Rikosoikeudellinen lääkärinlausunto

Keskeistä

• Lausunnon tulee olla yleiskielinen ja koostua kokonaisista lauseista.
• Vammojen vaikeusasteeseen ja hengenvaaraan otetaan aina kantaa.
• Todennäköisyyksien ja vamman vaikeusasteen ilmaisuun on vakiintuneet luokittelut.
• Lausunnossa käytetään lääkärinlausunnon yleistä rakennetta.

Yleisiä ohjeita lausunnon laatimiseen

• Lausunnon tulee olla yleiskielinen ja koostua kokonaisista lauseista. Lausunnon pääasialliset lukijat ovat poliiseja ja juristeja, joten tulee välttää latinaa ja lääkärislangia.
• Lausunnon pitää olla objektiivinen ja puolueeton. Laatiessaan lausuntoa oikeudelliseen käyttöön lääkäri on poliisin ja oikeuslaitoksen käyttämä asiantuntija eikä potilaan edustaja.
• Kaikki saadut esitiedot ja tehdyt havainnot (tai niiden puuttuminen) kirjataan lausuntoon tarkasti ja systemaattisesti.
• Lausuntoa pyytää yleensä poliisi, mutta myös rikoksen uhrilla on oikeus pyytää ja saada itseään koskeva lausunto.
• Lausunto laaditaan vapaamuotoisena, mutta on olemassa myös THL:n laatima lomakepohja «https://thl.fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/oikeuslaakinta/ohjaus-ja-valvonta/vakivallan-uhrin-tutkiminen-ja-rikosoikeudellinen-laakarinlausunto#L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rinlausunto_oikeudenk%C3%A4ynti%C3%A4_varten»1, lomake «https://thl.fi/documents/155392151/190159860/LAAKARINLAUSUNTO_lomakepohja_2017.pdf/cda1f148-7b3c-4492-8f37-d2acdc45bb21/LAAKARINLAUSUNTO_lomakepohja_2017.pdf?t=1506927505576»2.

