Ruoka-allergia (lapset)

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 09.06.2025 | Tila: voimassa Tulosta
Aihepiiri(t): Allergologia, Ihotaudit, Lastentaudit, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Ruoka-allergia (lapset)

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä
9.6.2025

Ota käyttöön

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sisältö

  • Ruoka-allergian diagnostiikan ja hoidon tavoitteena on välttää tarpeettomia rajoituksia ja vahvistaa sietokykyä.
  • IgE-välitteisen ruoka-allergian oireet alkavat tyypillisesti minuuteissa ja viimeistään 1–2 tunnin sisällä ruoka-aineen syömisestä. Oireita voi ilmetä iholla, hengitysteissä tai ruoansulatuskanavassa.
  • IgE-vasta-ainemääritykset kohdennetaan ainoastaan niihin ruokiin, joista on tullut oireita. Ruokavaliota ei tule rajoittaa herkistymisen perusteella ilman selkeitä allergiaoireita.
  • Keskeisten ruoka-aineiden kohdalla potilas ohjataan erikoissairaanhoitoon, missä tehdään ruoka-altistus diagnoosin varmistamiseksi. Altistuksen yhteydessä arvioidaan allergian vaikeusaste, oirekynnys ja vältön aste.
  • Sietokyvyn kehittymistä lieväoireisessa allergiassa tuetaan ruoka-aineen asteittaisella käyttöönotolla kypsyysastetta ja annosta säätämällä.
  • Vaikeissa tai pitkittyneissä maito-, muna- tai maapähkinäallergioissa harkitaan siedätyshoitoa erikoissairaanhoidossa.
  • Oirelääkkeenä käytetään nopeavaikutteista antihistamiinia. Anafylaksian saaneelle potilaalle määrätään lisäksi adrenaliini-injektori ja ohjataan sen käyttö.
  • Allergiset reaktiot "saattaa sisältää" -merkityistä tuotteista ovat epätodennäköisiä riippumatta aiemman allergisen reaktion vakavuudesta, eikä tuotteita liene tarpeellista välttää «Mortz CG, Eller E, Garvik OS, ym. Challenge-verifi...»1, «Arkwright PD, MacMahon J, Koplin J, ym. Severity a...»2.

Tiivistelmä ja potilasversio

Suosituslauseet

Neuvolassa tulee arvioida käytössä olevan välttämisruokavalion tarpeellisuus viimeistään ennen koulun alkua. «A1»2
Kohdenna IgE-määritykset oireiden perusteella ja rajoita testaaminen niihin ruoka-aineisiin, joiden epäillään aiheuttaneen välittömiä allergisia oireita. «A2»3
Jos epäillään voimakasta allergista reaktiota tai allergiaa jollekin lapsen ruokavaliossa keskeiselle ruoka-aineelle (esimerkiksi maito, kananmuna tai vehnä), potilaalle tehdään ruoka-altistus diagnoosin varmistamiseksi. «A3»4
Altistuskokeessa reaktion vaikeusaste tulee arvioida altistuskaavaketta käyttäen. «A11»5
Anna lapselle adrenaliinipistos, jos epäilet anafylaktista reaktiota. «A4»6
Ohjaa anafylaktisen reaktion saanut potilas allergiaselvityksiin erikoissairaanhoitoon. «A12»7
Vältä aminohappopohjaisen korvikkeen käyttöä imeväisen maitoallergian hoidossa. «A5»8
Harkitse ruokatikapuita (annoskoon asteittaista lisäämistä ja kypsyysasteen vähentämistä), jos potilaalla on lieviä maito- tai kananmuna-allergian oireita. «A6»9
Harkitse ruokasiedätystä, jos potilas on saanut ruoka-aineesta keskivaikeita tai vaikeita oireita. «A7»10
Vanhempia tulee informoida kiinteiden ruokien antamisen varhaisen aloittamisen (4 kuukauden iästä lähtien ja viimeistään 6 kuukauden ikään mennessä) hyödyistä. «A8»11

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on
    • tukea perusterveydenhuoltoa lievien oireiden hoitamisessa
    • edistää sietokyvyn kehittymistä allergiaa aiheuttavalle ruoka-aineelle
    • edistää vaikeiden ruoka-allergioiden havaitsemista ja hoitoa, välttämisruokavalion oikeaa kohdistamista sekä ruoka-allergiapotilaan asianmukaista seurantaa ja monipuolisen ruokavalion toteutumista.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmiä ovat perusterveydenhuollon henkilöstö ja julkisen ja yksityisen erikoissairaanhoidon osalta lasten allergisia sairauksia hoitava henkilöstö.

Rajaukset

  • Suosituksessa ei käsitellä keliakiaa (ks. Käypä hoito -suositus Keliakia «Keliakia»2) eikä erilaisia ruokaintoleranssin muotoja, kuten laktoosi-intoleranssia.

