Takaisin Tulosta

Pitkittynyt tai usein toistuva sivuontelotulehdus

Lääkärin käsikirja
22.8.2023 • Viimeisin muutos 22.8.2023
Elina Penttilä ja Jukkapekka Jousimaa

Äkillinen poskiontelotulehdus: ks. «Äkillinen poskiontelotulehdus»1

Keskeistä

  • Pitkittynyt sivuontelotulehdus jaetaan kahteen muotoon: tulehdukseen, jossa todetaan nenäpolyyppeja, ja muotoon, jossa polyyppeja ei ole.
  • Diagnostiikka, konservatiivinen hoito ja mahdollisten taustatekijöiden selvittely voidaan toteuttaa avohoidossa.
  • KNK-lääkäriä konsultoidaan, jos hoidosta huolimatta tulehdusoireet pitkittyvät tai potilaalla on ollut vähintään 3 erillistä sivuontelotulehdusta vuoden aikana.
  • Alahengitysteiden oireista kärsiville tulee tarvittaessa tehdä myös astmaselvitykset.

Määritelmä ja etiologia

  • Sivuonteloita ovat poski-, otsa- ja kitaontelot sekä seulalokerostot.
  • Sivuontelotulehdus (sinuiitti) tarkoittaa tulehdusta yhdessä tai useammassa näistä onteloista. Tavallisin on tulehdus poskiontelossa.
  • Sivuontelotulehdus on pitkittynyt, jos sivuontelotulehduksen oireet jatkuvat yli 12 viikon ajan.
  • Usein toistuva sivuontelotulehdus tarkoittaa, että äkillinen märkäinen sivuontelotulehdus toistuu vähintään 3–4 kertaa vuodessa.
  • Sivuontelotulehduksen pitkittymiseen on monia syitä, kuten
    • nenän keskikäytävää ahtauttava anatomia
    • nenäpolypoosi
    • allerginen nuha
    • tupakointi
    • hammasinfektio
    • kasvain tai vierasesine
    • sieni-infektio.

Oireet ja diagnoosi

  • Pitkittyneen tai usein toistuvan sivuontelotulehduksen diagnostiikka perustuu anamneesiin, kliiniseen tutkimukseen, kuvantamistutkimuksiin ja märkäeritteen mikrobiviljelyihin.
  • Pitkittyneeseen sivuontelotulehdukseen viittaavia tavallisimpia oireita ovat yli 12 viikkoa kestäneet
    • nenän limakalvojen turvotus ja tukkoisuus
    • nenän lisääntynyt limaneritys tai eritteen valuminen nenänieluun
    • kasvojen särky tai paineentunne
    • hajuaistin heikkeneminen
    • akuutista tulehduksesta eroten voimakas paikallinen kipu ja kuume ovat epätyypillisiä.
  • Kliinisessä tutkimuksessa voidaan todeta seuraavia löydöksiä:
    • punoittavat, runsaasti erittävät ja turvonneet nenän limakalvot
    • kuivat, karstaiset ja helposti verta vuotavat limakalvot
    • eritettä nenän keskikäytävissä
    • tukkoinen nenähengitys
    • polyyppeja, jotka ovat lähes aina molemminpuoliset.
      • Jos polyyppi tai useampia on vain toisella puolella, konsultoi korvalääkäriä kasvainten poissulkemiseksi.
  • Myös akuutteja infektion pahenemisvaiheita voi esiintyä.
  • Sivuonteloröntgen- tai kaikututkimuksessa voidaan mahdollisesti todeta eriteretentiota sivuontelossa.
  • Pitkittyneiden sivuontelo-oireiden selvittelyssä poskiontelopunktio voi antaa lisätietoa.
    • Bakteeriviljelyä suositellaan, koska eritteessä voi kasvaa akuutin poskiontelotulehduksen mikrobietiologiaan nähden poikkeava mikrobi, kuten Pseudomonas tai Staph. aureus.
    • Huuhtelulöydös voi olla myös limaeritettä, jonka bakteeriviljely jää negatiiviseksi.
  • Erikoissairaanhoidossa tutkimuksiin kuuluu lisäksi nenän tähystys ja sivuonteloiden TT tai kartiokeila-TT (KKTT).

