Yleisvaarallisen tartuntataudin tai pandemian aikainen eristys ja karanteeni perusterveydenhuollossa
Lääkärin käsikirja
20.6.2022 • Viimeisin muutos 20.6.2022
THL:n eristys- ja karanteeniasiakirjojen ohjeistus 1
Eristys- ja karanteenilomakkeiden mallit THL:n aineistopakissa «https://aineistopankki.thl.fi/l/HbG-CqBFGckK»2
Artikkeli on kirjoitettu toimintaohjeeksi COVID-19-pandemian aikana, mutta sen määritelmiä voidaan yleistää koskemaan muitakin yleisvaarallisia tartuntatauteja ja pandemiatilanteita. Ks. myös Tartuntatautien ilmoitusmenettely «Tartuntatautien ilmoitusmenettely»1.
Omikronvariantin aiheuttaman suuren tartuntapaineen vuoksi viranomaisten antamat ohjeet koronavirusaltistuksen aiheuttaman karanteenin tarpeesta ja sen pituudesta ovat muuttuneet. Altistuneiden jäljittämisestä ollaan luopumassa lukuun ottamatta terveydenhuollon yksiköitä, hoivalaitoksia ja asumisyksiköitä. Myös Koronavilkun käyttö on lopetettu. Tällä hetkellä koronatartunnan saaneita määrätään vain harvoin viralliseen karanteeniin tai eristykseen. Karanteeni tai eristys voi tulla kyseeseen, jos tartunnan leviämistä ei voida muulla tavoin estää.
Eristys ja karanteeni
- Uuden koronaviruksen (SARS-CoV-2) aiheuttama infektio (COVID-19) on luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.
- Eristyksellä tarkoitetaan tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä terveistä. Yleisvaaralliseen tartuntatautiin sairastuneen eristämisellä torjutaan jatkotartuntoja.
- Epidemiatilanteessa eristys voidaan toteuttaa kotona, jos potilaan vointi sallii.
- Vaikeampaan taudin muotoon sairastuneiden eristys toteutetaan sairaalassa.
- Jotta tartuntatauti ei leviäisi, tartunnan saanut voidaan tartuntatautilain (1227/2016 «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227»3) mukaan eristää tarvittaessa myös vastoin hänen tahtoaan.
- Tartuntatautilain nojalla määrätty eristys toteutetaan sairaalassa tai terveydenhuollon toimintayksikössä.
- Kotona olevalle voidaan tehdä työstä pidättämispäätös (57 §).
- Karanteenilla tarkoitetaan terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista. Tartunnalle altistunut henkilö voidaan tarvittaessa määrätä karanteeniin.
- Karanteenilla estetään tartuntoja mahdolliselta oireettomalta tartunnankantajalta muihin henkilöihin ja epidemiatilanteessa hidastetaan epidemian leviämistä.
- Kotikaranteenin järjestämisessä otetaan mahdollisimman hyvin huomioon riskiryhmät.
- Milloin eristys tai karanteeni voidaan määrätä viranomaisen toimesta?
- Eristys oireiselle henkilölle, jolla on varmistettu tartunta, ja karanteeni altistuneelle (oireisen varmistetun tartunnan saaneen lähikontakti) henkilölle voidaan määrätä viranomaisen toimesta.
- Määräyksen toimeenpanija on kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri.
- Muu julkisessa terveydenhuollossa toimiva laillistettu lääkäri voi kiireellisessä tapauksessa päättää henkilön karanteenista taikka eristämisestä enintään kolmeksi päiväksi, jos se on välttämätöntä tartuntataudin leviämisen estämiseksi ja jos hän suorittamansa tutkimuksen perusteella toteaa, että päätöksen tekemisen edellytykset ovat olemassa. Päätös on saatettava niin pian kuin olosuhteet sallivat kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän virkasuhteisen tartuntataudeista vastaavan lääkärin vahvistettavaksi.
- Tartuntatautilaki (1227/2016 «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227»3) antaa kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille valtuuden määrätä eristykseen tai karanteeniin henkilön, jonka perustellusti epäillään sairastuneen yleisvaaralliseen tartuntatautiin.
Kotihoidon ja -eristyksen toteuttaminen
- Koronaviruksen aiheuttaman lievän tai keskivaikean taudin hoito on yleensä oireenmukaista. Ks. THL:n ohjeet koronavirustaudin COVID-19 kotihoitoon «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19/ohjeet-koronavirustaudin-covid-19-kotihoitoon»4.
- Koronanavirustaudin jälkeen suositus on pysytellä kotona, kunnes on ollut oireeton 2 vuorokauden ajan ja oireiden alusta on kulunut vähintään 5 vuorokautta.
Jos on oireita vielä 5. vuorokautena tai sen jälkeen, suositus on pysyä kotona, kunnes on ollut oireeton vähintään 2 vuorokautta.
