Tulostuksen esikatselu Tekstikoko: A A Lähetä kollegalle

Lataa PDF

Ruoka-allergia (lapset)

Käypä hoito

24.10.2012

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Suosituksen päivitys on käynnissä
Suosituksen tulostettava versio (PDF) «»1
Tiivistelmä suomeksi «Ruoka-allergia (lapset)»1 ja englanniksi «Food allergy (children)»2
Potilaalle suomeksi «Ruoka-allergia lapsilla»3 ja ruotsiksi «Födoämnesallergi hos barn går om»4
Muut aiheeseen liittyvät Käypä hoito -suositukset:
Atooppinen ekseema «Atooppinen ekseema»5

Keskeinen sisältö

Perusterveydenhuollon tulee löytää ja lähettää oikeaan aikaan jatkotutkimuksiin lapset, joilla epäillään ruoan aiheuttamaa anafylaksiaa tai joilla esiintyy pitkäaikaisia tai vaikeita iho- ja suolisto-oireita. Lievät oireet tutkitaan ja hoidetaan perusterveydenhuollossa tätä suositusta noudattaen.
Taudinmääritys perustuu ravitsemuksessa keskeisten ruokien (käytännössä maidon ja viljojen) osalta ruoka-allergiaan perehtyneen lääkärin valvomaan välttämis-altistuskokeeseen ja muilta osin kotona tehtäviin kokeiluihin lääkärin, terveydenhuoltohenkilökunnan ja potilaan huoltajan kanssa yhdessä laaditun suunnitelman mukaan.
Iho- ja laboratoriotestien hyöty diagnostiikassa on rajallinen.
Hoito on oireita aiheuttavan ruoan määräaikainen välttäminen ja tasapainoinen iänmukainen ruokavalio. Sillä taataan lapsen normaali kasvu ja kehittyminen.

Tavoite

Suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa lasten ruokiin liitettyjen oireiden selvittäminen sekä ruoka-allergian taudinmääritys ja hoito.
Tavoitteena on myös edistää ruoka-allergioiden varhaista tunnistamista ja hoitoa, välttämisruokavalion oikeaa kohdistamista, ruoka-allergiapotilaan asianmukaista seurantaa sekä hänen normaalin ravitsemuksensa toteutumista.

Kohderyhmät

Suosituksen kohderyhminä ovat perusterveydenhuollon osalta erityisesti lastenneuvoloiden henkilöstö ja julkisen ja yksityisen erikoissairaanhoidon osalta lasten allergisia sairauksia hoitava henkilökunta.

Rajaukset

Suositus rajoittuu lähinnä pienten lasten ruoka-allergiaan.
Suosituksessa ei käsitellä erilaisia ruokaintoleranssin muotoja, esimerkiksi laktoosi-intoleranssia.

Epidemiologia

Ruoka-allergiaepäilyjä esiintyy runsaasti, mutta tutkimuksin varmistettu esiintyvyys asettuu lapsilla iän mukaan vaihdellen välille 3–8 % «Ruoka-allergiaepäilyjä on runsaasti, mutta tutkimuksin varmistettu esiintyvyys asettuu lapsen iästä riippuen 3-8 #160;% tasolle.»A.
Tavallisimmat allergisoivat ruoka-aineet ovat maito ja muna «Tavallisimmat ruoka-allergiat ovat maito ja muna.»A. Maitoallergian esiintyvyys alle kolmivuotiailla on noin 2–3 % ja muna-allergian noin 1–2 % «Kajosaari M. Food allergy in Finnish children aged 1 to 6 years. Acta Paediatr Scand 1982;71:815-9 »1, «Bock SA. Prospective appraisal of complaints of adverse reactions to foods in children during the first 3 years of life. Pediatrics 1987;79:683-8 »2, «Høst A, Halken S. A prospective study of cow milk allergy in Danish infants during the first 3 years of life. Clinical course in relation to clinical and immunological type of hypersensitivity reactio»3, «Saarinen KM, Juntunen-Backman K, Järvenpää AL ym. Supplementary feeding in maternity hospitals and the risk of cow's milk allergy: A prospective study of 6209 infants. J Allergy Clin Immunol 1999;104:»4, «Venter C, Pereira B, Voigt K ym. Prevalence and cumulative incidence of food hypersensitivity in the first 3 years of life. Allergy 2008;63:354-9 »5, «Zuidmeer L, Goldhahn K, Rona RJ ym. The prevalence of plant food allergies: a systematic review. J Allergy Clin Immunol 2008;121:1210-1218.e4 »6, «Ostblom E, Lilja G, Pershagen G ym. Phenotypes of food hypersensitivity and development of allergic diseases during the first 8 years of life. Clin Exp Allergy 2008;38:1325-32 »7. Kelan rekisterin mukaan runsaalla 2 %:lla alle kaksivuotiaista oli vuoden 2006 lopussa lehmänmaitoallergian perusteella oikeus erityiskorvattaviin kliinisiin ravintovalmisteisiin (Lauri Virta, henkilökohtainen tiedonanto).
Maito- ja muna-allergiat häviävät suurella osalla ennen kouluikää «Maito- ja muna-allergiat häviävät suurella osalla ennen kouluikää.»A. Muiden ruoka-allergioiden – pähkinäallergiaa lukuun ottamatta – luonnollisesta kulusta lapsilla on vain niukalti tietoa. Vaikuttaa siltä, että hedelmä-, kasvis- ja vilja-allergiat ovat usein lyhytkestoisia (6–12 kuukautta) «Kajosaari M. Food allergy in Finnish children aged 1 to 6 years. Acta Paediatr Scand 1982;71:815-9 »1, «Venter C, Pereira B, Voigt K ym. Prevalence and cumulative incidence of food hypersensitivity in the first 3 years of life. Allergy 2008;63:354-9 »5, «Zuidmeer L, Goldhahn K, Rona RJ ym. The prevalence of plant food allergies: a systematic review. J Allergy Clin Immunol 2008;121:1210-1218.e4 »6, «Ostblom E, Lilja G, Pershagen G ym. Phenotypes of food hypersensitivity and development of allergic diseases during the first 8 years of life. Clin Exp Allergy 2008;38:1325-32 »7. Pähkinä-, siemen-, kala- ja äyriäisallergiat taas pääasiassa jatkuvat aikuisikään «Kajosaari M. Food allergy in Finnish children aged 1 to 6 years. Acta Paediatr Scand 1982;71:815-9 »1, «Venter C, Pereira B, Voigt K ym. Prevalence and cumulative incidence of food hypersensitivity in the first 3 years of life. Allergy 2008;63:354-9 »5, «Ostblom E, Lilja G, Pershagen G ym. Phenotypes of food hypersensitivity and development of allergic diseases during the first 8 years of life. Clin Exp Allergy 2008;38:1325-32 »7, «Wood RA. The natural history of food allergy. Pediatrics 2003;111:1631-7 »8.
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan ei näytä siltä, että ruoka-allergiat olisivat lisääntyneet «Kajosaari M. Food allergy in Finnish children aged 1 to 6 years. Acta Paediatr Scand 1982;71:815-9 »1, «Bock SA. Prospective appraisal of complaints of adverse reactions to foods in children during the first 3 years of life. Pediatrics 1987;79:683-8 »2, «Venter C, Pereira B, Voigt K ym. Prevalence and cumulative incidence of food hypersensitivity in the first 3 years of life. Allergy 2008;63:354-9 »5, «Isolauri E, Huurre A, Salminen S ym. The allergy epidemic extends beyond the past few decades. Clin Exp Allergy 2004;34:1007-10 »9, «Nakagomi T, Itaya H, Tominaga T ym. Is atopy increasing? Lancet 1994;343:121-2 »10, «Nakagawa T, Nakagomi T, Hisamatsu S ym. Increased prevalence of elevated serum IgE and IgG4 antibodies in students over a decade. J Allergy Clin Immunol 1996;97:1165-6 »11.
Ruoka-aineiden aiheuttamat anafylaktiset reaktiot lapsilla ovat harvinaisia, eikä maassamme ole todettu kuolleisuutta niihin 2000–2007 «Ruokien aiheuttamat anafylaktiset reaktiot lienevät harvinaisia.»C. Anafylaksiasta toivotaan lähetettävän tieto anafylaksiarekisteriin; ks. «http://www.hus.fi/anafylaksiarekisteri»1, «Juntunen-Backman K, Mäkinen-Kiljunen S, Granlund H, Haahtela T. Anafylaksiarekisteri. Suom Lääkäril 1999;54:4401-3»12, «Mäkinen-Kiljunen S, Andersén H, Mäkelä M, Haahtela T. Anafylaksiailmoitukset vuosina 2000-2004. Suom Lääkäril 2005;40:4007-13»13.

Mekanismit

Ruoka-aineiden aiheuttamat haitalliset vaikutukset jaetaan toksisiin (myrkyllisiin) ja ei-toksisiin (ruokayliherkkyys) (kuva «Ruoka-aineiden haittavaikutusten luokittelu»1
), «Johansson SG, Hourihane JO, Bousquet J ym. A revised nomenclature for allergy. An EAACI position statement from the EAACI nomenclature task force. Allergy 2001;56:813-24 »14. Ruokayliherkkyyden mekanismi voi olla immunologinen (ruoka-allergia) tai ei-immunologinen (ruokaintoleranssi). Esimerkiksi laktoosi-intoleranssissa suoliston laktaasientsyymin puute aiheuttaa oireet.
Ruoka-allergian immunologinen mekanismi voi olla joko IgE-välitteinen tai IgE:stä riippumaton. Jälkimmäisen katsotaan yleisimmin olevan T-soluvälitteinen. IgE-välitteisessä reaktiossa elimistöön päässyt allergeeni kiinnittyy syöttösolujen pinnassa oleviin, sille spesifisiin IgE-vasta-aineisiin, jotka ovat sitoutuneet solun pintakalvon IgE-reseptoreihin. Kiinnittyminen laukaisee syöttösolun sisältämien välittäjäaineiden (histamiinin, tryptaasin, leukotrieenien ja prostaglandiinien) vapautumisen.
IgE-välitteiset reaktiot ilmaantuvat usein heti ruoan nauttimisen jälkeen, muut reaktiot taas tuntien tai päivien kuluessa ja niihin liittyy usein suolioireita.
Vauvojen lehmänmaitoallergiassa yli puolella potilaista todetaan IgE-vasta-aineita maitoa kohtaan «Isolauri E, Turjanmaa K. Combined skin prick and patch testing enhances identification of food allergy in infants with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 1996;97:9-15 »15, «Isolauri E, Suomalainen H, Kaila M ym. Local immune response in patients with cow milk allergy: follow-up of patients retaining allergy or becoming tolerant. J Pediatr 1992;120:9-15 »16.
Sekä allergian että ruokatoleranssin kehittymisessä säätelevillä T-soluilla on osuutta; ks. sähköinen tausta-aineisto «Regulatoriset T-solut allergian synnyssä»1.
Tässä suosituksessa käytetään nimitystä ruoka-allergia myös sellaisista ruoan aiheuttamista oireista, joille ei voida osoittaa immunologista mekanismia kliinisessä käytössä olevilla testeillä.

Ehkäisy

Allergian ehkäisyohjeiden taustalla oleva tutkimusnäyttö on puutteellista «Tähänastiset ohjeet allergioiden ehkäisystä ravitsemuksen keinoin perustuvat puutteelliseen ja epäluotettavaan tutkimusnäyttöön.»C, eikä lapsen ruokavaliota tule turhaan rajoittaa.
Äidin raskauden tai imetyksen aikaisilla ruokavaliorajoituksilla ei ole osoitettu olevan vaikutusta ruoka-allergioiden ehkäisyssä. Myöskään yleisesti allergisoivien ruokien myöhäisellä aloituksella ei ole voitu vähentää ruoka-allergian ilmaantumista «Varhaisilla ravitsemusinterventioilla voidaan allergiariskiperheiden lapsilla mahdollisesti viivästyttää atooppisen ihottuman ilmaantumista, muuten vaikutukset allergisten sairauksien (erityisesti ruoka-allergian) ehkäisyssä ovat vaatimattomat.»A.
- Ruokavalion rajoittaminen vauvaiässä voi olla haitallista, ja ruokavalioon saattaa jäädä tarpeettomia rajoituksia. Aliravitsemuksen vaara lisääntyy varsinkin, jos vältettyjä ruokia ei korvata vastaavan ravintoarvon sisältävillä ruoilla.
- Raskaana olevan tai imettävän äidin ei tule rajoittaa ruokavaliota allergioiden ehkäisemiseksi vaan käyttää suositusten mukaan monipuolisesti sietämiään ruokia raskauden ja imetyksen aikana (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004 «http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1066625#fi»2).
- Jos rintamaito ei riitä, ei ole estettä käyttää synnytyslaitokselta kotiutumisen jälkeen tavallista lehmänmaitopohjaista korviketta; ks. sähköinen tausta-aineisto «Maitopohjaiset äidinmaidonkorvikkeet ja vierotusvalmisteet 12/2008»2.
Allergiariskiperheissä (vanhemmilla tai sisaruksilla on lääkärin toteama allerginen sairaus) ei ole tarpeen poiketa terveen lapsen ravitsemussuosituksista. Yksinomainen rintaruokinta ei näytä vaikuttavan allergisten sairauksien riskiin «Ruoka-aineiden välttäminen, kiinteiden ruokien antamisen lykkääminen, rintaruokinta sinänsä tai rintaruokinnan jatkaminen suositeltua kauemmin eivät toimi allergian ehkäisykeinona.»C.
- Jos rintaruokinta ei riitä ensimmäisen neljän kuukauden aikana, lapsen allergisia oireita voidaan vähentää käyttämällä pilkottuja korvikkeita «Allergisten perheiden lasten atooppisia sairauksia (ihottuma, astma, ruoka-allergia, nokkosihottuma, riniitti) voidaan ehkäistä 6 vuoden ikään asti antamalla hydrolysoitua rintamaidon korviketta ensimmäisten 4 elinkuukauden aikana, kun rintamaito ei riitä.»B.
Probioottisten elintarvikkeiden käyttö on turvallista. Antamalla allergiavaarassa olevalle lapselle probioottivalmistetta syntymän jälkeen voidaan vähentää hänen riskiään saada atooppinen ihottuma «Allergisten äitien lasten atooppista ihottumaa kahden ensimmäisen ikävuoden aikana voidaan ehkäistä antamalla heille probiootteja syntymän jälkeen.»A. Mahdolliset vaikutukset allergioiden ehkäisyyn ovat kantakohtaisia, ja yhdistelmien käyttö ja valmisteen luonne voivat muuttaa vaikutuksia edelleen.
Prebiooteilla saattaa olla allergioita ehkäisevää vaikutus, mutta tutkimustietoa on vielä niukasti «Osborn DA, Sinn JK. Prebiotics in infants for prevention of allergic disease and food hypersensitivity. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD006474 »17.

