Takaisin Tulosta

Lääkärinlausunto B

Lääkärin käsikirja
1.3.2023 • Viimeisin muutos 1.3.2023
Johanna Repo

Lääkärinlausunto B (SV 7) on yksityiskohtainen selvitys potilaan sairaudesta, työ- ja toimintakyvystä, ennusteesta ja jatkosuunnitelmasta, kuten kuntoutustarpeesta.

Lomakkeet

  • Kela suosittelee käyttämään ensisijaisesti sähköistä B-lausuntoa, jos se on käytettävissä. Sähköinen B-lausunto toimii potilastietojärjestelmän yhteydessä, eikä siitä ole tehty erillistä pdf-versiota.
  • Jos sähköinen B-lausunto ei ole käytettävissä, voi käyttää B1- tai B2-lomaketta. Pdf-muotoiset lomakkeet täyttöohjeineen löytyvät Terveysportista kohdasta Laskurit, lomakkeet ja lähetteet > Kelan lomakkeet > B1-lomake «https://www.terveysportti.fi/sovellukset/tp/kela/SV7B1.pdf»1 (ruotsiksi «https://www.terveysportti.fi/sovellukset/tp/kela/SV7rB1.pdf»2) ja B2-lomake «https://www.terveysportti.fi/sovellukset/tp/kela/SV7B2.pdf»3 (ruotsiksi «https://www.terveysportti.fi/sovellukset/tp/kela/SV7rB2.pdf»4), Lääkäriportaalista ja Lääkäriliiton jäsenpalvelusta. Paperilomakkeita voi tarvittaessa tilata Kelan lomakevarastosta. Pdf-lomakkeita tai paperilomakkeita ei enää päivitetä.
  • Työntekijän on toimitettava Kansaneläkelaitokselle työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä.
  • Työterveyshuolto arvioi tarvittaessa työntekijän jäljellä olevan työkyvyn myös ennen kuin sairauspäivärahaa on maksettu 150 ja 230 päivää. Jos 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen on laadittu uusi työterveyslääkärin lausunto työssä jatkamisen mahdollisuuksista, pitää työntekijän toimittaa myös se Kelaan.
  • Linkki Kelan sairauspäivärahalaskuriin: ks. «https://laskurit.kela.fi/sairauspaivarahan-laskuri»5
  • Sähköinen B-lausunto tukee lausunnon asianmukaista täyttämistä monilla tavoin. Sähköinen B-lausunto noudattaa työkyvyn arvioinnissa prosessiajattelua (sairaus/vika/vamma ja sen hoidot → toimintakyvyn alenema → hoidon mahdollisuudet → lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet → työtehtävät ja niiden vaatimukset → toimintakyvyn aleneman ja työn vaatimusten välinen suhde → ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet → arvio työkyvystä) B1- ja B2-lomaketta selvästi vahvemmin.

Ammatti

  • Varsinkin sairauspoissaoloa varten kirjoitetuissa A-todistuksissa ja B-lausunnoissa sekä kuntoutustukea ja työkyvyttömyyseläkettä varten kirjoitetuissa lääkärinlausunnoissa (mieluiten B2) on kerrottava hakijan ammatti sekä aikaisempi koulutus- ja työhistoria. Sairaustietojen lisäksi ammatti ja työtausta vaikuttavat eri tavalla eri etuuksissa, kun arvioidaan, voidaanko hakijaa pitää työkyvyttömänä.
  • Sairauspäivärahaoikeutta tarkasteltaessa arvioidaan, onko hakija sairauden edelleen jatkuessa kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa (ammatillinen työkyvyttömyys).
  • Kansaneläkelain mukaista kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä haettaessa arvioidaan yleistä työkykyä, eli kykeneekö hakija tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, jota on pidettävä hänen ikänsä, ammattitaitonsa sekä muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana.
  • Työeläkelakien mukaista kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä haettaessa arvioidaan myös yleistä työkykyä, eli kykeneekö hakija hankkimaan ansiotuloja saatavissa olevalla työllä, jota hänen voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Arviossa otetaan huomioon ikä, koulutus, aikaisempi toiminta ja muut näihin rinnastettavat seikat.
  • Julkisen sektorin työntekijällä arvioidaan ammatillista työkykyä, eli kykeneekö hän omaan työhönsä tai virkaansa, jos työsuhde on voimassa tai sen päättymisestä ei ole kulunut kovin pitkää aikaa. Muutoin arvioidaan yleistä työkykyä kuten edellä.

