Takaisin Tulosta

Denguekuume

Lääkärin käsikirja
23.1.2025 • Viimeisin muutos 23.1.2025
Ville Holmberg

Keskeistä

Aiheuttaja

  • Flavivirus (arbovirus), 4 eri serotyyppiä
  • Dengueviruksen kaikki neljä serotyyppiä (DENV-1–DENV-4) esiintyvät ympäri maailmaa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, mutta serotyyppien yleisyys vaihtelee alueittain ja epidemioittain.
  • Kaikki dengueviruksen serotyypit voivat aiheuttaa sekä lievän että vakavan taudin, mutta vakavan taudin riski kasvaa merkittävästi, jos uusi infektio johtuu eri serotyypistä.

Esiintyminen

  • Laajalti trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, pääasiassa kaupungeissa ja asutusalueilla
  • Vektorihyttysiä esiintyy myös Euroopassa. Matkailijoiden tuomat tartunnat ovat aiheuttaneet paikallisia epidemioita viime vuosien aikana Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa.

Tarttuminen

  • Ihmisestä toiseen hyttysenpiston välityksellä (Aedes aegypti merkittävin vektori, myös Aedes albopictus mahdollinen; pistävät päivällä, viihtyvät erityisesti kaupungeissa).
  • Aasiassa on hyttysillä kuvattu resistenssiä monille karkoteaineille.

Merkitys

Maailmanlaajuisesti

  • Yli puolet maailman väestöstä asuu dengueviruksen endeemisellä alueella.
  • Aiheuttaa ajoittain laajoja epidemioita. Väestönkasvun ja kaupungistumisen takia tautitapausten määrä on lisääntynyt maailmanlaajuisesti.
  • Vuosittain n. 100–400 milj. tapausta; näistä n. 500 000 on vakavia infektioita, joista jopa 20 000 johtaa kuolemaan.
  • Eniten tautitapauksia on Aasiassa, mutta ne ovat yleisiä myös Etelä-Amerikassa ja Afrikassa.

Suomessa

  • Dengue on yleisin Suomessa matkailijoilla diagnosoitu trooppinen infektio. Tapauksia todetaan 50–100 vuodessa.

Oireet ja löydökset

  • Itämisaika lyhyt, 4–10 vrk
  • Oireet
    • Korkea kuume (usein kaksivaiheinen)
    • Päänsärky, kipu silmien takana, voimakkaat jäsen- ja nivelsäryt, pahoinvointi, hengitysoireet, imusolmukesuurentumat
    • Kasvojen ja kaulan punoitus, 3–5 vrk oireiden alusta hento punoittava ihottuma, joka leviää vartalolta kasvoille ja raajoihin
  • Laboratoriolöydökset
    • Leuko- ja trombopenia ovat tavallisia taudin alkuvaiheessa; maksaentsyymipitoisuudet suurenevat ensimmäisen sairastamisviikon lopulla.
  • Oireet häviävät 2 viikossa; usein seuraa viikkoja kestävä väsymys ja depressio.

Vakava dengue

  • Syntyy ilmeisesti immunologisella mekanismilla.
  • Johtuu verisuonten seinämien läpäisevyyden lisääntymisestä ja sitä seuraavasta plasmavuodosta.
  • Alkaa kuten tavallinen dengue. Kuumeen väistyttyä ensimmäisen viikon lopussa taudinkuvaan tulevat mukaan kovat vatsakivut, pitkittynyt oksentelu, hengityksen tihentyminen ja verenvuoto-oireet.
  • Riski on suurempi, jos dengueinfektion sairastanut henkilö saa toisen dengue-serotyypin aiheuttaman infektion. Riskiin vaikuttavat myös viruksen ja isännän ominaisuudet.

