PEHO-oireyhtymä

Keskeistä

• PEHO on autosomissa peittyvästi periytyvä, vastasyntyneellä tai muutaman kuukauden iässä ilmenevä, syvään kehitysvammaisuuteen ja sokeuteen johtava aivosairaus.
• Orphanet ORPHA2836 «https://www.orpha.net/en/disease/detail/2836»1
• OMIM 260565 «https://www.omim.org/entry/260565»2
• Tauti kuuluu suomalaiseen tautiperintöön «Suomalainen tautiperintö (STP)»1.
• Potilaiden isovanhempien syntymäpaikat jakautuvat Suomessa maantieteellisesti laajalle, epätyypilliselle alueelle.

Kliininen kuva

• Jo ensimmäisinä elinpäivinä voi ilmetä velttoutta ja imemisvaikeuksia.
• Jalkaterät ja kädenselät voivat olla turvoksissa.
• Ulkonäköpiirteet eivät kaikilla potilailla ole selvästi poikkeavat, mutta useilla otsa on kapea, nenä lyhyt, alaleuka pieni, sormet kapenevat ja korvanipukat ulkonevat.
• Katsekontaktia ei saada. Katse suuntautuu ylös tai sivulle.
• Jännerefleksit ovat vilkkaat.
• Valtaosalla potilaista infantiilispasmit alkavat ensimmäisten elinkuukausien jälkeen, ja pienellä osalla potilaista on muita kohtausoireita.
• Kehittyy erittäin voimakas hypotonia, ja aktiivinen liike on vähäistä. Kääntyminen tai pään kannatus eivät onnistu. Raajoihin tulee spastisuutta liikkumattomuuden seurauksena.
• Lopullinen psykomotorinen kehitystaso vastaa 1–2 kk:n ikäistä.

Tärkeät tutkimukset

• Diagnoosi voidaan varmistaa ZNHIT3-geenin suomalaisen valtamutaation c.92C>T, p.Ser31Leu tutkimuksella HUSLAB Genetiikan laboratoriossa (20464 B-SEKVY-D).
• Diagnostiikassa tärkeä löydös on etenevä pikkuaivojen ja aivorungon atrofia, joka ilmenee pään magneettitutkimuksessa 6–9 kk:n iässä. Myelinaatio viivästyy.
• Silmänpohjissa papilla-atrofia on todettavissa muutaman vuoden iässä. ERG on normaali, mutta VEP viivästynyt tai sammunut.

Perushäiriö

• PEHO-oireyhtymän tarkkaa patogeneesiä ei tunneta, mutta ZNHIT3-geenin tuottaman valkuaisaineen on kuvattu liittyvän mm. transkription säätelyyn.

Geenitietoa

• Kaikilla suomalaisilla potilailla on sama ZNHIT3-geenin missense-mutaatio c.92C>T, p.Ser31Leu. Sikiödiagnostiikka on mahdollista.

Hoidossa huomattavaa

• Fysioterapia on tarpeellista niveljäykistymien ehkäisemiseksi.
• Virikkeitä voidaan antaa kuulon ja tuntoaistin avulla.
• ACTH-hoito ei juuri tehoa infantiilispasmeihin.
• Epilepsia muuttaa muotoaan iän myötä ja vaatii jatkuvaa lääkitystä.

Taudin aiheuttama taakka

• Kehitysvammaisuus on erittäin vaikea.
• Elinikä vaihtelee, pisimpään elänyt potilas eli 22-vuotiaaksi.

Esiintyminen

• Geenitutkimuksella varmistettu PEHO-oireyhtymä on Suomessa todettu yli 20 perheessä.
• Geenivirheen kantajatiheys on suomalaisessa väestössä n. 1:105.
• Muista väestöistä tiedetään kymmenkunta PEHOksi sopivaa potilasta. Tähän mennessä heistä ainoastaan yhdellä on todettu yhdistelmäheterotsygoottisena ZNHIT3-geenin mutaatiot.
• Lisäksi tunnetaan potilaita, joiden tauti muistuttaa PEHOa, mutta pikkuaivoatrofiaa ei ole todettavissa (PEHO-like-potilaat). Heiltä ei löydy tyypillistä geenimuutosta.

Yhteyshenkilö

• Dos. Anna-Kaisa Anttonen (etunimi.sukunimi@hus.fi)