Ruoka-allergeenit

IgE-välitteistä ruoka-allergiaa aiheuttavat allergeenit ovat pääasiassa eläin- tai kasviperäisiä valkuaisaineita. Kaikki ruoka-aineet sisältävät useita yksittäisiä allergeeneja, joista vain osa on tunnistettu, puhdistettu ja luonnehdittu.
Osa allergiareaktioista on seurausta niin sanotusta ristiallergiasta, jolloin sama IgE-vasta-aine tunnistaa samankaltaisia rakenteita eri alkuperää olevissa aineissa. Tunnetuimmat ristireaktiot liittyvät koivunsiitepölyallergiaan, mutta niitä esiintyy myös muiden siitepölyjen, ruokien ja luonnonkumin välillä «García Ortiz JC, Cosmes Martín P, Lopez-Asunolo A. Melon sensitivity shares allergens with Plantago and grass pollens. Allergy 1995;50:269-73 »18, «Mäkinen-Kiljunen S. Banana allergy in patients with immediate-type hypersensitivity to natural rubber latex: characterization of cross-reacting antibodies and allergens. J Allergy Clin Immunol 1994;93»19.
Äidinmaidossa ja imeväisen erityisvalmisteissa «Tutkituissa valmisteissa todetaan vaihtelevia proteiinipitoisuuksia.»A voi esiintyä vähäisiä määriä lehmänmaidon proteiineja.
Tavanomaiset ruokaöljyt (kuumapuristetut öljyt) eivät yleensä sisällä proteiineja, mutta pieniä määriä allergeeniproteiineja on todettu kylmäpuristetuissa öljyissä ("virgin oil") «Kull I, Hallner E, Lilja G ym. Peanut oil in vitamin A and D preparations: reactions to skin test and manifestation of symptoms. Pediatr Allergy Immunol 1999;10:21-6 »20, «Hourihane JO, Bedwani SJ, Dean TP ym. Randomised, double blind, crossover challenge study of allergenicity of peanut oils in subjects allergic to peanuts. BMJ 1997;314:1084-8 »21. Tärkkelyksissä on vähän valmistusaineen proteiineja, esimerkiksi vehnätärkkelyksessä alle 0.3 %. Tärkkelyssiirapin ja muunnettujen tärkkelysten proteiinipitoisuus on vielä pienempi, eikä proteiinien allergeenisuutta ole osoitettu.
Ruoka-aineen allergeenipitoisuuteen vaikuttavat muun muassa kasvu-, kypsymis- ja säilytysolosuhteet.
Osa allergeeneista muuntuu herkästi käsiteltäessä. Esimerkiksi omena ja porkkana saattavat kypsennettynä sopia allergiaa aiheuttavien epitooppien vähentyessä mutta eivät sovi raakana. Osa ruoka-aineista taas kestää hyvin käsittelyä, esimerkiksi maito, muna ja kala «Eigenmann PA. Anaphylactic reactions to raw eggs after negative challenges with cooked eggs. J Allergy Clin Immunol 2000;105:587-8 »22. Toisaalta voimakas kuumennus voi vähentää maidon ja munan allergeenisuutta niin, että osa maito- ja muna-allergisista sietää voimakkaasti kuumennettuja tuotteita «Maidon ja munan voimakas kuumentaminen vähentää niiden allergeenisuutta.»B.
Kontaminaatio elintarvikkeessa on joskus syynä ruokien aiheuttamiin allergiareaktioihin «Altschul AS, Scherrer DL, Muñoz-Furlong A ym. Manufacturing and labeling issues for commercial products: relevance to food allergy. J Allergy Clin Immunol 2001;108:468 »23. Vieras allergeeni (kontaminaatio) saattaa olla peräisin elintarvikkeen raaka-aineista tai tulla tuotteeseen valmistus- tai pakkausvaiheessa, kun erityyppisiä elintarvikkeita (maitoa sisältävää ja maidotonta) tuotetaan ja pakataan samoilla laitteilla.
Lisäaineiden kuten maku- ja väriaineiden aiheuttamat yliherkkyysoireet eivät ole yleisiä, ja yliherkkyyden mekanismi on huonosti tunnettu. Atooppista tautia (astmaa, allergista nuhaa, atooppista ihottumaa tai nokkosihottumaa) sairastavilla lapsilla suoritetussa tutkimuksessa vain 2 %:lla todettiin kaksoissokkoaltistuksella varmistettu lisäaineyliherkkyys «Lisäaineet aiheuttavat harvoin iho-oireita.»C.
EU-säännösten mukaan valmistukseen käytetyn koostetun elintarvikkeen tietyt ainesosat pitää aina ilmoittaa; ks. sähköinen tausta-aineisto «Elintarvikkeiden pakkausmerkintävaatimukset kiristyvät vuoden 2004 jälkeen»3. Muuntogeeniseen ruokaan liitetty valkuaisaine ei saa olla tunnettu allergeeni.

Diagnostiikka

Taudinmääritys perustuu oireiden häviämiseen epäillyn ruoka-aineen välttämisen aikana ja palaamiseen, kun aine otetaan uudelleen ruokavalioon.
Jos oireiden epäillään aiheutuvan ravitsemuksessa keskeisistä ruoka-aineista tai ennakoidaan vaikeita oireita, suoritetaan välttämisen jälkeen valvottu altistus. Ravitsemuksen kannalta vähemmän tärkeistä ruoista aiheutuvien lievien oireiden selvittelyssä riittää kotona tehtävä kokeilu lääkärin, terveydenhuoltohenkilökunnan ja potilaan huoltajan yhdessä laatiman suunnitelman mukaan.
Tyypillisesti oireita ilmaantuu monesta elinjärjestelmästä; yksioireisuus on harvinaista. Parhaiten tunnettuja ovat erilaiset iho-oireet, suolen toiminnan häiriöt ja hengitystieoireet.
Mikään yksittäinen oire tai oireyhdistelmä ei esiinny ainoastaan ruoka-allergiassa, joten oireiden taustalla voi olla myös muita allergeeneja ja muita mekanismeja.
- Ruoka-allergian yleisyys oireiden syynä vaihtelee oireen ja lapsen iän mukaan.
Allergiaoireet alkavat useimmiten muutamien päivien tai viikkojen kuluessa kyseisen ruoka-aineen lisäämisestä vauvan ruokavalioon mutta voivat ilmaantua myös yksinomaisen rintaruokinnan aikana ja joskus jo ensimmäisellä syöttökerralla «Saarinen KM, Savilahti E. Infant feeding patterns affect the subsequent immunological features in cow's milk allergy. Clin Exp Allergy 2000;30:400-6 »24, «Sicherer SH, Sampson HA. Food hypersensitivity and atopic dermatitis: pathophysiology, epidemiology, diagnosis, and management. J Allergy Clin Immunol 1999;104:S114-22 »25. Jos oireisto alkaa kuukausia sen jälkeen, kun ravitsemuksessa keskeisen ruoka-aineen anto on aloitettu, on epätodennäköistä, että se on oireiden aiheuttaja.
Oireet häviävät nopeasti, kun allergiaa aiheuttavan ruoka-aineen käyttö on lopetettu «Sicherer SH, Sampson HA. Food hypersensitivity and atopic dermatitis: pathophysiology, epidemiology, diagnosis, and management. J Allergy Clin Immunol 1999;104:S114-22 »25.
Etupäässä koivun siitepölylle herkistyneille ilmaantuu ristiallergian takia oireita tietyistä ruoka-aineista. Ne ilmenevät yleensä kutinana suussa ja nielussa, mutta varsinkin vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla esiintyy joskus yleistyneitäkin reaktioita.

Iho-oireet

Ruoka-allergian iho-oireista tavallisin on atooppinen ihottuma. Muita oireita ovat nokkosihottuma ja angioödeema «Ruoka-allergian iho-oireista tavallisin on atooppinen ihottuma, muita oireita ovat nokkosihottuma ja angioödeema.»A. Tutkimuksissa ruoka-allergian taudinmääritys on tehty välttämis-altistuskokeella.
Ruoka-allergia on tavallinen keskivaikeaa ja vaikeaa atooppista ihottumaa sairastavilla pikkulapsilla «Ruoka-allergia lienee tavallista keskivaikeaa ja vaikeaa atooppista ihottumaa sairastavilla alle 2-vuotiailla lapsilla.»B.
Ruoka-aineen nauttimisen ja nopeasti ilmaantuvan nokkosihottuman ja angioödeeman välinen syy-yhteys on yleensä helposti havaittavissa ja ruoka-aineen osuus oireilun taustalla selviää jo anamneesista.
Atooppinen ihottuma on yleisin varhaislapsuudessa «Illi S, von Mutius E, Lau S ym. The natural course of atopic dermatitis from birth to age 7 years and the association with asthma. J Allergy Clin Immunol 2004;113:925-31 »26, «Asher MI, Montefort S, Björkstén B ym. Worldwide time trends in the prevalence of symptoms of asthma, allergic rhinoconjunctivitis, and eczema in childhood: ISAAC Phases One and Three repeat multicoun»27. Imeväisiässä atooppinen ihottuma sijaitsee kasvoissa, hiuspohjassa, vartalossa ja raajojen ojentajapuolella, joskus koko ihollakin. Myöhemmin taivepainotteisuus lisääntyy.
Alle yksivuotiaan keskivaikean tai vaikean atooppisen ihottuman taustalta on aina syytä selvittää ruoka-allergioiden mahdollisuus ihottuman aiheuttajana. Yli yksivuotiaalle lapselle ilmaantuva atooppinen ihottuma johtuu harvoin ravitsemuksessa keskeisistä ruoka-allergioista.
Laaja-alaisen atooppisen ihottuman erotusdiagnostisena vaihtoehtona on syyhy. Jalkapohjien tai kämmenten atooppinen ihottuma muistuttaa joskus psoriaasia tai sieni-infektiota, mutta muualla kasvoissa, vartalossa tai raajoissa ilmenevä ihottuma auttaa atooppisen ihottuman diagnoosissa «Akdis CA, Akdis M, Bieber T ym. Diagnosis and treatment of atopic dermatitis in children and adults: European Academy of Allergology and Clinical Immunology/American Academy of Allergy, Asthma and Imm»28.

Suolioireet

Parhaiten tunnetaan vauvan lehmänmaitoallergia, jonka kuva vaihtelee oireistoltaan ja vaikeusasteeltaan. Keskeiset oireet ovat oksentelu ja ripuli «Sampson HA. Food allergy. Part 1: immunopathogenesis and clinical disorders. J Allergy Clin Immunol 1999;103:717-28 »29, «Vaarala O, Saukkonen T, Savilahti E ym. Development of immune response to cow's milk proteins in infants receiving cow's milk or hydrolyzed formula. J Allergy Clin Immunol 1995;96:917-23 »30, «Björkstén B. The intrauterine and postnatal environments. J Allergy Clin Immunol 1999;104:1119-27 »31. Suolioireet voivat myös olla hiipiviä ja kroonisia ja aiheuttaa ravitsemushäiriön ja kasvun hidastumisen «Isolauri E, Sütas Y, Kankaanpää P ym. Probiotics: effects on immunity. Am J Clin Nutr 2001;73:444S-450S »32, «Kay AB. Allergy and allergic diseases. First of two parts. N Engl J Med 2001;344:30-7 »33. Tämä taudinkuva on käynyt Suomessa hyvin harvinaiseksi «Isolauri E, Sütas Y, Kankaanpää P ym. Probiotics: effects on immunity. Am J Clin Nutr 2001;73:444S-450S »32.
Lapsen kasvaessa taudinkuva muuttuu hitaasti ilmaantuviksi vatsakivuiksi, äkilliseksi ripuliksi tai hoitoresistentiksi ummetukseksi «Kalliomäki M, Salminen S, Arvilommi H ym. Probiotics in primary prevention of atopic disease: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2001;357:1076-9 »34. Vaikean ummetuksen syyksi on joissain tutkimuksissa todettu ruoka-allergia «Iacono G, Cavataio F, Montalto G ym. Intolerance of cow's milk and chronic constipation in children. N Engl J Med 1998;339:1100-4 »35, «Daher S, Tahan S, Solé D ym. Cow's milk protein intolerance and chronic constipation in children. Pediatr Allergy Immunol 2001;12:339-42 »36, mutta tämä yhteys lienee harvinainen.
Imeväisen tavanomaista pulauttelua runsaamman oksentelun taustalta voi löytyä maitoallergia vajaassa puolessa tapauksista. Valikoimattomassa, väestöpohjaisessa lehmänmaitoallergisten imeväisten joukossa suolioireita oli viidenneksellä. Myöhemmällä iällä esiintyvässä refluksitaudissa on osalla lapsista todettu ruokatorven eosinofiilista tulehdusta, joka suurella osalla on hoidettavissa ruokaeliminaatiolla «Eosinofiilinen ruokatorventulehdus lienee mahdollinen mutta harvinainen ruoka-allergian oire.»C. Suomalaisen kokemuksen mukaan eosinofiilinen ruokatorventulehdus on kuitenkin harvinaisuus.
Koliikin ja lehmänmaitoallergian yhteyttä on tutkittu erikoissairaanhoidon valikoituneilla potilailla. Kuusi erikoissairaanhoitoon lähetettyä koliikkivauvaa pitää hoitaa maidon välttämisellä, jotta yhden koliikkioireet lievenisivät «Erikoislääkärin hoitoon lähetetyt, vaikeasta koliikista kärsivät vauvat saattavat hyötyä maidon välttämisestä. Koliikki ei lisää myöhemmän atopian tai astman riskiä.»C. Tulokset eivät ole yleistettävissä perusterveydenhuoltoon (ks. Lääkärin tietokannat, Itkuinen vauva - lastenlääkärin näkökulma «Itkuinen vauva»6). Valtaosalla koliikkioireiden syy ei liity ruokiin.
Imeväisen veriripuli kuuluu erikoissairaanhoidon arvioon akuutisti hoitoa vaativien sairauksien pois sulkemista varten, mutta se on kuitenkin useimmiten hyvänlaatuinen, itsestään paraneva tauti. Jos se jatkuu yli kuukauden, tulisi tutkia maitoallergian mahdollisuus «Imeväisten veriripulin syynä lienee harvoin ruoka-allergia.»B.
Pienten lasten (½–3 vuotta) kroonisten epäspesifisten ripulioireiden taustalla on vain joka viidennessä tapauksessa ruoka-allergia «Savilahti E, Simell O. Chronic non-specific diarrhoea. Arch Dis Child 1985;60:452-6 »95. Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu maitoyliherkkyyttä vatsakipuisilla lapsilla vielä kouluiässä «Kokkonen J, Tikkanen S, Savilahti E. Residual intestinal disease after milk allergy in infancy. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2001;32:156-61 »37, «Kokkonen J, Haapalahti M, Laurila K ym. Cow's milk protein-sensitive enteropathy at school age. J Pediatr 2001;139:797-803 »38, «Kokkonen J, Tikkanen S, Karttunen TJ ym. A similar high level of immunoglobulin A and immunoglobulin G class milk antibodies and increment of local lymphoid tissue on the duodenal mucosa in subjects w»39. Epäiltäessä tämänikäisten lasten oireiden johtuvan maidosta voidaan edetä kaavion «Maitoon liitettyjen oireiden tutkiminen kouluikäisillä»2
mukaan.
Viljojen ja maidon aiheuttamat suolisto-oireet ovat vauvaikäisillä huomattavasti yleisempiä kuin keliakia.
- Keliakialle tyypilliset vasta-aineet, kuten IgA-transglutaminaasivasta-aine (ks. Käypä hoito -suositus Keliakia «Keliakia»7) ovat hyvin herkkiä ja spesifisiä keliakialle. Ne tulisi aina tutkia, kun kyseessä on lapsi, joka saa gluteenia sisältäviä viljoja ja on kärsinyt pitkäaikaisesti suolioireista.

Anafylaksia

Anafylaksian ensioireita ovat ihon kuumoitus, punoitus ja pistely, takykardia ja täyteyden tunne kurkussa. Oireisto etenee nopeasti, ihoturvotus lisääntyy, nokkosihottuma laajenee, ilmaantuu hengitysvaikeuksia, kalpeutta ja verenpaineen laskua, ja pahimmassa tapauksessa sydän pysähtyy.
Tila on tunnistettava ja hoidettava nopeasti adrenaliinilla, ja anafylaksiasta toivotaan lähetettävän tieto anafylaksiarekisteriin «http://www.hus.fi/anafylaksiarekisteri»1.

