat rajut, esim. tarvitaan i.v.-nestehoitoa, toteutetaan ensihoito sairaalassa.
    • Jos tajunnantason nopean laskun ja fokaalisten keskushermosto-oireiden perusteella epäillään herpeksen aiheuttamaa meningoenkefaliittia, annetaan asikloviiria i.v.
      • Alle 12-vuotiaille 60 mg/kg/vrk jaettuna 3 annokseen 14–21 vrk:n ajan. Yli 12-vuotiailla annos on 30 mg/kg/vrk.

Ennuste

  • Bakteerimeningiitti voi johtaa selkäydinnestekierron pysyvään häiriöön, kuulon menetykseen ja neurologiseen vammautumiseen.
  • Virusmeningiittien ennuste on yleensä hyvä.

Kirjallisuutta

  1. Giolito A, Levy C, Varon E, ym. Adjunctive dexamethasone and 30-day all-cause death after hospital admission in paediatric pneumococcal meningitis: a propensity score analysis. Lancet Child Adolesc Health 2025;9(4):255-261 «PMID: 40113367»PubMed
  2. Hasbun R. Progress and Challenges in Bacterial Meningitis: A Review. JAMA 2022;328(21):2147-2154 «PMID: 36472590»PubMed
  3. van de Beek D, Brouwer MC, Koedel U, ym. Community-acquired bacterial meningitis. Lancet 2021;398(10306):1171-1183 «PMID: 34303412»PubMed