Eläkettä hakeva potilas
Lääkärin käsikirja
1.3.2023 • Viimeisin muutos 17.2.2023
Johanna Repo, Marjo Parkkila-Harju ja Kyösti Haukipuro
- Ks. myös Kelan verkkosivut
Eläkejärjestelmien etuuksia
- Kansaneläkejärjestelmän ja työeläkejärjestelmän mukaiset eläkkeet ja kuntoutus
- Työkyvyttömyyseläke (kansaneläkelain mukainen sekä työeläkelakien mukainen)
- Ammatillinen kuntoutus (Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukainen sekä työeläkelakien mukainen kuntoutus)
- Työuraeläke (vain työeläkejärjestelmä)
- Osittainen varhennettu vanhuuseläke (vain työeläkejärjestelmä)
- Vanhuuseläke (kansaneläkelain mukainen sekä työeläkelakien mukainen)
Kansaneläke
- Kansaneläke turvaa perustoimeentulon, jos eläkkeen hakija ei saa lainkaan työeläkettä tai se jää pieneksi. Kansaneläkkeen täysi määrä vuonna 2023 on yksin asuvalle 732.67 €/kk ja parisuhteessa olevalle 654.13 €/kk.
- Tuloraja, jonka jälkeen ei saa lainkaan kansaneläkettä, on vuonna 2023 yksin asuvalla 1 512.38 €/kk ja avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävällä 1 355.30 €/kk.
- Takuueläke korottaa Suomessa asuvan henkilön vähimmäiseläkkeen summaan 922.42 €/kk. Vähimmäiseläke jää tätä pienemmäksi silloin, kun eläkkeensaaja on varhentanut vanhuuseläkkeelle siirtymisen.
- Kansaneläkejärjestelmästä maksetaan
- vanhuuseläkettä 65 vuotta täyttäneille
(ikääntynyt ennen vuotta 1961 syntynyt pitkäaikaistyötön voi eräin edellytyksin jäädä vanhuuseläkkeelle valintansa mukaan 64-vuotiaana)
- varhennettua vanhuuseläkettä 64 vuotta täyttäneille (ennen vuotta 1961 syntyneet)
- Varhennusvähennys on 0.4 % jokaiselta kuukaudelta, jolta vanhuuseläke otetaan ennen 65 vuoden ikää. Varhennettu vanhuuseläke maksetaan pysyvästi vähennettynä.
- Hakija voi itse päättää, ottaako hän vanhuuseläkkeen varhennettuna.
- Jos hakija haluaa lykätä vanhuuseläkkeen alkamaan myöhemmin kuin 65 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, eläkettä korotetaan 0.6 %:lla. Korotus lasketaan jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkkeen alkaminen lykkääntyy.
- lapsikorotusta eläkkeensaajille, joilla on alle 16-vuotiaita huollettavia lapsia
- perhe-eläkettä leskelle ja lapsille
- työkyvyttömyyseläkettä 16–64-vuotiaille.
- Työkyvyttömyyseläke aina pysyvästi sokealle, liikuntakyvyttömälle tai avuttomalle
Työeläke
- Suomessa on useita eri työeläkelakeja.
- Yksityisen sektorin palkansaajat vakuutetaan työntekijän eläkelain eli TyEL:n mukaan.
- Yrittäjät vakuuttavat itse itsensä yrittäjän eläkelain YEL:n mukaan.
- Maatalousyrittäjillä on oma eläkelakinsa MYEL.
- Merimieseläkelain MEL:n mukaan vakuutetaan kaikki suomalaisissa ulkomaanliikenteen kauppa-aluksissa työskentelevät ja työsopimussuhteessa jäänmurtajilla olevat.
- Julkisilla aloilla töitä tekevät vakuutetaan julkisten alojen eläkelain (JuEL) mukaan.
- Työeläkkeenä maksettavalle vanhuuseläkkeelle voi jäädä valintansa mukaan aikaisintaan alimmassa vanhuuseläkeiässä (eri ikäluokkien eläkeiät).
