Takaisin Tulosta

Syöpäpotilaan psykososiaalinen tukeminen

Lääkärin käsikirja
17.6.2025 • Viimeisin muutos 17.6.2025
Irja Idman

Psykososiaalisen tuen tavoitteet ja osa-alueet

  • Autetaan potilasta ylläpitämään hallinnantunnetta, identiteetin vakautta sekä keskeisiä sosiaalisia roolejaan sairauden ja hoitojen vuoksi epävarmaksi muuttuneessa elämäntilanteessa.
  • Varmistetaan, että potilas syöpähoitojen jälkeen kuntoutuu toimintakyvyltään fyysisen voinnin ja jaksamisen mahdollistamalle tasolle.
  • Psykososiaalisen tuen osa-alueita
    • Psyykkinen tuki: potilaan sopeutumista vahvistavia tukitoimia sekä psyykkisten oireiden ja häiriöiden hoitoa
    • Sosiaalinen tuki: potilaan ja perheen tukemista sekä sosiaaliturvaan ja lääkinnällisen sekä ammatillisen kuntoutuksen järjestämiseen liittyvien etuuksien ja vakuutusasioiden hoitoa
    • Henkinen tuki: sairauden laukaisemien eksistentiaalisten, maailmankuvallisten ja uskonnollisten ongelmien käsittelyä
  • Käytännön toimijoita ovat lääkärien ja hoitohenkilökunnan lisäksi mm. sosiaalityöntekijät, psykologit, sairaalateologit sekä kuntoutusyksiköiden moniammatillinen henkilökunta. Kukin toimija voi työskennellä koulutuksensa ja kokemuksensa mukaisesti suppeammin tai laaja-alaisemmin psykososiaalisen tuen kentässä.
  • Syöpä herättää pelkoa ja epävarmuutta, joihin potilas joutuu sopeutumaan. Syöpään sairastuessaan potilas joutuu kohtaamaan elämän rajallisuuteen ja kuolevaisuuteen liittyvät eksistentiaaliset peruskysymykset.
  • Hoidot ovat usein pitkiä ja monivaiheisia, ja hoitojen jälkeenkin seurannat pitävät yllä tietoisuutta elämän epävarmuudesta. Tätä psyykkistä kuormitusta tulisi seurata hoitotilanteissa ja tarvittaessa ohjata potilas psyykkisen lisätuen piiriin.
  • Lääkärin työn kannalta syöpäpotilaan kokonaisvaltaisen hoidon voi hahmottaa koostuvan kolmesta osa-alueesta:
    • varsinaiset syövän hoidot
    • sairauteen ja hoitoihin liittyviä yleisoireita (pahoinvointi, ummetus, kivuliaisuus, ahdistuneisuus jne.) lievittävät hoidot
    • kehollisten muutosten ymmärtämistä tukeva hoidollinen asenne.

Kehollisten muutosten ymmärtämistä ja hallintaa tukeva hoidollinen asenne kliinisessä työssä

  • Vahvistetaan potilaan omia oireiden hallintakeinoja ja kykyä ottaa vastuuta omasta hoidostaan selittämällä sairauden luonnetta ja hoitojen vaikutusmekanismeja.
    • Kehon toimintojen ja tuntemusten sekä ulkoisen olemuksen muutosten ymmärtämiseksi potilas tarvitsee ohjausta ja neuvontaa.
    • Syöpä herättää pelkoa, uhkakuvia ja katastrofiajatuksia, joita potilaan on pystyttävä tyynnyttelemään säilyttääkseen hallinnantunteen ja kyetäkseen mentaalisesti kestämään raskaat hoidot.
    • Muodosta kuunnellen käsitys potilaan sairaustulkinnasta, analysoi kuulemasi lääketieteellisen ymmärryksesi avulla ja selitä – empaattisesti kuvaillen – täydennetty tulkinta potilaalle.
    • Ennen kuin annat uutta informaatiota, tarkista potilaan oma käsitys tilanteesta (mitä kerrottu aiemmin, mitä itse epäilee).
    • Jos potilas ei pysty mielessään muodostamaan kuvaa sairauden ja hoitojen aiheuttamista muutoksista, on seurauksena hallinnantunteen järkkyminen ja psyykkisen kriisin uhka.
  • Hoidon kuluessa varmistetaan, että potilas on perillä hoitosuunnitelmasta, hoidon tavoitteesta (kuratiivinen, taudin etenemistä jarruttava, palliatiivinen oirehoito) ja hoidon haittavaikutuksista (mitkä sairausoireista ovat taudista johtuvia ja mitkä hoitojen aiheuttamia).
  • Perhelähtöinen näkökulma on usein eduksi. Syöpähoidot ovat pitkiä ja raskaita ja muuttavat myös perheen elämää monella tavalla (vanhemmuus, työnjako, vastuunkanto, toimeentulo).