Esiintyvyys ja riskitekijät

Patofysiologia

  • Ruoka-allergian immunologiset mekanismit voidaan jaotella spesifisen IgE:n määritykseen perustuen «Allergiatyypit, niihin liittyvät oireet ja mekanismit»6.
    • IgE-välitteisessä reaktiossa vasta-aineet käynnistävät allergisen reaktion kohdatessaan niille spesifisen ruoka-allergeenin. Tällöin allergisen reaktion oireet ilmaantuvat usein nopeasti (korkeintaan 30 minuutissa) ruoan nauttimisen jälkeen.
      • Anafylaksia on vaikea, useamman elinjärjestelmän nopeasti etenevä, potentiaalisesti hengenvaarallinen reaktio allergiaa aiheuttavaan ruoka-aineeseen.
    • Soluvälitteisten, hitaasti kehittyvien allergioiden immuunivasteeseen osallistuu useita immuunijärjestelmän soluja. Tällaisia ovat esimerkiksi useat erityyppiset lymfosyytit, eosinofiilit, basofiilit ja syöttösolut. Reaktiot ilmenevät yleensä tuntien kuluessa tai viimeistään 2–3 päivän sisällä, ja niihin liittyy usein iho- ja suolioireita.
  • IgE-välitteisen allergisen reaktion edellytyksenä on herkistyminen ruoka-aineelle (altistuminen allergeenille käynnistää spesifisten IgE-vasta-aineiden tuotannon).
  • Herkistyminen voi tapahtua ihon kautta atooppista ekseemaa sairastavilla lapsilla, joilla ihon luontainen läpäisevyys on lisääntynyt. Mekanismi on monimuotoinen, ja siihen vaikuttaa sekä luontaisen että hankitun immuniteetin toiminta limakalvoilla ja iholla.
  • Kaikille ruoka-aineille herkistyneille (IgE-vasta-ainepitoisuudet suurentuneet) ei kuitenkaan kehity ruoka-allergiaa, eli he eivät saa oireita kyseisistä ruoka-aineista. Toistaiseksi ei ole löytynyt selkeää tekijää sille, mikä erottaa pelkän herkistymisen varsinaisesta ruoka-allergiasta.
  • Nykyisillä laboratoriokokeilla ei voida kliinisesti tutkia tai diagnosoida hitaasti ilmeneviä ruoka-allergioita. Esimerkiksi ruokaspesifisten IgG-luokan vasta-aineiden pitoisuudet eivät korreloi kliinisten ruoka-allergioiden kanssa, eikä niiden määritystä tulisi käyttää diagnoosimenetelmänä.
  • Allergeenien ilmavälitteinen kulkeutuminen lienee harvinainen allergiaoireiden aiheuttaja. Asiaa on selvitetty tutkimalla pähkinäallergisia lapsia, ja edes voimakkaasti Ara h 2 -herkistyneillä lapsilla ei pystytty osoittamaan yleistyneitä allergisia reaktioita ilman kautta tehdyssä allergeenialtistuksessa «Greenhawt M. Environmental exposure to peanut and ...»22. Ruoka-allergeenit eivät ilmeisesti kierrä ilmassa siinä määrin, että allergisten potilaiden reaktiokynnys ylittyisi.

Luonnollinen kulku ja ennuste

Diagnostiikan, hoidon ja seurannan porrastus

Suositus: Neuvolassa tulee arvioida käytössä olevan välttämisruokavalion tarpeellisuus viimeistään ennen koulun alkua.