- Vuonna 1958 syntynyt voi jäädä vanhuuseläkkeelle aikaisintaan täytettyään 64 vuotta. Ennen vuotta 1958 syntyneet ovat jo täyttäneet alimman vanhuuseläkeikänsä.
- Vuonna 1959 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on 64 vuotta 3 kuukautta.
- Eläkeikä nousee kolme kuukautta vuodessa vuonna 1961 syntyneihin asti, jolloin saavutetaan 64 vuoden ja 9 kuukauden eläkeikä.
- Vuonna 1962–64 syntyneiden vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta.
- Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneillä eläkeikä sidotaan elinajan odotteeseen.
- Eläke lasketaan vuosiansioista. Koko työuran ansiot vaikuttavat eläkkeen määrään.
- 17 vuotta täyttäneelle (yrittäjällä 18 vuotta) karttuu vuosiansioista 1.5 % eläkettä. Vuoden 2017–2025 välisen siirtymäajan aikana 53–62-vuotiaille työntekijöille ja yrittäjille eläkettä karttuu 1.7 % vuodessa. Jos henkilö on eläkkeellä, mutta jatkaa työssä, hänelle karttuu uutta eläkettä 1.5 % vuosiansioista.
- Elinaikakerroin on vanhuuseläkkeen määrään vaikuttava mekanismi, jolla varaudutaan keskimääräisen eliniän pitenemiseen. Mikäli keskimääräinen elinikä jatkaa nousuaan, elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä.
Kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke
Kansaneläkelain mukainen
- Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi tai määräaikaisena kuntoutustukena lyhimmillään yhden kalenterikuukauden ajaksi.
- Kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 16–64-vuotiaalle kansaneläkelain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömälle henkilölle.
- Työkyvyttömyyden määritelmä on sama sekä kuntoutustuessa (määräaikainen) että työkyvyttömyyseläkkeessä (toistaiseksi). Seuraavassa tekstissä samat seikat koskevat sekä työkyvyttömyyseläkettä että kuntoutustukea.
- Työkyvyttömänä kansaneläkelain mukaan pidetään henkilöä, joka on sairauden, vian tai vamman takia kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, jota on pidettävä hänen ikänsä, ammattitaitonsa ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana.
- Kansaneläkkeessä arvioidaan yleistä työkykyä, mutta 60 vuotta täyttäneellä henkilöllä painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta, jos takana on pitkä työhistoria.
- Työkyvyttömyyseläke myönnetään aina pysyvästi sokealle tai liikuntakyvyttömälle tai henkilölle, joka sairautensa, vikansa tai vammansa vuoksi on pysyvästi niin avuttomassa tilassa, ettei voi tulla toimeen ilman toisen henkilön apua. Eläkkeen lisäksi nämä henkilöt voivat saada eläkettä saavan hoitotuen vähintään perushoitotuen suuruisena. Näillä henkilöillä työkyvyttömyyseläkkeen ja hoitotuen vaihtoehtona on ylin vammaistuki, joka on veroton etuus.
- Alle 20-vuotiaalle nuorelle ei voida myöntää työkyvyttömyyseläkettä, ennen kuin hänen mahdollisuutensa ammatilliseen kuntoutukseen on selvitetty tai kuntoutusrahan maksaminen on päättynyt. Jos kuntoutus jatkuu yli 20-vuotiaana, työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetä ennen ammatillisen kuntoutuksen tai kuntoutusrahan maksamisen päättymistä. Työkyvyttömyyseläke voidaan kuitenkin myöntää 16 vuotta täyttäneelle henkilölle, jolla selvitysten perusteella ei katsota olevan mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutukseen tai jonka ammatillinen kuntoutus on sairauden vuoksi keskeytynyt tai päättynyt tuloksettomana.
- Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi tai määräaikaisena kuntoutustukena lyhimmillään yhden kalenterikuukauden ajaksi.
- Kuntoutustuki myönnetään hakijan kuntoutumisen edistämiseksi niin pitkäksi ajaksi kuin hakijan arvioidaan olevan työkyvytön. Kuntoutustuen saaminen edellyttää hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa. Kuntoutustuki voidaan myöntää myös suunnitelman valmistelun ajaksi.
