Takaisin Tulosta

Lapset ja lähisuhdeväkivalta

Lääkärin käsikirja
14.2.2025 • Viimeisin muutos 14.2.2025
Sarimari Tupola ja Elisa Valkama

Keskeistä

  • Väkivallan todistajaksi joutuminen on lapselle ja hänen kehitykselleen haitallista, vaikka väkivalta ei kohdistuisi lapseen. Tällä perusteella viranomaisen on tehtävä salassapitovelvoitteen estämättä hänestä lastensuojeluilmoitus. Lapseen kohdistuneesta väkivaltaepäilystä on lisäksi tehtävä rikosilmoitus poliisille. Ennen rikosilmoituksen tekemistä poliisia voidaan konsultoida ilman potilaan tunnistetietojen ilmoittamista, jos ilmoittaja on epävarma ilmoitusvelvollisuuden täyttymisestä tai muista ilmoituksen tekemiseen liittyvistä asioista.
  • Aikuiselta, joka on joko väkivallan uhri tai tekijä, tulee aina selvittää, onko hänellä alaikäisiä lapsia ja ovatko he turvassa.
  • Jos raskaana olevan naisen tilanne on esim. väkivallan vuoksi sellainen, että työntekijän arvion mukaan syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukea ja suojaa heti syntymänsä jälkeen, työntekijällä on velvoite tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus.
  • Jos perheessä on väkivaltaa jossakin suhteessa, esim. vanhempien välillä, on väkivallan riski selvästi kohonnut myös muissa suhteissa, esim. sisarusten tai vanhemman ja lapsen välillä.

Lapset väkivallan todistajina

  • Lapset ja nuoret joutuvat todistamaan väkivaltaa myös kotonaan. Kansallisen lapsiuhritutkimuksen mukaan perheenjäseneen kohdistunutta fyysistä väkivaltaa oli nähnyt 5 % 9.-luokkalaisista vastaajista. Väkivaltaa oli tapahtunut yleisimmin vanhempien välillä. Ne lapset, jotka ovat itse joutuneet väkivallan kohteeksi kotonaan, joutuvat perheessään usein myös muihin kohdistuvan väkivallan todistajiksi.
  • Lapsiin kohdistuva väkivalta on lähisuhdeväkivallan yleisin muoto. Kouluterveyskyselyyn vuonna 2023 vastanneista 8.- ja 9.-luokkalaisista 12 % oli kokenut vanhempien fyysistä väkivaltaa ja 30 % oli kokenut vanhemman taholta henkistä väkivaltaa viimeksi kuluneen vuoden aikana.
  • Uhkailua tai fyysistä väkivaltaa omassa asunnossa ilmoitti kansallisessa rikosuhritutkimuksessa kokeneensa 11 % 15–24-vuotiaista naisista ja n. 3 % miehistä.

Lapsen oireet

  • Vakavan väkivallan todistajaksi joutuminen saattaa aiheuttaa lapselle posttraumaattisen stressihäiriön. Traumaoireita on todettu jopa alle vuoden ikäisillä vauvoilla. Lapsilla on todettu univaikeuksia ja painajaisia, muistin ja keskittymisen ongelmia, ylivireyttä, mieleen tunkeutuvia muistikuvia tapahtumista ja samanaikaisesti tunteiden turtumista.
  • Pitkään jatkuneen väkivalta-altistuksen oireet voivat näkyä
    • erilaisina pelkoina
    • käytöshäiriöinä ja aggressiivisena käyttäytymisenä
    • kehityksen taantumisena
    • oppimisvaikeuksina
    • masentuneisuutena ja ahdistuneisuutena
    • vetäytymisenä sosiaalisista kontakteista
    • muutoksina ruokahalussa
    • kiusaamisena tai kiusatuksi tulemisena.
  • Vauvojen ja pienten lasten oireiden tunnistaminen on erityisen tärkeää. Imeväisillä traumaoireet voivat ilmetä mm. uneliaisuutena, ilmeettömyytenä, apaattisuutena, kontaktipulmina, ääntelyn vähäisyytenä yms.

