Takaisin Tulosta

Huumeyliannospotilaan tunnistaminen ja huumemyrkytyksen diagnostiikka

Lääkärin käsikirja

15.11.2024 • Viimeisin muutos 17.5.2021

James Boyd

Keskeistä

Huumeyliannostus on yleisimmin tapaturmainen. Itsemurhan yritys on harvinainen.
Aikuisen vaikea myrkytys on käytännössä aina sekamyrkytys, mukana tavallisesti uni- ja rauhoittavia lääkkeitä sekä alkoholia.
- Käyttäjät eivät välttämättä itsekään tiedä, mitä ovat ottaneet.
- Huume-erät voivat sisältää muuta kuin mitä on ajateltu, ja ne voivat vaihdella sisällöltään ja pitoisuuksiltaan.
Piikkihuumeiden käyttäjillä on usein veriteitse tarttuvia infektiotauteja, kuten hepatiitti tai HIV.
Pistämiseen voi liittyä verisuoni- ja hermovammoja sekä akuutteja infektioita.
- Suonimuutosten vuoksi suoniyhteyden saaminen voi olla hankalaa.
Hoitoa voivat viivästyttää poliisin pelko ja hoitoyritykset ”kotikonsteilla”, esim. kylmällä kylvyllä.

Eniten ensihoitoa ja päivystystä työllistävät huumeyliannostukset yleisyysjärjestyksessä ovat
- gammabutyrolaktoni (GBL, lakka), gammahydroksibutyraatti (GHB, gamma)
- opioidit, erityisesti buprenorfiini
- amfetamiini ja sen kaltaiset muuntohuumeet
- harhoja aiheuttavat aineet, kuten fensyklidiinijohdannaiset.
Taloudellisen hyödyn takia huumeita voidaan myös jatkaa tai "leikata", jopa itsessään toksisilla aineilla.
Niellyt paketit voivat vuotaa ja aiheuttaa myrkytyksen viiveellä.
- Hätäisesti esim. pidätystilanteessa niellyt paketit vuotavat herkemmin kuin salakuljetusta varten hyvin pakatut.

Päihdekäytössä opioideja, ennen kaikkea buprenorfiinia, sekä bentsodiatsepiineja ja esim. pregabaliinia.
Huumetta saatetaan yrittää uuttaa tai erotella farmaseuttisista valmisteista, kuten parasetamolin ja kodeiinin yhdistelmävalmisteista, fentanyylilaastareista ja yskänlääkkeistä.
Piraattikopiot saattavat olla aidon näköisiä mutta sisältää esim. muuntohuumeita, kuten muuntobentsodiatsepiineja tai -opioideja.

Keskushermostoa stimuloiviin huumeisiin kuuluvat
- fenetyyliamiinit (amfetamiinityyppiset: ks. «Amfetamiinin ja muiden psykostimulanttien yliannokset»1; suuri osa muuntohuumeista: ks. «Muuntohuumemyrkytykset»2; päihdekäytössä olevat ADHD-lääkkeet, kuten metyylifenidaatti)
- kokaiini (myös crack- ja free-base-kokaiini: ks. «Kokaiiniyliannos»3).
Keskushermostoa stimuloivien huumeiden vaikutukset (ks. «Keskushermostoa stimuloivien huumeiden vaikutukset ja vieroitusoireet»1) perustuvat pääasiassa katekoliamiinien sekä osalla myös serotoniinin erityksen lisääntymiseen tai takaisinoton estoon hermopäätteissä.
Eri sympatomimeettejä voi olla vaikea erottaa toisistaan akuuttien vaikutustensa perusteella.
Kokaiinin vaikutus on yleensä lyhyempi kuin amfetamiineilla (kymmeniä minuutteja vs. kymmeniä tunteja).

Yleisimmät ovat gammabutyrolaktoni (GBL, lakka), gammahydroksibutyraatti (GHB, gamma) ja opioidit, sekä laittomat huumeet että reseptilääkkeet.
- Harhoja aiheuttavat huumeet, kuten fensyklidiini, voivat myös lamata keskushermostoa.

Huumeyliannostuksissa ongelmana on tavallisesti tajunnan tason lasku sekä hengityslama ja harvinaisempana sympatomimeettimyrkytyksen oireet ja löydökset; ks. taulukko «Huumeyliannospotilaan oireet ja löydökset sekä erotusdiagnostiikka»2.
Potilaalta voi löytyä pistojälkien lisäksi
- neuloja, ruiskuja, piippuja yms. käyttövälineitä
- pieniä pulloja tai muoviin, kelmuun tai folioon käärittyä jauhetta, purua tai tahnaa.

Luotettavaa vierihoitotestiä huumeyliannostuksen toteamiseen ei ole.
Huumeiden sylki- ja virtsakokeet ovat seulontakokeita, eivät diagnostisia testejä.
- Voivat antaa vääriä positiivisia tai negatiivisia tuloksia.
- Positiivinen tulos on varmennettava verikokeella, jonka valmistuminen kestää käytännössä parhaimmillaankin päiviä.
- Eivät tunnista mm. monia muuntohuumeita.