- Yleensä työkyvyttömyyseläke myönnetään sairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen. Sairauspäivärahan enimmäisaikaan (n. 300 arkipäivää) lasketaan sairauspäivärahapäivät kahden edeltävän vuoden ajalta työkyvyttömyyden alkamisesta.
- Ennen kuin Kela tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on selvitettävä, onko hakijalla oikeus Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050566»3 mukaiseen kuntoutukseen tai tarvittaessa ohjattava hänet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen.
Työeläkelain mukainen
- Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 17-vuotiaasta (yrittäjillä 18-vuotiaasta) ikäluokan alimpaan vanhuuseläkeikään työntekijälle tai yrittäjälle.
- Työkyvyttömyyseläkkeen edellytyksenä on, että työntekijän tai yrittäjän työkyvyn arvioidaan olevan heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään 2/5 yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan. Työkyvyn alentumista arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia ansiotuloja saatavissa olevalla työllä, jota hänen voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan lisäksi huomioon työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asumispaikka ja muut näihin rinnastettavat tekijät.
- Yksityisten alojen työkyvyttömyyseläkkeissä arvioidaan henkilön yleistä työkykyä. Julkisen sektorin työntekijällä arvioidaan työkykyä hänen omaan työhönsä tai virkaansa, jos sellainen on olemassa.
- 60 vuotta täyttäneellä otetaan huomioon työn ammatillinen luonne.
- Työeläkelakien mukainen eläke voidaan myöntää osatyökyvyttömyyseläkkeenä, jos hakijan työkyky on vähentynyt vähintään 2/5:lla.
- Täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään, jos työkyvyn aleneminen on vähintään 3/5.
- Työkyvyttömyyseläke tai osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi tai määräaikaisena kuntoutustukena tai osakuntoutustukena.
- Kuntoutustuen saaminen edellyttää vähintään vuoden kestävää työkyvyttömyyttä ja hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa.
- Ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, sen on selvitettävä, onko hakijalla oikeus työeläkelakien mukaiseen kuntoutukseen. Jos henkilöllä on tällainen oikeus, eläkelaitos antaa oikeudesta kuntoutukseen ennakkopäätöksen. Eläkelaitoksen on myös varmistettava, että hakijan mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty.
Osittainen varhennettu vanhuuseläke (osittainen vanhuuseläke)
- Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä voi hakea jo ennen eläkeikää riippumatta siitä, jatkaako työntekoa vai ei.
- Ennen vuotta 1964 syntynyt voi jäädä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan 61-vuotiaana. Vuonna 1964 syntyneen ikäraja on 62 vuotta, ja vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneet voivat jäädä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan 3 vuotta ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää. Kertyneestä eläkkeestä voi ottaa maksuun 25 % tai 50 %. Jos jää eläkkeelle ennen vanhuuseläkeiän alarajaa, eläkkeestä vähennetään 0.4 % kuukaudessa vanhuuseläkeiän alarajaan saakka.
- Jos osittainen vanhuuseläke alkaa alimman vanhuuseläkeiän jälkeen, eläkettä korotetaan 0.4 % jokaiselta kuukaudelta ennen eläkkeen alkamista.
- Osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen ei liity palkka- tai työaikaseurantaa. Normaalin työajan tekeminenkin on mahdollista. Eläkettä kertyy myös osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen aikana tehdystä työstä.
Eläkkeen suuruus
- Eläkkeen hakijaa voi neuvoa pyytämään ennakkoarviota eläkkeen suuruudesta omasta työeläkelaitoksestaan. Vanhuuseläkearvion hän saa helpoimmin osoitteesta www.tyoelake.fi «https://www.tyoelake.fi/»5.
- Apua eläkemuodon ja edellytysten arviointiin voi saada
- sosiaalityöntekijältä
- Kelasta
- työeläkkeissä omasta työeläkelaitoksesta (maatalousyrittäjät ja apurahansaajat Melasta tai Mela-asiamieheltä).