- Sairaalapotilailla ja jatkohoitoon siirtyvillä potilailla varotoimia suositellaan lopetettaviksi, kun potilaalla ei ole COVID-19-infektioon sopivia oireita ≥ 48 t ja oireiden alusta on kulunut 5–14 vrk (enintään 20 vrk)
- Oireettomuudella tarkoitetaan sitä, että kuume on poissa ja muut oireet ovat selvästi vähenemässä. Esim. haju- tai makuaistin muutos tai lievä ärsytysyskä ainoana oireena ei vaadi eristyksen jatkamista.
- Terveydenhuollossa tai vanhustenhuollossa työskentelevän tulee noudattaa työnantajalta saamiaan ohjeita.
- Sairastuneen on vältettävä läheistä kontaktia muihin myös kotona.
- Jos mahdollista, vain yksi aikuinen hoitaa sairastunutta henkilöä. Riskiryhmään kuuluvan henkilön ei tulisi olla sairastuneen ensisijainen hoitaja.
- Jos vointi huononee kotihoidossa tai -eristyksessä, on otettava puhelimitse yhteyttä terveydenhuollon yksikköön paikallisen ohjeistuksen mukaan. Ks. THL:n ohje Koronavirustauti: Milloin on hakeuduttava hoitoon «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19/koronavirustauti-milloin-on-hakeuduttava-hoitoon»6
Tartuntatautipäiväraha
- Yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi karanteeniin tai eristykseen määrätty voi saada tartuntatautipäivärahaa, vaikka ei olisi työkyvytön. Tartuntatautipäivärahaa voi saada vain, jos kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt sairastuneen tai altistuneen henkilön eristykseen tai karanteeniin koronadiagnoosin vuoksi. Päivärahan hakemista varten tehdyssä todistuksessa pitää olla tartuntataudeista vastaavan lääkärin allekirjoitus. Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa.
- Kotona olevalle on lain mukaan mahdollista tehdä vain työstä pidättämispäätös (57 §) tai karanteenipäätös (60 §). Työstä pidättäminen ei kiellä potilaan liikkumista tai vaadi pysymään esim. kotona, toisin kuin karanteenipäätös.
- Kunnan tai sairaanhoitopiirin virkasuhteinen tartuntataudeista vastaava lääkäri tekee päätöksen työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista. Kopio päätöksestä riittää tartuntatautipäivärahan hakemista varten. Päätökseen on hyvä lisätä lyhyt tilannekuvaus.
- Myös lääkärintodistus A käy, jos siinä on vastaavat tiedot ja jos sen on allekirjoittanut tartuntataudeista vastaava lääkäri.
- Alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada tartuntatautipäivärahaa, jos lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin leviämisen estämiseksi ja huoltajalle syntyy tämän vuoksi ansionmenetystä.
- Myös Suomen vakuutukseen kuuluvalla, EU-alueella, ETA-maassa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa eristetyllä tai karanteeniin määrätyllä henkilöllä voi olla oikeus saada tartuntatautipäivärahaa. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan tällöin todistus lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä näitä rajoituksia kyseisessä maassa.
- Seuraavissa tilanteissa tartuntatautipäivärahaa ei myönnetä työkykyiselle.
- Etätyöstä ei synny ansionmenetystä, eikä päivärahaa voi saada.
- Päivärahaa ei makseta loman ajalta.
- Työnantajan suositus tai määräys kotiin jäämisestä ei ole peruste tartuntatautipäivärahan myöntämiselle.
- Hallituksen suositus jäädä ulkomaan matkan jälkeen kotiin ei ole peruste tartuntatautipäivärahan myöntämiselle.
- Jos itse tai alle 16-vuotias huollettava lapsi kuuluu riskiryhmään ja jää sen vuoksi pois työstä, ei ole oikeutta tartuntatautipäivärahaan.
- Työtön tai opiskelija ei voi saada tartuntatautipäivärahaa, koska ansionmenetystä ei aiheudu.
- Kelan ohjeet tartuntatautipäivärahan hakemiseen: «https://www.kela.fi/tartuntatauti_nain-haet»7.
- Työkyvyttömälläkin on oikeus tartuntatautipäivärahaan, jos hänet on määrätty tartuntataudin leviämisen estämiseksi olemaan poissa työstään, eristettäväksi tai karanteeniin. Tartuntatautipäivärahaa ja sairauspäivärahaa ei voi saada samanaikaisesti.
- Jos tartuntatautipäivärahan myöntämisedellytykset eivät täyty, tartuntataudin vuoksi työkyvyttömät voivat hakea sairauspäivärahaa hoitavan lääkärin laatimalla A-lääkärintodistuksella. Työkyvyttömyysajan pituuden määrittämisessä on otettava huomioon epidemiatilanteen ohjeistus oireisten eristämisestä.
- Ks. myös ammattitaudin myöntämisen mahdollisuus «https://www.tvk.fi/uutiset-ja-blogit/uutiset/2020/koronaviruksen-aiheuttaman-sairauden-korvaaminen-ammattitautina/»8.