Lausunnon tarkoitus

  • Sairauspäiväraha, työterveyshuollon lausunto, osasairauspäiväraha, erityiskorvattavat lääkkeet tai kliiniset ravintovalmisteet, kuntoutus, kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke
  • Vapaa rasti mm. verotus, autoveron palautus, sotainvalidikuntoutus, yksityinen vakuutus, vanhempainraha, muu tarkoitus

Erityiskorvattavat lääkkeet, rajoitetusti korvattavat lääkkeet ja kliiniset ravintovalmisteet

  • Lääke voi olla peruskorvattava, erityiskorvattava tai rajoitetusti erityis- tai peruskorvattava lääkkeiden hintalautakunnan (Hila) päätöksen mukaisesti.
  • Hoitosuositusten mukainen lääkehoito tai lääkkeen valmisteyhteenvedon mukainen käyttö eivät välttämättä tarkoita sitä, että lääkkeestä saa korvausta sairausvakuutuksesta.
  • Kelan verkkosivuilta «https://www.kela.fi/laakkeet»6 löytyvät ajantasaiset tiedot siitä, missä tilanteissa ja millä lääketieteellisillä edellytyksillä lääkehoito voi olla korvattavaa.
  • Tarkista aina lääkkeen korvattavuuden edellytykset Kelan korvausoikeutta koskevasta päätöksestä ennen lausunnon laatimista.
  • Kerro lausunnossa korvausoikeuden kannalta kaikki tarpeelliset tiedot, jotta Kelassa voidaan arvioida, täyttyvätkö korvausoikeuden edellytykset.
    • Lausunnon tulee sisältää olennaiset tiedot sairauden diagnostiikasta, oireista, statuslöydöksistä sekä tehdyistä tutkimuksista ja niiden löydöksistä.
    • Lausunnosta täytyy myös käydä ilmi sairauden kulku, sen aiempi ja ajankohtainen hoito, hoitotulokset sekä hyvän hoitokäytännön mukainen jatkohoidon suunnitelma.
    • Lausuntoon voi tarvittaessa liittää mukaan kopion esim. verenpainekortista tai laboratoriotuloksista.
  • Ks. kriteerit lääkkeiden erityiskorvattavuudesta «Kelan erityiskorvaukset lääkkeistä: kriteerit eri taudeissa»1 ja ravintovalmisteiden erityiskorvattavuudesta «Kelan korvaukset ravintovalmisteista: kriteerit eri taudeissa»2.

Kuntoutus

Sairauspäiväraha

  • Kelan sairauspäivärahalaskuri: ks. «https://laskurit.kela.fi/sairauspaivarahan-laskuri»5
  • Lääkärinlausunto B tarvitaan viimeistään sairauspäivärahan suorituspäivien määrän ylittäessä 60 päivää.
  • Lääkärinlausunto B voidaan tehdä jo sairauden alkuvaiheessa, jos sairaus on vaikea, jos sen vaikutus työkykyyn on vaikeasti arvioitavissa, jos työkyvyn alenema uhkaa muodostua pitkäaikaiseksi tai jos potilaalla on tarve kuntoutukseen jo alkuvaiheessa.

