Takaisin Tulosta

Itsetuhokäytös lapsuusiässä

Lääkärin käsikirja
11.2.2025 • Viimeisin muutos 11.2.2025
Kaija Puura

Keskeistä

  • Itsetuhoisuudella tarkoitetaan ajatuksia tai käyttäytymistä, johon liittyy omaa henkeä uhkaavan riskin ottaminen (epäsuora itsetuhoisuus), itsemurha-ajatukset, itsemurha-aikeet tai itsen vahingoittaminen.
  • Itsetuhoisen lapsen hoidon tavoitteena on sen hetkisen kriisitilanteen selvittäminen ja hoito sekä myöhemmän itsetuhoisuuden ehkäisy.
  • Lapset suunnittelevat ja voivat toteuttaa itsemurhansa monin tavoin, kuten ryntäämällä liikenteen sekaan tai hyppäämällä korkealta, mutta myös hirttäytymällä, ampumalla tai nauttimalla myrkyllisiä aineita, kuten lääkkeitä ja alkoholia.
  • Käytettyjen menetelmien vuoksi lasten ja nuorten itsemurhayrityksiä saatetaan pitää vahinkoina tai tapaturmina, minkä vuoksi on tärkeää kysyä lapselta hänen itsetuhoisuudestaan.
  • Lasten ja nuorten itsemurhia ei suositella käsiteltävän tiedotusvälineissä eikä itsemurhia käsitteleviä luentoja ole syytä suunnata alaikäisille.

Esiintyvyys

  • Epäsuoran itsetuhoisuuden yleisyydestä ei ole luotettavaa tietoa. N. 15 %:lla lapsista on murrosikään mennessä esiintynyt itsemurhaan liittyviä ajatuksia.
  • Lasten itsetuhoisuus on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Ennen murrosikää itsemurhat ovat harvinaisia, mutta yleistyvät sitten koko nuoruusiän ajan.
  • Pojat tekevät itsemurhia enemmän kuin tytöt.
  • Päivystyksenä psykiatriseen hoitoon ohjatuilla lapsilla ja nuorilla itsetuhokäyttäytyminen on tavallinen oire.
  • Itsetuhokäyttäytymisellä on suuri riski toistua, mutta yksittäisen lapsen tai nuoren riskiä on vaikea arvioida.

Taustatekijöitä

  • Itsetuhoiset lapset ovat usein masentuneita ja heidän perheissään saattaa olla monenlaisia ongelmia.
  • Kuormittava elämäntilanne, kuten vanhempien avioero, läheisen menetys, kiusaamisongelmat, seurustelusuhteen katkeaminen, koulunkäyntiongelmat tai ristiriidat vanhempien kanssa altistavat itsetuhokäyttäytymiselle.
  • Riskitekijöitä ovat myös päihteiden käyttö, aiempi itsetuhokäyttäytyminen, valtaväestöstä poikkeava seksuaalinen suuntautuminen ja koettu seksuaalinen tai muu väkivalta.
  • Itsetuhokäyttäytymistä esiintyy itsetuhoisten lasten suvussa usein tavallista enemmän.

Oireet

  • Itsetuhoisuudeksi luetaan itsemurhaan liittyvät ajatukset ja puheet, itseä vahingoittava käytös sekä itsemurhat ja niiden yritykset.
  • Lapset ja nuoret yleisesti yliarvioivat käyttämiensä itsemurhatapojen vaarallisuuden, ja siksi lapsi tai nuori, jonka käytös on vakavan itsetuhoista, voi epäonnistua itsemurhan toteuttamisessa.
  • Suhtaudu aina vakavasti lapsen ilmaisemaan itsetuhoisuuteen. Manipulatiivisesti käytetyn itsemurhalla uhkailun erottaminen vakavasta itsetuhoisuudesta ei ole aina helppoa, ja itsemurhalla uhkailu kertoo lapsen keinottomuudesta käsitellä tunteitaan tai ongelmiaan.
  • Huomioi aina lapsen mahdollinen masentuneisuus, muu psyykkinen oireilu ja päihteiden käyttö.
  • Ennen puberteettia itsetuhoisuus voi ilmetä karkailuna tai onnettomuusalttiutena.
  • Käytöshäiriöt, impulsiivisuus, voimakas itsekriittisyys, suuret suorituspaineet koulussa tai opiskelussa, epäsosiaalisuus, päihteiden käyttö tai esim. eroahdistus liittyvät lapsilla ja erityisesti nuorilla itsetuhoiseen käyttäytymiseen «Itsemurhavaara nuoruusiässä»1.
  • Itsemurhalla uhkaileva lapsi haluaa saada ympäristön huomaamaan hänen epätoivonsa, ja jos niin ei käy, hän voi toteuttaa aikeensa.