Ihopistokoe

Ihopistokokeista voi olla hyötyä lasten ruoka-allergian tutkimisessa erikoissairaanhoidossa «Ihopistokokeen teosta saattaa olla apua lasten ruoka-aineallergian tutkimisessa erikoissairaanhoitoon lähetetyillä lapsilla.»C. Niiden tekeminen ja tulkinta vaativat kokemusta «Ihopistokokeen tuloksen ilmoittaminen paukaman suhteellisena kokona suhteessa histamiinipaukamaan tasoittaa tulkitsijoiden välisiä eroja.»C. Tuloksen kliinisen merkityksen arvioi aina lasta hoitava lääkäri. Testin tulos on tulkittava myös allergeenikohtaisesti. Lievien, perusterveydenhuollossa hoituvien oireiden tutkimiseen ihopistokokeita ei tarvita.
Ihopistokokeella mitataan IgE-välitteistä herkistymistä. Positiivisen (≥ 3 mm) tuloksen merkitys vaihtelee allergeenin ja lapsen iän mukaan «Ihopistokokeen ennustearvo vaihtelee huomattavasti ruoka-aineesta toiseen ja myös tutkittavan lapsen iän mukaan.»A. Ihopistokokeen teolle ei ole alaikärajaa «Akdis CA, Akdis M, Bieber T ym. Diagnosis and treatment of atopic dermatitis in children and adults: European Academy of Allergology and Clinical Immunology/American Academy of Allergy, Asthma and Imm»28.
- Imeväisikäisillä ihopistokokeen vahvasti positiivinen tulos ennustaa varmemmin allergiaa kuin isommilla lapsilla, mutta positiivinen ennustearvo vaihtelee eri allergeenien osalta huomattavasti «Sporik R, Hill DJ, Hosking CS. Specificity of allergen skin testing in predicting positive open food challenges to milk, egg and peanut in children. Clin Exp Allergy 2000;30:1540-6 »40. Alle yksivuotiailla ihopistokokeen tulos voi alkuun olla kielteinen ja myöhemmin muuttua positiiviseksi «Hill DJ, Heine RG, Hosking CS. The diagnostic value of skin prick testing in children with food allergy. Pediatr Allergy Immunol 2004;15:435-41 »41. Isommilla lapsilla kielteinen tulos sulkee pois suurella todennäköisyydellä IgE-välitteisen allergian «Sampson HA, Albergo R. Comparison of results of skin tests, RAST, and double-blind, placebo-controlled food challenges in children with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 1984;74:26-33 »42.
Ristireaktiosta johtuva positiivinen tulos ihopistokokeessa tai seerumin suurentunut IgE-pitoisuus ei välttämättä merkitse kliinistä allergiaa (maapähkinäallergia «Ihopistokoe tai seerumin spesifi IgE-määritys ei korreloi kliinisiin oireisiin. Herkimmät saavat oireita maapähkinäöljystäkin.»B, kala-allergia «Potilas voi saada ristireagoinnin perusteella positiiviset ihonpistokoetulokset usealle kalalle, vaikka hän todellisuudessa saaneekin oireita vain yhdestä ja syö muita oireetta.»B). Suurin osa koivuallergikoista reagoi ihopistokokeessa positiivisesti yhteen tai useampaan tuorevihannekseen (esimerkiksi porkkanaan) tai hedelmään (omenaan), mutta kaikki eivät kuitenkaan saa niistä oireita «Wensing M, Akkerdaas JH, van Leeuwen WA ym. IgE to Bet v 1 and profilin: cross-reactivity patterns and clinical relevance. J Allergy Clin Immunol 2002;110:435-42 »43. Heinien siitepölylle herkistyneillä lapsilla todetaan usein ristireaktion aiheuttama positiivinen IgE-vaste myös vehnään «Jones SM, Magnolfi CF, Cooke SK ym. Immunologic cross-reactivity among cereal grains and grasses in children with food hypersensitivity. J Allergy Clin Immunol 1995;96:341-51 »94.
Ihopistokokeessa käytettävät ruoka-allergeenit eivät ole vakioituja «Testaaminen munakeltuaisella ja ovomukoidilla on spesifeintä, munavalkuaisella ja ovalbumiinilla herkintä vertailtaessa altistukseen suun kautta.»B, «Dreborg S, Einarsson R. The major allergen content of allergenic preparations reflect their biological activity. Allergy 1992;47:418-23 »44; ks. sähköinen tausta-aineisto «Ihopistokokeen tulkinta ja kirjaaminen»4. Ihopistokoevalmisteissa on useita allergeeneja, joiden säilyvyys voi huomattavasti vaihdella. Tämän vuoksi herkkyys ja spesifisyys vaihtelevat eri valmistajien allergeenien välillä ja samankin valmistajan eri valmiste-erien välillä «Eigenmann PA, Sampson HA. Interpreting skin prick tests in the evaluation of food allergy in children. Pediatr Allergy Immunol 1998;9:186-91 »45, «Bock SA, Atkins FM. Patterns of food hypersensitivity during sixteen years of double-blind, placebo-controlled food challenges. J Pediatr 1990;117:561-7 »46, «Sampson HA. Comparative study of commercial food antigen extracts for the diagnosis of food hypersensitivity. J Allergy Clin Immunol 1988;82:718-26 »47.
Ihopistokokeissa käytetään paljon tuoreita ruoka-aineita «Tuoreruokien käyttö testaamisessa lisää ihopistokokeen herkkyyttä ja alentaa spesifisyyttä.»B, «Niinimäki A, Hannuksela M, Mäkinen-Kiljunen S. Skin prick tests and in vitro immunoassays with native spices and spice extracts. Ann Allergy Asthma Immunol 1995;75:280-6 »48, «Norgaard A, Skov PS, Bindslev-Jensen C. Egg and milk allergy in adults: comparison between fresh foods and commercial allergen extracts in skin prick test and histamine release from basophils. Clin Ex»49, «Ortolani C, Ispano M, Pastorello EA ym. Comparison of results of skin prick tests (with fresh foods and commercial food extracts) and RAST in 100 patients with oral allergy syndrome. J Allergy Clin Im»50, «Rancé F, Juchet A, Brémont F ym. Correlations between skin prick tests using commercial extracts and fresh foods, specific IgE, and food challenges. Allergy 1997;52:1031-5 »51. Käsittelyä ja säilytystä huonosti kestävien ruoka-aineiden osalta koe tehdään pisto-pistotekniikalla. Siinä pistetään lansetilla ensin tuoreruokaan ja sen jälkeen ihoon.
Lehmänmaitoallergian tutkimisessa on käytetty testiaineena tuoretta maitoa, äidinmaidonkorviketta, maitojauheesta tehtyä valmistetta tai kaupallista valmistetta. Suositeltavin testiaine on kevytmaito «Positiivinen ihopistokoe löytää herkästi (herkkyys 69-84 #160;%) mutta vaihtelevan spesifisesti (49-91 #160;%) välittömästi (alle 2 tunnissa) maidolle reagoivat. Käytännössä testataan kevytmaidolla, jossa kaikki maidon proteiinit.»B, «Norgaard A, Skov PS, Bindslev-Jensen C. Egg and milk allergy in adults: comparison between fresh foods and commercial allergen extracts in skin prick test and histamine release from basophils. Clin Ex»49, «Chatchatee P, Järvinen KM, Bardina L ym. Identification of IgE and IgG binding epitopes on beta- and kappa-casein in cow's milk allergic patients. Clin Exp Allergy 2001;31:1256-62 »52. Soija-allergian tutkimisessa kaupalliset testiaineet toimivat huonommin kuin soijajauho «Soija-allergian tutkiminen nykyisin käytössä olevilla uutteilla on epäluotettavaa. Ihopistokoe soijajauholla on ilmeisesti herkempi kuin kaupallisella soijauutteella.»B.
Kaupalliset testiaineet vilja-allergian (vehnä-ohra-ruis) osoittamiseen ovat huonoja «Wensing M, Akkerdaas JH, van Leeuwen WA ym. IgE to Bet v 1 and profilin: cross-reactivity patterns and clinical relevance. J Allergy Clin Immunol 2002;110:435-42 »43. Vehnä-ohra-ruisallergiaa osoittaa parhaiten gliadiini, jonka tyyppisten valkuaisten pitoisuus kaurassa on vähäinen «Palosuo K, Varjonen E, Kekki OM ym. Wheat omega-5 gliadin is a major allergen in children with immediate allergy to ingested wheat. J Allergy Clin Immunol 2001;108:634-8 »53, «Varjonen E, Vainio E, Kalimo K. Antigliadin IgE--indicator of wheat allergy in atopic dermatitis. Allergy 2000;55:386-91 »54.
Ihopistokokeille on pyritty löytämään sellaisia raja-arvoja, että altistaminen tulisi tarpeettomaksi. Tätä on tutkittu maidon, munan ja maapähkinän osalta. Raja-arvot ovat vaihdelleet tutkimusten, allergeenien ja lasten iän mukaan «Sporik R, Hill DJ, Hosking CS. Specificity of allergen skin testing in predicting positive open food challenges to milk, egg and peanut in children. Clin Exp Allergy 2000;30:1540-6 »40, «Hill DJ, Heine RG, Hosking CS. The diagnostic value of skin prick testing in children with food allergy. Pediatr Allergy Immunol 2004;15:435-41 »41, «Verstege A, Mehl A, Rolinck-Werninghaus C ym. The predictive value of the skin prick test weal size for the outcome of oral food challenges. Clin Exp Allergy 2005;35:1220-6 »55, «Knight AK, Shreffler WG, Sampson HA ym. Skin prick test to egg white provides additional diagnostic utility to serum egg white-specific IgE antibody concentration in children. J Allergy Clin Immunol 2»56. Toistaiseksi tällaisia raja-arvoja ei ole määritetty suomalaislapsille.

Seerumin allergeenispesifiset IgE-vasta-aineet

IgE-vasta-aineita voidaan määrittää useilla kaupallisilla menetelmillä, joiden yksiköt eivät ole vertailukelpoisia. Testin tulos on tulkittava menetelmäkohtaisesti. Eniten tutkimustietoa on Phadian ImmunoCAP Specific IgE -menetelmästä. Spesifisten IgE -määritysten tulos maitoallergiassa korreloi yleensä kohtalaisen hyvin ihopistokokeen tuloksiin «Ihopistokoe saattaa olla parempi maitoallergian diagnostiikassa kuin seerumin spesifi IgE, mutta tutkimusten tulokset korreloivat varsin hyvin.»B, minkä vuoksi päällekkäinen käyttö on harvoin aiheellista. Spesifisten IgE-vasta-aineiden määritystä voidaan harkita, kun antihistamiinilääkitys tai laaja-alainen ihottuma estävät ihopistokokeen tekemisen.
Tuloksen kliinisen merkityksen arvioi aina lasta hoitava lääkäri. Testin tulos on tulkittava myös allergeenikohtaisesti «Spesifin IgE:n taso, joka ennustaa oireista ruoka-allergiaa, riippuu tutkittavasta ruoka-aineesta ja potilaan raportoimista oireista.»B.
Spesifisen IgE:n määrä, joka ennustaa altistuskoepositiivisuutta, riippuu tutkittavasta ruoka-aineesta, tutkittavasta potilasjoukosta ja tutkittavien iästä «Spesifin IgE:n taso, joka ennustaa altistuskoepositiivisuutta, riippuu tutkittavasta ruoka-aineesta, tutkittavasta potilasjoukosta sekä tutkittavien iästä.»B. On pyritty löytämään raja-arvoja, jotka tekisivät altistuksen tarpeettomaksi allergian toteamisessa. Raja kuitenkin vaihtelee moninkertaisesti eri ruokien suhteen (esimerkiksi munalla 7 kU/l, maidolla 15 kU/l, vehnällä jopa 80 kU/l mitattuna Phadian ImmunoCAP Specific IgE -menetelmällä) «Sampson HA, Ho DG. Relationship between food-specific IgE concentrations and the risk of positive food challenges in children and adolescents. J Allergy Clin Immunol 1997;100:444-51 »57, «Sampson HA. Utility of food-specific IgE concentrations in predicting symptomatic food allergy. J Allergy Clin Immunol 2001;107:891-6 »58. Valtaosalla kyseiselle ruoalle yliherkistä IgE-määrityksen tulos jää rajan alle «Klemola T, Vanto T, Juntunen-Backman K ym. Allergy to soy formula and to extensively hydrolyzed whey formula in infants with cow's milk allergy: a prospective, randomized study with a follow-up to the»59. Vehnälle, soijalle ja pähkinälle spesifisen IgE:n pitoisuus korreloi huonosti oireiseen allergiaan, kun taas munan, maidon ja kalan osalta korrelaatio on parempi. Korrelaatio IgE-pitoisuuden ja oireisen allergian välillä (maito, muna) on voimakkaampi hengitystieoireisilla, hieman huonompi atooppista ihottumaa potevilla ja huonoin suolioireisilla. Allergeenikohtaisia altistuskokeilla varmistettuja ikävakioituja viitearvoja ei ole käytettävissä.
Voimakkaan välittömän allergisen reaktion mahdollisuus on vähäinen, jos tulos jää kokonaan negatiiviseksi.
Viivästyneen reaktion todennäköisyydestä IgE-määritys ei kerro mitään. Lievien, perusterveydenhuollossa hoituvien oireiden tutkimiseen spesifisten IgE-vasta-aineiden määritystä ei tule käyttää.
Voimakas IgE-vaste maitoon imeväisiässä ennustaa hidasta toleranssin kehittymistä maidolle tai toleranssin puuttumista «Maidolle spesifin IgE:n taso ja ihon pistokoetulos maidolle imeväisiässä ennustavat maitoallergian pysyvyyttä.»A.

Seerumin kokonais-IgE:n määritys ja IgE-ruokaryhmätestit

Kokonais-IgE:n määrä lisääntyy iän mukana lapsuuden ajan (ks. sähköinen tausta-aineisto «Iän mukaiset seerumin kokonais-IgE-viitearvot (S-IgE)»5) ja kertoo taipumuksesta IgE:n tuottoon. Sen mittaamisesta saattaa olla hyötyä erikoistilanteissa, esimerkiksi jos spesifisten IgE-määritysten tulokset ovat positiiviset monen eri allergeenin suhteen.
Näyttöä IgE-ruokaryhmätestien toimivuudesta on niukasti. Nämä testit ovat epäherkempiä kuin spesifiset IgE-vasta-ainemääritykset.

Ruokaepikutaanitesti

Valikoiduissa erikoissairaanhoidon potilasaineistoissa on todettu sekä lupaavia «Kekki OM, Turjanmaa K, Isolauri E. Differences in skin-prick and patch-test reactivity are related to the heterogeneity of atopic eczema in infants. Allergy 1997;52:755-9 »60, «Niggemann B, Reibel S, Wahn U. The atopy patch test (APT)-- a useful tool for the diagnosis of food allergy in children with atopic dermatitis. Allergy 2000;55:281-5 »61, «Roehr CC, Reibel S, Ziegert M ym. Atopy patch tests, together with determination of specific IgE levels, reduce the need for oral food challenges in children with atopic dermatitis. J Allergy Clin Imm»62 että vähemmän lupaavia tuloksia «Saarinen KM, Suomalainen H, Savilahti E. Diagnostic value of skin-prick and patch tests and serum eosinophil cationic protein and cow's milk-specific IgE in infants with cow's milk allergy. Clin Exp A»63, «Vanto T, Juntunen-Backman K, Kalimo K ym. The patch test, skin prick test, and serum milk-specific IgE as diagnostic tools in cow's milk allergy in infants. Allergy 1999;54:837-42 »64. Testiaineita ei ole standardoitu ja tulosten tulkinta vaatii kokemusta «Turjanmaa K, Darsow U, Niggemann B ym. EAACI/GA2LEN position paper: present status of the atopy patch test. Allergy 2006;61:1377-84 »65. Ihopistokokeen ja ruokaepikutaanitestin yhdistämisestä on ilmeisesti vain vähän hyötyä ruoka-allergian diagnostiikassa. Tutkimustulokset ovat erityisesti kotimaisten keskusten tekemien tutkimusten osalta ristiriitaiset, eikä rutiinimaista yhdistämistä suositella «Tutkimustulokset ihopistokokeen ja rupokaepikutaanitestin kombinoimisesta ovat erityisesti kotimaisten keskusten tekemien tutkimusten osalta ristiriitaiset eikä kombinaatiota rutiinisti voida suositella.»B.

Seerumin ruokaspesifiset IgA- ja IgG-vasta-aineet

Ruokaspesifiset IgA- ja IgG-vasta-aineet kertovat altistumisesta kyseiselle ruoka-aineelle, eikä niitä voida käyttää allergiadiagnostiikassa.

Muut laboratoriotutkimukset

Tieteellisissä tutkimuksissa on kehitetty potilasryhmien vertailuun ja immunologisten mekanismien osoittamiseen lukuisia menetelmiä, jotka eivät käytännössä sovellu yksittäisen potilaan ruoka-allergian toteamiseen.
Harvinaisten allergeenien todentamisessa voidaan käyttää harkitusti IgE-vasta-aineiden osoittamista niin sanotun immunospot-tutkimuksen avulla (HYKS:n iho- ja allergiasairaala, allergeenilaboratorio). Tutkimuksilla voidaan osoittaa myös niin sanottuja piiloallergeeneja (esimerkiksi maito maidottomassa, kananmuna munattomassa jäätelössä).