  • Jos lapsella on välttämisruokavalio lievien oireiden vuoksi, ohjataan kotikokeilut. Välttämisdieetti voidaan purkaa, jos oireet ovat lieviä tai väistyneet.
  • Jos lapsella on anamneesissa vaikeita ruoka-allergian oireita ja diagnoosi on varmistettu erikoissairaanhoidossa, tarkastetaan että seuranta on toteutunut.
  • Suuri osa välttämisruokavalioista saattaa olla tarpeettomia «Erkkola M, Saloheimo T, Hauta-Alus H, ym. Burden o...»31.
  • Alla on Käypä hoito -työryhmän yhdessä pohtimia suuntaviivoja hoidon porrastamiseksi. Porrastuskäytännöt tulee kuitenkin sopia alueellisesti sen mukaan, mitä tietoa ja taitoa eri tasoilla on saatavilla.
  • Perusterveydenhuollossa selvitetään huolellinen ravintoanamneesi ja oireet (ks. tarkemmin kohta Diagnostiikka ja hoito «A9»12). Lisäksi tarkistetaan ajankohtainen kasvu (kasvukäyrä) ja hoidetaan mahdolliset ihottumat.
    • Lievät ohimenevät oireet, kuten siitepölyherkistymiseen liittyvät paikalliset iho- ja limakalvoreaktiot tai suun kutina, eivät vaadi jatkotutkimuksia.
    • Yli 1-vuotias lapsi, joka saa suolioireita maidosta ja jonka oireet maidon välttäminen poistaa (ja jolle kuumennettu maito usein sopii), voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa, jos ruokavalio on muuten laaja ja lapsi kasvaa hyvin.
    • Alle 1-vuotiaalle, joka saa suolioireita korvikkeesta, ohjataan kokeilu imeväisen erityisvalmisteella. Mikäli oireet väistyvät erityisvalmisteen käytön aikana, mutta palaavat käytössä olleeseen maitoon siirryttäessä, lapsi ohjataan jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon.
    • Mikäli reaktio on epäselvä tai epävarma tai lapsella on välttämisruokavalio ilman todettua ruoka-allergiaa, ohjataan kotikokeilut.
  • Erikoissairaanhoitoon ohjataan
    • jos lapsi saa kohtalaisia tai vaikeita allergiaoireita ja kyseessä on lapsen ruokavaliossa keskeinen ruoka-aine (esimerkiksi maito, kananmuna tai vehnä), niin että lapsen ruokavalio rajoittuu merkittävästi ja kasvu ja kehitys vaarantuu
    • lapset, joilla epäillään ruoan aiheuttamaa anafylaksiaa tai joilla esiintyy pitkäaikaisia tai vaikeita iho- ja suolisto-oireita (kuten rajua oksentelua)
    • lapset, joiden ruokavalio on allergiaepäilyn vuoksi kapeutunut tai joiden välttämisruokavalion purkaminen ei ole onnistunut perusterveydenhuollon ohjeilla
    • vauvaikäiset, joilla on hoitoon reagoimaton atooppinen ekseema.
  • Isommissa perusterveydenhuollon toimintayksiköissä olisi hyvä olla ruoka-allergiaan perehtyneitä lääkäreitä ja sairaanhoitajia, jotka vastaavat oman yksikkönsä ruoka-allergiakonsultaatioista ja toimipaikkakoulutuksesta. Nämä vastuuhenkilöt osallistuvat säännöllisesti alueellisiin ja valtakunnallisiin koulutuksiin. Lisäksi tulee olla mahdollisuus ravitsemusterapeutin konsultaatioon.
  • Ravitsemusterapeutin konsultaatio on tarpeen, jos ruokavalion toteutuksessa tai lapsen kasvussa ilmenee ongelmia.
    • Hoitoyksikössä, jossa tutkitaan ja hoidetaan keskeisille ruoka-aineille allergisia lapsia, tulee olla käytettävissä ravitsemusterapeutti. Tavoitteena on, että ohjaus järjestyy kuukauden kuluessa välttämisruokavalion aloittamisesta. Jokaiselle perheelle tulee antaa suullista ja kirjallista neuvontaa sovitun ruokavalion toteuttamisesta.
  • Seuranta järjestetään erikoissairaanhoidossa, mikäli lapsella on pitkäkestoinen välttämisruokavalio, joka koskee monia lapselle keskeisiä ruoka-aineita.

Diagnostiikka ja hoito

  • IgE-välitteisen ruoka-allergian diagnoosi perustuu ruoka-aineen syömisen jälkeen ilmeneviin oireisiin, allergeenispesifisen IgE:n osoittamiseen sekä valvottuihin ruoka-altistuksiin «Sindher SB, Long A, Chin AR, ym. Food allergy, mec...»32.
    • Muut ruoka-allergian muodot ovat harvinaisia, ja niitä käsitellään kappaleessa Suolistokanavaan liittyvät ruoka-allergiat «A10»13.
  • Lapselle keskeisten ruoka-aineiden kohdalla diagnoosi varmistetaan altistuskokeella. Ei-keskeisten ruoka-aineiden kohdalla (jos kyseessä ei ole anafylaksia) altistuskoetta ei tarvita ja ruoka-ainetta voi vähitellen lisätä ruokavalioon.
  • Lievät tai ohimenevät oireet, kuten paikalliset iho- ja limakalvoreaktiot tai suun kutina, eivät vaadi jatkotutkimuksia.
  • Siitepölyherkistymiseen liittyvät suun limakalvon paikallisoireet, kuten esimerkiksi suun ja nielun alueen kutina ja huulten turvotus (pollen food allergy syndrome), eivät vaadi jatkotutkimuksia. Oireiden taustalla on ruoka-allergeenien rakenteellinen samankaltaisuus siitepölyallergeenien kanssa, mikä johtaa oireisiin ensisijaisesti siitepölylle herkistyneillä.
  • Ensiapulääkitykseksi vahinkoaltistusten varalle kirjoitetaan nopeavaikutteinen toisen polven antihistamiini (setiritsiini tai levosetiritsiini) sekä adrenaliini-injektori, jos potilas on saanut anafylaktisen reaktion.
  • Jos lapselle aloitetaan välttämisruokavalio, päivähoitoa tai koulua voi informoida ruokavaliotodistuksella (ks. liitemateriaali «hoi50026n.pdf»1).

