Takaisin Tulosta

Rakkosyöpä

Lääkärin käsikirja
16.7.2025 • Viimeisin muutos 13.1.2026
Mika Raitanen

Kansallinen hoito-ohje: Lihasinvasiivisen ja levinneen uroteelisyövän lääkehoito «Lihasinvasiivisen ja levinneen uroteelisyövän lääkehoito»1

Keskeistä

  • Makroskooppinen verivirtsaisuus on rakkosyövän yleisin ensioire.
  • Makrohematuria edellyttää kiireellisiä jatkotutkimuksia urologisessa yksikössä. Tutkimuksiin kuuluvat virtsarakon tähystys, virtsan irtosolut eli sytologia ja ylävirtsateiden kuvantaminen joko kaikututkimuksella tai tietokonetomografialla.
  • Vaikka oireeton mikroskooppinen verivirtsaisuus voidaan usein jättää tutkimatta, kannattaa päätös tehdä yksilöllisesti riskitekijät huomioiden.
  • Hoidon ja ennusteen kannalta virtsarakkosyöpä jaetaan pinnalliseen ja lihakseen kasvavaan tautimuotoon. Pinnallinen muoto on yleisin. Vaikka siihen liittyy suuri uusiutumisriski ja seurannan tarve, sen ennuste on hyvä.

Esiintyvyys

  • Suomessa todetaan vuosittain n. 1 400 uutta uroteelisyöpää, joista miehillä n. 75 %.
  • Uroteelisyövistä 90–95 % sijaitsee virtsarakossa. Muita mahdollisia sijaintipaikkoja ovat munuaisaltaat ja harvinaisimpana virtsajohtimet.
  • Tupakointi on rakkosyövän tärkein riskitekijä. Siitä johtuu n. puolet tapauksista. Tupakointi lisää rakkosyöpäriskin yli nelinkertaiseksi. Muita riskitekijöitä ovat kemian-, kumi-, maali- ja öljyteollisuuden kemikaalit.

Oireet ja löydökset

  • Makroskooppinen verivirtsaisuus «Verivirtsaisuus»2 on rakkosyövän yleisin ensioire. N. 90 % potilaista on hakeutunut tutkimukseen verivirtsaisuuden vuoksi. Verivirtsaisuus on tyypillisesti kivutonta.
  • Verivirtsaisuus on usein jaksoittaista, ja sen vuoksi vastaanottotilanteen puhdas virtsakoe ei poista jatkotutkimusten tarvetta. Verenvuotoa ei tule pitää esim. antikoagulanttihoitoon, rasitukseen tai urheilusuoritukseen liittyvänä.
  • Rakon ärsytysoireita, kuten kipua, tihentynyttä virtsaamistarvetta ja virtsapakko-oiretta, on n. 20 %:lla potilaista.

Tutkimukset

  • Virtsarakon tähystys eli kystoskopia on tärkein tutkimus.
  • Virtsan irtosolututkimus tunnistaa virtsarakkosyövistä vain joka kolmannen. Normaali sytologia ei siis poissulje virtsarakkosyöpää eikä jatkotutkimusten tarvetta, mutta positiivinen sytologia (luokat 4 ja 5, Pariisin luokituksessa korkea-asteinen uroteelikarsinooma tai sen epäily) on lähes varma merkki syövästä. Irtosolujen kertamääritys riittää. Lisäksi tutkitaan U-KemSeul ja miehillä PSA.
  • Ylävirtsateiden kuvantaminen kaikututkimuksella tai yleisemmin TT-urografialla tehdään kaikille potilaille.
  • Koko vartalon TT tehdään levinneisyysselvittelynä epäiltäessä invasiivista syöpää.

Hoito

  • Diagnoosi varmistetaan tekemällä potilaalle kasvaimen höyläys eli elektroresektio (TUR).
    • Toimenpiteen tarkoituksena on toimittaa patologille näyte kasvusyvyyden ja erilaistumisasteen arvioimiseksi sekä mahdollisuuksien mukaan poistaa kaikki näkyvä kasvain.
    • Välittömästi höyläyksen jälkeen virtsarakkoon annettavalla solunsalpaaja-kertahuuhtelulla voidaan vähentää taudin uusiutumista.
  • Lisähoidon tarve arvioidaan riskipisteytystä apuna käyttäen.
    • Pienen riskin kasvaimet eivät tarvitse muuta hoitoa.
    • Keskisuuren ja suuren riskin potilailla voidaan uusiutumis- ja etenemisriskiä pienentää rakon sisäisillä huuhteluhoidoilla evd, joista tavallisimmin käytettyjä ovat BCG (Bacillus Calmette-Guérin), epirubisiini ja mitomysiini C.
  • Höyläyksessä voidaan käyttää apuna fotodynaamista menetelmää.
    • Vaikka menetelmä paljastaa pieniä ja matalia ns. in situ -kasvaimia valkovaloa paremmin, ei sen käytölle kaikissa höyläyksissä ole toistaiseksi perustetta.
  • Erittäin suuren riskin eli lihakseen työntyvän rakkosyövän tavallisin hoito on rakon poisto evd. N. puolet tapauksista on metastasoinut leikkaushetkellä.
    • Normaalin virtsaamisen mahdollistavat leikkausmenetelmät ovat parantaneet myös näiden potilaiden elämänlaatua.
  • Potilaita tulee kannustaa tupakoinnin lopettamiseen, sillä se saattaa vähentää uusiutumista.

