Lääkärin tehtävät kuolemantapauksissa

Keskeistä

• Jokaiselle vainajalle tehdään lääketieteellinen tai oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen ja laaditaan kuolintodistus (kuva «»1).
• Kun lääkäri on saanut tiedon kuolemasta, on viivytyksettä suoritettava ulkoinen ruumiintarkastus kuoleman toteamiseksi. Jos kuolema on tapahtunut sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksessa, on kuolema todettava mahdollisimman pian.
• Vainajalle tehdään ulkotarkastus, ja ulkotarkastustiedot merkitään potilasasiakirjoihin.
• Omaiselle ilmoittamisesta huolehditaan.
• Kuolemasta ilmoitetaan viipymättä väestötietojärjestelmään.

Kuolemasta ilmoittaminen ja ensitiedot

• Kuolemasta on ilmoitettava lääkärille tai poliisille (laki kuolemansyyn selvittämisestä 459/73 § 1 «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730459»1).
• Vastuulliset viranomaiset kuolemansyyn selvittämisen alullepanossa voidaan määritellä karkeasti esim. kuolinpaikan mukaan:
  • sairaanhoitolaitos tai terveyskeskus: hoitava lääkäri
  • matkalla sairaanhoitolaitokseen: vastaanottavan laitoksen lääkäri
  • koti tai asunto: hoitava lääkäri, terveyskeskuslääkäri, poliisi tai lääkäri
  • yleinen paikka: poliisi.
• Kuoleman toteamisen (sosiaali- ja terveysministeriön asetus kuoleman toteamisesta 27/2004 «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040027»2 «»?) jälkeen on selvitettävä kuoleman olosuhteet, joiden perusteella päätetään, tehdäänkö lääketieteellinen vai oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen. Laitoksen ulkopuolella tai muuten yllättävästi kuolleelle on aina tehtävä ruumiin ulkotarkastus ja löydökset kirjattava sairauskertomukseen.
• Kuolemasta ilmoitetaan viipymättä väestötietojärjestelmään (asetus kuolemansyyn selvittämisesti 948/73 § 18) «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730948?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=kuolemasta%20ilmoittaminen»3.
  • Ilmoitus tehdään ensisijaisesti sähköisesti tai digi- ja väestötietovirastoon toimitettavalla ilmoituslomakkeella «https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/oikeuslaakinta/kuolemansyyn-selvittaminen#Kuolemasta_ilmoittaminen»4.
  • Jos kuolinpäivää ei kyetä kuoleman toteamisen yhteydessä määrittämään, niin ilmoitus tehdään viipymättä, kun kuolinpäivä on määritetty tai arvioitu.
• Kuolinajan arviointi: ks. «Kuolinajan arviointi»1.

Kuolemansyyn selvittäminen (lääketieteellinen tai oikeuslääketieteellinen)

• Lääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen tehdään, jos vainaja on viimeisen sairautensa aikana ollut lääkärin hoidossa, eikä poliisitutkinnan aiheita ole ilmennyt (laki kuolemansyyn selvittämisestä 457/73 § 4 ja 7 «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730459»1).
• Lääketieteellinen ruumiinavaus tehdään, jos vainajan oireet ennen kuolemaa vaativat selvittämistä tai jos tunnettujen tautien keskinäinen merkitys kuolemalle on epäselvä.
  • Omaisilta pyydetään lupa lääketieteelliseen ruumiinavaukseen (jos omainen kieltäytyy, ei avausta voida tehdä).
• Äkillisestä, odottamattomasta, luonnolliseksi oletetusta kuolemasta ilmoitetaan poliisille. Poliisi kysyy (usein puhelimitse), voiko hoitava lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen. Jos on perusteet kirjoittaa kuolintodistus, ei ruumiinavausta tarvita. Jos lääkäri ei voi kuolintodistusta kirjoittaa, tehdään lääketieteellinen tai oikeuslääketieteellinen avaus.
  • Jos tällainen kuolema sattuu päivystysaikana, voidaan päätöksenteko lykätä seuraavaan arkipäivään hoitavan lääkärin tavoittamiseksi.
• Epäselvissä tapauksissa kannattaa neuvotella poliisin tai THL:n oikeuslääkärin kanssa. Jos lääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen ei edellytä ruumiinavausta, laaditaan hautauslupa,ja kirjoitetaan kuolintodistus.
• Jos vainajalle tehdään lääketieteellinen ruumiinavaus, hautauslupa kirjoitetaan heti avauksen jälkeen, ja kuolintodistus laaditaan lopullisen ruumiinavauslausunnon valmistuttua.
  • Hautauslupaa ei saa kirjoittaa ennen ruumiinavausta.