Työkyvyttömyyseläkeasian tai kuntoutustuen harkinta SVB-lomakkeen jäsennystä käyttäen
- Mikäli potilaan työkyky on pitkäaikaisesti alentunut ja harkittavaksi tulee työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen hakeminen, hoitavalle lääkärille antavat tukea lääkärinlausuntolomakkeiden ja erityisesti sähköisen B-lausunnon rakenteeseen sisältyvät kysymykset työ- ja toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin.
- Sähköinen B-lausunto noudattaa työkyvyn arvioinnissa prosessiajattelua: sairaus/vika/vamma ja sen hoidot → toimintakyvyn alenema → hoidon mahdollisuudet → lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet → työtehtävät ja niiden vaatimukset → toimintakyvyn aleneman ja työn vaatimusten välinen suhde → ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet → arvio työkyvystä.
1. Selvitä potilaan sairaudet
- Sairauksien esitiedot (kesto, vaikeus, kehityssuunta)
- Sairauksien tämänhetkinen tilanne: tarkka status, objektiiviset löydökset, myös ratkaisuun vaikuttavat normaalit löydökset
- Käytettävissä olevat dokumentit: sairauskertomukset, epikriisit, laboratoriokokeet, kuvantamistutkimukset
- Tarvittava lisäinformaatio: aiemmat sairauskertomukset ja epikriisit, uudet laboratoriokokeet ja kuvantamistutkimukset, mahdollisesti erikoislääkärin lausunto
- Mitä hoitoja ja kuntoutustoimenpiteitä on annettu ja miten ne ovat vaikuttaneet?
- Mikä on potilaan toimintakyky? Miten sairaudet vaikuttavat toimintakykyyn?
- Mikä on hoitosuunnitelma ja hoidon mahdollisuudet?
2. Selvitä potilaan kuntoutusmahdollisuudet
- Lääkinnällinen tai ammatillinen kuntoutus tai molemmat
- Peruskoulutus, ammattikoulutus
- Jatkokoulutusmahdollisuudet
- Hakijan kotipaikkasidonnaisuus (lapset, asunto, kulkumahdollisuudet): voiko ajatella koulutusta ammattiin, joka edellyttää asuinpaikan vaihdosta?
- Hakijan opiskelumotivaatio
- Hakijan motivaatio pysyä työelämässä mukana. Kuntoutuksen onnistumisen ratkaisee usein kuntoutujan motivaatio.
3. Selvitä potilaan työ
- Työkyvyttömyyseläkettä haettaessa arvioidaan yleistä työkykyä. Julkisen sektorin työntekijällä arvioidaan hakijan kykenevyyttä hakijan omaan työhön tai virkaan, jos työsuhde on voimassa, muutoin arvioidaan yleistä työkykyä.
- Potilaan koulutus ja työhistoria, aikaisempi koulutus, tarvittaessa koulumenestys, ja millaisia töitä on tehnyt, miksi mahdollisesti on joutunut vaihtamaan työtä?
- Tämänhetkinen ammatti ja työ
- Tarkka työn kuvaus: fyysinen ja psyykkinen kuormitus, työajat. Työn kuvaus on tärkeää, koska ammattinimike ei läheskään aina kerro siitä riittävästi.
- Miten potilas selviytyy nykyisessä työssään, onko tarvittu sairauslomia?
- Voiko hakijan työtä muuttaa vähemmän kuormittavaksi?
- Apua työn arviointiin
- Työterveyshuollosta (työn kuvaus tai työpaikkaselvitys)
- Hakijan työnantajalta (voi pyytää työtehtävien kuvauksen)
4. Työkykyisyyden arviointi
- Miten sairaudet vaikuttavat potilaan toimintakykyyn, kun sairautta hoidetaan asianmukaisesti? Millaisia rajoitteita on hakijan toiminnoissa? Millainen on jäljellä oleva työkyky, mihin hän edelleen kykenee sairaudesta huolimatta? Kuvaa kliinisen tutkimuksen tulos ja toimintakyky!
- Mieti terveydentilan ja toimintakyvyn suhde työn vaativuuteen.
