Takaisin Tulosta

Oppimishäiriöt

Lääkärin käsikirja
1.2.2021 • Viimeisin muutos 1.2.2021
Heikki Lyytinen

Keskeistä

  • Oppimishäiriöihin kuuluvat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet, aritmeettisten taitojen häiriöt, puheen ja kielen häiriöt sekä motoristen toimintojen kehitykselliset häiriöt.
  • Hoitamattomat oppimisvaikeudet voivat johtaa laaja-alaisempiin vaikeuksiin tai hidastaa merkittävästi varhaisella koulu-uralla etenemistä.

Kouluvalmius

  • 7-vuotiaiden lasten kognitiiviset ja motoriset valmiudet vaihtelevat huomattavasti. Pienellä osalla lapsista päädytään vanhempien ja koulukypsyyttä arvioivien viranomaisten yhteisellä päätöksellä kouluunlähdön lykkäykseen tai aikaistamiseen.
  • Päätöksentekoa lykkäyksestä mutkistaa se, että koulu voi olla viivästymien hyvä korjaamiskeino, koska se takaa lapselle sellaisia toimintayllykkeitä ja kokemuksia, joita ei voi saada kotona.
  • Lykkäyksen saaneille on harkittava yksilöllisen tarpeen mukaista tehostettua esiopetusta. Lähes neljäsosa lapsista tarvitsee yksilöllistä tukea esikouluiässä ja ensimmäisinä kouluvuosina viivästyneen kognitiivisen tai motorisen kehityksen vuoksi.
  • Kaikille lapsille tarjolla oleva esiopetus monipuolistaa oppimiskokemusten saantimahdollisuuksia yleisesti. Esiopetus on laadittu ottamaan huomioon myös lapsen yksilöllisiä oppimistarpeita, esim. kielellisen tai oman toiminnan ohjauksen kehitysviiveen tai häiriön takia.
  • Suvussa esiintyvä oppimisvaikeus lisää lapsen riskiä oppimisen ongelmiin, jota varhainen ennaltaehkäisy voi pienentää.

Lukemisen ja kirjoittamisen häiriöt

  • Lukemisen vaikeudet (dysleksia) ja kirjoittamisen vaikeudet (dysgrafia) ilmenevät usein yhdessä (lukihäiriö).
  • Kyseessä ei ole yleinen älyllinen jälkeenjääneisyys.
  • Koulun perustaitojen saavuttaminen on vaikeaa yli 10 %:lle lapsista ja tavallisin pulma on lukemaan oppimisessa.
  • Aikuisista lähes 6 %:lla on lukemiseen, erityisesti riittävän sujuvuuden saavuttamiseen liittyviä vaikeuksia.
  • Dysleksialla on usein geneettinen tausta. Lähes poikkeuksetta lähisuvussa on myös havaittavissa lukemisen vaikeuksia. Yli kolmanneksella dyslektisen vanhemman lapsista on merkittäviä vaikeuksia lukemaan oppimisessa.

Erityiset aritmeettisten taitojen häiriöt

  • Matematiikan oppimisessa on vaikeuksia 10–15 %:lla koululaisista. Vakavia kehityksellisiä dyskalkulioita tavataan n. 3 %:lla.
  • Dyskalkuliassa vaikeuksia on useimmiten numerotajussa, numeroiden sijoittautumisessa ja niiden järjestyksen hallitsemisessa sekä avaruudellisessa hahmottamissa ja visuomotoriikassa.

Erityiset puheen ja kielen häiriöt

  • Dysfasiassa puheen ja kielen oppiminen poikkeaa normaalista jo kehityksen varhaisvaiheessa.
  • Dysfasiaa tulee epäillä, jos lapsi ei 2 v:n iässä käytä yksisanaisia ilmaisuja tai 3 v:n iässä lauseita.
  • Erotusdiagnostisesti on tärkeää erottaa kehityksellinen kielihäiriö kuulovammasta.
  • Häiriöt voivat säilyä aikuisuuteen asti kielen tuoton tai ymmärtämisen vaikeuksina.
  • Dysfasiaa on noin 3 %:lla väestöstä.
  • Kielellisen kehityksen ongelmien riski on suuri lapsella, jolla 2–5-vuotiaana havaitun kielen kehityksen viiveen taustaan kuuluu suvussa esiintyvä kielen häiriö, esim. dysleksia ja jolla viivettä ilmenee puheen tuoton lisäksi myös kuullun ymmärtämisessä.
    • Tukitoimet on aloitettava mahdollisimman varhain.

Motoristen toimintojen kehitykselliset häiriöt

  • Kehityksellisiä koordinaatiohäiriöitä eli dyspraksiaa on 2–5 %:lla lapsista.
  • Ilmenee poikkeuksellisena kömpelyytenä, johon ei liity älyllistä jälkeenjääneisyyttä, kömpelyyttä selittävää aistivammaa tai neurologista häiriötä.
  • Motorinen kömpelyys on usein osa laajempaa kehitysongelmaa, jota kutsuttiin aiemmin MBD-häiriöksi. Nykyisin MBD:n sijasta puhutaan tarkkaavuuden häiriöstä (ADHD, attention deficit/hyperactivity disorder, ks. «ADHD»1).