Osasairauspäiväraha

  • Kela voi maksaa osasairauspäivärahaa, jos työntekijä tai yrittäjä ei voi sairauden vuoksi tehdä tavallista työtään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä, mutta hän pystyy hoitamaan osan työtehtävistään. Terveys tai toipuminen ei saa vaarantua osa-aikaisesta työskentelystä. Työajan on vähennyttävä 40–60 %:iin aiemmasta kokoaikatyön mukaisesta työajasta.
  • Osa-aikatyöstä sovitaan työterveyslääkärin tai muun työolosuhteet tuntevan lääkärin arvion perusteella. Osa-aikaisesta työskentelystä tulee sopia yhtäjaksoisesti vähintään 12 arkipäivän ajalle.
  • Oikeus osasairauspäivärahaan alkaa vasta omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Osasairauspäivärahassa ei ole omavastuuaikaa, kun sitä maksetaan välittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Omavastuuaika on 1 arkipäivä, jos työkyvyttömyys alkaa samasta syystä uudelleen 30 kalenteripäivän kuluessa edellisen sairauspäivärahan tai osasairauspäivärahan maksamisesta. Osa-aikaisen työskentelyn aloittaminen on kuitenkin mahdollista jo omavastuuajalla, eikä se vaikuta omavastuuajan kulumiseen.
  • Työnantajan maksaessa työntekijälle tai viranhaltijalle täyttä sairausajan palkkaa vastaavaa palkkaa, osasairauspäiväraha voidaan maksaa työnantajalle. Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 150 arkipäivältä.
  • Osasairauspäivärahan hakeminen on aina vapaaehtoista, ja osa-aikaiseen työhönpaluuseen tulee olla sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Aloitteen voi tehdä työntekijä, lääkäri tai joskus myös työnantaja.
  • Sairausvakuutuslaissa ei, kuten ei myöskään työsopimuslaissa, säädetä työajan lyhennystapaa. Lyhennys voi koskea joko työntekijän päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Työntekijä ja työnantaja tekevät sopimuksen osa-aikatyöstä.
  • Ks. tarkemmat ohjeet Kelan sivuilta «https://www.kela.fi/osasairauspaivaraha_nain-haet»13.

Työkyvyttömyys

  • Ks. myös Eläkettä hakeva potilas «Eläkettä hakeva potilas»4.
  • Erityisesti kuntoutustukea haettaessa edellytetään hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa «Kuntoutussuunnitelma»3. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, joka on tarkoitettu hoidon ja kuntoutuksen ajaksi. Sen saaminen edellyttää, että hakija on työkyvytön eläkelainsäädännön tarkoittamalla tavalla, mutta työkyvyttömyysaika voidaan käyttää potilaan hoitoon ja työkyvyn palauttamiseen.
  • Työkykyä arvioitaessa lähtökohtana on sairauksien vaikutus hakijan toimintakykyyn ja se, riittääkö jäljellä oleva toimintakyky hänen työhönsä tai muuhun työhön, jota hänen voidaan edellyttää tekevän. Vertailu on mahdollista vain, jos työn luonne ja aikaisempi koulutus- ja työhistoria tunnetaan. Onko työoloja koskevat tiedot hankittu työpaikalta tai työterveyshuollosta vai perustuvatko ne tutkittavan kertomukseen? Työterveyshuolto tai potilaan työnantaja voivat antaa lisätietoja. Voidaanko työoloja muuttamalla tukea työkyvyn säilymistä?

