Takaisin Tulosta

Motivoiva keskustelu elintapamuutoksissa ja hoidossa

Lääkärin käsikirja
3.9.2025 • Viimeisin muutos 3.9.2025
Heidi Alenius

Keskeistä

  • Motivoiva keskustelu evd
    • tarkoittaa avointa ja kuuntelevaa keskustelua, jossa potilas huomaa itse muutostarpeita ja motivoituu niiden toteuttamiseen
    • auttaa erityisesti elintapamuutosten käynnistämisessä ja ylläpitämisessä (esim. liikunnan lisääminen, laihdutus «Lihavuuden puheeksiotto ja arviointi»1, tupakoinnin lopettaminen tai alkoholinkäytön vähentäminen)
    • auttaa omahoidon toteutumisessa
    • antaa vastuun potilaalle.

Valistus vai keskustelu?

  • Valistus ja neuvonta koetaan usein autoritaarisesti ”ylhäältä” annetuiksi, mikä herättää helposti vastarintaa. Useimmiten elintapamuutoksissa kyse ei ole tiedon puutteesta, vaan vaikeudesta muuttaa omia tapojaan.
  • Usein ihmiset tietävät tapojensa olevan ristiriidassa terveyden kanssa. Jonkin asteinen motivaatio on olemassa, mutta muutos vaikuttaa niin vaikealta, että toteuttamiseen ei ole valmiutta tai voimia ryhtyä.
  • Keskustelussa pyritään
    • luottamukseen ja yhteistyön virittämiseen
    • ohjaamaan potilas huomaamaan ristiriita hänen arvojensa tai tavoitteidensa ja nykytilan välillä
    • muutoksen mahdollisuuteen
    • tukemaan ja nostamaan esille potilaan omaa halua ja kykyä muutoksiin.
  • Ihminen on itse oman elämänsä paras asiantuntija. Potilas valitsee asian, johon toivoo muutosta ja miettii tavoitteen ja keinot.
  • Valmius muutokseen käy usein ilmi potilaan vastauksesta.
    • ”Kyllä mä tiedän, että tupakointi pitäis lopettaa, mutta en mä haluu.”
    • ”On tuo paino päässyt nousemaan. Pitäis varmaan taas ruveta lenkkeilemään.”
  • Ambivalentissa tilanteessa potilas ei vielä ole valmis tai halukas tai hän ei oikein usko kykyihinsä. Johdata potilas miettimään hyötyjä ja haittoja ja tee sitten potilaan sanoin lyhyt yhteenveto. Potilas jää usein miettimään asiaa ja voi olla seuraavalla kerralla valmis muutokseen.
  • Kun potilas haluaa muutosta, kysele tarkemmin, mitä siihen sisältyy ja miten hän on ajatellut toimia. Tässä vaiheessa voit ehdottaa eri vaihtoehtoja. Potilas kuitenkin valitsee itse, mitä lähtee muuttamaan ja miten.