• Kuolemansyyn selvittämiseksi on poliisin suoritettava tutkinta, kun
  • kuoleman ei tiedetä johtuneen sairaudesta tai kun vainaja ei viimeisen sairautensa aikana ole ollut lääkärin hoidossa
  • kuoleman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide tai kun on aihetta epäillä kuoleman johtuneen jostakin sellaisesta syystä
  • kuolema on tapahtunut muuten yllättävästi.
• Jos poliisi päättää määrätä oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen suoritettavaksi, tulee kuoleman todenneen tai sen lääkärin, jolta poliisi on pyytänyt ruumiin ulkotarkastusta, laatia lähete oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen «https://thl.fi/documents/155392151/190159860/Uusi_Oikeuslääketieteellinen+ruumiinavauspyyntö+_thl_FI.pdf/c012031a-85eb-452f-81c7-fcb088ab4d41/Uusi_Oikeuslääketieteellinen+ruumiinavauspyyntö+_thl_FI.pdf?t=1573201892126»5. Lähetteen tärkeimmät tiedot ovat
  • tiedot vainajan aikaisemmista sairauksista ja muista vaiheista sairaskertomusten ja omaisten haastattelujen perusteella
  • selvitys kuoleman olosuhteista ja ulkotarkastuslöydökset
  • kuolinajan määrittämisessä «Kuolinajan arviointi»1 tarpeelliset löydökset.
• Lähete on kirjoitettava suomeksi tai ruotsiksi ja toimitettava oikeuslääkärille sen poliisilaitoksen kautta, joka antaa määräyksen oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen tekemiseksi.
• Epäselvissä tilanteissa neuvottele asiasta THL:n oikeuslääkärin kanssa «https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/oikeuslaakinta/yhteystiedot»6.
• Kirjaa kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät toimenpiteet potilasasiakirjoihin.
  • Kuoleman toteaminen: paikka, päivämäärä ja kellonaika, lääkäri
  • Perustelu valitusta kuolemansyyn selvityksen tavasta

Kuolintodistus

• Kuolintodistuksen kirjoittamisesta vastaa hoitava lääkäri tai oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen jälkeen ruumiinavauksen tehnyt oikeuslääkäri.
• Laatimisesta voi konsultoida oikeuslääkäriä THL:ssa.
  • Ohjeita kuolintodistuksen laatimiseen on myös THL:n verkkosivuilla «https://thl.fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/oikeuslaakinta/oikeuslaakinnan-lomakkeet#Kuolintodistuslomakkeet_ja_t%C3%A4ytt%C3%B6ohjeet»7. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (STM/1426/2011) mukaan vahvistetut kuolintodistuslomakkeiden kaavat tulivat voimaan 1.1.2014.
• Kuolemansyyt (todistuksen kohta 8)
  1. Kuolemaan johtaneet taudit, vammat, myrkytykset ja ulkoiset syyt
     1. Välitön kuolemansyy
     2. Välivaihe (ei pakollinen)
     3. Peruskuolemansyy (se tauti, vika tai vamma, joka on aloittanut kuolemaan johtaneen tapahtumaketjun)
        • Peruskuolemansyy on keskeisin tekijä kuolinsyypäättelyssä ja määrää myös kuoleman luokan. Jos potilaalla oli monta vakavaa kroonista sairautta, on näistä kuoleman kannalta tärkein valittava (nykyinen luokitusjärjestelmä sallii vain yhden).
        • Diagnoosien tulee olla lääketieteellisesti perustellussa keskinäisessä yhteydessä siten, että peruskuolemansyy (8.1.C) aiheuttaa välittömän kuolemansyyn (8.1.A) joko välivaiheen (8.1.B) kautta tai ilman. Kun välitön kuolemansyy on sama kuin peruskuolemansyy, täytetään vain kohta peruskuolemansyy (8.1.C).
        • Peruskuolemansyynä ei käytetä sydämen vajaatoimintaa eikä yleistä ateroskleroosia. Keuhkokuumetta ei yleensä merkitä iäkkään henkilön peruskuolemansyyksi, vaan yleistilaa merkittävimmin heikentänyt sairaus.
  2. Muut kuolemaan myötävaikuttaneet tekijät (kohta 8.2)
     • Eri tautien, tilojen ja muiden ulkoisten tekijöiden merkitys voi olla eriasteinen. Ne merkitään järjestyksessä, tärkein ensimmäiseksi.
     • Kohdissa 8.1 ja 8.2 ei saa esiintyä saman taudin eri aikaan ilmenneitä muotoja.
• Diagnoosit tulee kirjoittaa sellaisella suomen tai ruotsin kielellä, jota omainenkin voi ymmärtää.
• Lomake tulee täyttää tekstinkäsittelylaitteella tai kirjoituskoneella. Mikäli todistukseen joudutaan tekemään jälkeenpäin korjauksia, kirjoitetaan kokonaan uusi kuolintodistus.
• Tapaturman yhteydessä merkitään myös ulkoisen syyn koodi (V–Y koodit).
• Tapahtumatiedot kirjoitetaan lyhyesti oleellisin osin niille varattuun tilaan käyttämättä vieraskielisiä sanoja ja lyhenteitä. Tähän tarkoitukseen ei tule käyttää epikriisiä liitteenä.
• Mikäli kuolemantapauksesta on neuvoteltu poliisin kanssa, mainitaan neuvottelu tapahtumatiedoissa. Jos tapahtumatiedot eivät mahdu niille varattuun tilaan, jatketaan niitä tyhjälle paperille eikä uudelle kuolintodistuslomakkeelle.
• Kuolintodistus on allekirjoitettava. Allekirjoittaneen lääkärin puhelinnumero tulee merkitä yhteystietoihin.
• Yli ja alle 28 vrk:n iässä kuolleille ja kuolleina syntyneille on eri kuolintodistuslomakkeet.

Kuolemansyystä tiedottaminen

• Kuolemansyynselvitysasiakirjoista saa antaa tietoa
  • tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle
  • sille, jonka anomuksesta tai suostumuksella lääketieteellinen ruumiinavaus on tehty
  • vakuutus- tai eläkelaitokselle
  • lähiomaiselle tai muulle läheiselle.
    • Lääketieteellisissä selvityksissä hyvä tapa on hoitavan lääkärin ja omaisten välinen keskustelu.
    • Oikeuslääketieteellisessä kuolemansyyn selvityksessä tiedottamisesta on vastuussa poliisi.