Nenäpolyypit

Keskeistä

• Nenäpolyyppitauti on yksi kroonisen sivuontelotulehduksen muodoista.
• Nenäpolypoosia tulee epäillä nenän tukkoisuuden aiheuttajaksi, ja polyypit tulee erottaa nenän normaaleista kuorikkorakenteista sekä kasvaimista.
• Polyypit ovat erityisen yleisiä tulehduskipulääkeyliherkillä.
• Nenäglukokortikoidit ovat polypoosin perushoito.

Etiologia ja epidemiologia

• Nenäpolyypit ovat lähtöisin seulalokerostosta, joskus harvoin poskiontelon limakalvosta (ns. koanaalipolyyppi).
• Nenäpolypoosia on väestöstä n. 4 %:lla, astmaa sairastavista 7–13 %:lla ja tulehduskipulääkeyliherkistä (NERD, nonsteroidal anti-inflammatory drug-exacerbated respiratory disease) jopa 39–96 %:lla.
• Nenäpolyyppien syntymekanismi ja etiologia tunnetaan osittain. Altistavia tekijöitä on runsaasti, ja polyyppien kasvu liittyy usein pitkittyneeseen tyypin 2 tulehdukseen, jolle on tyypillistä eosinofiilinen tulehdus limakalvolla, veren eosinofilia sekä suuri seerumin IgE-pitoisuus. Vaikeahoitoisen ja nopeasti uusiutuvan nenäpolyyppitaudin taustalla voi olla samanaikainen NERD ja astma.

Oireet

• Polyypit aiheuttavat tyypillisesti nenän pysyvää tukkoisuutta, nuhaa/limaisuutta, hajuaistin heikkenemistä ja keskikasvojen paineen/kivun tunnetta.

Tutkimukset

• Esitiedot: kysy tulehduskipulääkeyliherkkyydestä (astmaa sairastavat), hengitysilman altisteista ja allergioista.
• Rinoskooppinen status (kuvat «»1 «»2)
  • Polyyppi palpoidaan vanunkuljettimella (liikkuu, ei tunne kipua).
  • Polyyppia epäiltäessä status on syytä tarkistaa uudelleen limakalvosupistuksen jälkeen (ks. tukkoisen nenän tutkiminen «Tukkoinen nenä»1).
  • Koanaalipolyyppi näkyy usein vain takarinoskopiassa.
• Seulalokerostoista luotettavan informaation antaa vain KKTT (kartiokeilatietokonetomografia), TT tai magneettikuvaus.

• Muista erotusdiagnoosit ja ota biopsioita harkiten (ks. jäljempänä).
• Lapsipotilaat lähetetään aina erikoissairaanhoitoon; biopsioita ei oteta (”polyyppi” voi olla synnynnäinen muutos nenäkäytävässä).

Erotusdiagnostiikka

• Biopsia on syytä ottaa erityisesti silloin, kun
  • polypoosi on toispuolinen
  • polyyppikudos on kiinteää ja verestävää.
• Hyvänlaatuiset kasvaimet: esim. adenooma, invertti papillooma, fibrooma, hemangiooma, neurilemmooma, kondrooma ja osteooma
  • Invertti papillooma on yleisin hyvänlaatuisista kasvaimista. Hoito on kirurginen.
  • Osteooma on luumainen kudoslisä, joka tavallisimmin esiintyy otsaonteloissa (kuva «»3). Todetaan usein sattumalöydöksenä NSO-kuvissa (näkyy pyöreähkönä, solidina, kasvainmaisena kirkastumana). Osteoomaa voidaan seurata, mutta jos se kasvaa, se leikataan.
• Pahanlaatuiset kasvaimet ovat harvinaisia, esim. levyepiteelikarsinooma ja maligni melanooma. Oirekuva on tällöin yleensä toispuolinen. Potilas saattaa olla kivulias, ja hänellä voi esiintyä samanaikaisesti nenäverenvuotoa.

Hoito

• Nenäglukokortikoidisumutteet ovat nenäpolypoosin käypä hoito «Topical steroid may have beneficial effects on symptom control of chronic rhinosinusitis with or without polyps. For disease severity, there may be improvement for all symptoms. There are probably no differences between intranasal steroids.»C.
  • Sumutteita käytetään säännöllisesti päivittäin polyyppitaudissa. Annosta voidaan hieman säätää hoitovasteen mukaan joko virallista annosta vähäisemmäksi tai vastaavasti kuuriluonteisesti suuremmaksi esim. yhden kuukauden ajaksi.
• Hoitoresistenteissä nenäpolyyppitapauksissa voidaan perusterveydenhuollossa kokeilla myös 2 viikon peroraalista glukokortikoidikuuria annoksella 40 mg prednisolonia vrk:ssa 5–7 vrk ja jatkuen 20 mg vrk:ssa toiset 5–7 vrk.
• Jos glukokortikoidihoidon vaikutus ei ole riittävä, tukkivat ja nenähengitystä estävät polyypit poistetaan kirurgisesti.

Jatkotutkimukset ja -hoito

• Jos polyyppeja on runsaasti tai 3 kk:n konservatiivinen hoito ei tehoa, konsultoidaan KNK-lääkäriä, joka arvioi laajemman sivuontelokirurgian tarpeen.
• Nenäglukokortikoidihoito on aina tarpeen myös kirurgisen hoidon jälkeen.
• Jos taudinkuva on vaikea ja hoitoresistentti, voidaan erikoissairaanhoidossa arvioida biologisen lääkehoidon aloitustarve kansallisten kriteerien pohjalta «Vaikean polypoottisen rinosinuiitin biologinen lääkehoito Suomessa – suositus yhtenäisistä kriteereistä. 18.10.2024. Suomen Rinologiyhdistys »1. Edellytyksenä hoidon aloittamiselle on maksimaalisesta lääkehoidosta huolimatta vaikeaoireinen nenäpolypoositauti.
• Toispuolinen taudinkuva tai epäily muusta sairaudesta kuin nenäpolyypeista on aina erikoissairaanhoitoon lähettämisen aihe.

Ennuste

• Potilailla, joilla on Samterin triadi (NERD, astma ja nenäpolypoosi), polyyppitauti uusiutuu herkästi kaikista hoidoista huolimatta. Näillä potilailla on astman optimaalinen hoito nenän kannalta ehdottoman tärkeää. Erityistapauksissa voidaan erikoissairaanhoidossa harkita myös biologisen lääkkeen aloitusta.