Psyykkisten häiriöiden esiintyvyys syöpäpotilailla

  • Toimintakykyä heikentävää psyykkistä oireilua n. ⅓:lla potilaista
  • Pelko tavallisin tyynnyttelyä vaativa tunne
  • Ahdistuneisuus ja masennus tavallisimmat oireet
  • Sopeutumishäiriötasoinen oireilu yleisintä (n. 60 % kaikista diagnosoitavista häiriöistä)

Ketkä tarvitsevat tukea?

  • Hyvästä hoitoon perehdytyksestä ja mentaalista jäsentelyä tukevasta asenteesta hyötyvät kaikki.
  • Täydentäviä tukipalveluja tarvitsee 10–30 % syöpäpotilaista.
  • Erityistuen tarve voi olla suurempi alla esitetyissä tilanteissa.
    • Vaativa tautitilanne
      • Toteamisvaiheessa levinnyt tauti
      • Huonoennusteinen tauti
      • Hoidosta paljon haittavaikutuksia ja /tai komplikaatioita
    • Vaativa elämäntilanne
      • Pienten lasten vanhemmat
      • Kodista irtautumassa oleva nuori aikuinen
    • Yksilölliset erot ahdistusherkkyydessä ja epävarmuuden kestämisessä
      • Esim. kontrolloivat, vaativat ja perfektionistiset persoonallisuuden piirteet, taipumus ennalta murehtimiseen, tunne-elämän epävakaisuus

Psykososiaalinen tuki käytännössä evd

  • Hoitojärjestelmän sisällä tukea annetaan osana somaattista hoitoa sekä tukipalveluja tuottavien erityistyöntekijöiden toimesta: sosiaalityöntekijät, psykiatriset sairaanhoitajat, psykologit, psykiatrian erikoislääkärit, sairaalateologit jne.
    • Tuen perusta on hyvässä somaattisessa hoidossa, johon kuuluu potilaan informointi ja perehdytys omaan hoitoonsa.
    • Hoitosuhteissa tulisi olla mentaalista ja ajallista tilaa potilaan omien tautitulkintojen käsittelylle ja sitä kautta tapahtuvalle uhkakuvien ja katastrofiajatusten tyynnyttelylle.
    • Pyrkimys vastavuoroisuuteen vuorovaikutuksessa muodostaa perustan sille, että potilas pystyy ottamaan vastuuta hoidostaan, sietää hoitoihin vääjäämättä liittyviä pettymyksiä ja frustraatioita ja on motivoitunut noudattamaan hoito-ohjeita. Näin raskaatkin hoidot voidaan toteuttaa polikliinisesti.
    • Potilaan ja perheen sosiaaliturvaan liittyvien asioiden hoito
      • Konsultoi sosiaalityöntekijää!
      • Erityiskorvattavat lääkkeet ja niihin tarvittavat lausunnot
      • Sairauslomat, kuntoutustukihakemukset ja niihin tarvittavat lääkärinlausunnot
      • Hoitotukihakemukset ja niihin tarvittavat lausunnot (C-lausunto)
    • Vanhemmuuden tukeminen. Tarkista seuraavat asiat:
      • Sujuuko perheen arki, toimivatko lasten kannalta välttämättömät perheen hoivafunktiot?
      • Minkälainen on perheen ilmapiiri, onko perheessä jaettu yhteinen käsitys vanhemman sairaudesta?
      • Onko vanhemmilla valmiutta keskustella vanhemmuutensa säilyttäen lasten kanssa sairaudesta?
  • Ohjeita omaa toimintaa varten: esim. Lapset puheeksi -työmenetelmä (Toimiva lapsi & perhe -hanke «https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/perheet/toimiva-lapsi-ja-perhe-tyo/»1).
  • Jos on ongelmia, ohjaa ottamaan yhteyttä esim. kouluterveydenhoitajaan, koulupsykologiin, kuraattoriin tai perheneuvolaan.
  • Jos on ennakoitavissa huoltajuusongelmia, ohjaa vanhempia ottamaan itse yhteys oman alueen lastenvalvojiin.
  • Jos potilaan olemassa olevaan psyykkiseen sairauteen on jo vakiintunut hoitokontakti, hoitoa on syytä jatkaa sen puitteissa tarvittaessa käyntejä tiivistäen ja lääkitystä muokaten.
  • Hoitojärjestelmän ulkopuolella psykososiaalisia tukipalveluja tuottavat syöpäjärjestöt.
    • Tuki kattaa yleistä neuvontaa, ensitietokursseja sekä hoitojen jälkeiseen kuntoutumiseen painottuvia sopeutumisvalmennuskursseja.
    • Paikalliset syöpäyhdistykset informoivat kursseista ja ohjaavat hakemusten tekemisessä.
    • Hakemuksen liitteeksi tarvitaan yleensä joko kopio hyvästä epikriisistä tai hoitavan lääkärin laatima B-lausunto.
  • Vertaistukea voi saada esim. sosiaalisen median kautta oman taudin potilasryhmistä, syöpäkohtaisista potilasjärjestöistä ja seurakunnista.

