Takaisin Tulosta

Krooninen masentuneisuus (dystymia)

Lääkärin käsikirja

13.9.2025 • Viimeisin muutos 13.9.2025

Erkki Isometsä

Keskeistä

Dystymia on lievän, mutta kroonisen (> 2 v) masentuneisuuden muoto.
Dystymian hoidolla voidaan estää pitkäaikaista toimintakyvyn heikkenemistä ja ehkäistä potilailla yleisiä, myöhemmin ilmaantuvia varsinaisia depressiojaksoja (F32–33) «Depressio»1.
Hoidossa ovat käyttökelpoisia sekä psykoterapiat että masennuslääkkeet.

Dystymia usein edeltää myöhemmin, vuosien päästä ilmaantuvia varsinaisia depressiojaksoja.
Kroonista masentuneisuutta ilmenee n. 2 %:lla väestöstä, naisilla useammin kuin miehillä.
Monihäiriöisyys on yleistä: potilailla on usein myös ahdistuneisuus- ja persoonallisuushäiriöitä, päihdeongelmia ja nuorilla naispotilailla myös syömishäiriöitä.

Puolella potilaista oireet alkavat ennen 25 v:n ikää.
Potilas saattaa pitää oireita elämään kuuluvina eikä hae apua vuosikausiin.
Pyri erottamaan dystymia tilanteesta, jossa potilaalla on aiemmin ollut yksi tai useampi depressiojakso, josta hän on vain osin toipunut ja jälkioireet ovat jääneet kroonisiksi.

Masentunut mieliala on jatkunut vähintään 2 v:n ajan niin, että oireettomat jaksot ovat kestäneet korkeintaan muutamia viikkoja.
Masentuneen mielialan lisäksi potilaalla on ainakin 3 seuraavista oireista:
- toimeliaisuuden ja voimavarojen väheneminen
- unettomuus
- itseluottamuksen puute tai riittämättömyyden tunne
- keskittymisvaikeudet
- toistuva itkuherkkyys
- kyky nauttia seksistä tai muista mielihyvää tuottavista toiminnoista on vähentynyt tai kiinnostus niitä kohtaan puuttuu
- toivottomuuden tunne
- tunne, ettei selviä arkielämän vaatimuksista
- pessimismi menneisyyden suhteen tai jatkuva menneisyyden murehtiminen
- sosiaalinen välttely
- vähäpuheisuus tavanomaiseen verrattuna.

Erotuksena depressiosta (F32–F33) dystymian oireet ilmenevät lähes jatkuvasti eikä selviä erillisiä sairausjaksoja ole. Varsinaisia depressiojaksoja ilmaantuu usein seurannassa myöhemmin.
Pitkäaikaisuutensa vuoksi dystymia aiheuttaa usein toimintakyvyn heikkenemistä. Työkyky on usein heikentynyt.

Ks. myös «Depressio»1.
N. puolet potilaista hyötyy pitkäaikaisesta (yli 6 kk:n) masennuslääkehoidosta.
- Lääkehoidon vastetta on tärkeää arvioida toistuvasti oireasteikkojen (esim. PHQ-9 1) avulla.
- Vasteen kehittyminen voi vaatia aikaa, mutta yli 3:a kuukautta sitä ei kannata odottaa.
- Tehoton, heikkotehoinen tai haittoja tuottava masennuslääkehoito on syytä lopettaa.
Mikäli hyöty lääkehoidosta on selvä, sitä kannattaa yleensä jatkaa pitkäaikaisesti vuosienkin ajan. Lyhytaikainen lääkehoito johtaa yleensä vain oireiden palaamiseen hoitojakson jälkeen.
Useimmat potilaat tarvitsevat pysyvän, supportiivisen hoitosuhteen.
Depression hoidossa yleisesti käytetyistä psykoterapioista on osoitettu olevan hyötyä dystymiapotilaille.
- Hyvin lyhyiden interventioiden hyöty voi kuitenkin jäädä vähäiseksi, koska oireet ovat kestäneet vuosia ja psykoterapeuttinen työskentely vaatii enemmän aikaa. Oireiden kroonisuus on huomioitava hoidossa.
- Krooniseen depressioon räätälöity kognitiivisen terapian muoto (cognitive behavioral analysis system of psychotherapy, CBASP) soveltuu myös dystymian hoitoon.

Schramm E, Klein DN, Elsaesser M ym. Review of dysthymia and persistent depressive disorder: history, correlates, and clinical implications. Lancet Psychiatry 2020;7(9):801-812. «PMID: 32828168»PubMed