Hoito perusterveydenhuollossa ,

  • Hoito riippuu oireiden voimakkuudesta.
  • Glukokortikoidisuihkeet
  • Nenän limakalvon kostutus
    • Keittosuola- tai öljypohjaiset kostutussuihkeet vähentävät kroonisen sivuontelotulehduksen oireita ja ehkäisevät glukokortikoidisuihkeen limakalvoja kuivattavaa vaikutusta.
    • Suihkeita suositellaan käytettäväksi 2–3 viikon jaksoissa tai tarvittaessa pidempään useita kertoja vuorokaudessa.
  • Nenähuuhtelukannu
    • Sopii parhaiten tilanteisiin, joissa nenän eritteiden tai karstojen poistaminen edellyttää suurempia huuhtelunestemääriä.
    • Suositellaan tehtäväksi ennen nenän paikallishoitojen annostelua, esim nenäglukokortikoidisuihketta.
  • Jos polyyppipotilaalla ei n. 2 kk:n paikallishoito riittävästi helpota oireita, voidaan harkita paikallishoidon lisäksi peroraalista 5–7 vrk:n glukokortikoidikuuria.
    • Kuuri voidaan uusia korkeintaan kaksi kertaa vuodessa. Muista hoidon mahdolliset haitat «Farmakologinen glukokortikoidihoito»2.
    • Glukokortikoidikuuria voidaan harkita jo hoidon alkuvaiheessa, jos polyyppeja on molemmin puolin runsaasti.
  • Mikrobilääkehoito evd
    • Suunnatusti bakteeriviljelyn ja herkkyysmäärityksen mukaan, jos nenän kostutus ja paikallinen glukokortikoidi eivät riittävästi helpota oireita
  • Antihistamiinilääkitystä kannattaa käyttää allergista nuhaa sairastaville.
  • Altistavat tekijät (esim. tupakointi ja allergiat) tulee selvittää ja hoitaa mahdollisuuksien mukaan.

Erikoissairaanhoidon lähetteen aiheet

  • Lääkehoidon riittämätön teho
  • Epäily sieni-infektiosta, kasvaimesta tai vierasesineestä
  • Jos on epäily hammasperäisestä poskiontelotulehduksesta (yleensä pahanhajuista märkää toispuolisesti), lähete hammaslääkärille
  • Kiireellinen lähete tulee tehdä, jos selkeästi sairas potilas ja muita systeemioireita; oireilu on selvästi toispuoleista ja potilaalla esiintyy nenäverenvuotoa, nenän karstoittumista tai jatkuvaa tukkoisuutta, pahaa hajua, kasvojen turvotusta tai näköoireita.

Leikkaushoito

  • Leikkaushoitoa harkitaan pitkäaikaisen tai usein toistuvan poskiontelotulehduksen hoidossa.
  • Leikkauspäätös perustuu anamneesin ohella diagnostiseen nenän tähystystutkimukseen ja sivuonteloiden TT-kuvaukseen.
  • Hoitopalautteissa usein esiintyvä sivuonteloleikkaustermi (F)ESS on lyhenne sanoista ”functional endoscopic sinus surgery”. Sillä tarkoitetaan sierainaukon kautta tähystimen avulla tehtäviä sivuontelotoimenpiteitä, joita ovat esim.:
    • infundibulotomia/keskikäytäväantrostomia (poskionteloaukon avaaminen keskikäytävään)
    • etmoidektomia (seulalokeroiden avaaminen)
    • polypektomia (polyyppien poisto).
  • Perinteisen endoskooppisen kirurgian vaihtoehtona voidaan käyttää myös sinusten pallolaajennushoitoa etenkin otsaontelotiehyen laajentamiseen.

Poskiontelotulehduksen hoito potilaalla, jolle on tehty poskionteloleikkaus

  • Jos potilaalle on tehty poskionteloleikkaus tähystimen avulla (ks. edellä), on leikkauksen yhteydessä muodostettu aukko nenän keskikäytävästä poskionteloon. Poskiontelohuuhtelu (lavaatio) voidaan silloin tehdä keskikäytävän antrostomian kautta puuduttamisen jälkeen tylpällä huuhtelukärjellä (video «Poskiontelolavaatio keskikäytävän kautta»1).
  • Jos potilaalle on tehty sinuksen pallolaajennushoito, ei huuhtelu keskikäytävän kautta ole mahdollista.
  • Jos huuhtelu keskikäytäväaukon kautta ei onnistu, voidaan poskiontelo myös punktoida tavalliseen tapaan alakäytävän kautta (video «Poskiontelopunktio»2).
  • Jos potilaalle on tehty poskiontelon radikaalileikkaus huuli-ienpoimun kautta (Caldwell–Luc), poskionteloa ei saa punktoida, koska leikkauksessa on tehty aukko myös alakäytävään.
  • Radikaalisti leikatusta poskiontelosta NSO-kuvalla saatava tieto on vähäistä, eikä kuvausta suositella.

Kirjallisuutta

  1. Head K, Chong LY, Hopkins C, ym. Short-course oral steroids alone for chronic rhinosinusitis. Cochrane Database Syst Rev 2016;4(4):CD011991 «PMID: 27113367»PubMed
  2. Head K, Chong LY, Hopkins C, ym. Short-course oral steroids as an adjunct therapy for chronic rhinosinusitis. Cochrane Database Syst Rev 2016;4(4):CD011992 «PMID: 27115214»PubMed
  3. Chong LY, Head K, Hopkins C, ym. Saline irrigation for chronic rhinosinusitis. Cochrane Database Syst Rev 2016;4(4):CD011995 «PMID: 27115216»PubMed
  4. Rudmik L, Soler ZM. Medical Therapies for Adult Chronic Sinusitis: A Systematic Review. JAMA 2015;314(9):926-39 «PMID: 26325561»PubMed