Diagnoosi ja hoito

  • Diagnoosiin tarvitaan sekä psykologin, mieluiten neuropsykologin, tutkimus että erityisopettajan kartoitus ongelman hoitomahdollisuuksista.
  • Oppimishäiriöitä voidaan hoitaa erityisopetuksella.
  • Hoitamattomina oppimisen erityisvaikeudet hankaloittavat nuoren tulevaisuutta.
  • Oppimisvaikeudet voivat johtaa muihin laaja-alaisempiin vaikeuksiin tai hidastaa merkittävästikin koulu-uralla etenemistä, jos lapsi ei saa tarvittavaa, ylimääräiseen ponnistukseen motivoivaa kannustusta.
  • Jos lapsella on varhainen puheen ymmärtämisen vaikeus 2–3 v:n iässä ja vanhemmalla (ja suvussa) esiintyy dysleksiaa, tilanne on pyrittävä ottamaan jo varhain vakavasti. Vastaavan ongelman riski luetun ymmärtämisessä on sen vuoksi koholla. Sanavaraston kehityksen tuki jo varhain on suositeltavaa, ja Ekapeli kannattaa aloittaa 6.5 v:n iässä jatkaen niin pitkään kuin tarpeen.
  • Jos lapsen kielen kehitys on edennyt normaalisti, mutta lapsella on vaikeuksia painaa pysyvästi muistiinsa kirjainten nimiä vielä esikouluiässä, on suositeltavaa aloittaa lukutaidon perusteiden varhennettu harjoittelu kouluun menoa edeltävinä viikkoina. Siinä voidaan käyttää Ekapeliä, joka on kaikille suomalaislapsille vapaasti tarjolla LukiMat-sivustolla (ks. alla). Suositus koskee etenkin lapsia, joilla on luki-vaikeuksia kohdanneita lähisukulaisia.
  • Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä ja Opetusministeriön tuella rakennettu www-sivusto www.lukimat.fi «http://www.lukimat.fi»1 tarjoaa opettajille ja vanhemmille tietoa lukemisen ja laskemisen vaikeuksista ja niiden voittamisesta. Sivuilta löytyy myös näiden perustaitojen ilmainen harjoittelumahdollisuus lapselle kiinnostavassa, pelinomaisessa muodossa.
    • Puhutun ja kirjoitetun kielen yhteyksien opetteluun perustuva Ekapeli-harjoittelu edellyttää sen asteista aivojen kypsyyttä, jonka useimmat lapset saavuttavat vasta n. 6.5 v:n iässä. Liian aikaista aloittamista on vältettävä, jotta varhaista tukea lukutaidon oikea-aikaiseen oppimiseen tarvitseva lapsi säilyttäisi kiinnostuksensa käyttää Ekapeliä iässä, jossa se alkaa tehota.
      • Jos Ekapelin harjoittamat kirjainten äännevasteet eivät ala tallentua muistiin helposti (pääosa 1 tunnin harjoittelulla koulun alkaessa), on Ekapelin käyttöä suositeltavaa jatkaa, kunnes peruslukutaito on saavutettu ja myös sen jälkeen käyttäen sen tarjoamaa sujuvuusharjoittelua lukutaidon automatisoimiseksi.
    • Toinen hyödylliseksi havaittu pelin käyttöohje koskee peliajan jakautumista mahdollisimman vaikuttavasti. Tämän ikäinen pystyy keskittymään tavalla, joka tuottaa ideaalisissakin olosuhteissa tulosta vain n. 10 min kerrallaan. Sen jälkeen olisi hyvä pitää vähintään samanpituinen tauko. Liian pitkien pelijaksojen salliminen saattaa lopettaa innostuksen harjoitteluun. Toisaalta, mitä useampi 8–10 min:n pelijakso saadaan päivään mahtumaan, sitä nopeammin oppiminen etenee.
    • Paras harjoittelun aloittamisen ajankohta on koulun alku. Oikein ajoitetun Ekapeli-harjoittelun avulla lähes kaikki lapset, joilla on luki-riski, tavoittavat luokkatovereidensa osaamistason ja etenemisrytmin jatkaessaan tarvittaessa harjoittelua koulun aikana. Ellei näin näytä tapahtuvan, on aihetta ottaa yhteyttä LukiMat-palvelun asiantuntijoihin, jotka yhdessä opettajan ja/tai erityisopettajan kanssa pystyvät auttamaan.

Kirjallisuutta

  1. Lyytinen H. Children at risk of reading problems – from identification to prevention. International Journal for Research in Learning Disabilities. 2014:2(1);2-17.
  2. Lyytinen, H., Eklund, K., Ronimus, M., & Lyytinen, P. (2019). Lukemaan oppimisen vaikeudet, niiden varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. In M.Takala, L. Kairaluoma (Eds.) Lukivaikeudesta lukitukeen. Helsinki: Gaudeamus, 25-53.