Valvottu altistuskoe ja kotikokeilu

Taudinmäärityksen perusta on ruoka-aineella tehtävä valvottu välttämis-altistuskoe; parhaana menetelmänä pidetään kaksoissokkoaltistusta. Viimeksi mainittua suositellaan käytettäväksi erityisesti silloin, kun tutkitaan viivästyneitä tai vaikeasti tulkittavia reaktioita «Bindslev-Jensen C, Ballmer-Weber BK, Bengtsson U ym. Standardization of food challenges in patients with immediate reactions to foods--position paper from the European Academy of Allergology and Clini»66, «Sampson HA. Food allergy. Part 2: diagnosis and management. J Allergy Clin Immunol 1999;103:981-9 »67, «Niggemann B, Wahn U, Sampson HA. Proposals for standardization of oral food challenge tests in infants and children. Pediatr Allergy Immunol 1994;5:11-3 »68, «Sampson HA. Use of food-challenge tests in children. Lancet 2001;358:1832-3 »69. Sellaista ei siis tarvita suurimmalla osalla potilaista.
Kaksoissokkoaltistus saattaa joskus johtaa väärään negatiiviseen tulokseen. On arvioitu, että vääriä negatiivisia altistuskoetuloksia olisi noin 3 % «Lumeen valinta siten, että se ei erotu altistettavasta aineesta eikä aiheuta oireita, oireiden muutoksen arviointi ja sen määrittäminen, mikä on merkitsevä ja kliinisesti merkitsevä muutos, on vaikeaa.»A. Toisaalta on arvioitu, että 13 % positiivisista kaksoissokkoaltistuksen tuloksista voi olla vääriä positiivisia «Vlieg-Boerstra BJ, van der Heide S, Bijleveld CM ym. Placebo reactions in double-blind, placebo-controlled food challenges in children. Allergy 2007;62:905-12 »70.
Kokeilu tai valvottu altistus tehdään silloin, kun potilas on mahdollisimman oireeton, hänellä ei ole infektiota eikä odotettavissa ole muita tilanteita, jotka pahentavat oireita (esimerkiksi siitepölykausi, altistuminen jo todetuille allergeeneille, lääkityksen muutokset).
Antihistamiinilääkitys keskeytetään viisi vuorokautta ennen aloitusta. Mahdollista astmalääkitystä jatketaan annoksia muuttamatta.
Atooppinen ihottuma tulee hoitaa asianmukaisesti ennen altistuskokeita; ks. Käypä hoito -suositus Atooppinen ekseema «Atooppinen ekseema»5. Paikallishoitoa ja mahdollista eliminaatioruokavaliota jatketaan kuten eliminaatiojakson viimeisen viikon aikana. Tällöin paikallishoidon lopettamisen aiheuttamaa ihottuman mahdollista pahenemista ei tulkita kokeiltavan ruoka-aineen aiheuttamaksi. Paikallishoito kirjataan päiväkirjaan.
Välttämistä ja kokeilua tai valvottua altistusta voidaan käyttää minkä hyvänsä ruoka-allergian varmistamiseen. Oirepäiväkirja auttaa vertailtaessa oireilua välttämisen ja kokeilun tai altistuksen aikana. Sovittujen kotikokeilujen aikana lapsen oireet ja lääkkeet merkitään oirepäiväkirjaan. Jotta oireilun perustasosta saadaan käsitys, kirjaus aloitetaan viimeisellä välttämisviikolla. Sitä voidaan käyttää myös viikon ajan ennen valvottua altistusta ja viikko sen jälkeen.
Ruoka-aineen välttämisen aikana oireet voivat lievittyä jo muutamassa päivässä, ja välttämisjakson pituudeksi riittää 1–2 viikkoa; ks. sähköinen tausta-aineisto «Välttämis-altistuskokeeseen liittyviä julkaistuja suosituksia»6. Joskus harvoin oireet lievittyvät vasta viikkojen kuluessa.
Tulos – ruoka-aineen sopivuus tai sopimattomuus – paljastuu vasta, kun lapsi saa uudelleen kyseistä ruoka-ainetta eivätkä oireet lisäänny tai lisääntyvät. Välttämiseen liittyvä oireiden väheneminen ei riitä ruoka-allergian diagnoosiin. Esimerkiksi erään aineiston maitoallergisiksi epäiltyjen vauvojen joukossa eliminaation "parantamista" vain puolet sai oireita altistuskokeessa «Saarinen KM, Suomalainen H, Savilahti E. Diagnostic value of skin-prick and patch tests and serum eosinophil cationic protein and cow's milk-specific IgE in infants with cow's milk allergy. Clin Exp A»63.
Kotikokeilu tehdään silloin, kun oireet liitetään ravitsemuksen kannalta vähemmän tärkeisiin ruokiin eikä ennakoida vaikeita oireita. Kokeilu aloitetaan pienestä annoksesta, jota suurennetaan perheen ruokailurytmin ja lapsen iän mukaan aterioittain. Annokset ja oireilu kirjataan.
Kotikokeilut antavat yleensä luotettavan käsityksen ruoan merkityksestä oireiden aiheuttajana. Positiiviseen tulokseen tulee suhtautua kriittisemmin.
Ravitsemuksessa keskeisten ruoka-aineiden (Suomessa tavallisimmin maidon ja viljan) osalta allergiadiagnoosi pitää varmistaa valvotulla altistuskokeella «Suomalaisissa julkisen terveydenhuollon yksiköissä altistus maidolle ja vehnälle tehdään yleensä avoimesti. Kaksoissokkoaltistus antaa vanhempien näkökulmasta uskottavamman tuloksen.»C. Valvottu altistuskoe aloitetaan vastaanotolla tai sairaalassa, jossa on valmius anafylaktisen reaktion ensiapuhoitoon (ks. Lääkärin tietokannat, Anafylaksia «Anafylaksia»8). Altistus aloitetaan annoksella, joka esitietojen perusteella ei todennäköisesti aiheuta oireita «Hyvin valikoidussa lapsipotilaiden aineistossa jopa puolet saa oireita 0.4-0.5 gramman annoksesta maitoa tai munaa, neljännes samasta annoksesta vehnää tai pähkinää ja viidennes kalaa. Ihotestin paukamakoko tai spesifin IgE:n määrä (RAST) eivät ennusta luotettavasti tällaisessakaan aineistossa reagointiherkkyyttä.»C. Ihopistokokeen ja spesifisten IgE-vasta-aineiden pitoisuuden perusteella ei voida arvioida luotettavasti sen annoksen suuruutta, johon potilas reagoi «Sampson HA, Ho DG. Relationship between food-specific IgE concentrations and the risk of positive food challenges in children and adolescents. J Allergy Clin Immunol 1997;100:444-51 »57.
Jos anamneesi viittaa nopeasti ilmaantuvaan reaktioon (esimerkiksi nokkosihottumaan, angioödeemaan), altistus tehdään yhden päivän aikana. Annosta lisätään portaittain 15–30 minuutin välein, kunnes päästään normaaliin, iänmukaiseen ateria-annokseen, ellei oireita ilmaannu sitä ennen. Oireeton lapsi voidaan kotiuttaa tunnin kuluttua viimeisestä annoksesta.
Jos epäillään viivästynyttä reaktiota, altistus aloitetaan esitetyllä tavalla valvotusti hoitoyksikössä. Jos ensimmäisenä päivänä ei ilmaannu oireita, ruoka-aineen antamista jatketaan kotona ja oirepäiväkirjaa täytetään viikon ajan.
Altistuksen ja kotikokeilun tulos todetaan kielteiseksi, jos oireita ei ilmaannu seitsemän vuorokauden kuluessa. Mitä pitempi aika kuluu altistuksen aloittamisesta, sitä enemmän erilaiset sekoittavat tekijät haittaavat oireiden tulkintaa.
Jos avoimen valvotun altistuskokeen tulos on epävarma tai oireet ovat vaikeasti tulkittavia (levottomuus, vatsakivut, ilmavaivat, ulosteiden laadun muutokset ym.), suositellaan kaksoissokkoaltistuskoetta; ks. sähköinen tausta-aineisto «Kaksoissokkoaltistus maidolle (Iho- ja allergiasairaalan malli)»7. Lumeena käytettävän ruoka-aineen tulee peittää epäillyn ruoan maku, haju ja konsistenssi niin, ettei se ole erotettavissa tutkittavaa ruoka-ainetta sisältävästä valmisteesta. Ulkopuolisen pitää satunnaistaa ruokien antojärjestys siten, etteivät tutkittava, vanhemmat tai tuloksen arvioija arvaa, milloin kyseessä on tutkittava ruoka-aine tai lumevalmiste. Tulokseltaan negatiivisen kaksoissokkoaltistuskokeen jälkeen tutkittu ruoka-aine otetaan ruokavalioon ja alkuun seurataan vielä oireita sopivuuden varmistamiseksi.
Jos maitoallergia on todettu valvotulla altistuksella ja siihen on löytynyt sopiva hoito, ei erilaisten maitoa korvaavien erityisvalmisteiden sopivuutta ole tarpeen todistaa uusilla valvotuilla altistuksilla.
Uusinta-altistus maidolle voidaan tehdä kotona tai sairaalassa lapsen iän ja aiempien oireiden vaikeusasteen mukaan.
Tilanteissa, joissa erityisruokavaliota on jatkettu tarkoituksettoman pitkän ajan, uusi valvottu altistus voidaan tehdä ruokavalion ohjaamiseksi oikeille urille.

Hoito

Tavallisten ruoka-allergeenien (maidon, munan) välttäminen äidin ruokavaliossa ei yleensä vaikuta imeväisen atooppisen ihottuman vaikeuteen. Lapsen eliminaatiodieetin vaikutuksesta atooppiseen ihottumaan on niukasti näyttöä «Eliminaatiodieetin vaikutuksista lapsen atooppiseen ekseemaan on niukasti kontrolloituihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä. Munan eliminaatio lieventää muna-allergisen lapsen ekseemaa, mutta vaikutus on varsin vähäinen.»C, eikä ole näyttöä siitä, että ihopistokokeen tulos ennustaisi, kenellä ekseema lievittyy eliminaatiodieetin aikana «Tavallisten ruoka-allergeenien (maito, muna) välttäminen äidin ruokavaliossa ei yleensä vaikuta imeväisen atooppisen ihottuman vaikeuteen, eikä ole näyttöä siitä, että ihon pistokokeen tulos ennustaisi, kenellä ekseema välttödieetin aikana lievittyy.»C.
Hoidon tavoitteina ovat oireiden hallinta, lapsen normaalin kasvun ja kehityksen turvaaminen sekä mahdollisimman normaali iänmukainen ruokavalio. Riippumatta oireiden vaikeusasteesta ja siitä, onko lapsi allerginen yhdelle vai usealle perusruoka-aineelle, tärkeintä on huolehtia ravinnon riittävästä saannista.
Välttämisruokavalio perustuu diagnoosiin, ja allergiaa aiheuttaneen ruoka-aineen välttäminen hillitsee oireilua ja allergista tulehdusvastetta ja korjaa suoliston läpäisevyysesteen toiminnan «Jalonen T. Identical intestinal permeability changes in children with different clinical manifestations of cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 1991;88:737-42 »71, «Agata H, Kondo N, Fukutomi O, Shinoda S, Orii T. Effect of elimination diets on food-spesific IgE antibodies and lymphocyte proliferative responses to food antigens in atopic dermatitis patients exhib»72, «Lever R, MacDonald C, Waugh P ym. Randomised controlled trial of advice on an egg exclusion diet in young children with atopic eczema and sensitivity to eggs. Pediatr Allergy Immunol 1998;9:13-9 »73. Käytännössä seurataan kasvua kasvukäyrän avulla, ihottuman ja suolisto-oireiden vähenemistä sekä lapsen yleisen voinnin kohenemista ja ruokavalion iänmukaista kehittymistä. Kasvun normaaliutta tulkitaan tavanomaisten kasvusääntöjen mukaan.
Välttämisruokavalion hyöty on antigeenispesifinen ja se on kestoltaan määräaikainen. Välttämisruokavalion aikana ruokavalioon lisätään ruokia iänmukaisesti eri ruoka-aineryhmistä «Sosiaali- ja terveysministeriö. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11, Helsi»74. Kiinteiden ruokien syöttäminen aloitetaan 4–6 kuukauden iässä. Liha ja vilja tulee ottaa lapsen ruokavalioon noin kuuden kuukauden iässä raudan riittävän saannin turvaamiseksi «Picciano MF. Nutrient composition of human milk. Pediatr Clin North Am 2001;48:53-67 »75. Lapsen ruokavalioon tulee sisältyä 8–10 kuukauden iässä ruoka-aineita kaikista elintarvikeryhmistä eli sopivasti maitoa, kasviksia, lihaa tai kalaa tai molempia, viljaa sekä marjoja tai hedelmiä tai molempia, jotta turvataan energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden riittävä saanti. Kasviöljyä käytetään energialisänä, jos lapsi kasvaa huonosti.
Välttämisen riittävä tarkkuus alkuvaiheen jälkeen on arvioitava yksilöllisesti. Uusinta-altistukset tarjoavat mahdollisuuden arvioida sietokyvyn kehittymistä. Jos lapsen oireet ovat lieviä ja ilmaantuvat vasta isommilla annoksilla tai kyseistä ruoka-ainetta pitempään käytettäessä, tarjotaan kyseistä ruoka-ainetta lapselle toisesta ikävuodesta lähtien oireiden sallimissa rajoissa. Tämä on tärkeää ruokavalion monipuolisuuden ja lapsen makuaistin kehittymisen kannalta «Mennella JA, Griffin CE, Beauchamp GK. Flavor programming during infancy. Pediatrics 2004;113:840-5 »76.
Hitaalla siedätysohjelmalla voidaan mahdollisesti kasvattaa sietokykyä lapsilla, joilla toleranssin spontaanin kehittymisen otollisin ikävaihe on ohi «Suun kautta annetuilla vähitellen suurennettavilla ruoka-annoksilla voitaneen lisätä allergisten potilaiden sietokykyä ruoka-allergeeneille»B.

Muut ravitsemushoidot

Probiootit, prebiootit ja rasvahapot

Probiootit ovat terveen suoliston hyödyllisiä bakteereita, joiden on todettu tasapainottavan suolen limakalvon lisääntynyttä läpäisevyyttä, tehostavan suoliston antigeenispesifistä IgA-vastetta, vaikuttavan immuunireaktioiden välittäjäaineiden tuotantoon ja tulehdusvasteeseen sekä muokkaavan antigeeneja «Isolauri E, Kalliomäki M, Laitinen K ym. Modulation of the maturing gut barrier and microbiota: a novel target in allergic disease. Curr Pharm Des 2008;14:1368-75 »77.
Näitä ominaisuuksia voidaan hyödyntää kuuriluonteisesti 2–4 viikon jaksoina etenkin suolistoa affisoivissa tulehdustilanteissa, kuten ruoka-allergiassa «Probiootit lievittävät atooppisen ihottuman oireita ja vaikuttavat tulehdusvasteeseen potilailla, joilla on ekseema ja ruoka-allergia.»A, tukemaan ruoka-allergian spesifistä välttämishoitoa. Probioottien vaikutukset riippuvat käytetystä kannasta, potilaan iästä, kliinisestä tilasta ja muusta ruokavaliosta seuraavista kannoista on tutkimusnäyttöä allergian yhteydessä: Lactobacillus rhamnosus GG, Bifidobacterium lactis, Lactobacillus reuterii, Lactobacillus paracasei.
Kaikki probioottimikrobit ovat ainutlaatuisia ominaisuuksiltaan, ja jopa saman lajin hyvin samankaltaiset kannat voivat poiketa kliinisiltä vaikutuksiltaan. Edelleen on huomioitava, että ravintoaineilla on yhteisvaikutuksia. Probiootin vaikutus riippuu siten myös muusta ruokavaliosta, esimerkiksi siitä käytetäänkö pilkottua vai tavallista äidinmaidon korviketta. Tiettyjen probioottien käytön yhteydessä on raportoitu esiintyneen yksittäisiä infektiotapauksia. Laktobasillien ja bifidobakteerin käyttö on kuitenkin arvioitu turvalliseksi; ks. linkit Introduction of a Qualified Presumption of Safety (QPS) approach for assessment of selected microorganisms referred to EFSA – Opinion of the Scientific Committee «http://www.efsa.europa.eu/EFSA/efsa_locale-1178620753812_1178667590178.htm»4 ja FDA:n GRAS Notice Inventory «http://www.accessdata.fda.gov/scripts/fcn/fcnNavigation.cfm?rpt=graslisting»5.
Prebiootit ovat ruoansulatuskanavassa pilkkoutumattomia ravinnon ainesosia, jotka lisäävät terveydelle edullisten bakteereiden kuten bifidobakteereiden ja laktobasillien kasvua ja aineenvaihduntaa suolistossa. Prebioottisten frukto-oligosakkaridien käyttöön on liitetty ulosteiden löystymiseen liittyvä nestehukka ja suolistoinfektioiden riski; ks. linkit Introduction of a Qualified Presumption of Safety (QPS) approach for assessment of selected microorganisms referred to EFSA – Opinion of the Scientific Committee «http://www.efsa.europa.eu/EFSA/efsa_locale-1178620753812_1178667590178.htm»4 ja FDA:n GRAS Notice Inventory «http://www.accessdata.fda.gov/scripts/fcn/fcnNavigation.cfm?rpt=graslisting»5. Kasviperäisten prebioottien (frukto-oligosakkaridien ja inuliinin) käyttö sellaisenaan ei ole sallittua «Nermes M, Isolauri E, Ahola AJ, Laitinen K. Äidinmaidonkorvikkeiden tuotevalikoima monipuolistuu- syntyykö valinnanvaikeuksia? Suom Lääkäril 2007;47:4409-16»78, eikä niistä ole tutkimusnäyttöä ruoka-allergian hoidossa.
N-3-sarjan rasvahapoilla on anti-inflammatorisia ominaisuuksia, ja ne saattavat muokata immuunivastetta. Ruoka-allergioiden hoidossa niiden hyöty on arvioitu vähäiseksi «Prescott SL, Calder PC. N-3 polyunsaturated fatty acids and allergic disease. Curr Opin Clin Nutr Metab Care 2004;7:123-9 »79.