Keskeisiä käsitteitä lausunnossa

Lausunnon rakenne

• Lääkärintodistuksen nimi ja tarkoitus
  • Mille viranomaiselle lausunto on laadittu?
  • Missä asiassa lausunto on laadittu?
  • Mitä käyttöä varten lausunto on laadittu?
• Johdanto
  • Kuka on pyytänyt tutkimusta tai lausuntoa? Esim. potilas itse, viranomainen
  • Mikä oli tutkimuksen tarkoitus? Esim. pahoinpitelyvammojen tutkimus
  • Tutkittavan henkilötiedot ja niiden toteaminen
    • Kun viranomainen tuo potilaan tutkimukseen, viranomainen varmistaa myös henkilöllisyyden.
  • Perustuuko lausunto lääkärin omaan tutkimukseen vai sairauskertomustietoihin?
• Esitiedot
  • Kuinka potilas saapui? Itse, ambulanssilla, poliisin saattamana tms.
  • Tutkittavan oma kertomus tapahtumista (tapahtuma-aika, -paikka, vammojen syntymekanismi)
  • Poliisin lausuntopyynnössä esittämät tapahtumatiedot, jos ne ovat käytettävissä
• Tutkimushavainnot
  • Ohjeet tutkimuksen tekemiseen: ks. «Pahoinpitelyn uhrin tutkimus»1.
  • Tutkimuksen ajankohta (päivämäärä, kellonaika)
  • Tutkittavan yleistila ja käyttäytyminen
  • Tutkittavan suhtautuminen tapahtumaan
  • Mitkä kehon osat tutkimus käsitti? Esim. ”Tutkimus koostui koko kehon ihon tutkimuksesta.”
  • Kaikki vammat ja poikkeavat löydökset sekä tutkimuksen kannalta oleelliset normaalit löydökset; esim. vamman puuttuminen kohdasta, johon esitietojen mukaan kohdistui väkivaltaa.
  • Vammojen sijainti, koko, muoto, väri ja muut vamman syntyyn liittyvät havainnot systemaattisesti ja tarkasti (kehokartat «https://www.thl.fi/kehokartat»5, valokuvat, PAKE-lomake «»1)
    • Esim.: ”Oikeassa olkavarressa keskikolmanneksessa etusyrjällä 3 cm:n pituinen, enimmillään 1 cm levyinen, veneen muotoinen, teräväreunainen ja osin rupeutunut haava.”
  • Vammojen iän arviointiin vaikuttavat havainnot (mustelmien väri, haavojen paranemisen aste ym.)
• Johtopäätökset
  • Oikeudessa johtopäätökset ovat tärkeitä, koska lausunnon lukijalta, kuten poliisilta tai juristilta, yleensä puuttuu lääketieteellinen tietämys.
  • Arvio jokaisen vamman syntymekanismista
    • Turhan tarkkaa arviota vammojen syntytavasta ei kannata esittää (esim. tylpällä välineellä tehdyn vamman tarkan tekovälineen arviointi on vaikeaa).
    • Tässä yhteydessä kannattaa käyttää vakiintuneita todennäköisyyttä kuvaavia termejä (taulukko «Vakiintunut tapa ilmaista todennäköisyyksiä oikeudellisissa yhteyksissä»1).
      • Esim.: ”Oikean olkavarren mustelma on mahdollisesti syntynyt esitiedoissa mainitulla tavalla nyrkiniskusta.”
    • Arvio jokaisen vamman iän sopivuudesta tapahtuma-aikaan
      • Vammojen tarkka iänmääritys ei ole mahdollista, mutta ainakin voi arvioida, sopiiko vamman paranemisaste siihen, että vamma olisi syntynyt tapahtuma-ajankohtana.
      • Tässäkin yhteydessä voi käyttää vakiintuneita todennäköisyyttä kuvaavia termejä (taulukko «Vakiintunut tapa ilmaista todennäköisyyksiä oikeudellisissa yhteyksissä»1).
    • Vammojen vaikeusaste sekä mahdollinen hengenvaarallisuus
      • Jokaisen vamman vaikeusaste arvioidaan.
      • Hengenvaara voidaan arvioida myös kokonaisuutena.
      • Vamman vaikeusaste ja hengenvaara on eritelty tarkemmin yllä omissa kappaleissaan.
    • Hoitotoimenpiteet ja jatkohoito lyhyesti (jos tiedossa tai arvioitavissa)
      • Sairaalahoidon pituus, työkyvyttömyysaika, toimenpiteet, annettu lääkitys
      • Ennuste paranemisesta/pysyvästä haitasta/invaliditeetista; esim. ”Mustelmat paranevat parissa viikossa ilman pysyvää haittaa” tai ”Lopullinen arvio murtuman jälkivaikutuksista voidaan arvioida n. 6 kk:n kuluttua” tms.
    • Kipuun kantaa ottaminen on haastavaa. Kipu on subjektiivinen kokemus, joka vaihtelee monen muuttujan suhteen. Lausunnossa voi esim. kertoa, mitä tutkittava on kivusta tutkimustilanteessa sanonut.
    • Lääkärin käsitys siitä, sopivatko löydökset esitietoihin
      • Vammojen sopivuus tutkittavan kertomukseen tai tutkimuksen pyytäjän antamiin tietoihin ja mahdollinen ristiriita vammojen ja esitetyn syntymekanismin välillä
      • Ristiriitaan tai sen puuttumiseen otetaan aina kantaa. Selkeä ristiriita esitietojen ja löydösten välillä tulee tuoda esiin. Ristiriidattomuuden voi ilmaista esim. ”Esitietojen ja havaintojen välillä ei ole ristiriitaa”.
• Vakuutus, päiväys ja allekirjoitus
  • Tuomioistuimelle tai viranomaiselle tarkoitetut todistukset ja lausunnot on vahvistettava sanoilla ”minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan”, mikä vastaa oikeudessa annettavaa valaehtoista asiantuntijan todistusta.