Psyykkisten oireiden hoito

  • Lähtökohtana on asianmukaisesti tehty diagnostinen arvio, jossa keskeistä on häiriötason määrittely.
    • Normaali sopeutuminen (esim. emotionaalinen herkistyminen, somaattista tilaa myötäilevät vireystilan, tunnetilojen ja mielialan lyhytaikaiset muutokset)
    • Psyykkiset kriisireaktiot
    • Sopeutumishäiriötasoinen oireilu (F43.2: sairastumisen laukaisemia tunne-elämän häiriö- ja ahdistustiloja, jotka häiritsevät sosiaalista toimintakykyä; oireilu ei täytä vaikeamman psykiatrisen häiriön diagnoosikriteereitä)
    • Vaikeampi diagnosoitava psykiatrinen häiriö
  • Hoito toteutetaan kyseisen psykiatrisen häiriön hoitosuosituksen mukaisesti.
  • Lieväoireisissa tiloissa riittää usein terapeuttisia aineksia sisältävä keskustelutuki (esim. 1–6 tapaamista). Tärkeää on, että keskusteluterapiaa antava henkilö on perillä syöpäsairaudesta ja pystyy käsittelemään ja korjaamaan potilaan sairaustulkintoja.
  • Vaikeammissa häiriöissä tarvitaan usein lääketukea palauttamaan psykologista työskentelykykyä, jonka jälkeen keskusteluhoito voi auttaa.
  • Hoidossa tulisi ottaa huomioon syöpäsairauden merkitys mahdollisena oireilua laukaisevana tai ylläpitävänä tekijänä.
    • Psykologisesti mielen tasolla, keskustelutuessa fokusoidaan näihin teemoihin.
    • Syöpä hoitoineen orgaanisena/biologisena tekijänä voi selittää psyykkisen tilan muuttumista ja oireilua: otettava huomioon potilasohjauksessa ja lääkehoidossa.

Syöpäpotilaiden psyykkisten oireiden lääkehoito

  • Ota huomioon lääkeinteraktiot aktiivisia syöpähoitoja saavien kohdalla.
    • Solunsalpaajahoidot lamaavat luuydintä (leukopenia, lisääntynyt vuotoriski), vaikuttavat maksan entsyymijärjestelmien toimintaan, merkitystä mielialalääkkeiden ja psykoosilääkkeiden valinnassa.
    • Glukokortikoidit altistavat mielialalääkkeiden ylivirittävälle ja unettomuutta aiheuttavalle vaikutukselle.
    • Antiestrogeenisilla ja antiandrogeenisilla lääkehoidoilla (rintasyöpä ja eturauhassyöpä) voi olla mielialavaikutuksia sekä vaikutuksia unirytmiin.
    • Monet syövän lääkehoidot aiheuttavat väsymystä ja osa unettomuutta.
  • Solunsalpaajahoitojen yhteydessä turvallisia ovat tarvittaessa käytettävät anksiolyytit, esim. loratsepaami ja oksatsepaami.
  • Säännöllisen pitkäaikaisen mielialalääkkeen käyttö on harkittava tarkkaan (lääkeinteraktiot). Lääkityksen aloitusvaiheen haittavaikutukset voivat korostua solunsalpaajahoitojen aikana; toisaalta masennuksen hoito voi auttaa sietämään raskaita syöpähoitoja.