Erityiskysymyksiä

1. Ruoka-allergia rintamaitoa saaneella lapsella

Täysimetystä suositellaan jatkettavaksi 4–6 kuukauden ikään asti «Ensisijaisesti rintaruokintaa jatketaan ja tämä onnistuu lähes kaikilla. Rintaruokinnan keskeyttämistä voi erikoislääkäri harkita, jos lapsen oireet vakavia ja oireita aiheutuu lukuisista ruoista tai jos äiti sitä lasta joka tapauksessa korvikemaidolle siirtäessään toivoo.»C. Yleensä ruoka-allergiaa potevan lapsen imettävä äiti voi noudattaa tavanomaista ruokavaliotaan «Imettävän äidin ruokavalion tiukentamiseen tulee suhtautua kriittisesti. Yksittäisiä, ravitsemuksellisesti ei-keskeisiä ruokia voidaan jättää pois, mikäli ne selvästi liittyvät lapsen oireisiin.»C.
Imettävä äiti voi välttää yksittäisiä, ravitsemuksessa vähemmän keskeisiä ruoka-aineita, kun ne selvästi liittyvät lapsen allergiaoireisiin. Tätä laajempi ruokavalion rajoittaminen on harvoin tarpeen. Jos se on aiheellista, tarvitaan sekä lasten allergisiin sairauksiin perehtyneen lääkärin että ravitsemusterapeutin asiantuntemusta.
Osittaista imetystä suositellaan 6–12 kuukauden ikään saakka «Sosiaali- ja terveysministeriö. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11, Helsi»74, «Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H ym. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1997:7»80; ks. Valtion ravitsemusneuvottelukunta «http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/elintarvikkeet/ravitsemus/valtionravitsemusneuvottelukunta.html»6.
Ruokavalion laajentamisesta ja ruoan karkeuttamisesta on huolehdittava iänmukaisesti ja lapsen kasvua on seurattava.

2. Maitoallergia

Ellei rintamaito riitä, annetaan maitoallergiaa potevalle lapselle imeväisten erityisvalmisteita ainakin yhden vuoden ikään asti, sillä ne vastaavat ravintosisällöltään äidinmaidonkorvikkeita. Erityisvalmisteen käyttöä voidaan jatkaa toisen ikävuoden ajan, jos ruokavalion laajentaminen on epäonnistunut tai syömisongelmat rajoittavat ravintoaineiden riittävää saantia. Puutteelliselle ravinnonsaannille altistuvat maidolle allergisista lapsista erityisesti kasvisruokavaliolla tai laajalla välttämisruokavaliolla olevat.
Erityisvalmisteiden antigeenimäärä ja käyttöaiheet vaihtelevat. Kliinisissä tutkimuksissa on täytynyt osoittaa, että vähintään 90 % lehmänmaidolle allergisista lapsista sietää näitä valmisteita. Paitsi "puhtausasteeltaan" erityisvalmisteet vaihtelevat myös hinnaltaan. Kustannuksia voidaan säästää monella tapaa: erityisvalmisteiden käyttö rajoitetaan todetun maitoallergian hoitoon, valmisteen käytön sopivuus varmistetaan viipymättä, iänmukaisten kiinteiden ruokien aloittamista ei siirretä, jolloin erityisvalmisteen käytön tarve ei pitkity ja erityiskorviketta annetaan iänmukaisesti; ks. sähköinen tausta-aineisto «Suuntaa antavia erityisvalmisteen määriä eri-ikäisille lapsille»8.
Imeväisten pitkälle pilkottujen erityisvalmisteiden käyttöön ei ole liitetty ongelmia. Soijaproteiinipohjaisten erityisvalmisteiden antamiseen alle kuuden kuukauden ikäisille suhtaudutaan varauksin niiden sisältämien fytaatin, alumiinin ja fytoestrogeenin vuoksi «ESPGHAN Committee on Nutrition, Agostoni C, Axelsson I ym. Soy protein infant formulae and follow-on formulae: a commentary by the ESPGHAN Committee on Nutrition. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2006;42:»81, «Zung A, Glaser T, Kerem Z ym. Breast development in the first 2 years of life: an association with soy-based infant formulas. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2008;46:191-5 »82, «Tan KA, Walker M, Morris K ym. Infant feeding with soy formula milk: effects on puberty progression, reproductive function and testicular cell numbers in marmoset monkeys in adulthood. Hum Reprod 2006»83.
Erityisvalmisteista valitaan lapselle yksilöllisesti todennäköisimmin sopiva, ks. taulukko «Erityiskorvikkeen valinta maitoallergiselle vauvalle (*).»1 ja kuva «Maitoallergiaepäilyn selvittely»3
. Maitoallergian hoidossa käytetään ensisijaisesti pitkälle pilkottuja erityisvalmisteita; ks. sähköinen tausta-aineisto «Erityisvalmisteet lehmänmaitoallergisille lapsille 12/2008»9. Yli kuuden kuukauden ikäiselle lapsella voidaan vaihtoehtoisesti antaa soijapohjaista korviketta. Allergiaoireiden todennäköisyys on pilkottuja erityisvalmisteita käytettäessä pienempi kuin pilkkomattomia (esimerkiksi soijaproteiinipohjaisia) käytettäessä «Klemola T, Vanto T, Juntunen-Backman K ym. Allergy to soy formula and to extensively hydrolyzed whey formula in infants with cow's milk allergy: a prospective, randomized study with a follow-up to the»59. Ei ole mielekästä vaihtaa sopivaa korviketta kesken hoidon.

Taulukko 1. Erityiskorvikkeen valinta maitoallergiselle vauvalle (*).
	Hera- tai kaseiinihydrolysaatti	Soijakorvike	Aminohappopohjainen korvike
¹Pharmaca Fennica 2009, hinnat ilman alennusta. (*) Valitun erityiskorvikkeen käyttöä jatketaan puolentoista vuoden ikään saakka. Erityiskorviketta ei tänä aikana ole mielekästä vaihtaa.
Käyttöaihe	Iästä riippumatta	Yli 6 kk:n ikäiselle	Hydrolysaattikorvikkeen sopimattomuus
Vasta-aihe	Hydrolysaatin sopimattomuus	Soijan sopimattomuus
Hinta (€/l)¹	6.7–8.5	3.4–4.8	9.8–33.8

Pieni osa maidolle allergisista ei siedä pitkälle pilkottuja imeväisen erityisvalmisteita. Heille suositellaan aminohappopohjaisia erityisvalmisteita.
Muiden ruoka-aineiden kuin maidon ja maitotuotteiden välttäminen ei edistä maitoallergian hoitoa, vaan ruokavaliota tulee laajentaa aloittaen yhden uuden ruoka-aineen käyttö viikossa. Lehmänmaidolle allergisten imeväisten hoitoon ei käytetä ristiallergioiden vuoksi muiden eläinten maitoa. Yli vuoden ikäisille maitoallergiaa poteville lapsille voidaan antaa maitovalmisteiden sijaan soijasta, kaurasta tai riisistä valmistettuja juomia sekä jogurtin, kerman ja jäätelön kaltaisia valmisteita, jos nämä proteiinilähteet sopivat lapselle. Näissä tapauksissa on keskeistä antaa vanhemmille selkeät ohjeet energian, proteiinien, vitamiinien ja kivennäisaineiden riittävän saannin varmistamiseksi. Esimerkki potilasohjeesta on sähköisessä tausta-aineistossa «Maitoallergisen alle 2-vuotiaan lapsen ruokavalio»10.
Lapselle annetaan D-vitamiinia ja kalsiumia taulukkojen «D-vitamiinivalmisteen annostelu lapsille.»2 ja «Kalsiumvalmisteen* annostelu erityiskorviketta käyttävälle alle kaksivuotiaalle lapselle.»3 mukaisesti. D-vitamiinin annostelu on kaikille lapsille sama, riippumatta siitä saako lapsi äidinmaitoa, äidinmaidonkorviketta, lasten erityisvalmistetta, vitaminoitua lastenvelliä/puuroa tai muuta D-vitaminoitua maitoa. Poikkeuksena ovat ainoastaan erittäin runsaasti vitaminoidut tuotteet kuten maitovalmisteet, joissa on D-vitamiinia 2 µg /100 ml tai enemmän. Tällaisia valmisteita käyttävien lasten D-vitamiinilisän tarve arvioidaan yksilöllisesti. Niiden säännöllinen erittäin runsas käyttö saattaa johtaa liian runsaaseen D-vitamiinin saantiin. (Katso THL:n, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen uusi suositus D-vitamiinivalmisteiden käytöstä lapsilla «http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=23892»7.) Ks. myös sähköinen tausta-aineisto «Suositus kalsiumin saannista»11.
Yli kaksivuotiaalle annetaan kalsiumvalmistetta 500 mg/vrk, ellei käytössä ole maitoa tai kalsiumilla täydennettyä maidon tyyppistä valmistetta.
Monivitamiini-kivennäisainevalmiste on tarpeen lapsille, joiden ruokavalio on suppea, esimerkiksi täysjyväviljan, kasvisten, marjojen tai hedelmien käyttö on vähäistä. Ravitsemusterapeutti arvioi tarvittaessa lapsen ruokavalion monipuolisuuden.

Taulukko 2. D-vitamiinivalmisteen annostelu lapsille.
Ikä	D-vitamiiniannos
Alle 2-vuotiaat	10 µg (400 IU)
2–18-vuotiaat	7,5 µg (300 IU)

Taulukko 3. Kalsiumvalmisteen* annostelu erityiskorviketta käyttävälle alle kaksivuotiaalle lapselle.
Ikä	Annos erityiskorvikkeen käyttömäärän mukaan (dl/vrk)
*Kalsiumvalmisteena suositellaan käytettäväksi kalsiumkarbonaattia (CaCO3).
	Alle 5	Yli 5
Alle yksivuotiaat	250 mg/vrk	Ei täydennystä
1–2-vuotiaat	500 mg/vrk	250 mg/vrk

3. Vehnä-ohra-ruisallergia

Tavallisimmat Suomessa oireita aiheuttavat viljat ovat vehnä, ohra ja ruis sekä harvemmin kaura. Näistä suomalainen 1–2-vuotias lapsi saa 20 % energiastaan; ks. sähköinen tausta-aineisto «Vilja-allergisen lapsen ruokavalio»12.
Kokeilemalla etsitään sopivat korvaavat ruoka-aineet: kaura, riisi, maissi, hirssi tai tattari; sähköinen tausta-aineisto «Vilja-allergisen lapsen ruokavalio»13.

4. Kananmuna-allergia

Kananmuna on tavallisin ruoka-allergeeni. Lapsen oireiltua kananmunan syönnin jälkeen kananmuna voidaan jättää pois ruokavaliosta 1–2 viikon ajaksi ilman edeltäviä testauksia. Hyöty on varmistettava kokeilemalla 1–2 viikon kuluttua tulevatko oireet takaisin; ks. sähköinen tausta-aineisto «Kananmuna-allergisen ruokavalio»14. Broilerin lihan välttäminen ei kananmuna-allergiassa yleensä ole tarpeen.
MPR-rokotus voidaan antaa kananmuna-allergikolle «James JM, Zeiger RS, Lester MR ym. Safe administration of influenza vaccine to patients with egg allergy. J Pediatr 1998;133:624-8 »84, «Aickin R, Hill D, Kemp A. Measles immunisation in children with allergy to egg. BMJ 1994;309:223-5 »85.
Influenssarokotusta ei tule antaa henkilölle, joka on saanut kananmunasta yleistyneen allergisen reaktion «Zeiger RS. Current issues with influenza vaccination in egg allergy. J Allergy Clin Immunol 2002;110:834-40 »86.

5. Siitepölyallergiaan liittyvät ruoka-allergiat

Siitepölylle herkistymiseen liittyvä ruoka-allergia johtuu ristiin reagoivista vasta-aineista, jotka tunnistavat sekä siitepölyn että tuoreiden kasvisten ja hedelmien valkuaisaineita (ristiallergia).
Tavallisin oire on huulissa, suun limakalvoissa ja nielussa tuntuva kutina ja kirvely sekä korvien kutina. Taudista käytetty englanninkielinen nimitys oral allergy syndrome ei ole suositeltava, koska osalla potilaista todetaan iho-oireita tai vaikeampia, jopa anafylaksiaan johtavia oireita.
Tämän ruoka-allergian esiintyvyys lisääntyy lapsilla kahdesta ikävuodesta ylöspäin «Ostblom E, Lilja G, Pershagen G ym. Phenotypes of food hypersensitivity and development of allergic diseases during the first 8 years of life. Clin Exp Allergy 2008;38:1325-32 »7.
Suomessa merkittävin ristiallergia on koivulle herkistymiseen liittyvä allergia hedelmille (omenalle), juureksille (porkkanalle), palkokasveille ja pähkinöille «Hannuksela M, Lahti A. Peroral challenge tests with food additives in urticaria and atopic dermatitis. Int J Dermatol 1986;25:178-80 »87. Diagnostiikassa ihopistokokeet ("kasvis-maustesarja") ovat epäluotettavia, koska ne osoittavat yleensä vain vasta-aineiden sitoutumisen eivätkä kliinistä allergiaa. Esimerkiksi tanskalaisessa aikuisilla tehdyssä tutkimuksessa vain kolmasosa ihopistokokeissa reagoineista potilaista sai pääosin lieviä, suuonteloon rajoittuvia oireita «Osterballe M, Hansen TK, Mortz CG ym. The clinical relevance of sensitization to pollen-related fruits and vegetables in unselected pollen-sensitized adults. Allergy 2005;60:218-25 »88. Diagnostiikkaan riittävät lievissä tapauksissa osoitus siitepölylle herkistymisestä ja potilaan oma havainto oireista kasviksia tai hedelmiä syödessä.
Siitepölyallergiaan liittyvien ruoka-allergioiden vakavammat muodot voivat olla yhteydessä herkistymiseen lipidienkuljetusproteiineille (LTP), joiden allergeeniset ominaisuudet eivät häviä kypsennettäessä «Salcedo G, Sanchez-Monge R, Diaz-Perales A ym. Plant non-specific lipid transfer proteins as food and pollen allergens. Clin Exp Allergy 2004;34:1336-41 »89.
Lipidienkuljetusproteiineille herkistyminen vaihtelee huomattavasti eri osissa Eurooppaa, eikä sitä ole tutkittu Suomessa. Maissa, joissa koivulle herkistyminen on yleistä, suurin osa hasselpähkinään reagoivista potilaista saa lieviä oireita. Potilailla, joilla todetaan herkistyminen LTP-ryhmän allergeenille, oireet ovat voimakkaammat «Flinterman AE, Akkerdaas JH, Knulst AC ym. Hazelnut allergy: from pollen-associated mild allergy to severe anaphylactic reactions. Curr Opin Allergy Clin Immunol 2008;8:261-5 »90.
Varsinkin ruusukasvien ryhmän (esimerkiksi persikan tai kirsikan) LTP-allergeeneille herkistyneillä pääasiallinen oire voi olla atooppinen ihottuma.
Koska suurin osa potilaista saa oireita vain tuoreista hedelmistä tai kypsentämättömistä kasviksista, allergeenien rajoitus kypsennetyissä ruoissa ei ole tarpeen.