Esitiedot

Taulukko 2. Nopeaoireisen ruoka-allergian oireet ja löydökset sekä niiden yleisyys «Mäkelä M, Harvima I, Kauppi P ym. Allergiset saira...»36.
Iho- ja limakalvot Yleisyys Yleisimpiä nopeita oireita
Vaikeissa reaktioissa 90 %:lla
Oireet ja löydökset Kutina ja kihelmöinti suussa, iholla tai silmissä
Ihon tai silmien sidekalvojen punoitus
Nokkosrokko ja angioödeema eli subkutaaniset turvotukset esimerkiksi huulissa ja silmäluomissa
Ihon kuumotus ja niskasta alkava kutina voivat olla merkki alkavasta vaikeasta reaktiosta.
Hengitystiet Yleisyys Vaikeissa reaktioissa 70 %:lla
Ylempien
hengitysteiden oireet ja löydökset		 Aivastelu, niiskutus ja nenän vuotaminen
Nielussa voi tuntua limakalvojen turpoamisesta johtuvaa kipua tai palan tunnetta, jolloin ääni käheytyy ja sisäänhengityksessä kuuluu vinkumista tai korinaa (stridor).
Alempien
hengitysteiden oireet ja löydökset		 Hengenahdistus
Uloshengityksen vinkuminen
Tihentynyt hengitys ja apuhengityslihasten käyttö
Vaikeassa bronkospasmissa veren happiosapaineen lasku
Ruoansulatuskanava Yleisyys Vaikeissa reaktioissa 30 %:lla
Oireet ja löydökset Vatsakipu, pahoinvointi, oksentaminen ja ripulointi
Lievä vatsakipu voi ohittua itsestään ilman lääkehoitoa, mutta voimakas paheneva vatsakipu yhdessä väsähtämisen kanssa on merkki vaikeasta allergisesta reaktiosta.
Sydän ja verenkiertoelimistö Yleisyys Anafylaksiassa hypotensio 10–30 %:lla
Oireet ja löydökset Merkki vakavasta reaktiosta
Verenpaineen lasku, takykardia ja kollapsi ovat harvinaisia ja ilmaantuessaan aina merkki vakavasta reaktiosta, jolloin myös rytmihäiriöt ja sydämen hapenpuute ovat mahdollisia.
Hermosto Yleisyys Harvinaisia
Oireet ja löydökset Heikotus, huimaus, sekavuus, tajuttomuus tai uhkaava "tulevan tuhon tunne" viittaavat vakavaan reaktioon ja anafylaktiseen sokkiin.
Erotusdiagnostisesti pelkkä heikottava tunne ilman muita oireita tai löydöksiä voi johtua vasovagaalisesta reaktiosta jännittävässä tilanteessa.

Laboratoriodiagnostiikka

Suositus: Kohdenna IgE-määritykset oireiden perusteella ja rajoita testaaminen niihin ruoka-aineisiin, joiden epäillään aiheuttaneen välittömiä allergisia oireita.

  • Esimerkiksi pähkinöille herkistymistä ei tulisi seuloa rutiinimaisilla laboratoriotutkimuspaketeilla lapselta, joka ei ole koskaan syönyt pähkinöitä.
  • Jos ruoka-aineen syöminen ei aiheuta välittömiä oireita, ruoka-allergia on epätodennäköinen, vaikka IgE-vasta-ainepitoisuudet olisivat suurentuneet «Sicherer SH, Sampson HA. Food allergy: A review an...»33. Laboratoriotutkimukset voivat tällöin aiheuttaa turhaa huolta ja tarpeetonta ruoka-aineiden välttämistä.
  • Seerumin allergeenispesifiset IgE-vasta-aineet (ImmunoCAP) allergeeniuutetta tai yksittäistä allergeenimolekyyliä kohtaan mittaavat allergista herkistymistä. Ihopistokoe saattaa yksittäistapauksissa käytettynä tarkentaa diagnostiikkaa (esim. jos IgE-määritystä ei ole saatavilla kyseiselle ruoka-aineelle) «Riggioni C, Ricci C, Moya B, ym. Systematic review...»37.
    • Herkistyminen on kliinisesti merkittävä vain, jos potilas saa oireita allergeenialtistuksen yhteydessä «Dramburg S, Hilger C, Santos AF, ym. EAACI Molecul...»38.
    • IgE-vasta-aineiden määritys ei sovellu allergisen reaktion vaikeusasteen arvioimiseen. Spesifisen IgE:n pitoisuus ei suoraan ennusta reaktion vaikeusastetta, mutta suuri IgE-pitoisuus lisää ruoka-aineen aiheuttamien allergiaoireiden todennäköisyyttä.
  • Vaikean allergisen reaktion todennäköisyys on vähäinen, mikäli IgE-vasta-aineita ei ole osoitettavissa.
  • Oireeton herkistyminen vehnälle ja soijalle on erittäin yleistä, ja IgE-vasta-aineiden diagnostinen tarkkuus näiden kohdalla on heikko. Heinän siitepölylle herkistyneistä jopa 65 % saa vääriä positiivisia tuloksia «Constantin C, Quirce S, Poorafshar M, ym. Micro-ar...»39.
  • Molekyyliallergologian (yksittäisten allergeenien laboratoriodiagnostiikan) avulla voidaan erottaa varsinainen herkistyminen ristiallergiasta (esim. pähkinät) ja arvioida sietokykyä kuumennetulle ruoalle (kananmuna, maito) ja vaikean allergisen reaktion riskiä (varastoproteiiniherkistyminen) «Yksittäisten allergeenien IgE-määritys»2 «Dramburg S, Hilger C, Santos AF, ym. EAACI Molecul...»38.
    • Eri allergeeneille on pyritty määrittämään allergiaoireita ennustavat raja-arvot eli allergeenispesifiset IgE-pitoisuudet, joiden ylittyessä valvottu ruoka-altistus on positiivinen 95 %:n todennäköisyydellä «IgE-vasta-aineiden raja-arvot ja tulkinta»1.
  • IgG-vasta-aineiden muodostus kuuluu todennäköisesti elimistön luonnolliseen reaktioon ruoka-aineiden imeytyessä elimistöön, ja ne ovat mukana toleranssin muodostamisessa.

