Verivirtsaisuus
Lääkärin käsikirja
14.10.2025 • Viimeisin muutos 14.10.2025
Jukka Sairanen ja Sari Aaltonen
Keskeistä
- Poissuljetaan virtsatietulehdus ja verikontaminaatio (esim. kuukautiset, seksuaalinen trauma, edeltävä katetrointi).
- Hematurian alkututkimukset tehdään perusterveydenhuollossa, jatkoselvittelyt tarvittaessa erikoissairaanhoidossa.
- Urologiset jatkotutkimukset tehdään kaikille, joilla on makrohematuria ilman yllä olevia syitä.
- Oireettomassa, isoloidussa mikrohematuriassa ei pääsääntöisesti tarvita urologisia jatkotutkimuksia.
Määritelmä
Makroskooppinen hematuria
- Silminnähden punaiseksi värjääntynyt virtsa. Jo 1 ml verta / 1 000 ml virtsaa aiheuttaa makrohematurian.
- Virtsan värjäytyminen punaiseksi saattaa johtua myös
- ruoka-aineista (punajuuret)
- lääkeaineista (nitrofurantoiini, rifampisiini)
- akuutista porfyriasta «Porfyriat»1.
Mikroskooppinen hematuria
- Virtsa ei ole näkyvän veristä, mutta verta on havaittavissa liuskakokeessa tai mikroskooppitutkimuksessa.
- Ks. myös artikkeli Virtsan perustutkimukset ja bakteeriviljely «Virtsan perustutkimukset ja bakteeriviljely»2.
- Liuskakoe (U-KemSeul) on herkkä, ja positiivinen tulos on varmistettava (U-Solut × 2).
- Myös hemoglobinuria tai myoglobinuria aiheuttaa positiivisen reaktion.
- Pelkistävät aineet (esim. askorbiinihappo) vähentävät tai jopa estävät värireaktion.
- U-Solut
- Tehdään mikroskooppisella automaattimenetelmällä.
Diagnostiikka
- Potilas on yleensä oikeassa ilmoittaessaan virtsassa esiintyvästä verestä.
Anamneesi
- Onko hematuria jatkuvaa (glomerulonefriitti, virtsateiden kasvaimet), ajoittain toistuvaa (IgA-nefropatia) vai ohimenevää (virtsatiekivet)?
- Missä yhteydessä ilmaantui (kuumetauti, fyysinen rasitus)?
- Onko potilaalla yleisoireita: pitkittynyttä lämpöilyä, laihtumista, väsymystä, ylä- tai alahengitystieoireita, silmäoireita, nivel- tai vatsakipuja, ihottumaa (vaskuliitit, SLE)?
- Muut oireet (tihentynyt virtsaamistarve, kipu virtsatessa, alavatsa- tai kylkikipu)?
- Virtsarakko- tai munuaistulehdus, virtsatiekivi, eturauhastulehdus, kasvain, rakkulamunuaistauti
- Esiintyykö verta virtsaamisen alussa, koko ajan vai ainoastaan lopussa?
- Veri virtsaamisen alussa viittaa virtsaputken tautiin, jatkuva verivirtsaisuus munuais- tai virtsanjohdinvaivaan ja lopussa havaittava virtsarakon tautiin.
- Onko suvussa perinnöllisiä tauteja tai taipumusta virtsakivien muodostumiseen?
- Tupakoiko potilas?
- Ulkomaanmatkat (skistosomiaasi «Skistosomiaasi (halkiomatotauti, bilhartsiaasi)»3, malaria «Malarian diagnoosi ja hoito»4 ym.)
- Särkylääkkeet tai solunsalpaajahoito «Syövän lääkehoitoon liittyvät haitat»5? Nämä voivat aiheuttaa interstitiaalinefriitin (särkylääkkeet), interstitiaalikystiitin tai uroepiteliaalisen syövän (solunsalpaajat).
- Lantionpohjan sädehoidon tai solunsalpaajan jälkeinen mikrohematuria tutkitaan.
- Veren hyytymishäiriöt tai hyytymisen estämiseen käytetyt lääkkeet (varfariinin yliannostus, hyytymispoikkeavuudet)?
Status
- Petekiat (Henoch–Schönleinin oireyhtymä, vaskuliitit), mustelmat, nivelkivut, turvotukset, silmätulehdukset, hengitystielöydökset ja suurentuneet imusolmukkeet (vuototaipumus, tulehdus, maligniteetit)
- Verenpaine (glomerulonefriitit)
- Vatsan palpointi (huom. maksan, pernan ja munuaisten koko ja muoto: maligniteetit, rakkulamunuaistauti)
- Eturauhanen tunnustellaan peräsuolen kautta (prostatiitti, prostatahyperplasia, prostatasyöpä).
Tutkimukset ja strategia
Makroskooppinen hematuria
- Yleisimmät syyt aikuisilla ovat virtsatietulehdus «Virtsatieinfektiot»6, virtsateiden kasvaimet (etenkin virtsarakon syöpä «Rakkosyöpä»7), eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu «Eturauhasen liikakasvu»8 tai syöpä «Eturauhassyöpä»9, munuaisen parenkyymisairaudet, näytteenoton kontaminaatio sekä virtsatiekivet «Virtsakivitauti»10.
- Makrohematurian aiheuttaja on löydettävissä yli 90 %:ssa tapauksista.
- Tärkeimpiä poissuljettavia sairauksia ovat virtsateiden kasvaimet sekä glomerulussairaudet.