Ahdistuneisuuden ja unettomuuden lyhytaikainen hoito (1–4 viikkoa)

  • Unettomuuden hoidossa lääke valitaan unihäiriön luonteen mukaan (nukahtamisvaikeus, toistuvat heräämiset, aamuyön unettomuus).
    • Tsolpideemi 10 mg, nukahtamislääke
    • Tsopikloni 7.5 mg, nukahtamislääke
    • Oksatsepaami 15–30 mg, toistuva yöheräily, myös aamuyön unettomuus (jos masennuksen oire, harkitse masennuslääkityksen aloittamista)
    • Tematsepaami 10–20 mg, toistuva yöheräily
  • Päiväahdistuneisuus
  • Psykoottiset oireet
  • Ahdistuneisuus/agitoituneisuus/levottomuus
  • Glukokortikoidien aiheuttama unettomuus ja ylivirittyneisyys
    • Kokeile ensin unettomuuden ja päiväahdistuneisuuden hoitoon suositeltuja lääkkeitä.
      • Elleivät ne riitä, kokeile ketiapiinia 25–100 mg illalla.
  • Pitkäaikaisempi unettomuus ja/tai ahdistuneisuus
    • Onko kyseessä vaikeampi ahdistuneisuushäiriö, masennustila, prepsykoottinen tila?
      • Jos joku näistä, hoito ko. häiriön suosituksen mukaisesti

Mielialalääkkeet syöpäpotilaan psyykkisten oireiden hoidossa evd

  • Lääkkeen valinnassa tulee ottaa huomioon psyykkisen oirekuvan erityispiirteet sekä lääkkeen haittavaikutusprofiili.
  • Unta parantavat mielialalääkkeet
    • Suotuisa reseptorivaikutus 5-HT2-antagonismi, antihistamiinivaikutus
      • Mirtatsapiini
        • Uniannos 7.5–15 mg illalla
        • Masennuksen hoitoannos 30–45 mg/vrk
        • Parantaa ruokahalua.
        • Voi lievittää pahoinvointia.
        • Nostaa painoa.
        • Agranulosytoosiriski
        • Mahdollista kombinoida uniannoksena SSRI-lääkkeisiin
      • Mianseriini
        • 10–30 mg illalla unettomuuteen
        • 60–90 mg/vrk depression hoitoon
        • Vaikutusprofiili samankaltainen kuin mirtatsapiinilla, ei nosta yhtä paljon painoa
        • Agranulosytoosiriski
  • Ahdistuneisuutta lievittävät mielialalääkkeet
  • Pahoinvointi, ruokahaluttomuus
  • Kipukynnystä kohottavat mielialalääkkeet
    • Voimistavat spinotalaamisten serotonergisten ja noradrenergisten laskevien ratojen kipuaistimuksen välittymistä jarruttavaa vaikutusta.

Kirjallisuutta

  1. Andersen BL, Lacchetti C, Ashing K, ym. Management of Anxiety and Depression in Adult Survivors of Cancer: ASCO Guideline Update. J Clin Oncol 2023;41(18):3426-3453 «PMID: 37075262»PubMed
  2. Vehmanen L, Poikonen-Saksela P, Stenberg J-H. Aivot sumussa - rinta- ja eturauhassyöpien lääkehoitoihin liittyvät kognitiiviset oireet. Suom Lääkäril 2023;78(21-22):938-941. «Aivot sumussa - rinta- ja eturauhassyöpien lääkehoitoihin liittyvät kognitiiviset oireet (21-22/2023)»1
  3. Häggblom J, Andersson E, Ala-Mursula L, Iivanainen S. Syöpäpotilaan työhön paluun tuki. Duodecim 2022;138(23):2067-72. «Syöpäpotilaan työhön paluun tuki (23/2022)»2
  4. Sunela K, Aho S, Tiainen K. Nuoren aikuisen parantumaton syöpä – kokonaisvaltainen hoito-ote kantaa pitkälle. Duodecim 2022;138(6):501-6. «Nuoren aikuisen parantumaton syöpä - kokonaisvaltainen hoito-ote kantaa pitkälle (6/2022)»3
  5. Lehto U-S, Saarinen J, Aromaa A, Tammela T. Eturauhassyöpäpotilaan puolisokin tarvitsee tukea. Suom Lääkäril 2015;70(47):3181-3188. «Eturauhassyöpäpotilaan puolisokin tarvitsee tukea (47/2015)»4
  6. Idman I. Syöpäpotilaan psyykkisten oireiden hoito palliatiivisessa vaiheessa. Duodecim 2013;129(4):403-9 «Syöpäpotilaan psyykkisten oireiden hoito palliatiivisessa vaiheessa (4/2013)»5