Erikoissairaanhoidossa käytössä olevat tutkimukset

ISAC-IgE-mikrosiru

  • ISAC-mikrosiru on erikoistutkimus, joka sisältää 112 allergeenimolekyyliä, jotka ovat peräisin 48 eri lähteestä (myös muita kuin ruokiin liittyviä allergeeneja) «ISAC-mikrosirun allergeenit»8.
  • Allergian erikoistutkimusta ISAC-mikrosirua tulee käyttää harkiten silloin, kun tutkittavaa allergeenimolekyyliä ei löydy yksittäisenä tutkimuksena tai anafylaksian aiheuttaja on epäselvä eikä ole selvinnyt perustutkimuksissa. Mikrosiru soveltuu myös allergiaprofiilin kartoittamiseen, jos epäillään laajaa herkistymistä useille ruoka-aineille.

Immunospot

  • Immunospot-tutkimuksessa tutkitaan potilaan seerumin IgE-vasta-aineiden sitoutumista oireita aiheuttaneeseen ruoka-aineeseen. Potilas toimittaa epäiltyä ruokaa laboratorioon tutkimusta varten.
  • Tutkimusta käytetään harkiten IgE-vasta-aineiden osoittamiseen, kun kaupallista testiä epäillylle allergeenille ei ole saatavilla. Tutkimuksen avulla voidaan myös osoittaa niin sanottuja piiloallergeeneja (esim. kontaminaatio ruoan valmistusprosessissa) «Hieta N, Hasan T, Mäkinen-Kiljunen S, ym. Lupin al...»42.

Basofiiliaktivaatiotesti (BAT)

Ruoka-altistukset

Suositus: Jos epäillään voimakasta allergista reaktiota tai allergiaa jollekin lapsen ruokavaliossa keskeiselle ruoka-aineelle (esimerkiksi maito, kananmuna, vehnä tai soija), potilaalle tehdään ruoka-altistus diagnoosin varmistamiseksi.

  • Lievät tai itsestään ohi menevät paikalliset iho- ja limakalvo-oireet eivät vaadi jatkotutkimuksia.
  • Vain osa ruoka-allergiaepäilyistä varmistuu ruoka-altistuksessa todelliseksi allergiaksi «Grabenhenrich L, Trendelenburg V, Bellach J, ym. F...»4, «Hu Y, Chen Y, Liu S, ym. Breastfeeding duration mo...»43, «Dai H, Wang F, Wang L, ym. An epidemiological inve...»44, «Kaya A, Erkoçoğlu M, Civelek E, ym. Prevalence of ...»45. Vaikeissa tai epäselvissä oireissa diagnoosi tulee varmistaa altistuksella (joko erikoissairaanhoidossa tai lastenallergologin valvonnassa), jotta vältetään tarpeettomat välttämisruokavaliot.
  • Suuret IgE-vasta-ainepitoisuudet yhdistettynä voimakkaaseen tai yleistyneeseen allergiseen reaktioon voivat valikoiduissa tapauksissa riittää diagnoosin asettamiseen ja välttämisruokavalion aloitukseen. Diagnoosi tehdään näissäkin tapauksissa kuitenkin erikoissairaanhoidossa.
  • Ruoka-altistusta ei tule tehdä, jos potilas on saanut viimeisen vuoden aikana anafylaktisen reaktion kyseisestä ruoka-aineesta.
  • Ravitsemuksen kannalta vähemmän merkityksellisiä ruoka-aineita, joista ei ole odotettavissa vaikeita oireita, voidaan kokeilla kotona. Valvottua altistusta terveydenhuollon yksikössä ei tarvita.
  • Altistusta voidaan harkita myös, jos ruokavalio on hyvin kapea ja ruoka-aineita on vältetty tarpeettoman pitkään.
  • Ruoka-altistus tehdään, kun potilas on oireeton eikä hänellä ole akuuttia infektiota tai muuta oireita provosoivaa tekijää. Astman ja atooppisen ekseeman tulee olla hyvässä hoitotasapainossa.
  • Ruoka-allergiadiagnoosi vahvistuu, mikäli lapsi saa altistuskokeessa merkittäviä, objektiivisia oireita «Chinthrajah RS, Jones SM, Kim EH, ym. Updating the...»46, «Sampson HA, Gerth van Wijk R, Bindslev-Jensen C, y...»47.