Lääkehoito

Jos lapsi on vahingossa nauttinut ruoka-ainetta, jolle hän on allerginen, lievien allergiaoireiden (kutinan tai nokkosihottuman) hoitoon riittää antihistamiinilääkitys suun kautta. Jos ilmaantuu vaikeita oireita (yleistynyt urtikaria, hengitysvaikeuksia, hypotensiota tms.) tai kyseinen ruoka-aine on aiheuttanut niitä lapselle aiemmin, annetaan ensiapuhoitona adrenaliinia lihakseen ja lapsi toimitetaan heti lääkärin hoitoon.
Atooppisen ihottuman paikallishoidosta huolehditaan perusvoiteilla, kortisonivoiteilla ja erikoislääkärin arvion mukaan tarvittaessa kalsineuriinin estäjillä (pimekrolimuusilla tai takrolimuusilla). Ks. Käypä hoito -suositus Atooppinen ekseema «Atooppinen ekseema»5.

Uusinta-altistukset ja ennuste

Ruoka-allergian ennuste on hyvä (ks. myös kappale Epidemiologia).
Neuvolassa on arvioitava välttämisruokavalion jatkamisen tarpeellisuutta ja varmistettava, että uusinta-altistuksista on sovittu ohjeen mukaisesti.
Imeväisiässä oireita aiheuttanutta ruoka-ainetta on syytä kokeilla uudelleen 6 kk–1 vuoden välein, koska valtaosalla oireilu lievittyy tai häviää 3–4 vuoden ikään mennessä. Sen jälkeen uusintakokeilut voidaan tehdä 1–2 vuoden välein.
Kotona tehtävä kokeilu aloitetaan pienemmällä annoksella kuin millä oireita ilmaantui aiemmassa diagnostisessa altistuksessa. Tämän jälkeen annosta suurennetaan asteittain yksilöllisesti. Ruoka-aineen sopivuus tarkistetaan uudelleen valvotulla altistuskokeella, jos edellisellä kerralla ilmaantui vaikeita oireita (yleistynyt nokkosihottuma, turvotusreaktiot, hengitysvaikeudet ym.).
Kotimaisten seuranta-aineistojen mukaan maitoallergiasta toipuu 44–45 % potilaista 18–24 kuukauden ikään mennessä, 77–81 % 4–5 vuoden ikään mennessä ja 93 % kymmeneen ikävuoteen mennessä «Saarinen KM, Pelkonen AS, Mäkelä MJ ym. Clinical course and prognosis of cow's milk allergy are dependent on milk-specific IgE status. J Allergy Clin Immunol 2005;116:869-75 »91, «Vanto T, Helppilä S, Juntunen-Backman K ym. Prediction of the development of tolerance to milk in children with cow's milk hypersensitivity. J Pediatr 2004;144:218-22 »92, «Tikkanen S, Kokkonen J, Juntti H ym. Status of children with cow's milk allergy in infancy by 10 years of age. Acta Paediatr 2000;89:1174-80 »93. Paras ennuste on lapsilla, joiden allergia ei ole IgE-välitteistä. Heistä 64–66 % sieti maitoa em. aineistoissa jo 1½–2 vuoden iässä. Toleranssin kehittyminen on sitä hitaampaa, mitä suurempi on iho pistokoepaukama imeväisenä ja mitä suurempi maidolle spesifisen IgE:n pitoisuus on 18 kuukauden ikään mennessä «Maidolle spesifin IgE:n taso ja ihon pistokoetulos maidolle imeväisiässä ennustavat maitoallergian pysyvyyttä.»A.

Diagnostiikan, hoidon ja seurannan porrastus

Porrastuskäytännöt sovitaan alueellisesti sen mukaan, miten tietoa ja taitoa on eri tasoilla saatavilla.
Erityisosaamista tarvitaan seuraavissa tilanteissa: lapsella on laaja-alainen tai vaikeahoitoinen ihottuma, lapsen oireet pahenevat jatkuvasti (toistuvat yhteydenotot ja lapsen oireilu vaikeutuu tai laajenee vähitellen), lapsen ruokavalio kapenee omaehtoisesti, lapsen kasvu häiriintyy, tai epäillään ruoka-aineen aiheuttamaa allergista yleisreaktiota; ks. Lääkärin käsikirja, Lapsen normaali ja poikkeava kasvu «Lapsen normaali ja poikkeava kasvu»9.
Maitoallergiaa epäiltäessä eliminaatioruokavalio erityisvalmisteineen voidaan aloittaa perusterveydenhuollossa, jos toteutuksesta on selkeät alueelliset ohjeet eikä vauvan pääsy ruoka-allergiaan perehtyneeseen yksikköön diagnoosin varmistusta varten viivästy tarpeettomasti.
Maitoallergiaa epäiltäessä voidaan imettävän äidin ruokavaliota rajoittaa perusterveydenhuollossa lyhytaikaisesti (kahden viikon ajaksi) diagnoosin varmistamiseksi. Maitoallergian hoitona äidin ruokavalion rajoittaminen on harvoin tarpeen, ja sen seuranta vaatii erityisosaamista.
Ihopistokokeiden ja IgE-määritysten tulkintaan tarvitaan erityisosaamista.
Ravitsemusterapeutille tulee lähettää kaikki lapset, joille aloitetaan monia ravitsemuksessa keskeisiä ruoka-aineita koskeva pitkäkestoinen välttämisruokavalio (maito, viljat). Pelkän maitoallergian takia ravitsemusterapeutin konsultaatio on tarpeen, jos ruokavalion toteutuksessa tai lapsen kasvussa ilmenee ongelmia. Hoitoyksikössä, jossa tutkitaan ja hoidetaan keskeisille ruoka-aineille allergisia lapsia, tulee olla käytettävissä ravitsemusterapeutti. Tavoitteena on, että ohjaus järjestyy kuukauden kuluessa välttämisruokavalion aloittamisesta. Jokaiselle perheelle tulee antaa suullista ja kirjallista neuvontaa sovitun ruokavalion toteuttamisesta, ja tähän tarkoitetun kirjallisen aineiston tulee olla ajantasaista.
Kaikki ruoka-allergiaa potevat lapset kuuluvat normaaliin neuvolaseurantaan, ja heidän tulee saada normaalit rokotukset.
Perusterveydenhuollon seurantaan soveltuvat ne potilaat, jotka kasvavat ja kehittyvät hyvin, joiden oireilu on hallinnassa ja joiden ruokavalio on iänmukainen ja laajenee hyvin. Perusterveydenhuoltoon kuuluvat myös lapset, joiden ruokavaliosta on poistettu yksittäisiä ruoka-aineita (ravitsemuksessa vähemmän keskeisiä), ja kouluikäiset, joiden ruokavalio on monipuolinen ja iänmukainen.
Terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat välttämisruokavalioiden tarpeen ennen koulun aloittamista. Tavoitteena on, että jokaista vältettävää ruoka-ainetta kokeillaan vuosittain.
Ryhmän ehdotus keskeisiksi seurattaviksi kriteereiksi (näitä ja näiden muutoksia seuraamalla voitaisiin arvioida hoidon laatua yksilö- ja organisaatiotasolla):
- Oirepäiväkirjaa käytetään valvotun altistuksen ja kotikokeilujen yhteydessä (tavoite 100 %).
- Maito- ja vehnä-ohra-ruisallergia todetaan välttämis-altistuskokeilulla (valvotut altistukset maidolle ja vehnälle, tavoite 90 %).
- Maito- ja vehnä-ohra-ruisallergiaa potevat lapset pääsevät ravitsemusterapeutin vastaanotolle kuukauden kuluessa diagnoosista (tavoite 100 %).
- Jokaisen maito- tai vehnä-ohra-ruisallergiaa potevan lapsen kasvua seurataan kasvukäyrän avulla hoitovastuussa olevassa yksikössä (tavoite 100 %, ajan tasalla oleva käyrä).
- Lapsi ohjataan ravitsemusterapeutin vastaanotolle ja ohjaukseen aina silloin, kun ruoka-allergian oireet uhkaavat normaalia kasvua, ja lastenlääkärille, jos reaktiot ovat vaarallisia.
- Varhaiset astmaoireet tunnistetaan ja astmatutkimukset käynnistetään.
- Alle 10 % maidolle allergisista lapsista käyttää aminohappopohjaista valmistetta.
- Ennen kouluunmenoa arvioidaan neuvolakäynnillä välttämisruokavalion tarve ja tehdään tarvittavat valvotut altistukset ja kotikokeilut oirepäiväkirjaa käyttäen.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä

~~Ruoka-allergia (lapset) -suosituksen historiatiedot «Ruoka-allergia (lapset), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»15~~

Puheenjohtaja:

Timo Vanto, dosentti, lastenallergologian erikoislääkäri; TYKS:n lastenklinikka

Sihteeri:

Tuomas Jartti, dosentti, lastenallergologian erikoislääkäri; TYKS:n lastenklinikka

Jäsenet:

Erika Isolauri, professori; TYKS:n lastenklinikka

Minna Kaila, dosentti; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/Finohta, Tampere ja TAYS:n lastenklinikka

Krista Korhonen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri; Härkätien terveyskeskus

Jorma Komulainen, LL (väit.), ylilääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki (Käypä hoito -toimittaja)

Mika Mäkelä, dosentti, vastaava ylilääkäri; HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Soili Mäkinen-Kiljunen, dosentti, kemisti; HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Sanna Poikonen, LT, osastonylilääkäri; Keski-Suomen keskussairaala, ihotautien klinikka

Erkki Savilahti, professori; HYKS:n lasten ja nuorten sairaala

Ursula Schwab, FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti; Kuopion yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos, kliinisen ravitsemustieteen yksikkö ja KYS, Kliinisen ravitsemuksen yksikkö

Helena Voutilainen, THM, laillistettu ravitsemusterapeutti; HYKS:n iho- ja allergiasairaala, Raviolin kliinisen ravitsemusterapian yksikkö

Sidonnaisuudet

Erika Isolauri: Ei sidonnaisuuksia.

Tuomas Jartti: Ei sidonnaisuuksia.

Minna Kaila: Ei sidonnaisuuksia.

Jorma Komulainen: Ks. www.kaypahoito.fi / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Krista Korhonen: Ei sidonnaisuuksia.

Mika Mäkelä: Ei sidonnaisuuksia.

Sanna Poikonen: Ei sidonnaisuuksia.

Erkki Savilahti: Toiminut tutkimusjohtajana Valio Oyj:n rahoittamissa probioottitutkimuksissa vuosina 2000–2007.

Ursula Schwab: Osallistunut ulkomaiseen kongressiin kliinisiä ravintovalmisteita valmistavan yrityksen kustantamana (Nestle).

Timo Vanto: Ei sidonnaisuuksia.

Helena Voutilainen: Ei sidonnaisuuksia.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Käypä hoito -suositukset tehdään näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) periaatteilla. Lue lisää artikkelista nix01853