Työkykyisyyden arviointi

  • Pääpaino on jäljellä olevan työ- ja toimintakyvyn arvioimisessa. Millainen on potilaan toimintakyky, kun sairaudet hoidetaan asianmukaisesti, ja riittääkö toimintakyky hakijan omaan työhön tai työelämään ylipäätään?
  • Lausunnossa on tarpeen kuvata sairauden aiheuttama toimintakyvyn muutos sekä työssä että vapaa-ajalla. Olennaista on kuvata objektiiviset sairauslöydökset sekä se, miten potilas selviytyy toiminnoista, joita tarvitaan jokapäiväisessä elämässä ja työelämässä. Tärkeää on huomata, että oireiden kuvaus ei ole samaa kuin toimintakyvyn, arkipäivän toiminnoista suoriutumisen kuvaus. On huomioitava fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky.
  • Jos potilas haluaa työkyvyttömyyseläkkeelle eikä tunne eläkemahdollisuuksiaan, hänelle tulee antaa realistista tietoa kuntoutusmahdollisuuksista, sairauksien merkityksestä ja vaikutuksesta toimintakykyyn, siitä, mitä hän voi tehdä sairauksistaan huolimatta, sekä työkyvyttömyyseläkkeen edellytyksistä.
  • Osatyökyvyttömyyseläkkeestä voi saada eläkelaitokselta ennakkopäätöksen. Sieltä saa myös arvion mahdollisen eläkkeen suuruudesta (osaeläkkeen määrä voi olla pettymys).
  • Lääkärin on tunnettava myös muut kuin lääketieteelliset tekijät, kun hän arvioi pitkäaikaista työkyvyttömyyttä.
  • Kuntoutustukea ja työkyvyttömyyseläkettä haettaessa on hyvä kertoa potilaalle, että työkykyä arvioidaan Kelassa eri tavalla sairauspäivärahaa haettaessa (ammatillinen työkyvyttömyys) kuin kuntoutustukea ja työkyvyttömyyseläkettä haettaessa (yleinen työkyvyttömyys). Julkisen sektorin työsuhteissa (työeläkelaitoksena Keva) kuntoutustuki arvioidaan pääsääntöisesti (kun työsuhteen voimassaoloon liittyvät edellytykset täyttyvät) ammatillisesti, ja yksityisen sektorin työeläkeyhtiöissä arvio tehdään yleisen työkyvyttömyyden kriteereillä. Sairauspäivärahakauden jälkeen saatu hylkäävä päätös kuntoutustuesta tai työkyvyttömyyseläkkeestä voi olla pettymys ja johtaa valituskierteeseen ja työelämästä syrjäytymiseen, jota tulisi välttää. Sen vuoksi hoito- ja kuntoutusmahdollisuudet tulee selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja selvittää työhön paluun mahdollisuudet.
  • Kliinisen erikoisalan konsultointi on joskus tarpeen. Hoitokertomusta voi käyttää B-lausunnon liitteenä.
  • Pitkäaikaisen työkyvyn arviointi tulee tehdä vasta, kun taudinmääritys on tehty ja sairaudet on asianmukaisesti hoidettu.
  • Esim. (neuro)psykologiset tutkimukset tulee tehdä riittävän pitkän päihdevierotuksen jälkeen.
  • Arvioinnissa auttavat
    • sosiaalityöntekijä, psykologi, fysioterapeutti, työterveyshuolto, kotikäynti
    • Kelan kustantama ammatillinen kuntoutusselvitys
    • TE (työ- ja elinkeino) -toimiston / TE-palveluiden arviointi
    • työkokeilu, kuntouttava työtoiminta
    • terveyskeskuksen kuntoutustyöryhmä, jonka jäsenet voivat tai ryhmä kokonaisuudessaan voi antaa liitteen B-lausuntoon.

Tiedettävä ja mietittävä

  • Perheolot, kotipaikkasidonnaisuus (etenkin suunniteltaessa ammatillista kuntoutusta)
  • Kuntoutusmahdollisuudet (ikä, koulutus, motivaatio)
  • Onko potilaan hoito ollut hyvän hoitokäytännön mukaista, ja onko vielä hoitoja, joita tulisi yrittää?
  • Hoitojen teho

Työterveyshuollon lausunto

  • Työntekijän on toimitettava Kelalle työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä. Kela voi keskeyttää sairauspäivärahan maksamisen, jos asiakkaalla ei ole työterveyshuollon lausuntoa 90 päivän jälkeen.
  • Työterveyshuolto arvioi tarvittaessa työntekijän jäljellä olevan työkyvyn myös ennen kuin sairauspäivärahaa on maksettu 150 ja 230 päivää. Jos 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen on laadittu uusi työterveyslääkärin lausunto työssä jatkamisen mahdollisuuksista, pitää työntekijän toimittaa myös se Kelaan. Toisin kuin 90 päivän jälkeen, päivärahan maksamista ei silloin kuitenkaan lausunnon puuttumisen vuoksi keskeytetä, eikä lausunnon puuttumisesta tarvitse ilmoittaa Kelaan.
  • Työterveyslääkärin lausunnon kaksi keskeistä kohtaa ovat arvio työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä sekä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhdessä tekemä selvitys työssä jatkamisen mahdollisuuksista.
  • Työterveyshuolto arvioi työntekijän jäljellä olevan työkyvyn ja yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa selvittää työntekijän mahdollisuudet palata työhön, jota ehkä voidaan työaikojen tai sisällön osalta muokata työntekijän jäljellä olevaa toimintakykyä paremmin vastaavaksi. Työterveyshuollon lausunnon pohjaksi voidaan tarvita yhteinen työterveysneuvottelu.

Potilassuhteen säilyttäminen

  • Lääkärin on yleensä annettava todistus tai lausunto potilaan sitä pyytäessä.
  • Potilaalle on hyvä kertoa, että B-lausunnossa suositellut toimenpiteet ja esitetty sairauspoissaolon/kuntoutustuen pituus ovat vain ehdotuksia, eivät päätöksiä. Päätökset tekee B-lausunnon vastaanottaja (esim. Kela tai työeläkeyhtiöt).