Käytännön toteutus

  • Avoimet kysymykset (mitä, miten?)
    • ”Mitä ajattelet terveydestäsi?” tai ”Millaiset ovat ruokailutottumuksesi?”
    • Vältä kysymyksiä, joihon voi vastata yhdellä sanalla (kyllä/ei).
  • Empatian osoittaminen
    • Kun potilas kokee tulleensa kuulluksi ja hyväksytyksi, hän lähtee helpommin työskentelemään terveytensä eteen.
    • ”Kuulostaa vaikealta, kuinka olet selvinnyt?”
    • ”Niin, painon pudotus ei ole helppoa…”
  • Kiinnostunut kuuntelu
    • Katse, eleet ja ilmeet, kuten pieni nyökkäys tai lyhyt toteamus ”niin”
    • Katsekontakti on tärkeä; älä katso tietokoneen ruutua.
  • Reflektoivat toteamukset, potilaan omien sanojen toistaminen
    • Johdattavat potilaan pohtimaan tai kertomaan lisää.
    • ”Ymmärsinkö oikein, että olet jo alkanut kävellä enemmän? … ”
    • ”Kerroit, että aiemmin olit kolme vuotta polttamatta.”
    • ”Sanoit, että vaimo patisti vastaanotolle. Mitä itse ajattelet?”
  • Muutospuheen tunnistaminen ja siihen reagointi
    • Tartu siihen, mitä potilas tuo esille ja kysy siitä lisää.
    • Johdata potilas miettimään ristiriitaa nykytilan ja toivotun tilan välillä. Potilaan tulee esittää perusteita muutokselle, ei lääkärin.
    • ”Kuulostaa siltä, että olet miettinyt liikunnan aloittamista? Voitko kertoa lisää?”
    • ”Sanoit, että olet huolestunut ylipainostasi. Mitä tarkoitat?”
  • Neutraali asenne ja myötäily (rolling with resistance)
    • Keskustelun alussa lääketieteellinen todistelu voi nostaa vastarintaa.
    • Myötäile potilaan kertomusta ja vältä argumentointia ja suoria ohjeita.
    • Voit toistaa yhteenvetona potilaan ajatuksia, argumenttejä ja empimistä.
    • "Kerroit, että tupakointi rentouttaa ja pääset tauolle hetkeksi juttelemaan työkavereiden kanssa. Työelämä onkin aika rankkaa ja taukoja tarvitaan. Sanoit myös, että joskus tulee sitten kova kiire saada homma valmiiksi...”
    • Tarkoitus on saada potilas ajattelemaan itse, löytämään itse uusia näkökulmia tai havahtumaan tilanteeseen.
  • Hyvän ja onnistumisen korostaminen
    • Korosta sitä hyvää, minkä potilas tuo esiin. Tartu pieneenkin positiiviseen. Kehu onnistumisia.
    • ”Kävelet siis joka päivä 10 minuuttia. Sehän on hienoa! Kuinka sait sen aikaan?”
  • Muutoksen mahdollisuuden ja potilaan omien kykyjen ja voimien vahvistaminen (voimaannuttaminen)
    • Selvitä vahvuuksia ja vahvista potilaan uskoa omiin kykyihinsä.
    • Tällaisia voivat olla esimerkiksi päättäväisyys, toisten huomioon ottaminen, vastuullisuus, huolehtiminen, asioiden pohtiminen.
    • ”Kuulostaa siltä, että olet päättäväinen…”
    • Potilas tekee valinnat siitä, mitä muuttaa ja miten.
  • Etujen ja haittojen pohdinta sopii erityisesti, kun potilas on ambivalentti muutoksen suhteen.
    • Annetaan potilaan itse pohtia hyötyjä ja haittoja.
    • ”Miksi haluaisit lopettaa tupakoinnin?”
    • ”Mitä myönteisiä asioita tupakointiin liittyy?”
    • ”Mitä etuja lopettaminen toisi?”
    • Tässä kohden voi neutraalisti vahvistaa esim. ”olet oikeassa, tupakointi…”
  • Pienet yhteenvedot ja kertaukset
    • Käytä potilaan omia sanoja ja lauseita.
    • Vahvistavat kuulluksi tulemista ja muutoksen mahdollisuutta.
  • Lääkäri on lääketieteellinen asiantuntija.
    • Tarkoitus ei ole pantata tietoa vaan odottaa keskustelussa sopivaa hetkeä.
    • Keskusteleva ote johdattaa potilaan ajattelemaan.
    • Potilas itse toteaa tarpeen. ”Niin, kai mun se verenpainelääkitys olisi parasta nyt vaan aloittaa. Voiko sen sitten lopettaa, jos saan tuon painon tippumaan?”
  • Eteneminen pienin askelin
    • Yksittäiset pienet muutokset toteutuvat helpommin.
    • Auta potilasta miettimään alussa sopivan kokoinen tavoite ja muutos.
    • Onnistumiset vahvistavat potilaan kykyä ja uskoa ja uusien muutosten mahdollisuutta.
  • Relapsit
    • Relapsit eivät tarkoita lopullista epäonnistumista. Niistä voi oppia.
    • Käydään läpi, mikä onnistui hyvin, mikä johti relapsiin.
      • Esim. pysyvästi laihtuneet ovat yleensä onnistuneet vasta 2–4 yrityksen jälkeen. Tupakoinnin lopettamisessa usein vasta 3. tai 4. yritys johtaa tulokseen. ”Onnistuit lopettamaan silloin vuosi sitten, miten teit sen silloin?”

Kirjallisuutta

  1. Miller WR, Rollnick S. Motivational interviewing. Preparing people for change and grow. Fourth edition. The Guilford Press. New York 2023.
  2. Ntoumanis N, Ng JYY, Prestwich A, ym. A meta-analysis of self-determination theory-informed intervention studies in the health domain: effects on motivation, health behavior, physical, and psychological health. Health Psychol Rev 2021;15(2):214-244. «PMID: 31983293»PubMed
  3. Keeley R, Engel M, Reed A ym. Toward an Emerging Role for Motivational Interviewing in Primary Care. Curr Psychiatry Rep 2018;20(6):41. «PMID: 29777318»PubMed
  4. Easthall C, Song F, Bhattacharya D. A meta-analysis of cognitive-based behaviour change techniques as interventions to improve medication adherence. BMJ Open 2013;3(8):. «PMID: 23935093»PubMed