Kirjallisuutta

Kajosaari M. Food allergy in Finnish children aged 1 to 6 years. Acta Paediatr Scand 1982;71:815-9 «PMID: 7180451»PubMed
Bock SA. Prospective appraisal of complaints of adverse reactions to foods in children during the first 3 years of life. Pediatrics 1987;79:683-8 «PMID: 3575022»PubMed
Høst A, Halken S. A prospective study of cow milk allergy in Danish infants during the first 3 years of life. Clinical course in relation to clinical and immunological type of hypersensitivity reaction. Allergy 1990;45:587-96 «PMID: 2288394»PubMed
Saarinen KM, Juntunen-Backman K, Järvenpää AL ym. Supplementary feeding in maternity hospitals and the risk of cow's milk allergy: A prospective study of 6209 infants. J Allergy Clin Immunol 1999;104:457-61 «PMID: 10452771»PubMed
Venter C, Pereira B, Voigt K ym. Prevalence and cumulative incidence of food hypersensitivity in the first 3 years of life. Allergy 2008;63:354-9 «PMID: 18053008»PubMed
Zuidmeer L, Goldhahn K, Rona RJ ym. The prevalence of plant food allergies: a systematic review. J Allergy Clin Immunol 2008;121:1210-1218.e4 «PMID: 18378288»PubMed
Ostblom E, Lilja G, Pershagen G ym. Phenotypes of food hypersensitivity and development of allergic diseases during the first 8 years of life. Clin Exp Allergy 2008;38:1325-32 «PMID: 18477012»PubMed
Wood RA. The natural history of food allergy. Pediatrics 2003;111:1631-7 «PMID: 12777603»PubMed
Isolauri E, Huurre A, Salminen S ym. The allergy epidemic extends beyond the past few decades. Clin Exp Allergy 2004;34:1007-10 «PMID: 15248842»PubMed
Nakagomi T, Itaya H, Tominaga T ym. Is atopy increasing? Lancet 1994;343:121-2 «PMID: 7903758»PubMed
Nakagawa T, Nakagomi T, Hisamatsu S ym. Increased prevalence of elevated serum IgE and IgG4 antibodies in students over a decade. J Allergy Clin Immunol 1996;97:1165-6 «PMID: 8626995»PubMed
Juntunen-Backman K, Mäkinen-Kiljunen S, Granlund H, Haahtela T. Anafylaksiarekisteri. Suom Lääkäril 1999;54:4401-3
Mäkinen-Kiljunen S, Andersén H, Mäkelä M, Haahtela T. Anafylaksiailmoitukset vuosina 2000-2004. Suom Lääkäril 2005;40:4007-13
Johansson SG, Hourihane JO, Bousquet J ym. A revised nomenclature for allergy. An EAACI position statement from the EAACI nomenclature task force. Allergy 2001;56:813-24 «PMID: 11551246»PubMed
Isolauri E, Turjanmaa K. Combined skin prick and patch testing enhances identification of food allergy in infants with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 1996;97:9-15 «PMID: 8568142»PubMed
Isolauri E, Suomalainen H, Kaila M ym. Local immune response in patients with cow milk allergy: follow-up of patients retaining allergy or becoming tolerant. J Pediatr 1992;120:9-15 «PMID: 1370536»PubMed
Osborn DA, Sinn JK. Prebiotics in infants for prevention of allergic disease and food hypersensitivity. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD006474 «PMID: 17943911»PubMed
García Ortiz JC, Cosmes Martín P, Lopez-Asunolo A. Melon sensitivity shares allergens with Plantago and grass pollens. Allergy 1995;50:269-73 «PMID: 7545882»PubMed
Mäkinen-Kiljunen S. Banana allergy in patients with immediate-type hypersensitivity to natural rubber latex: characterization of cross-reacting antibodies and allergens. J Allergy Clin Immunol 1994;93:990-6 «PMID: 8006321»PubMed
Kull I, Hallner E, Lilja G ym. Peanut oil in vitamin A and D preparations: reactions to skin test and manifestation of symptoms. Pediatr Allergy Immunol 1999;10:21-6 «PMID: 10410913»PubMed
Hourihane JO, Bedwani SJ, Dean TP ym. Randomised, double blind, crossover challenge study of allergenicity of peanut oils in subjects allergic to peanuts. BMJ 1997;314:1084-8 «PMID: 9133891»PubMed
Eigenmann PA. Anaphylactic reactions to raw eggs after negative challenges with cooked eggs. J Allergy Clin Immunol 2000;105:587-8 «PMID: 10719312»PubMed
Altschul AS, Scherrer DL, Muñoz-Furlong A ym. Manufacturing and labeling issues for commercial products: relevance to food allergy. J Allergy Clin Immunol 2001;108:468 «PMID: 11544472»PubMed
Saarinen KM, Savilahti E. Infant feeding patterns affect the subsequent immunological features in cow's milk allergy. Clin Exp Allergy 2000;30:400-6 «PMID: 10691899»PubMed
Sicherer SH, Sampson HA. Food hypersensitivity and atopic dermatitis: pathophysiology, epidemiology, diagnosis, and management. J Allergy Clin Immunol 1999;104:S114-22 «PMID: 10482862»PubMed
Illi S, von Mutius E, Lau S ym. The natural course of atopic dermatitis from birth to age 7 years and the association with asthma. J Allergy Clin Immunol 2004;113:925-31 «PMID: 15131576»PubMed
Asher MI, Montefort S, Björkstén B ym. Worldwide time trends in the prevalence of symptoms of asthma, allergic rhinoconjunctivitis, and eczema in childhood: ISAAC Phases One and Three repeat multicountry cross-sectional surveys. Lancet 2006;368:733-43 «PMID: 16935684»PubMed
Akdis CA, Akdis M, Bieber T ym. Diagnosis and treatment of atopic dermatitis in children and adults: European Academy of Allergology and Clinical Immunology/American Academy of Allergy, Asthma and Immunology/PRACTALL Consensus Report. Allergy 2006;61:969-87 «PMID: 16867052»PubMed
Sampson HA. Food allergy. Part 1: immunopathogenesis and clinical disorders. J Allergy Clin Immunol 1999;103:717-28 «PMID: 10329801»PubMed
Vaarala O, Saukkonen T, Savilahti E ym. Development of immune response to cow's milk proteins in infants receiving cow's milk or hydrolyzed formula. J Allergy Clin Immunol 1995;96:917-23 «PMID: 8543750»PubMed
Björkstén B. The intrauterine and postnatal environments. J Allergy Clin Immunol 1999;104:1119-27 «PMID: 10588990»PubMed
Isolauri E, Sütas Y, Kankaanpää P ym. Probiotics: effects on immunity. Am J Clin Nutr 2001;73:444S-450S «PMID: 11157355»PubMed
Kay AB. Allergy and allergic diseases. First of two parts. N Engl J Med 2001;344:30-7 «PMID: 11136958»PubMed
Kalliomäki M, Salminen S, Arvilommi H ym. Probiotics in primary prevention of atopic disease: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2001;357:1076-9 «PMID: 11297958»PubMed
Iacono G, Cavataio F, Montalto G ym. Intolerance of cow's milk and chronic constipation in children. N Engl J Med 1998;339:1100-4 «PMID: 9770556»PubMed
Daher S, Tahan S, Solé D ym. Cow's milk protein intolerance and chronic constipation in children. Pediatr Allergy Immunol 2001;12:339-42 «PMID: 11846872»PubMed
Kokkonen J, Tikkanen S, Savilahti E. Residual intestinal disease after milk allergy in infancy. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2001;32:156-61 «PMID: 11321385»PubMed
Kokkonen J, Haapalahti M, Laurila K ym. Cow's milk protein-sensitive enteropathy at school age. J Pediatr 2001;139:797-803 «PMID: 11743504»PubMed
Kokkonen J, Tikkanen S, Karttunen TJ ym. A similar high level of immunoglobulin A and immunoglobulin G class milk antibodies and increment of local lymphoid tissue on the duodenal mucosa in subjects with cow's milk allergy and recurrent abdominal pains. Pediatr Allergy Immunol 2002;13:129-36 «PMID: 12000486»PubMed
Sporik R, Hill DJ, Hosking CS. Specificity of allergen skin testing in predicting positive open food challenges to milk, egg and peanut in children. Clin Exp Allergy 2000;30:1540-6 «PMID: 11069561»PubMed
Hill DJ, Heine RG, Hosking CS. The diagnostic value of skin prick testing in children with food allergy. Pediatr Allergy Immunol 2004;15:435-41 «PMID: 15482519»PubMed
Sampson HA, Albergo R. Comparison of results of skin tests, RAST, and double-blind, placebo-controlled food challenges in children with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 1984;74:26-33 «PMID: 6547461»PubMed
Wensing M, Akkerdaas JH, van Leeuwen WA ym. IgE to Bet v 1 and profilin: cross-reactivity patterns and clinical relevance. J Allergy Clin Immunol 2002;110:435-42 «PMID: 12209091»PubMed
Dreborg S, Einarsson R. The major allergen content of allergenic preparations reflect their biological activity. Allergy 1992;47:418-23 «PMID: 1456414»PubMed
Eigenmann PA, Sampson HA. Interpreting skin prick tests in the evaluation of food allergy in children. Pediatr Allergy Immunol 1998;9:186-91 «PMID: 9920216»PubMed
Bock SA, Atkins FM. Patterns of food hypersensitivity during sixteen years of double-blind, placebo-controlled food challenges. J Pediatr 1990;117:561-7 «PMID: 2213379»PubMed
Sampson HA. Comparative study of commercial food antigen extracts for the diagnosis of food hypersensitivity. J Allergy Clin Immunol 1988;82:718-26 «PMID: 2461401»PubMed
Niinimäki A, Hannuksela M, Mäkinen-Kiljunen S. Skin prick tests and in vitro immunoassays with native spices and spice extracts. Ann Allergy Asthma Immunol 1995;75:280-6 «PMID: 7552932»PubMed
Norgaard A, Skov PS, Bindslev-Jensen C. Egg and milk allergy in adults: comparison between fresh foods and commercial allergen extracts in skin prick test and histamine release from basophils. Clin Exp Allergy 1992;22:940-7 «PMID: 1281442»PubMed
Ortolani C, Ispano M, Pastorello EA ym. Comparison of results of skin prick tests (with fresh foods and commercial food extracts) and RAST in 100 patients with oral allergy syndrome. J Allergy Clin Immunol 1989;83:683-90 «PMID: 2926087»PubMed
Rancé F, Juchet A, Brémont F ym. Correlations between skin prick tests using commercial extracts and fresh foods, specific IgE, and food challenges. Allergy 1997;52:1031-5 «PMID: 9360758»PubMed
Chatchatee P, Järvinen KM, Bardina L ym. Identification of IgE and IgG binding epitopes on beta- and kappa-casein in cow's milk allergic patients. Clin Exp Allergy 2001;31:1256-62 «PMID: 11529896»PubMed
Palosuo K, Varjonen E, Kekki OM ym. Wheat omega-5 gliadin is a major allergen in children with immediate allergy to ingested wheat. J Allergy Clin Immunol 2001;108:634-8 «PMID: 11590393»PubMed
Varjonen E, Vainio E, Kalimo K. Antigliadin IgE--indicator of wheat allergy in atopic dermatitis. Allergy 2000;55:386-91 «PMID: 10782525»PubMed
Verstege A, Mehl A, Rolinck-Werninghaus C ym. The predictive value of the skin prick test weal size for the outcome of oral food challenges. Clin Exp Allergy 2005;35:1220-6 «PMID: 16164451»PubMed
Knight AK, Shreffler WG, Sampson HA ym. Skin prick test to egg white provides additional diagnostic utility to serum egg white-specific IgE antibody concentration in children. J Allergy Clin Immunol 2006;117:842-7 «PMID: 16630943»PubMed
Sampson HA, Ho DG. Relationship between food-specific IgE concentrations and the risk of positive food challenges in children and adolescents. J Allergy Clin Immunol 1997;100:444-51 «PMID: 9338535»PubMed
Sampson HA. Utility of food-specific IgE concentrations in predicting symptomatic food allergy. J Allergy Clin Immunol 2001;107:891-6 «PMID: 11344358»PubMed
Klemola T, Vanto T, Juntunen-Backman K ym. Allergy to soy formula and to extensively hydrolyzed whey formula in infants with cow's milk allergy: a prospective, randomized study with a follow-up to the age of 2 years. J Pediatr 2002;140:219-24 «PMID: 11865274»PubMed
Kekki OM, Turjanmaa K, Isolauri E. Differences in skin-prick and patch-test reactivity are related to the heterogeneity of atopic eczema in infants. Allergy 1997;52:755-9 «PMID: 9265992»PubMed
Niggemann B, Reibel S, Wahn U. The atopy patch test (APT)-- a useful tool for the diagnosis of food allergy in children with atopic dermatitis. Allergy 2000;55:281-5 «PMID: 10753020»PubMed
Roehr CC, Reibel S, Ziegert M ym. Atopy patch tests, together with determination of specific IgE levels, reduce the need for oral food challenges in children with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2001;107:548-53 «PMID: 11240959»PubMed
Saarinen KM, Suomalainen H, Savilahti E. Diagnostic value of skin-prick and patch tests and serum eosinophil cationic protein and cow's milk-specific IgE in infants with cow's milk allergy. Clin Exp Allergy 2001;31:423-9 «PMID: 11260154»PubMed
Vanto T, Juntunen-Backman K, Kalimo K ym. The patch test, skin prick test, and serum milk-specific IgE as diagnostic tools in cow's milk allergy in infants. Allergy 1999;54:837-42 «PMID: 10485387»PubMed
Turjanmaa K, Darsow U, Niggemann B ym. EAACI/GA2LEN position paper: present status of the atopy patch test. Allergy 2006;61:1377-84 «PMID: 17073865»PubMed
Bindslev-Jensen C, Ballmer-Weber BK, Bengtsson U ym. Standardization of food challenges in patients with immediate reactions to foods--position paper from the European Academy of Allergology and Clinical Immunology. Allergy 2004;59:690-7 «PMID: 15180754»PubMed
Sampson HA. Food allergy. Part 2: diagnosis and management. J Allergy Clin Immunol 1999;103:981-9 «PMID: 10359874»PubMed
Niggemann B, Wahn U, Sampson HA. Proposals for standardization of oral food challenge tests in infants and children. Pediatr Allergy Immunol 1994;5:11-3 «PMID: 8173633»PubMed
Sampson HA. Use of food-challenge tests in children. Lancet 2001;358:1832-3 «PMID: 11741619»PubMed
Vlieg-Boerstra BJ, van der Heide S, Bijleveld CM ym. Placebo reactions in double-blind, placebo-controlled food challenges in children. Allergy 2007;62:905-12 «PMID: 17620068»PubMed
Jalonen T. Identical intestinal permeability changes in children with different clinical manifestations of cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 1991;88:737-42 «PMID: 1955632»PubMed
Agata H, Kondo N, Fukutomi O, Shinoda S, Orii T. Effect of elimination diets on food-spesific IgE antibodies and lymphocyte proliferative responses to food antigens in atopic dermatitis patients exhibiting sensitivity to food allergens. J Allergy Clin Immunol 1993;91:668-79
Lever R, MacDonald C, Waugh P ym. Randomised controlled trial of advice on an egg exclusion diet in young children with atopic eczema and sensitivity to eggs. Pediatr Allergy Immunol 1998;9:13-9 «PMID: 9560837»PubMed
Sosiaali- ja terveysministeriö. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11, Helsinki 2004.
Picciano MF. Nutrient composition of human milk. Pediatr Clin North Am 2001;48:53-67 «PMID: 11236733»PubMed
Mennella JA, Griffin CE, Beauchamp GK. Flavor programming during infancy. Pediatrics 2004;113:840-5 «PMID: 15060236»PubMed
Isolauri E, Kalliomäki M, Laitinen K ym. Modulation of the maturing gut barrier and microbiota: a novel target in allergic disease. Curr Pharm Des 2008;14:1368-75 «PMID: 18537659»PubMed
Nermes M, Isolauri E, Ahola AJ, Laitinen K. Äidinmaidonkorvikkeiden tuotevalikoima monipuolistuu- syntyykö valinnanvaikeuksia? Suom Lääkäril 2007;47:4409-16
Prescott SL, Calder PC. N-3 polyunsaturated fatty acids and allergic disease. Curr Opin Clin Nutr Metab Care 2004;7:123-9 «PMID: 15075701»PubMed
Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H ym. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1997:7. Helsinki. 3. painos 1999.
ESPGHAN Committee on Nutrition, Agostoni C, Axelsson I ym. Soy protein infant formulae and follow-on formulae: a commentary by the ESPGHAN Committee on Nutrition. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2006;42:352-61 «PMID: 16641572»PubMed
Zung A, Glaser T, Kerem Z ym. Breast development in the first 2 years of life: an association with soy-based infant formulas. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2008;46:191-5 «PMID: 18223379»PubMed
Tan KA, Walker M, Morris K ym. Infant feeding with soy formula milk: effects on puberty progression, reproductive function and testicular cell numbers in marmoset monkeys in adulthood. Hum Reprod 2006;21:896-904 «PMID: 16476680»PubMed
James JM, Zeiger RS, Lester MR ym. Safe administration of influenza vaccine to patients with egg allergy. J Pediatr 1998;133:624-8 «PMID: 9821418»PubMed
Aickin R, Hill D, Kemp A. Measles immunisation in children with allergy to egg. BMJ 1994;309:223-5 «PMID: 8069138»PubMed
Zeiger RS. Current issues with influenza vaccination in egg allergy. J Allergy Clin Immunol 2002;110:834-40 «PMID: 12464947»PubMed
Hannuksela M, Lahti A. Peroral challenge tests with food additives in urticaria and atopic dermatitis. Int J Dermatol 1986;25:178-80 «PMID: 3699962»PubMed
Osterballe M, Hansen TK, Mortz CG ym. The clinical relevance of sensitization to pollen-related fruits and vegetables in unselected pollen-sensitized adults. Allergy 2005;60:218-25 «PMID: 15647044»PubMed
Salcedo G, Sanchez-Monge R, Diaz-Perales A ym. Plant non-specific lipid transfer proteins as food and pollen allergens. Clin Exp Allergy 2004;34:1336-41 «PMID: 15347364»PubMed