Lähettämiskriteerit

  • Makroskooppinen verivirtsaisuus on rakkosyövän tavallisin ensioire, ja se edellyttää lähes aina urologisia jatkotutkimuksia.
    • Virtsatietulehdukseen liittynyt makrohematuria, joka on infektion hoidon jälkeen poistunut ja potilas on oireeton, ei yleensä edellytä tutkimuksia alle 40-vuotiaalla naisella.
  • Mikrohematuria, johon liittyy virtsaoireita, kuten tihentynyttä virtsaamistarvetta, virtsapakkoa tai kipua, tulee jatkotutkia.
    • Alle 40-vuotiaan oireetonta mikrohematuriaa ei tarvitse jatkotutkia.
    • Yli 40-vuotiaalla oireettoman mikrohematurian jatkotutkimusten tarve arvioidaan tapauskohtaisesti huomioiden rakkosyövän riskitekijät, kuten tupakointi, kemikaalialtistus ja ikä.

Seuranta

  • Pinnalliseen rakkosyöpään liittyy n. 70 %:n uusiutumis- ja n. 15 %:n etenemisriski. Tästä aiheutuva seurantatarve tekee pinnallisesta rakkosyövästä yhden eniten kustannuksia aiheuttavista syövistä.
  • Seuranta toteutetaan urologisessa yksikössä.
  • Virtsarakon tähystys on seurannan perusta. Virtsan irtosolututkimus tehdään suuren riskin potilaille. Kuvantamistutkimuksia tehdään tarvittaessa.
  • Seurantaohjelma suunnitellaan yksilöllisesti ennustetekijät (kasvaimen koko, lukumäärä, T-luokitus, erilaistumisaste ja aiempi uusiutumistaipumus) huomioiden.
    • Jos uusiutumis- ja etenemisriski on pieni, riittää seuranta vuosittain.
    • Suuren riskin potilaita seurataan aluksi 3 kk:n välein. Rakkosyöpä voi uusia vuosienkin päästä, minkä vuoksi seurantaa kannattaa jatkaa potilaan voinnin sen salliessa.
    • Taudin uusiessa seurantaohjelma alkaa alusta.

Kirjallisuutta

  1. Järvinen R, Vasarainen H, Grönroos K ym. Ei-lihasinvasiivinen virtsarakkosyöpä uusiutuu helposti. Suom Lääkäril 2025;80:e42997
  2. Babjuk M, Burger M, Capoun O ym. European Association of Urology Guidelines on Non-muscle-invasive Bladder Cancer (Ta, T1, and Carcinoma in Situ). Eur Urol 2022;81(1):75-94. «PMID: 34511303»PubMed
  3. Advanced Bladder Cancer (ABC) Meta-analysis Collaborators Group.. Adjuvant Chemotherapy for Muscle-invasive Bladder Cancer: A Systematic Review and Meta-analysis of Individual Participant Data from Randomised Controlled Trials. Eur Urol 2022;81(1):50-61. «PMID: 34802798»PubMed
  4. Maisch P, Koziarz A, Vajgrt J ym. Blue versus white light for transurethral resection of non-muscle invasive bladder cancer. Cochrane Database Syst Rev 2021;(12):CD013776. «PMID: 34850382»PubMed
  5. Han MA, Maisch P, Jung JH ym. Intravesical gemcitabine for non-muscle invasive bladder cancer. Cochrane Database Syst Rev 2021;(6):CD009294. «PMID: 34125951»PubMed
  6. Rintala E. Virtsarakon kasvaimet. Teoksessa: Taari K, Aaltomaa S, Nurmi M, Parpala T, Tammela T (toim.). Urologia. 3. painos. Kustannus Oy Duodecim 2013; s. 104-113. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/opk04590»1 (vaatii käyttäjätunnuksen).