Hoito

  • Hoito käsittää akuutin tilanteen hoidon päivystyksenä ja myöhemmin toteutettavan muun tarpeellisen hoidon. Itsetuhoinen lapsi tai nuori tulee aina ohjata psykiatriseen konsultaatioon, ja mahdollisen lastensuojelun tarve tulee arvioida.
  • Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointia varten on kartoitettava
    • ymmärtääkö lapsi mitä itsemurha tarkoittaa
    • itsetuhoisuuden ilmenemismuodot
    • kuinka tarkasti lapsi on suunnitellut itsemurhan toteutuksen
    • itsetuhoiseen käytökseen liittyvä ahdistuneisuus ja kiihtyneisyys
    • perheen mahdollisuudet ja kyky suojata lasta itsetuhoisilta impulsseilta
    • itsetuhoisuuteen liittyvien riskitekijöiden määrä.
  • Sairaalahoitoon päivystyksenä on syytä ohjata lapsi tai nuori, kun
    • itsetuhoisuus tulee itsepintaisesti esille vastaanottotilanteessa
    • lapsella on olemassa suunnitelma itsensä surmaamiseen
    • psyykkinen tilanne on itsetuhoisuuden lisäksi poikkeava tai hänen käytöstään on vaikea ennustaa
    • huoltaja ei pysty takaamaan turvallista ympäristöä ja riittävää ympärivuorokautista valvontaa mielenterveyspalveluja tarjoavan toimipisteen vastaanottoon saakka
    • vanhempi ei oman psyykkisen reagointinsa takia pysty tukemaan lastaan.
  • Jos välitön sairaalahoito ei ole tarpeen
    • ohjaa lapsi tai nuori kiireellisenä lasten mielenterveyspalveluja antavaan toimipisteeseen; varmista mahdollisimman pian vastaanoton nopea järjestyminen puhelimitse
    • keskustele turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä vanhempien kanssa ja ohjaa heitä varmistamaan, ettei aseita, lääkkeitä, alkoholia tai muita mahdollisesti vaarallisia välineitä ole lapsen tai nuoren saatavilla ja että lapsi tai nuori ei jää vaille aikuisen huolenpitoa ja valvontaa
    • kehota vanhempia ottamaan tarvittaessa yhteyttä päivystykseen
    • ylläpidä yhteyttä perheeseen esim. puhelimitse, kunnes vastaanotto mielenterveyspalveluja tarjoavaan toimipisteeseen järjestyy, ja tue hoitoon hakeutumista, koska tilanteen vähänkään helpottuessa perheen halu kieltää lapsen itsetuhoisuus on suuri.
  • Hoito toteutetaan yksilöllisesti ja aloitetaan yleensä kriisiterapiana, tarpeen mukaan joko avo- tai sairaalahoitona, ja jatketaan yksilö- ja perheterapiana.

Kirjallisuutta

  1. Marttunen M, Laukkanen E, Kumpulainen K, Puura K. Itsetuhokäyttäytyminen. Teoksessa: Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H, Laukkanen E, Marttunen M, Puura K, Sourander A (toim.). Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. 1. painos. Kustannus Oy Duodecim 2016, s. 392–404.
  2. Liu RT, Walsh RFL, Sheehan AE, ym. Prevalence and Correlates of Suicide and Nonsuicidal Self-injury in Children: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Psychiatry 2022;79(7):718-726 «PMID: 35612875»PubMed
  3. Carballo JJ, Llorente C, Kehrmann L ym. Psychosocial risk factors for suicidality in children and adolescents. Eur Child Adolesc Psychiatry 2020;29(6):759-776. «PMID: 30684089»PubMed