Flinterman AE, Akkerdaas JH, Knulst AC ym. Hazelnut allergy: from pollen-associated mild allergy to severe anaphylactic reactions. Curr Opin Allergy Clin Immunol 2008;8:261-5 «PMID: 18560303»PubMed
Saarinen KM, Pelkonen AS, Mäkelä MJ ym. Clinical course and prognosis of cow's milk allergy are dependent on milk-specific IgE status. J Allergy Clin Immunol 2005;116:869-75 «PMID: 16210063»PubMed
Vanto T, Helppilä S, Juntunen-Backman K ym. Prediction of the development of tolerance to milk in children with cow's milk hypersensitivity. J Pediatr 2004;144:218-22 «PMID: 14760265»PubMed
Tikkanen S, Kokkonen J, Juntti H ym. Status of children with cow's milk allergy in infancy by 10 years of age. Acta Paediatr 2000;89:1174-80 «PMID: 11083371»PubMed
Jones SM, Magnolfi CF, Cooke SK ym. Immunologic cross-reactivity among cereal grains and grasses in children with food hypersensitivity. J Allergy Clin Immunol 1995;96:341-51 «PMID: 7560636»PubMed
Savilahti E, Simell O. Chronic non-specific diarrhoea. Arch Dis Child 1985;60:452-6 «PMID: 4015149»PubMed
Agostoni C, Grandi F, Scaglioni S ym. Growth pattern of breastfed and nonbreastfed infants with atopic dermatitis in the first year of life. Pediatrics 2000;106:E73 «PMID: 11061810»PubMed
Arvola T, Ruuska T, Keränen J ym. Rectal bleeding in infancy: clinical, allergological, and microbiological examination. Pediatrics 2006;117:e760-8 «PMID: 16585287»PubMed
Arvola T, Tahvanainen A, Isolauri E. Concerns and expectations of parents with atopic infants. Pediatr Allergy Immunol 2000;11:183-8 «PMID: 10981528»PubMed
Baehler P, Chad Z, Gurbindo C ym. Distinct patterns of cow's milk allergy in infancy defined by prolonged, two-stage double-blind, placebo-controlled food challenges. Clin Exp Allergy 1996;26:254-61 «PMID: 8729661»PubMed
Ballmer-Weber BK, Holzhauser T, Scibilia J ym. Clinical characteristics of soybean allergy in Europe: a double-blind, placebo-controlled food challenge study. J Allergy Clin Immunol 2007;119:1489-96 «PMID: 17379287»PubMed
Ballmer-Weber BK, Vieths S, Lüttkopf D ym. Celery allergy confirmed by double-blind, placebo-controlled food challenge: a clinical study in 32 subjects with a history of adverse reactions to celery root. J Allergy Clin Immunol 2000;106:373-8 «PMID: 10932083»PubMed
Bath-Hextall F, Delamere FM, Williams HC. Dietary exclusions for established atopic eczema. Cochrane Database Syst Rev 2008;1:CD005203 «PMID: 18254073»PubMed
Bernhisel-Broadbent J, Dintzis HM, Dintzis RZ ym. Allergenicity and antigenicity of chicken egg ovomucoid (Gal d III) compared with ovalbumin (Gal d I) in children with egg allergy and in mice. J Allergy Clin Immunol 1994;93:1047-59 «PMID: 8006309»PubMed
Bernhisel-Broadbent J, Scanlon SM, Sampson HA. Fish hypersensitivity. I. In vitro and oral challenge results in fish-allergic patients. J Allergy Clin Immunol 1992;89:730-7 «PMID: 1545094»PubMed
Bock SA, Muñoz-Furlong A, Sampson HA. Fatalities due to anaphylactic reactions to foods. J Allergy Clin Immunol 2001;107:191-3 «PMID: 11150011»PubMed
Boyano Martínez T, García-Ara C, Díaz-Pena JM ym. Validity of specific IgE antibodies in children with egg allergy. Clin Exp Allergy 2001;31:1464-9 «PMID: 11591198»PubMed
Boyano-Martínez T, García-Ara C, Díaz-Pena JM ym. Prediction of tolerance on the basis of quantification of egg white-specific IgE antibodies in children with egg allergy. J Allergy Clin Immunol 2002;110:304-9 «PMID: 12170273»PubMed
Brand PL, Vlieg-Boerstra BJ, Dubois AE. Dietary prevention of allergic disease in children: are current recommendations really based on good evidence? Pediatr Allergy Immunol 2007;18:475-9 «PMID: 17561932»PubMed
Breuer K, Heratizadeh A, Wulf A ym. Late eczematous reactions to food in children with atopic dermatitis. Clin Exp Allergy 2004;34:817-24 «PMID: 15144477»PubMed
Breuer K, Wulf A, Constien A ym. Birch pollen-related food as a provocation factor of allergic symptoms in children with atopic eczema/dermatitis syndrome. Allergy 2004;59:988-94 «PMID: 15291908»PubMed
Brouwer ML, Wolt-Plompen SA, Dubois AE ym. No effects of probiotics on atopic dermatitis in infancy: a randomized placebo-controlled trial. Clin Exp Allergy 2006;36:899-906 «PMID: 16839405»PubMed
Buchanan AD, Green TD, Jones SM ym. Egg oral immunotherapy in nonanaphylactic children with egg allergy. J Allergy Clin Immunol 2007;119:199-205 «PMID: 17208602»PubMed
Burks AW, James JM, Hiegel A ym. Atopic dermatitis and food hypersensitivity reactions. J Pediatr 1998;132:132-6 «PMID: 9470014»PubMed
Caffarelli C, Petroccione T. False-negative food challenges in children with suspected food allergy. Lancet 2001;358:1871-2 «PMID: 11741628»PubMed
Canani RB, Ruotolo S, Auricchio L ym. Diagnostic accuracy of the atopy patch test in children with food allergy-related gastrointestinal symptoms. Allergy 2007;62:738-43 «PMID: 17573720»PubMed
Cant A, Marsden RA, Kilshaw PJ. Egg and cows' milk hypersensitivity in exclusively breast fed infants with eczema, and detection of egg protein in breast milk. Br Med J (Clin Res Ed) 1985;291:932-5 «PMID: 3929969»PubMed
Cant AJ, Bailes JA, Marsden RA ym. Effect of maternal dietary exclusion on breast fed infants with eczema: two controlled studies. Br Med J (Clin Res Ed) 1986;293:231-3 «PMID: 3089466»PubMed
Castro-Rodríguez JA, Stern DA, Halonen M ym. Relation between infantile colic and asthma/atopy: a prospective study in an unselected population. Pediatrics 2001;108:878-82 «PMID: 11581439»PubMed
Celik-Bilgili S, Mehl A, Verstege A ym. The predictive value of specific immunoglobulin E levels in serum for the outcome of oral food challenges. Clin Exp Allergy 2005;35:268-73 «PMID: 15784102»PubMed
De Angelis P, Markowitz JE, Torroni F ym. Paediatric eosinophilic oesophagitis: towards early diagnosis and best treatment. Dig Liver Dis 2006;38:245-51 «PMID: 16198647»PubMed
de Boissieu D, Matarazzo P, Rocchiccioli F ym. Multiple food allergy: a possible diagnosis in breastfed infants. Acta Paediatr 1997;86:1042-6 «PMID: 9350880»PubMed
Eggesbø M, Halvorsen R, Tambs K ym. Prevalence of parentally perceived adverse reactions to food in young children. Pediatr Allergy Immunol 1999;10:122-32 «PMID: 10478614»PubMed
Ford RP, Taylor B. Natural history of egg hypersensitivity. Arch Dis Child 1982;57:649-52 «PMID: 7125683»PubMed
Frémont S, Moneret-Vautrin DA, Zitouni N ym. Histamine content of peanuts. Allergy 1999;54:528-9 «PMID: 10380790»PubMed
Fuglsang G, Madsen G, Halken S ym. Adverse reactions to food additives in children with atopic symptoms. Allergy 1994;49:31-7 «PMID: 8198237»PubMed
García-Ara C, Boyano-Martínez T, Díaz-Pena JM ym. Specific IgE levels in the diagnosis of immediate hypersensitivity to cows' milk protein in the infant. J Allergy Clin Immunol 2001;107:185-90 «PMID: 11150010»PubMed
García-Ara MC, Boyano-Martínez MT, Díaz-Pena JM ym. Cow's milk-specific immunoglobulin E levels as predictors of clinical reactivity in the follow-up of the cow's milk allergy infants. Clin Exp Allergy 2004;34:866-70 «PMID: 15196272»PubMed
Greer FR, Sicherer SH, Burks AW ym. Effects of early nutritional interventions on the development of atopic disease in infants and children: the role of maternal dietary restriction, breastfeeding, timing of introduction of complementary foods, and hydrolyzed formulas. Pediatrics 2008;121:183-91 «PMID: 18166574»PubMed
Grüber C, Wendt M, Sulser C ym. Randomized, placebo-controlled trial of Lactobacillus rhamnosus GG as treatment of atopic dermatitis in infancy. Allergy 2007;62:1270-6 «PMID: 17919141»PubMed
Gupta R, Sheikh A, Strachan DP ym. Time trends in allergic disorders in the UK. Thorax 2007;62:91-6 «PMID: 16950836»PubMed
Hansen TK, Bindslev-Jensen C, Skov PS ym. Codfish allergy in adults: IgE cross-reactivity among fish species. Ann Allergy Asthma Immunol 1997;78:187-94 «PMID: 9048527»PubMed
Heine RG, Verstege A, Mehl A ym. Proposal for a standardized interpretation of the atopy patch test in children with atopic dermatitis and suspected food allergy. Pediatr Allergy Immunol 2006;17:213-7 «PMID: 16672009»PubMed
Hill DJ, Duke AM, Hosking CS ym. Clinical manifestations of cows' milk allergy in childhood. II. The diagnostic value of skin tests and RAST. Clin Allergy 1988;18:481-90 «PMID: 3233725»PubMed
Hill DJ, Heine RG, Hosking CS ym. IgE food sensitization in infants with eczema attending a dermatology department. J Pediatr 2007;151:359-63 «PMID: 17889069»PubMed
Hill DJ, Hosking CS, de Benedictis FM ym. Confirmation of the association between high levels of immunoglobulin E food sensitization and eczema in infancy: an international study. Clin Exp Allergy 2008;38:161-8 «PMID: 18028467»PubMed
Hourihane JO, Kilburn SA, Dean P ym. Clinical characteristics of peanut allergy. Clin Exp Allergy 1997;27:634-9 «PMID: 9208183»PubMed
Hourihane JO'B, Kilburn SA, Nordlee JA ym. An evaluation of the sensitivity of subjects with peanut allergy to very low doses of peanut protein: a randomized, double-blind, placebo-controlled food challenge study. J Allergy Clin Immunol 1997;100:596-600 «PMID: 9389287»PubMed
Isolauri E, Arvola T, Sütas Y ym. Probiotics in the management of atopic eczema. Clin Exp Allergy 2000;30:1604-10 «PMID: 11069570»PubMed
Isolauri E, Sütas Y, Mäkinen-Kiljunen S ym. Efficacy and safety of hydrolyzed cow milk and amino acid-derived formulas in infants with cow milk allergy. J Pediatr 1995;127:550-7 «PMID: 7562275»PubMed
Isolauri E, Tahvanainen A, Peltola T ym. Breast-feeding of allergic infants. J Pediatr 1999;134:27-32 «PMID: 9880445»PubMed
Juntunen-Backman K, Kalimo K, Kuusisto P, Reunala T. Ihopistokokeet allergian perusdiagnostiikassa. Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistyksen suositus. Suom Lääkäril 1995:50:873-7
Kaila M, Isolauri E. Diagnosis of cow's milk allergy: open or blinded? J Allergy Clin Immunol 1997;100:714-5 «PMID: 9389306»PubMed
Kaila M, Vanto T, Valovirta E ym. Diagnosis of food allergy in Finland: survey of pediatric practices. Pediatr Allergy Immunol 2000;11:246-9 «PMID: 11110580»PubMed
Komata T, Söderström L, Borres MP ym. The predictive relationship of food-specific serum IgE concentrations to challenge outcomes for egg and milk varies by patient age. J Allergy Clin Immunol 2007;119:1272-4 «PMID: 17337292»PubMed
Kramer MS, Kakuma R. The optimal duration of exclusive breastfeeding. A systematic review. Teoksessa: Pickering ym. (toim.). Protecting infants through human milk. New York: Kluwer Academic / Plenum Publishers, 2004, s. 63-77
Kramer MS. Maternal antigen avoidance during lactation for preventing atopic eczema in infants. Cochrane Database Syst Rev 2000;2:CD000131 «PMID: 10796148»PubMed
Lee J, Seto D, Bielory L. Meta-analysis of clinical trials of probiotics for prevention and treatment of pediatric atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2008;121:116-121.e11 «PMID: 18206506»PubMed
Lemon-Mulé H, Sampson HA, Sicherer SH ym. Immunologic changes in children with egg allergy ingesting extensively heated egg. J Allergy Clin Immunol 2008;122:977-983.e1 «PMID: 18851876»PubMed
Longo G, Barbi E, Berti I ym. Specific oral tolerance induction in children with very severe cow's milk-induced reactions. J Allergy Clin Immunol 2008;121:343-7 «PMID: 18158176»PubMed
Lucassen PL, Assendelft WJ, Gubbels JW ym. Effectiveness of treatments for infantile colic: systematic review. BMJ 1998;316:1563-9 «PMID: 9596593»PubMed
Majamaa H, Isolauri E. Probiotics: a novel approach in the management of food allergy. J Allergy Clin Immunol 1997;99:179-85 «PMID: 9042042»PubMed
Markowitz JE, Liacouras CA. Ten years of eosinophilic oesophagitis: small steps or giant leaps? Dig Liver Dis 2006;38:251-3 «PMID: 16458086»PubMed
Markowitz JE, Spergel JM, Ruchelli E ym. Elemental diet is an effective treatment for eosinophilic esophagitis in children and adolescents. Am J Gastroenterol 2003;98:777-82 «PMID: 12738455»PubMed
Meglio P, Bartone E, Plantamura M ym. A protocol for oral desensitization in children with IgE-mediated cow's milk allergy. Allergy 2004;59:980-7 «PMID: 15291907»PubMed
Mehl A, Rolinck-Werninghaus C, Staden U ym. The atopy patch test in the diagnostic workup of suspected food-related symptoms in children. J Allergy Clin Immunol 2006;118:923-9 «PMID: 17030247»PubMed
Meinert R, Frischer T, Karmaus W ym. Influence of skin prick test criteria on estimation of prevalence and incidence of allergic sensitization in children. Allergy 1994;49:526-32 «PMID: 7825719»PubMed
Mäkinen-Kiljunen S, Sorva R. Bovine beta-lactoglobulin levels in hydrolysed protein formulas for infant feeding. Clin Exp Allergy 1993;23:287-91 «PMID: 8319125»PubMed
Määttänen M, Kaila M. Ihopistokokeen suorittaminen Suomessa: suositus ja käytäntö. Suom Lääkäril 2004;18:1927-31
Nowak-Wegrzyn A, Bloom KA, Sicherer SH ym. Tolerance to extensively heated milk in children with cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2008;122:342-7, 347.e1-2 «PMID: 18620743»PubMed
Osborn DA, Sinn J. Formulas containing hydrolysed protein for prevention of allergy and food intolerance in infants. Cochrane Database Syst Rev 2006;4:CD003664 «PMID: 17054180»PubMed
Palmer DJ, Gold MS, Makrides M. Effect of maternal egg consumption on breast milk ovalbumin concentration. Clin Exp Allergy 2008;38:1186-91 «PMID: 18498416»PubMed
Poulos LM, Waters AM, Correll PK ym. Trends in hospitalizations for anaphylaxis, angioedema, and urticaria in Australia, 1993-1994 to 2004-2005. J Allergy Clin Immunol 2007;120:878-84 «PMID: 17931562»PubMed
Rancé F, Kanny G, Dutau G ym. Food hypersensitivity in children: clinical aspects and distribution of allergens. Pediatr Allergy Immunol 1999;10:33-8 «PMID: 10410915»PubMed
Rona RJ, Keil T, Summers C ym. The prevalence of food allergy: a meta-analysis. J Allergy Clin Immunol 2007;120:638-46 «PMID: 17628647»PubMed
Rosenfeldt V, Benfeldt E, Nielsen SD ym. Effect of probiotic Lactobacillus strains in children with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2003;111:389-95 «PMID: 12589361»PubMed
Rosenfeldt V, Benfeldt E, Valerius NH ym. Effect of probiotics on gastrointestinal symptoms and small intestinal permeability in children with atopic dermatitis. J Pediatr 2004;145:612-6 «PMID: 15520759»PubMed
Savage JH, Matsui EC, Skripak JM ym. The natural history of egg allergy. J Allergy Clin Immunol 2007;120:1413-7 «PMID: 18073126»PubMed
Sheikh A, Hippisley-Cox J, Newton J ym. Trends in national incidence, lifetime prevalence and adrenaline prescribing for anaphylaxis in England. J R Soc Med 2008;101:139-43 «PMID: 18344471»PubMed
Sicherer SH, Morrow EH, Sampson HA. Dose-response in double-blind, placebo-controlled oral food challenges in children with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2000;105:582-6 «PMID: 10719311»PubMed
Sorva R, Mäkinen-Kiljunen S, Juntunen-Backman K. Beta-lactoglobulin secretion in human milk varies widely after cow's milk ingestion in mothers of infants with cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 1994;93:787-92 «PMID: 8163788»PubMed
Staden U, Rolinck-Werninghaus C, Brewe F ym. Specific oral tolerance induction in food allergy in children: efficacy and clinical patterns of reaction. Allergy 2007;62:1261-9 «PMID: 17919140»PubMed
Van Do T, Elsayed S, Florvaag E ym. Allergy to fish parvalbumins: studies on the cross-reactivity of allergens from 9 commonly consumed fish. J Allergy Clin Immunol 2005;116:1314-20 «PMID: 16337465»PubMed
Weston S, Halbert AR, Richmond P, Prescott SL. Effect of probiotics on atopic dermatitis: a randomised controlled trial. Arch Dis Child 2005;90:892-7
Viljanen M, Savilahti E, Haahtela T ym. Probiotics in the treatment of atopic eczema/dermatitis syndrome in infants: a double-blind placebo-controlled trial. Allergy 2005;60:494-500 «PMID: 15727582»PubMed
von Berg A, Filipiak-Pittroff B, Krämer U ym. Preventive effect of hydrolyzed infant formulas persists until age 6 years: long-term results from the German Infant Nutritional Intervention Study (GINI). J Allergy Clin Immunol 2008;121:1442-7 «PMID: 18539195»PubMed
Ostblom E, Lilja G, Ahlstedt S ym. Patterns of quantitative food-specific IgE-antibodies and reported food hypersensitivity in 4-year-old children. Allergy 2008;63:418-24 «PMID: 18162084»PubMed