Suositus: Altistuskokeessa reaktion vaikeusaste tulee arvioida altistuskaavaketta käyttäen.

Kaksoissokkoaltistus

  • Viivästyneitä, vaikeasti tulkittavia suolioireita voi arvioida kaksoissokkoaltistuksella.
  • Ennen altistusta ohjelmoidaan 1–2 viikon mittainen välttämisjakso, jolloin oireiden tulee väistyä. Jos oireet jatkuvat välttämisjakson aikana, ei kyse ole allergiasta.
  • Oireiden väheneminen välttämisjakson aikana ei yksinään riitä allergiadiagnoosiin, vaan epäiltyjen oireiden tulee palata kaksoissokkoaltistuksessa. Esimerkiksi maitoallergisiksi epäillyistä lapsista, joiden oireet helpottivat välttämisjakson aikana, puolelle ei tullut oireita valvotussa altistuskokeessa «Saarinen KM, Suomalainen H, Savilahti E. Diagnosti...»53, «Dambacher WM, de Kort EH, Blom WM, ym. Double-blin...»54.

Anafylaksia

Suositus: Anna lapselle adrenaliinipistos, jos epäilet anafylaktista reaktiota.

  • Anafylaksia on useamman elinjärjestelmän nopeasti etenevä vaikea allerginen reaktio, joka voi johtaa kuolemaan. Oireita voi ilmetä iholla, limakalvoilla, hengitysteissä, suolistossa sekä verenkiertoelimistössä.
  • Anafylaksia on todennäköinen, jos jompikumpi alla olevista ehdoista (kohta 1 tai 2) täyttyy ja jos kohtaus on alkanut äkillisesti (minuuteissa tai tunneissa) «Mandelin J, Mäkelä M, Kauppi, P. Onko anafylaksian...»55:
  1. ihon, limakalvojen tai molempien oireet (esim. yleistynyt urtikaria, kutina tai punoitus) sekä joko hengitystieoireet (hengenahdistus, keuhkojen vinkuminen tai stridor, pienentynyt PEF-arvo tai hypoksemia) tai maha-suolikanavan oireet (esim. kramppimaiset vatsakivut tai toistuva oksentaminen) tai alentunut verenpaine (esim. kollapsi tai inkontinenssi)
  2. verenpaineen laskun tai keuhkoputkien supistumisen tai kurkunpään oireiden äkillinen alku (minuuteissa tai tunneissa) tunnetun tai hyvin todennäköisen allergeenialtistuksen jälkeen, vaikka tyypillisiä iho-oireita ei olisikaan (yli 30 %:n lasku perustilanteesta tai vauvoilla ja alle 10-vuotiailla lapsilla < 70 mmHg + 2 x ikävuodet tai aikuisilla systolinen verenpaine < 90 mmHg).
  • Vaikka suurin osa anafylaktisista reaktioista voi lievittyä ilman adrenaliinia, vaikean anafylaktisen reaktion kehittymistä on vaikea ennustaa etukäteen.
  • Adrenaliinipistoksen haittavaikutukset ovat vähäisiä suhteessa potentiaaliseen hyötyyn anafylaksian hoidossa. Siksi adrenaliinipistos voidaan antaa, vaikka lapsen yleistila vaikuttaisi vielä hyvältä, jos muiden oireiden perusteella epäillään anafylaktista reaktiota.

Suositus: Ohjaa anafylaktisen reaktion saanut potilas allergiaselvityksiin erikoissairaanhoitoon.

  • Potilaalle tulee myös opastaa ensiapulääkityksen käyttö (adrenaliiniruiske) sekä lähettää tieto anafylaksiasta anafylaksiarekisteriin «Anafylaksiarekisteri. HUS 2022. https://www.hus.fi...»19.
    • Potilaiden näkökulmia ruoka-allergioista kartoitettiin tekemällä tiedonhaku Medline-tietokannasta. Sen perusteella vanhemmat eivät aina anna adrenaliinia (vaikka se olisi tarpeen) vaan hakeutuvat ensiapuun, ks. lisätietoaineisto «Potilaiden näkemyksiä ruoka-allergioista»11.
  • Adrenaliiniruiske ei ole tarpeen lieväoireisen ruoka-allergian hoidossa. Lievät, erityisesti ihoon ja limakalvoihin rajoittuvat, paikallisoireet väistyvät yleensä itsestään, eikä ole näyttöä, että adrenaliinin ennakoiva käyttö estäisi reaktion etenemisen anafylaksiaksi «Turner PJ, DunnGalvin A, Hourihane JO. The Emperor...»56.
  • Adrenaliiniruisketta ei suositella pelkkien suurten IgE-pitoisuuksien tai varastoproteiiniherkistymisen perusteella ilman näyttöä vaikeista allergiaoireista.
  • Adrenaliiniruisketta harkitaan, jos potilaalla on vaikean ruoka-allergian lisäksi riskitekijöitä, kuten vaikea astma, mastosytoosi tai rajoitettu ensihoidon saatavuus (asuinalue, ulkomaanmatkat).