- Aina lähete urologisiin jatkotutkimuksiin, ellei syy ole virtsatietulehdus tai verikontaminaatio. Edeltävästi on suositeltavaa ohjelmoida virtsan irtosolututkimus ja munuaisten kaikututkimus.
- Ensisijainen sairaalatutkimus on kystoskopia ja sen jälkeen tehdään tarvittaessa TT-urografia, ellei sille ole esteitä (säderasitus, varjoaine).
- Jos epäillään IgA-nefropatiaa (samanaikainen valkuaisvirtsaisuus, alentunut eGFR, korkea verenpaine), laaditaan lähete nefrologille.
- Virtsatieinfektioon liittyvä makrohematuria ei edellytä jatkotutkimuksia, jos hematuria poistuu tulehduksen parantumisen jälkeen.
Mikroskooppinen hematuria
- Usein oireeton sattumalöydös
- Voi aiheutua samoista syistä kuin makroskooppinenkin hematuria. Paljastaa huonosti virtsateiden kasvaimia, mutta liittyy usein eturauhasen sairauksiin. Yleisoireiden yhteydessä tulee etsiä glomerulussairauksia.
- Oireeton mikrohematuria ei pääsääntöisesti edellytä jatkotutkimuksia, mutta päätös tulee tehdä yksilöllisesti ottaen huomioon rakkosyövän riskitekijät, kuten tupakointi, kemikaalialtistus ja ikä. Alle 40-vuotiaan oireetonta mikrohematuriaa ei tarvitse jatkotutkia.
- Munuaisvaskuliitin «Vaskuliitit»11 ensioire voi joskus olla pelkkä mikrohematuria. Joskus vaskuliitti voi olla munuaisiin rajoittunut, eli ei ole systeemioireita. ANCA-vaskuliitin poissulkututkimuksena voidaan ottaa S-VaskuAb.
- Laboratoriokokeet anamneesin ja statuksen perusteella suunnatusti
- PVKT, La, CRP, Krea ja eGFR «GFR-laskuri»1, PSA
- U-BaktVi, U-KemSeul, U-AlbKre: onko proteinuriaa?
- U-Solut: punasolujen morfologia, lieriöt, valkosolut
- Punasolujen ulkonäkö saattaa antaa viitteitä vuotokohdasta. Samankokoiset, symmetriset ja sileät punasolut ovat yleensä peräisin alemmista virtsateistä, kun taas dysmorfiset, epämuotoiset punasolut ovat glomerulusperäisiä.
- Jos mikroskooppisessa hematuriassa punasolumorfologia (akantosyytit, lieriöt) viittaa glomerulaariseen syyhyn eikä potilaalla ole proteinuriaa eikä munuaisten vajaatoimintaa (eGFR normaali), ei enempiä tutkimuksia tarvita. Jatkossa vuosittain verenpaineseuranta, U-KemSeul ja U-Solut esim. 5 v:n ajan (mahdollisen kehittyvän glomerulonefriitin havaitsemiseksi).
- Steriili pyuria (leukosyturia)
- Irtosolututkimuksen harkinta yli 40-vuotiaille (U-Syto-1) tai jos on rakkosyövälle altistavia tekijöitä, kuten tupakointi, ellei muuta hematurian syytä ole osoitettavissa. Nuorten hematuria johtuu tavallisimmin virtsatieinfektioista tai -kivistä tai munuaisparenkyymin taudista, etenkin IgA-nefropatiasta, mutta jo 40. ikävuoden jälkeen syövän vaara on varteenotettava.
- Virtsateiden kaikututkimus voi olla diagnostinen sekä mikroskooppisessa että makroskooppisessa hematuriassa (kasvain, kivi, rakkulamunuaistauti).
Jatkotutkimukset erikoissairaanhoidossa
- Lähete nefrologille (munuaisbiopsiaharkinta)
- Toistuva tai jatkuva mikroskooppinen hematuria, kun siihen liittyy
- yleisoireita (pitkittynyt lämpöily, niveloireet, ihottuma)
- proteinuriaa
- heikentynyt munuaisfunktio
- kohonnut verenpaine, varsinkin nuorella potilaalla
- positiiviset anca-vasta-aineet tai muu systeemitaudin epäily.
- Lähete urologille (kystoskopiaharkinta)
- Jos on esiintynyt makroskooppista hematuriaa (ilman IgA-nefropatiaan viittaavia löydöksiä: ohimenevä makroskooppinen hematuria ylähengitystieinfektion yhteydessä) tai potilaalla on rakkosyövän riskitekijöitä (tupakointi, työperäinen altistus, aiempi syklofosfamidihoito)
- Irtosolututkimuksessa epäilyttäviä soluja
- Kaikututkimuksessa epäily rakon sairaudesta
- Jos mikroskooppiseen hematuriaan liittyy oireita, kuten kipua tai infektioon viittaavia oireita ilman vakuuttavaa bakteerilöydöstä. Mikrobilääkehoitoja ei tule toistaa, jos etiologiaa ei ole tutkittu.
- Nefrologin tai urologin harkinnan mukaan tehtäviä muita kuvantamistutkimuksia
- TT-urografia (paras tutkimus epäiltäessä virtsatiekiveä tai ylävirtsateiden kasvainta)
- Angiografia, munuaisfunktion gammakuvaus (renografia)
- Magneettikuvaus
Kirjallisuutta
- Sethi S, De Vriese AS, Fervenza FC. Acute glomerulonephritis. Lancet 2022;399(10335):1646-1663 «PMID: 35461559»PubMed