Diagnoosi

  • NS1-antigeenitesti (positiivinen ensimmäisten sairauspäivien aikana); vasta-ainemääritys (vasta-aineita todettavissa viimeistään viikon kuluttua oireiden alusta). Suositeltava tutkimus on denguevirus-pakettitutkimus (S-DenAgAb), joka sisältää molemmat tutkimukset ja antaa diagnoosin yli 95 %:lle denguepotilaista.
  • Negatiivinen yhdistelmätestin tulos poissulkee luotettavasti dengueinfektion.
  • Jos potilas palaa alueelta, jossa esiintyy sekä zika- että denguevirusta, voidaan molemmat tartunnat selvittää pakettitutkimuksella (S-DeZAgAb), joka sisältää denguevirusvasta-aineet ja -antigeenin sekä zikavirusvasta-aineet.
  • Malarian poissulku muistettava «Malarian diagnoosi ja hoito»1.

Hoito

  • Ei spesifistä hoitoa; huolellinen nestetasapainon seuranta ja hoito
    • Vaikka hoito on oireenmukainen, diagnoosiin tulisi pyrkiä nopeasti, sillä se vähentää tarvetta etsiä muita aiheuttajia oireiden taustalta.
  • Vältetään tulehduskipulääkkeitä; kuumelääkkeenä parasetamoli.
  • Vakavaa denguekuumetta sairastavat kuuluvat tehohoitoon.

Ennuste

  • Hyvä; kuolleisuus tavallisessa denguessa alle 1 %
  • Vakavassa denguessa kuolleisuus on hoitamattomana n. 20 %; sairaalahoidossa kuolleisuus voi jäädä alle 1 %:n.
  • Denguen sairastanut saa elinikäisen immuniteetin saman serotyypin virukselle. Ristisuoja muita vastaan jää sitä vastoin lyhytaikaiseksi ja ohimeneväksi.

Ehkäisy

  • Hyttysenpistojen ehkäisy päivällä (vaatetus, hyttyskarkotteet)
  • Aikaisemmin sairastettu denguekuume ei ole este endeemiselle alueelle matkustamiselle. Hyttyssuojauksen merkitystä tulee teroittaa.
  • Positiivinen testitulos tarkoittaa myös, että potilas voisi hyötyä denguerokotuksesta ennen seuraavaa matkaa trooppiselle alueelle.

Rokote

Kirjallisuutta

  1. Stanaway JD, Shepard DS, Undurraga EA, ym. The global burden of dengue: an analysis from the Global Burden of Disease Study 2013. Lancet Infect Dis 2016;16(6):712-723 «PMID: 26874619»PubMed
  2. Mäkelä HMM, Cristea V, Sane JA. Lack of perception regarding risk of dengue and day-active mosquitoes in Finnish travellers. Infect Dis (Lond) 2020;52(9):651-658 «PMID: 32538285»PubMed
  3. McGuinness SL, Leder K. Dengue severity in travellers: challenges and insights. J Travel Med 2023;30(8): «PMID: 37991398»PubMed
  4. Sangkaew S, Ming D, Boonyasiri A, ym. Risk predictors of progression to severe disease during the febrile phase of dengue: a systematic review and meta-analysis. Lancet Infect Dis 2021;21(7):1014-1026 «PMID: 33640077»PubMed
  5. Huits R, Angelo KM, Amatya B, ym. Clinical Characteristics and Outcomes Among Travelers With Severe Dengue : A GeoSentinel Analysis. Ann Intern Med 2023;176(7):940-948 «PMID: 37335991»PubMed
  6. Biswal S, Reynales H, Saez-Llorens X, ym. Efficacy of a Tetravalent Dengue Vaccine in Healthy Children and Adolescents. N Engl J Med 2019;381(21):2009-2019 «PMID: 31693803»PubMed
  7. Thomas SJ. Is new dengue vaccine efficacy data a relief or cause for concern? NPJ Vaccines 2023;8(1):55 «PMID: 37061527»PubMed
  8. Angelin M, Sjölin J, Kahn F, ym. Qdenga® - A promising dengue fever vaccine; can it be recommended to non-immune travelers? Travel Med Infect Dis 2023;54():102598 «PMID: 37271201»PubMed