Takaisin Tulosta

Synnynnäinen laktaasinpuutos

Lääkärin käsikirja
21.3.2023 • Viimeisin muutos 21.3.2023
Erkki Savilahti ja Kaija-Leena Kolho

Kliininen kuva

  • Vastasyntyneellä on vaikea vetinen ripuli ensimmäisestä maitoateriasta lähtien.
  • Lapsi on virkeä ja nälkäinen eikä oksentele.
  • Paino ei nouse; hoitoon tullessa lapsen paino on yleensä alle syntymäpainon.
  • Hoitamattomalla potilaalla voi ilmetä hyperkalsemiaa ja munuaiskalkkeumia.
  • Laktoosittomalla dieetillä oireet korjautuvat välittömästi.

Tärkeät tutkimukset

  • Uloste on hapanta ja sisältää pelkistäviä sokereita, jotka voidaan osoittaa kvalitatiivisella testillä.
  • Ripuli lakkaa, kun rintamaito tai laktoosia sisältävä korvike poistetaan ravinnosta.
  • Lopullisesti diagnoosin varmistaa positiivinen tulos geenitestissä, jossa määritetään suomalainen valtamutaatio c.4170T>A.
  • Aiemmin käytössä ollut disakkaridaasimääritys ohutsuolibiopsiasta ei ole enää maassamme saatavilla.

Perushäiriö

  • Maitosokeria hajottavan entsyymin eli laktaasifloritsiinihydrolaasin toiminta puuttuu ohutsuolen limakalvon epiteelisoluista.
  • Tautia ei pidä sekoittaa yleiseen laktoosi-intoleranssiin, jossa laktaasientsyymin toiminta vähenee iän mukana.

Geenitietoa

  • Taudin (CLD) geenin (LCT) paikka on 2q21.
  • Valtamutaatio c.4170T>A kattaa yli 95 % suomalaisten potilaiden mutaatioista.
  • Suomesta tunnetaan 6 muuta mutaatiota, jotka esiintyvät yhdistelmäheterotsygootteina valtamutaation kanssa.
  • Mutaatiot ovat jakautuneet tasaisesti koko geenin alueelle, ja ne kattavat sekä entsyymin esiasteen että kypsän entsyymin.
  • Suomalaispotilaiden valtamutaatiolle on diagnostinen geenitesti.

Hoidossa huomattavaa

  • Maito korvataan laktoosittomilla valmisteilla, jolloin oireet väistyvät. Soijavalmisteita ei tulisi käyttää ennen 6 kk:n ikää, sillä varhaiseen käyttöön ajatellaan liittyvän allergisoitumisriski.
  • Alkuvaiheen nestetasapainohäiriöt korjataan oireenmukaisesti.
  • Myöhemmällä iällä jotkut potilaat sietävät Hyla®-maitoa, jonka laktoosipitoisuus on pieni vaikkakaan ei olematon.
  • Hoidon alettua hyperkalsemia korjautuu, mutta nefrokalsinoosi saattaa jäädä pysyväksi.

Taudin aiheuttama taakka

  • Hoidettuna ja laktoosittomalla dieetillä synnynnäisen laktaasinpuutteen omaava henkilö on täysin oireeton.

Esiintyminen

  • Suomesta tunnetaan potilaita enemmän kuin muusta maailmasta yhteensä.
  • Suurin osa potilaista on nuorelta asutusalueelta, etenkin Oulun läänistä.
  • Ilmaantuvuus Suomessa on 1:50 000.

Yhteyshenkilö

  • Prof. Kaija-Leena Kolho, HUS (kaija-leena.kolho@hus.fi)

Kirjallisuutta

  1. Norio R. Suomi-neidon geenit. Otava 2000
  2. Norio R. The Finnish Disease Heritage III: the individual diseases. Hum Genet 2003;112(5-6):470-526. «PMID: 12627297»PubMed
  3. Kuokkanen M, Kokkonen J, Enattah NS ym. Mutations in the translated region of the lactase gene (LCT) underlie congenital lactase deficiency. Am J Hum Genet 2006;78(2):339-44. «PMID: 16400612»PubMed
  4. Torniainen S, Savilahti E, Järvelä I. Synnynnäinen laktaasinpuute – arvioitua yleisempi sairaus? Duodecim 2009;125:766-770.