Takaisin Tulosta

Liikuntaneuvonta

Lääkärin käsikirja
30.6.2021 • Viimeisin muutos 30.6.2021
Minna Aittasalo

Ks. Liikunta Käypä hoito -suositus (suositusta ei ylläpidetä, ja se on poistettu Käyvän hoidon sivuilta joulukuussa 2023) «»1

Keskeistä

  • Liikuntaneuvonta on prosessi, jossa asiakasta tuetaan tekemään muutoksia liikkumistottumuksiinsa vähitellen.

Tavoitteet ja toteutus

  • Liikuntaneuvonnan tavoite asetetaan yksilöllisesti, ja se riippuu asiakkaan lähtötilanteesta. Neuvonta voi ensin tähdätä vain kiinnostuksen herättämiseen tai asenteiden muokkaamiseen.
  • Henkilölle, joka on muutoshaluinen ja jolla on aikaisempia myönteisiä liikkumiskokemuksia, liikkumisen lisääminen voi olla täysin realistinen tavoite.
  • Asiakasta autetaan löytämään oma tapansa toteuttaa muutos.
  • Systemaattinen liikuntaneuvonta on tavoitteellinen prosessi, joka etenee jäsennellysti tapaaminen tapaamiselta. Jäsennyksessä auttaa ns. 5 A:n malli (taulukko «5 A:n periaate»1).
Taulukko 1. 5 A:n periaate
Assess
  1. Arvioi
  2. nykyinen liikunta-aktiivisuus, valmius muuttaa liikkumistottumuksia, taidot, asenne, tiedot.
Advice
  1. Anna tietoa
  2. liikkumisen ja liikkumattomuuden hyödyistä, annostelusta, sopivista liikkumismuodoista ja terveysriskeistä.
Agree
  1. Aseta
  2. asiakkaan kanssa henkilökohtainen tavoite ja laadi konkreettinen suunnitelma.
Assist
  1. Auta
  2. asiakasta tunnistamaan liikkumisen esteet ja keinot niiden voittamiseksi sekä etsimään sopivat liikuntapalvelut.
Arrange
  1. Aikatauluta
  2. seurantakäynnit ja suunnittele seurantatapa /-vat.

Neuvonnan tehostaminen

Liikuntaesite

  • Liikuntaesitteessä kerrotaan liikunnan hyödyistä ja suositeltavan liikkumisen määrästä ja laadusta.
  • UKK-instituutin liikkumisen suosituslehtiset «https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/»1 ovat esimerkkejä käyttökelpoisesta tukimateriaalista.
  • Esite tai lehtinen käydään aina läpi asiakkaan kanssa.

Liikkumisresepti

  • Materiaali, joka ottaa huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet, voi olla vaikuttavampaa kuin yleinen liikuntaesite. Esimerkkinä on Liikkumisresepti «https://ukkinstituutti.fi/elintapaohjaus/liikuntaneuvonta/liikkumisresepti/»2, joka noudattaa 5A:n minimiperiaatteita.
  • Liikkumisresepti helpottaa liikkumisasioiden ottamista puheeksi, ohjaa hyvään liikuntaneuvontakäytäntöön ja auttaa terveydenhuollon yhteistyössä.
  • Liikkumisreseptin on tutkimuksissa todettu lisäävän asiakkaiden liikkumista ainakin lyhytaikaisesti. Vaikutusten säilyminen edellyttää kuitenkin säännöllistä seurantaa.
  • Liikkumisen pääpaino on arkiliikunnassa, joka voi olla pysyvämpää kuin ohjattu liikunta. Liikkumisreseptin laatiminen kestää 5–15 minuuttia riippuen siitä, täytetäänkö se kokonaan lääkärin vastaanotolla vai käytetäänkö sitä lähetteenä.

Kuntotestaus

  • Kuntotestaus palautteineen voi lisätä testattavan kiinnostusta liikkumiseen, mutta se ei yleensä saa aikaan pitkäaikaisia muutoksia testattavan liikkumistottumuksissa.

Askelmittari tai askelmittarisovellus

  • Askelmittaria tai askelmittarisovelluksia on helppo käyttää, ja ne antavat välitöntä ja helposti tulkittavaa palautetta liikkumisen määrästä. Askelmittari mittaa tarkimmin kävelyä, joka on yleisin ja helpoin liikkumismuoto.
  • Tavoitteellinen ja ohjattu askelmittarin käyttö palautteineen edistää liikkumista lyhyellä aikavälillä.
  • Yhden yleisen askelmäärätavoitteen sijasta (esim. 10 000 askelta päivässä) askelmäärätavoite on suhteutettava asiakkaan senhetkiseen liikkumiseen. Tavoite voi olla esim. lisätä päivittäiseen keskimääräiseen askelmäärään 4 000 askelta, joka vastaa askelpituudesta riippuen n. puolen tunnin ripeää kävelylenkkiä. Henkilöillä, joiden lähtötaso on hyvin alhainen, hyvä aloitustavoite voi olla 2 000 askeleen lisäys.
  • Keskimääräinen päivittäinen askelmäärä arvioidaan vähintään 3 tavallisen päivän askellukemien avulla (esim. 2 arkipäivää ja 1 vapaapäivä).

Seuranta

  • Seuranta auttaa pysyvämpiin tuloksiin.
  • Seurantatapaamisista sopiminen osoittaa asiakkaalle, että terveydenhuollon ammattilainen on kiinnostunut hänen liikkumisestaan ja on valmis tukemaan mahdollisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
  • Seurannan tulee olla sitä tiiviimpää, mitä tottumattomammasta liikkujasta on kyse.
  • Useimmat asiakkaat tarvitsevat tukea ainakin puolen vuoden ajan.
  • Seuranta ei välttämättä edellytä henkilökohtaista tapaamista, vaan siinä voidaan hyödyntää viestintäteknologiaa (puhelin, tekstiviestit, sähköposti, internet).
  • Seuranta toteutuu parhaiten terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisten yhteistyönä (esim. liikuntatoimi).

Liikkumisen suositukset

Kirjallisuutta

  1. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21 «https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75405»7