Takaisin Tulosta

Ameba-absessi

Lääkärin käsikirja
14.1.2022 • Viimeisin muutos 14.1.2022
Sakari Jokiranta ja Heli Siikamäki

Aiheuttaja

  • Ameba-absessin ja suoliston amebiaasin aiheuttaja Entamoeba histolytica on ameboihin kuuluva patogeeninen alkueläin.

Esiintyminen

  • Esiintyy maailmanlaajuisesti, mutta pääasiassa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Vakavaa amebiaasia tavataan vuosittain n. 40–50 miljoonaa tapausta. Ameba-absessi kehittyy n. 4 %:lle amebakoliittiin sairastuneista potilaista ilman asianmukaista hoitoa.

Tarttuminen

  • E. histolytica elää ihmisen paksusuolessa ja tuottaa ulosteeseen kystia, joita nielemällä saadaan tartunta. Kystat säilyvät pitkään tartuttamiskykyisinä, ja tartunta saadaan yleensä ulosteella kontaminoituneen juoman tai ruoan välityksellä.
  • Suolessa elävät E. histolytica -amebat tuhoavat suolen seinämää ja voivat aiheuttaa kraatterimaisia haavaumia, joista ameboja voi kulkeutua laskimoveren mukana esim. maksaan ja aiheuttaa siellä ameba-absessin.

Merkitys maailmanlaajuisesti

  • Kuolleisuus amebiaasiin on n. 0.2 %. Suurin osa kuolemantapauksista on seurausta ameba-absessin kehittymisestä. Kuolleisuus ameba-absessiin on 2–5 %.

Merkitys Suomessa

  • Maksan ameba-absesseja todetaan Suomessa vuosittain vain yksittäistapauksina.
  • Ameba-absessi tulee huomioida erotusdiagnostiikassa tutkittaessa tropiikissa oleskelleen kuumeilevan potilaan ylävatsakipua tai maksan pesäkemäistä kuvantamislöydöstä.

Oireet ja löydökset

  • Itämisaika tartunnan saamisesta oireiden alkamiseen vaihtelee 2 viikosta 5 kk:een. Matkailijoilla oireet alkavat yleensä 2–3 kk paluun jälkeen.
  • Maksa-absessissa oireita ovat kuume ja ylävatsa- tai kylkikipu. Hitaasti kehittyvässä subakuutissa tautimuodossa oireena voi olla myös pahoinvointi ja laihtuminen.
  • Löydöksinä tavallisia ovat kuumeen lisäksi ylävatsan aristus ja suurentunut maksa.
  • Leukosytoosi ja suurentuneet AFOS-, ALAT- ja CRP-pitoisuudet ovat tavallisia.

Diagnoosi

  • Ameba-absessin erotusdiagnostiikassa tulee huomioida mm. bakteeriabsessi, kolekystiitti, tuumori, ekinokokkoosin hydatidikysta ja maksakysta.
  • Diagnostiikka perustuu maksan kuvantamistutkimuksiin ja seerumin amebavasta-aineiden määritykseen.
  • Jos bakteeripaiseen vaihtoehtoa ei voida sulkea pois tai jos amebalääkitys ei tehoa, tarvitaan diagnostista punktiota. Näytteestä tulee tutkia bakteeriviljely, amebanäytteet mikroskopialla, nukleiinihapon osoituksella tai antigeeninosoituksella sekä sytologia tuumoriepäilyssä.
  • Ameba-absessipotilailta tulee aina tutkia myös ulostenäytteet, koska mahdollinen suolistoamebiaasi tai suoliston amebakantajuus vaativat kystamuotoihinkin tehoavan lääkityksen. Ameba löytyy suolistosta n. kolmanneksella ameba-absessiin sairastuneista potilaista.

Hoito, seuranta ja ennuste

  • Ameba-absessi paranee yleensä hyvin lääkehoidolla, ja leikkaushoitoa on pidetty jopa vasta-aiheisena vatsaontelon sisäisen leviämisen riskin takia.
  • Tehokkain hoito on metronidatsoli (vakavassa infektiossa suonensisäisesti 500 mg × 3, lapsille 35–50 mg/kg jaettuna 3 annokseen), jonka jälkeen jatketaan suun kautta otettavalla metronidatsolilla 400–800 mg × 3, lapsille painon mukaan kuten edellä. Hoidon pituus on yhteensä 10 vrk ja metronidatsolin maksimiannos 2 400 mg/vrk. Lääkityksen lisänä voidaan käyttää absessin perkutaanista tyhjennystä. Mahdollisten suolen kystien hävittämisen osalta tarvitaan lisälääkitystä; ks. «Amebiaasi»1.
  • Oireettomien suoliston E. histolyticaa kantavien potilaiden hoidon tavoitteena on estää alkueläimen leviäminen potilaan elimistössä ja myöhemmin ilmenevän oireisen taudin kehittyminen ja samalla estää taudin leviäminen ympäristöön.
  • Ameba-absessin paranemista seurataan kliinisesti ja kuvantamistutkimuksilla. Kuvantamislöydöksen normaalistuminen voi kestää 3–12 kk.
  • Jos ulostenäytteessä on havaittu E. histolytica, hoitoon tulee liittää kystia tuhoava lääkitys (paromomysiini) ja hoidon tehoaminen ameba-kystiin tulee kontrolloida ulostenäyttein n. 2 viikkoa hoidon jälkeen.

Ehkäisy

  • Veden tavanomainen klooraaminen ei eliminoi E. histolytican kystia, mutta hyvä suodatusmenetelmä, veden jodikäsittely, pakastus –20 °C:een tai kuumentaminen (5 min +50 °C) eliminoivat myös kystat.

Kirjallisuutta

  1. Pritt BS, Clark CG. Amebiasis. Mayo Clin Proc 2008;83(10):1154-9; quiz 1159-60. «PMID: 18828976»PubMed
  2. Jackson-Akers JY, Prakash V, Oliver TI. Amebic Liver Abscess. 2021 Aug 11. In: StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2022 Jan. «PMID: 28613582»PubMed