Maitoallergia

Maitoallergian diagnostiikka

  • Maitoallergian diagnostiikan ja hoidon kulku on esitetty kuvassa «Maitoallergian hoitopolku – epäilystä hoitoon»1.
  • Maitoallergian diagnoosi varmistetaan erikoissairaanhoidossa spesifisten IgE-vasta-aineiden määrityksellä ja valvotulla maitoaltistuksella «hoi50026g.pdf»2.
    • Negatiiviset IgE-arvot sulkevat luotettavasti pois IgE-välitteisen maitoallergian.
    • Jos diagnoosi varmistuu maitoaltistuksella, laaditaan B-lausunto imeväisen erityisvalmisteen erityiskorvausta varten.
    • Viivästyneissä, ei-IgE-välitteisissä oireissa diagnoosi varmistetaan kaksoissokkoaltistuksella.
    • Ei IgE-välitteinen maitoallergia on harvinainen maitoallergian muoto. Sitä käsitellään tarkemmin kappaleessa Suolistokanavaan liittyvät allergiat «A10»13.
  • Lehmänmaidon proteiinit koostuvat kahdesta pääryhmästä: kaseiineista (80 %) ja heraproteiineista (20 %). Heraproteiinit hajoavat herkästi kuumennettaessa, kun taas kaseiinit kestävät hyvin kuumennusta ja voivat aiheuttaa allergiaoireita myös kuumentamisen jälkeen.
    • Noin 75 % yli 2-vuotiaista, jotka saavat allergiaoireita raa'asta maidosta, sietävät keitettyä tai leivonnassa käytettyä maitoa, jota on kuumennettu vähintään 30 minuuttia «Nowak-Wegrzyn A, Bloom KA, Sicherer SH, ym. Tolera...»58.
    • Kaseiinille (Bos d 8) herkistyminen ennustaa maitoallergian pysyvyyttä. Pienet tai negatiiviset kaseiinispesifiset IgE-pitoisuudet ennustavat sietokykyä kypsennetylle maidolle ja ohimenevää allergiaa.
Kuva 1.

Maitoallergian hoitopolku – epäilystä hoitoon. ESH = erikoissairaanhoito; PTH = perusterveydenhuolto; sIgE = spesifinen immunoglobuliini E

Kuvan lähde: Mäkelä M. Lasten lehmänmaitoallergian hoito. Duodecim 2024;140:485-92

Maitoallergian hoito

Suositus: Vältä aminohappopohjaisen korvikkeen käyttöä imeväisen maitoallergian hoidossa.

Pähkinäallergiat

  • Pähkinäallergiaa voi esiintyä joko yhtä tai useampaa pähkinää kohtaan. Yleisimpiä pähkinäallergioita ovat maapähkinäallergia ja cashewpähkinäallergia.

Pähkinäallergian diagnostiikka

  • Pähkinäallergian diagnoosin voi asettaa ilman altistustestiä perusterveydenhuollossa, jos anamneesi on selkeä ja IgE-vasta-aineet kyseisen pähkinän stabiileille varastoproteiineille ovat suurentuneet «IgE-vasta-aineiden raja-arvot ja tulkinta»1.
    • Tärkeimpiä varastoproteiineja ovat maapähkinän Ara h 2 ja Ara h 6, cashewpähkinän Ana 0 3, hasselpähkinän Cor a 14 sekä saksanpähkinän Jug r 1.
    • Varastoproteiinit ovat stabiileja, mikä tarkoittaa, että allergeenin IgE:tä sitova rakenne säilyy muuttumattomana sekä kuumennettaessa että ruoansulatuskanavassa. Allergeeni imeytyy pilkkoutumattomana ja voi aiheuttaa vakavan allergisen reaktion.
    • Mikäli IgE-pitoisuudet varastoproteiineille ovat negatiiviset (alle 0,35 kU/l), vaikean allergisen reaktion riski on vähäinen. Lievemmät oireet ovat kuitenkin mahdollisia johtuen herkistymisestä labiileille proteiineille, kuten esimerkiksi koivun siitepölyn ristiallergiassa.
    • Lisätietoaineistoon on koottu tarkempaa tietoa pähkinöiden varastoproteiineista, vasta-ainediagnostiikkaan liittyvistä raja-arvoista sekä diagnostiikan tarkkuudesta «IgE-vasta-aineiden raja-arvot ja tulkinta»1, «Pähkinöiden varastoproteiineja»15.
  • Epäselvissä tapauksissa potilas ohjataan erikoissairaanhoitoon pähkinäaltistusta varten.
    • Pähkinäaltistusta kannattaa harkita, jos anamneesi on epäselvä, IgE-vasta-aineet ovat vain lievästi suurentuneet eikä potilas ole saanut anafylaktista reaktiota.
  • Pähkinöille herkistymistä kannattaa selvittää (Pähcom-E-tutkimuksella), jos oireita aiheuttanut pähkinä ei ole tiedossa tai potilas on syönyt useita pähkinöitä yhtä aikaa.
    • Seulontaa (Pähcom-E) ei tarvita, jos potilas on saanut selvän reaktion yksittäisestä tunnistetusta pähkinästä. Yksittäisiin pähkinäallergeeneihin kohdentuvat vasta-ainetestit on tilattava erikseen (esim. maapähkinän Ara h 2 ja Ara h 6).
    • Pähkinöitä, joita potilas on syönyt ilman oireita, ei tule testata, koska pelkkä herkistyminen ei ole peruste välttämiselle.
    • Pähkinöille herkistymistä ei myöskään tule seuloa, jos potilas ei ole koskaan syönyt pähkinöitä. Tarpeettomat välttämisruokavaliot voivat johtaa sietokyvyn menettämiseen ajan myötä.
  • Koivun siitepölylle herkistyminen on vahvasti yhteydessä herkistymiseen hasselpähkinän, maapähkinän ja mantelin labiileille koivuhomologeille. Kyseessä on ristiallergia koivun siitepölyn kanssa «IgE-vasta-aineiden raja-arvot ja tulkinta»1, «Uotila R, Kukkonen AK, Blom WM, ym. Component-reso...»66.
    • Oireet ovat yleensä lieviä, itsestään ohi meneviä suun ja nielun paikallisoireita.