Akuutin lähisuhdeväkivaltatilanteen tunnistaminen ja hoito

  • Väkivallasta on kysyttävä suoraan.
  • Pelkäävä ihminen ei välttämättä ota asiaa itse puheeksi vaan tarvitsee siihen apua.
  • Kysymyksiä, joita on hyvä esittää (lapsille kysymykset ikätasoon sopien):
    • Onko joku läheinen ollut joskus sinua kohtaan väkivaltainen?
    • Onko läheisissä ihmissuhteissasi tällä hetkellä väkivaltaa?
  • Jos uhrissa on mustelmia ja ruhjeita, on syytä kysyä, miten ne ovat syntyneet, vaikka hän olisi vastaanotolla muiden syiden vuoksi.
  • Väkivaltaepäily on varmistettava aina kahden kesken oletetun uhrin kanssa. Uhrin arvio tekijän vaarallisuudesta on syytä ottaa huomioon.
  • Jos lapset ovat mukana vastaanotolla, tilanne on syytä selvittää ensin aikuisen kanssa ja pyytää lapset sen jälkeen mukaan keskusteluun, jos tämä on mahdollista ja lasten kannalta turvallista.
  • Keskustelu rajataan vain akuuttiin tapahtumaan. Kysy avoimia kysymyksiä, älä johdattele; voit kirjata lainausmerkkeihin omat kysymyksesi ja saadut vastaukset.
  • Lapsille annetaan mahdollisuus kertoa, mitä he ovat nähneet, kuulleet ja tunteneet tapahtumien aikana, myös ilman vanhemman läsnäoloa.
  • Lapsille kerrotaan, että perhe saa apua.
  • Jos lapset eivät ole mukana, on tarkistettava, missä lapset ovat ja ovatko he turvassa. Lasten tilanteen selvittämiseen voi pyytää apua paikalliselta sosiaalipäivystykseltä.
  • Huolehdi viranomaisilmoitusten tekemisestä.
  • Lasten jatkohoidosta vastaavat perheneuvolat ja lastenpsykiatrian yksiköt sekä väkivaltaongelmien hoitoon erikoistuneet yksiköt. Perheväkivallan hoito edellyttää usein laaja-alaista yhteistyötä. Lastensuojelu kokoaa tarvittaessa verkostoon terveydenhuollon, päivähoidon ja koulun työntekijöitä.
  • Ks. myös artikkeli Väkivallan ehkäisy – tue, tunnista ja puutu varhain «Väkivallan ehkäisy – tue, tunnista ja puutu varhain»1.

Juridiset näkökohdat ja viranomaisilmoitukset väkivaltatilanteessa

  • Jos on syytä epäillä, että lapsi tai nuori on joutunut pahoinpitelyn kohteeksi «Lapsen pahoinpitelyepäily ja sen aiheuttamat toimenpiteet»2, tulee asiassa tehdä viipymättä tutkintapyyntö poliisille sekä lastensuojeluilmoitus. Ilmoitukset tulee tehdä salassapitosäädösten estämättä.
  • Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä, jos lapsi on todistanut/nähnyt väkivaltaa. Väkivalta vahingoittaa lapsen psyykkistä kehitystä, vaikka se ei suoranaisesti kohdistuisi lapseen.
  • Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään raskaana olevasta naisesta, jos on perusteltu syy olettaa, että perhe tulee tarvitsemaan sosiaalipalveluja lapsen syntymän jälkeen. Esim. raskaana oleva nainen joutuu pahoinpidellyksi tai pahoinpitelyn uhka on ilmeinen.
  • Kaikenikäisiin kohdistunut pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos. Tämä tarkoittaa sitä, että asianomistajan tai hänen huoltajansa suostumusta poliisitutkintaan ja syytteen nostamiseen ei tarvita.
  • Lähisuhdeväkivalta tapahtuu usein yksityisellä paikalla. Lievätkin pahoinpitelyt ovat virallisen syytteen alaisia silloin, kun ne kohdistuvat alle 18-vuotiaaseen tai tekijälle läheiseen henkilöön. Esim. poliisin on kotihälytystehtävässä kirjattava pahoinpitelyepäilystä rikosilmoitus.
  • Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa poliisille kaikenikäisten henkeen ja terveyteen kohdistuvasta uhasta, jos hänellä on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan, esim. perhesurman, kohteeksi.
  • Uhrin ja lasten suojelemiseksi tekijälle voidaan määrätä lähestymiskielto. Poliisi voi kotihälytystilanteessa määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon poistaessaan väkivaltaisen perheenjäsenen kodista. Varsinaista lähestymiskieltoa haetaan käräjäoikeudelta. Tarvittaessa esim. sosiaaliviranomainen voi hakea tekijälle lähestymiskieltoa, jos uhri ei uskalla itse tehdä hakemusta.
  • Lastensuojeluviranomaista ja poliisia voi konsultoida ilmaisematta lapsen henkilöllisyyttä.

Turva- ja kriisipalvelut

Tukipalveluita lapsille ja nuorille

Kirjallisuutta

  1. Beuker A, Näsi M. Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2023 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. HY Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 61/2024 «https://helda.helsinki.fi/items/bc484a08-8802-4a28-81c0-b39eddaf5049»15
  2. Helenius J, Kivimäki H. Lasten ja nuorten hyvinvointi. Kouluterveyskysely 2023. THL Tilastoraportti 48/2023 «https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/lapset-nuoret-ja-perheet/lasten-ja-nuorten-hyvinvointi-kouluterveyskysely»16
  3. Mielityinen L, Hautamäki S, Hakala V, Fagerlund M, Ellonen N. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2022: Määrät, piirteet ja niiden muutokset 1988-2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:5 «https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164616»17
  4. Ahmadabadi Z, Najman JM, Williams GM ym. Maternal intimate partner violence victimization and child maltreatment. Child Abuse Negl 2018;82():23-33. «PMID: 29852363»PubMed
  5. Lastensuojelulaki 25. § (30.12.2014/1302). «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417»18
  6. Levendosky AA, Bogat GA, Martinez-Torteya C. PTSD symptoms in young children exposed to intimate partner violence. Violence Against Women 2013;19(2):187-201. «PMID: 23420836»PubMed
  7. Holt S, Buckley H, Whelan S. The impact of exposure to domestic violence on children and young people: a review of the literature. Child Abuse Negl 2008;32(8):797-810. «PMID: 18752848»PubMed
  8. Rikoslaki 21. luku (21.4.1995/578). «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001»19