Synnynnäinen laktaasinpuutos
Lääkärin käsikirja
21.3.2023 • Viimeisin muutos 21.3.2023
Erkki Savilahti ja Kaija-Leena Kolho
Kliininen kuva
- Vastasyntyneellä on vaikea vetinen ripuli ensimmäisestä maitoateriasta lähtien.
- Lapsi on virkeä ja nälkäinen eikä oksentele.
- Paino ei nouse; hoitoon tullessa lapsen paino on yleensä alle syntymäpainon.
- Hoitamattomalla potilaalla voi ilmetä hyperkalsemiaa ja munuaiskalkkeumia.
- Laktoosittomalla dieetillä oireet korjautuvat välittömästi.
Tärkeät tutkimukset
- Uloste on hapanta ja sisältää pelkistäviä sokereita, jotka voidaan osoittaa kvalitatiivisella testillä.
- Ripuli lakkaa, kun rintamaito tai laktoosia sisältävä korvike poistetaan ravinnosta.
- Lopullisesti diagnoosin varmistaa positiivinen tulos geenitestissä, jossa määritetään suomalainen valtamutaatio c.4170T>A.
- Aiemmin käytössä ollut disakkaridaasimääritys ohutsuolibiopsiasta ei ole enää maassamme saatavilla.
Perushäiriö
- Maitosokeria hajottavan entsyymin eli laktaasifloritsiinihydrolaasin toiminta puuttuu ohutsuolen limakalvon epiteelisoluista.
- Tautia ei pidä sekoittaa yleiseen laktoosi-intoleranssiin, jossa laktaasientsyymin toiminta vähenee iän mukana.
Geenitietoa
- Taudin (CLD) geenin (LCT) paikka on 2q21.
- Valtamutaatio c.4170T>A kattaa yli 95 % suomalaisten potilaiden mutaatioista.
- Suomesta tunnetaan 6 muuta mutaatiota, jotka esiintyvät yhdistelmäheterotsygootteina valtamutaation kanssa.
- Mutaatiot ovat jakautuneet tasaisesti koko geenin alueelle, ja ne kattavat sekä entsyymin esiasteen että kypsän entsyymin.
- Suomalaispotilaiden valtamutaatiolle on diagnostinen geenitesti.
Hoidossa huomattavaa
- Maito korvataan laktoosittomilla valmisteilla, jolloin oireet väistyvät. Soijavalmisteita ei tulisi käyttää ennen 6 kk:n ikää, sillä varhaiseen käyttöön ajatellaan liittyvän allergisoitumisriski.
- Alkuvaiheen nestetasapainohäiriöt korjataan oireenmukaisesti.
- Myöhemmällä iällä jotkut potilaat sietävät Hyla®-maitoa, jonka laktoosipitoisuus on pieni vaikkakaan ei olematon.
- Hoidon alettua hyperkalsemia korjautuu, mutta nefrokalsinoosi saattaa jäädä pysyväksi.
Taudin aiheuttama taakka
- Hoidettuna ja laktoosittomalla dieetillä synnynnäisen laktaasinpuutteen omaava henkilö on täysin oireeton.
Esiintyminen
- Suomesta tunnetaan potilaita enemmän kuin muusta maailmasta yhteensä.
- Suurin osa potilaista on nuorelta asutusalueelta, etenkin Oulun läänistä.
- Ilmaantuvuus Suomessa on 1:50 000.
Yhteyshenkilö
- Prof. Kaija-Leena Kolho, HUS (kaija-leena.kolho@hus.fi)
Kirjallisuutta
- Norio R. Suomi-neidon geenit. Otava 2000
- Norio R. The Finnish Disease Heritage III: the individual diseases. Hum Genet 2003;112(5-6):470-526. «PMID: 12627297»PubMed
- Kuokkanen M, Kokkonen J, Enattah NS ym. Mutations in the translated region of the lactase gene (LCT) underlie congenital lactase deficiency. Am J Hum Genet 2006;78(2):339-44. «PMID: 16400612»PubMed
- Torniainen S, Savilahti E, Järvelä I. Synnynnäinen laktaasinpuute – arvioitua yleisempi sairaus? Duodecim 2009;125:766-770.