Myrkytysten hoito on oireenmukaista.
Ks. tarkemmin «Myrkytyspotilaan hoito»4.
Hengitystien avoimuuden turvaamisen sekä happeutumisen ja ventilaation varmistamisen tavoitteina ovat SpO₂ > 95 % ja aspiraation esto.
Kouristuskohtaus on merkki vaikeasta myrkytyksestä ja hoidetaan bentsodiatsepiinilla «DynaMed Plus»E.
Hypertermiassa aloitetaan ulkoinen viilennys riisumalla vaatteet ja poistamalla peitteet.
- Agitaatiota ja lihasaktiivisuutta voidaan vähentää sedaatiolla (bentsodiatsepiinit).
- Fyysisiä rajoituksia, kuten lepositeitä, vältetään, koska ne tyypillisesti lisäävät agitaatiota.
Spesifisiä vasta-aineita ovat opioidimyrkytyksessä naloksoni (ks. «Naloksoni»5) ja bentsodiatsepiinimyrkytyksessä flumatseniili (ks. «Flumatseniili»6). Näiden käytössä tulee kuitenkin huomioida, että opioidin tai bentsodiatsepiinin täysi kumoaminen voi olla hengenvaarallista sekamyrkytyksessä, jossa niiden lamaava vaikutus suojaa toisen aineen toksisuudelta (esim. stimulantti + opioidi) «DynaMed Plus»E.
- Varovainen annostelu vastetta seuraten

Bentsodiatsepiineja tulee antaa herkästi «DynaMed Plus»E.
Beetasalpaajien käyttö sisältää riskejä.
Vakavissa myrkytyksissä voi mikä elinjärjestelmä tahansa vaurioitua, mutta erityisesti seurataan maksan ja munuaisten toimintaa sekä rabdomyolyysia.

Taulukko 1. Keskushermostoa stimuloivien huumeiden vaikutukset ja vieroitusoireet
Neuropsykiatriset vaikutukset	Hyvänolon tunne
	Motorinen levottomuus, leukalukko ja hampaiden kiristely, kouristelu
	Ahdistuneisuus, unettomuus
	Anoreksia
	Sekavuus, agitaatio ja delirium
	Harhaisuus, erityisesti vainoharhat
	Päänsärky
Sympatomimeettiset vaikutukset	Takykardia, muut rytmihäiriöt, hypertensio
	Mydriaasi
	Hikoilu
	Takypnea
	Vapina
	Pahoinvointi
	Vasospasmit, akuutti sepelvaltimo-oireyhtymä
	Aivoverenkiertohäiriöt
	Valtimoiden dissekaatiot
Serotoniinijärjestelmän aktivaatio	Yhteenkuuluvuuden ja myötäelämisen tunnetta
	Ruumiinlämmön nousu, jopa lämpöhalvaus
	Hypertermia Erityisesti fenetyyliamiineihin kuuluvat ekstaasi (MDMA), PMA ja PMMA
Muut mahdolliset vaikutukset ja löydökset	Kokaiini lisää verihiutaleiden yhteentakertumista ja puudutusaineena salpaa natriumkanavia. Aiheuttaa amfetamiineja herkemmin mm. sydämen hapenpuutetta, rytmihäiriöitä ja kouristelua. Puuduteainemyrkytys massiivisessa kokaiiniyliannoksessa
	Rabdomyolyysi
	Hyponatremia
	Hyperglykemia
	Munuaisten tai maksan vajaatoiminta tai molemmat
	Ei-sydänperäinen keuhkopöhö
	Metabolinen asidoosi
	Iskeeminen koliitti
	Veren hyytymishäiriöt (DIC)
	Obstetriset komplikaatiot, mm. keskenmenot
Vieroitusoireet	Ei fyysisiä vieroitusoireita
Vieroitusoireet	Väsymystä, vetämättömyyttä ja masennusta voi esiintyä.

Taulukko 2. Huumeyliannospotilaan oireet ja löydökset sekä erotusdiagnostiikka
Keskushermostoa lamaavat aineet	Oireet ja löydökset	Tajunnan tason lasku, hengityslama
		Hypotermia
		Aspiraatiopneumonia
		Rabdomyolyysi
	Erotusdiagnostiikka	Sepsis, meningoenkefaliitti tai muu vaikea infektio
		Hypoglykemia, hyponatremia
		Hypoksis-iskeeminen aivovaurio, kallo-aivovamma tai spontaani aivotapahtuma
		Non-konvulsiivinen status epilepticus, toiminnallinen kohtaus
		Vaikea hypotermia
Keskushermostoa stimuloivat aineet	Oireet ja löydökset	Aggressiivinen ja sekava käytös, "excited delirium"
		Hypertermia, lämpöhalvaus
		Hypertensiiviset kriisit tai rytmihäiriöt nuorilla ja aiemmin terveillä
		Kouristelu
	Erotusdiagnostiikka	Psykiatrinen sairaus ilman huumeiden käyttöä
		Spontaani kallonsisäinen verenvuoto tai kallo-aivovamma
		Hypoglykemia
		Meningoenkefaliitti