- Huomioi potilaan ikä sekä tautien eteneminen ja ennuste.
- Kuntoutusmahdollisuudet on selvitettävä aina.
Kuntoutusmahdollisuuksien arviointi
- Arvioi lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen tarve tai olisiko kuntoutustarvetta tarpeen selvittää, ja perustele. Jos tästä on maininta B-lääkärinlausunnossa, Kela tai työeläkelaitos voi tarvittaessa selvittää lisää.
- Kuntoutusmahdollisuuksia tulee selvittää yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa eri viranomaistahojen kanssa.
- Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa on kuntoutustyöryhmiä, jotka voivat pohtia tilannetta ja antaa oman lausuntonsa.
- Työvoimahallinnon tai työeläkelaitoksen kautta voi järjestyä työkokeilu.
- Kela voi ohjata ja suosittaa hakijan ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tai muihin ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteisiin.
- Kelan asiantuntijalääkäriä tai terveydenhuollon sosiaalityöntekijää voi konsultoida.
B-lausunnon laatiminen
- Ks. artikkeli Lääkärinlausunto B «Lääkärinlausunto B»1.
- Sähköinen B-lausunto on ollut mahdollista ottaa käyttöön 2018 alkaen. Sähköisen lausunnon käytännön toteutus ja käyttöönoton aikataulu riippuvat terveydenhuollon käyttämästä potilastietojärjestelmästä. Sähköinen B-lausunto tukee lausunnon laatijaa monilla tavoin. Siinä on tarkennettuja kysymyksiä ja niihin liittyviä ohjeita, jotka helpottavat lausunnon laatimista. Vastattavaksi aukeavat vain haettavaa etuutta koskevat kysymykset. Lisätietoja: ks. «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-terveydenhuolto-laakarinlausunnot-ja-todistukset-sahkoiset-lausunnot-ja-todistukset-b-lausunto»6.
- Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen tai kuntoutustukeen ratkaistaan Kelassa ja työeläkelaitoksessa asiakirjojen perusteella, joista lääkärinlausunnot ovat keskeisiä. Työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelyyn osallistuu asiantuntijalääkäri, joka antaa oman arvionsa hakijan sairauksien vaikutuksesta toimintakykyyn ja toimintakyvyn riittävyydestä hakijan työhön tai muuhun sopivaan työhön. Eläkeratkaisija/etuuskäsittelijä tekee kokonaisarvion ja antaa päätöksen.
- Huolehdi siitä, että lausunnossa on mukana riittävä informaatio. Käytä tarvittaessa liitteinä hoitokertomuksia, radiologin lausuntoja sekä kuntoutustyöryhmän, erityistekijöiden tai työterveyshuollon lausuntoja. Perusteellisesti selvitelty ja pohdittu tilanne on helppo jäsentää loogiseksi, helppolukuiseksi ja uskottavaksi lausunnoksi.
Potilassuhteen hoitaminen
- Lausunto on annettava potilaan sitä vaatiessa. Lääkärin ei tule luvata potilaalle työkyvyttömyyseläkettä, koska päätöksen tekee työeläkelaitos tai Kela.
- Kerro potilaalle myös työn hyvistä puolista. Ota esille mahdollisimman varhain mahdollisuudet kuntoutukseen ja tee työhön paluun suunnitelma, jos se suinkin on mahdollista.
- Väärä neuvo voi olla potilaalle haitaksi. Jos eläkehakemuksen hyväksyminen on lääkärin mielestä epävarmaa tai epätodennäköistä, kerro potilaalle
- eläkkeen myöntämisperusteet
- se, mitä lausuntoon ”kunnian ja omantunnon kautta” voi kirjoittaa, mitä ei
- että lausunto on lääkärin puolueeton, mahdollisimman objektiivinen kannanotto ja eläkkeen saamisen ratkaisee eläkelaitos/Kela
- miten menetellään, jos eläkehakemus hylätään.
- Kerralla perusteellisesti tehty työkyvyn arvio ja B-lausunto voivat säästää sekä potilaan että lääkärin vuosien turhauttavalta valituskierteeltä.
