Akuutti umpilisäketulehdus
Lääkärin käsikirja
20.5.2024 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Keskeistä
- Umpilisäketulehdus (appendisiitti) on tavallinen sairaus. Pääoireena on tyypillisesti oikealle alavatsalle siirtyvä/painottuva kipu.
- Diagnoosi varmistetaan yleensä kaikututkimuksella tai tietokonetomografialla.
- 18–60-vuotiaan potilaan komplisoitumattoman umpilisäketulehduksen voi yleensä hoitaa mikrobilääkkeillä tai leikkauksella paikallisten käytäntöjen mukaisesti.
- Jos umpilisäketulehdus on komplisoitunut tai jos potilas on lapsi tai raskaana, hoitona on leikkaus.
Esiintyvyys
- Umpilisäketulehdus on yleisin nuoremmissa ikäluokissa, mutta sitä esiintyy myös vanhemmassa väestössä.
- Umpilisäkkeen poisto on edelleen yksi tavallisimmista päivystysleikkauksista.
Oireet ja löydökset
- Tyypillisessä taudinkuvassa kipu siirtyy ylävatsalta oikealle alavatsalle McBurneyn pisteeseen (kuva «»1).
- Potilas voi olla kuumeileva, pahoinvoiva ja/tai oksenteleva.
- Tutkittaessa todetaan palpaatioarkuus oikealla alavatsalla.
- Takaisinponnahdus- ja tärinäarkuus
- Vatsakalvon ärtyessä ilmaantuu lihasjännitys (défence).
- Umpilisäkkeen puhjetessa kehittyy joko ympäristökudosten rajaama periappendikulaarinen absessi tai vatsakalvotulehdus (peritoniitti).
- Iäkkäämmillä taudinkuva voi olla epämääräinen ja kasvainten todennäköisyys lisääntyy.
- Umpilisäkkeen sijainti voi vaihdella (kuva «»1).
- Raskaana olevilla raskauden edetessä kasvava kohtu työntää umpisuolta ja vastaavasti umpilisäkettä ylöspäin, jolloin kipu siirtyy ylöspäin ja lateraalisemmaksi.
- Retrokekaalisen umpilisäketulehduksen kipu tuntuu tavanomaista ylempänä ja enemmän selän puolella, jolloin umpisuolen takana olevan psoas-lihaksen jännitys aiheuttaa kipuaistimuksen.
- Lantioon suuntautuvan umpilisäkkeen tulehtuessa somaattinen kipu tuntuu McBurneyn pistettä alempana lantion yläosassa, jolloin obturator-lihaksen jännitys (oikean lonkan fleksio ja sisärotaatio) voi provosoida kivun esiin.
Diagnoosi
- Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan.
- Umpilisäketulehdusta epäiltäessä suositellaan tutkittavaksi perusverikokeet (PVK+Ne, CRP, Na, K, Krea).
- Umpilisäketulehduksen todennäköisyyttä voi arvioida Adult Appendicitis Score1 -pisteytyksen avulla. Jos pistelukema on pieni, potilas voi todennäköisesti kotiutua turvallisesti ilman jatkotutkimuksia ja mikrobilääkehoitoa.
- Tutkitaan peruselintoiminnot (verenpaine, syke, lämpö, saturaatio).
- Diagnoosi varmistetaan kuvantamistutkimuksilla.
- Komplisoituneessa tulehduksessa umpilisäkkeen sisällä näkyy fekoliitti, umpilisäke on gangrenoitunut tai perforoitunut tai perforaation seurauksena on kehittynyt periappendikulaarinen absessi.
- Aikaisemmin konservatiivisesti hoidettu, uusiutunut umpilisäketulehdus hoidetaan poistamalla umpilisäke.
- Jos aikaisempi umpilisäketulehdus on diagnosoitu TT:llä, uutta kuvantamista ei tarvita aikaisemman kaltaisten oireiden uusiutuessa, kun ei epäillä muuta syytä oireiden taustalla.
- Erotusdiagnostiikka: ks. taulukko «Umpilisäketulehduksen erotusdiagnostiikka»1.
Taulukko 1. Umpilisäketulehduksen erotusdiagnostiikka| Erotusdiagnoosi | Kliiniset merkit |
|---|
| Gastroenteriitti (mesenteriaalinen lymfadeniitti) | Suolistoinfektion oireet, lymfadenopatia ja korkeintaan lievästi leventynyt umpilisäke TT-kuvassa |
| Virtsatietulehdus | Pyuria ja bakteriuria |
| Oikeanpuoleinen virtsatiekivi | Mikroskooppinen hematuria ja koliikkikipu |
| Gynekologiset infektiot | Poikkeava fluor ja aristus gynekologisessa tutkimuksessa |
| Ektooppinen raskaus | Positiivinen raskaustesti, usein hemoglobiinin lasku ja hartiapistos |
| Ovaarioperäiset syyt | Kystaruptuura yleensä lieväoireinen, torsiossa kovempi kipu |
| Divertikuliittiperforaatio | Pitkän sigman yhteydessä kipu alavatsan keskellä/oikealla puolella |
| Kolekystiitti | Vanhuksen alhaalla roikkuva sappirakko |
Kirjallisuutta
- Salminen P, Sippola S, Haijanen J, ym. Antibiotics versus placebo in adults with CT-confirmed uncomplicated acute appendicitis (APPAC III): randomized double-blind superiority trial. Br J Surg 2022;109(6):503-509 «PMID: 35576384»PubMed
- Sippola S, Haijanen J, Grönroos J, ym. Effect of Oral Moxifloxacin vs Intravenous Ertapenem Plus Oral Levofloxacin for Treatment of Uncomplicated Acute Appendicitis: The APPAC II Randomized Clinical Trial. JAMA 2021;325(4):353-362 «PMID: 33427870»PubMed
- Salminen P, Tuominen R, Paajanen H, ym. Five-Year Follow-up of Antibiotic Therapy for Uncomplicated Acute Appendicitis in the APPAC Randomized Clinical Trial. JAMA 2018;320(12):1259-1265 «PMID: 30264120»PubMed
- Salminen P, Paajanen H, Rautio T ym. Antibiotic Therapy vs Appendectomy for Treatment of Uncomplicated Acute Appendicitis: The APPAC Randomized Clinical Trial. JAMA 2015;313(23):2340-8. «PMID: 26080338»PubMed