Pähkinäallergian hoito

Kananmuna-allergia

Kananmuna-allergian diagnostiikka

Kananmuna-allergian hoito

Vehnäallergia

  • IgE-välitteinen vehnäallergia voi ilmetä eri tavoin iästä ja altistumisreitistä riippuen.
    • Lapsuusiän klassinen ruoka-allergia on lasten tavallisin vehnäallergian muoto. Sen esiintyvyys Euroopassa on vähentynyt viime vuosina «Spolidoro GCI, Ali MM, Amera YT, ym. Prevalence es...»82, «Ruoka-allergioiden esiintyvyys»5.
    • Vehnärasitusanafylaksia on harvinainen nuorten ja aikuisten allergian muoto. Siinä vehnän syöminen yhdistettynä fyysiseen rasitukseen tai esimerkiksi tulehduskipulääkkeisiin, alkoholinkäyttöön tai infektioon voi aiheuttaa vakavan allergisen reaktion.

Vehnäallergian diagnostiikka

Vehnäallergian hoito

  • Vaikean vehnäallergian hoito on vehnää sisältävien tuotteiden tarkka välttäminen ja ensiapulääkitys oireiden ilmaantuessa vahinkoaltistusten yhteydessä. Vehnä- ja gliadiinispesifisiä IgE-pitoisuuksia seurataan ja uusinta-altistusta harkitaan yksilöllisesti 1–2 vuoden välein, mikäli vahinkoaltistumisia ei ole sattunut.
  • Gluteenipitoiset viljat ruis ja ohra sisältävät vehnän kanssa rakenteellisesti samankaltaisia proteiineja, minkä vuoksi ne saattavat aiheuttaa oireita vehnäallergiselle «Srisuwatchari W, Piboonpocanun S, Wangthan U, ym. ...»28.
  • Vehnäsiedätyshoitoa ei ole tällä hetkellä tarjolla Suomessa.
  • Ks. vehnäallergisen ruokavalion potilasohjeet lisätietoaineistosta «Vehnäallergisen ruokavalio»18.

Soija-allergia

  • Soija kuuluu palkokasveihin (kuten esim. herne, papu ja maapähkinä).
  • Suomessa allerginen oireilu raa'alle soijalle johtuu pääasiassa ristireaktiosta koivun siitepölyn kanssa ja oireet ovat yleensä vain lieviä paikallisoireita (suun kutinaa tai nielun ärsytystä). Tällöin jatkotutkimukset (IgE-testit tai altistus) eivät ole tarpeen «Katz Y, Gutierrez-Castrellon P, González MG, ym. A...»86.
  • Soija aiheuttaa Suomessa hyvin harvoin vakavia tai yleistyneitä allergisia reaktioita.

Soija-allergian diagnoosi

Soija-allergian hoito

  • Soija ei yleensä aiheuta koivuallergisille oireita, varsinkaan kuumennettuna, eikä koivuallergiaan liittyvä Gly m 4 -herkistyminen edellytä soijan välttämistä.
  • Mikäli soija aiheuttaa voimakkaita allergisia oireita, hoitona on soijaa sisältävien tuotteiden välttäminen ja ensiapulääkitys vahinkoaltistusten yhteydessä.
  • Soija-allergia ei ole este muiden palkokasvien käytölle.

Kala-allergia

Kala-allergian diagnoosi

  • Kala-allergian diagnoosi perustuu anamneesiin ja IgE-välitteisen herkistymisen osoittamiseen (lajispesifinen IgE). Kala-IgE-testien diagnostisesta tarkkuudesta ei kuitenkaan ole juuri tutkimustietoa.
  • Epäselvissä tapauksissa diagnoosi voidaan varmistaa erikoissairaanhoidossa kala-altistuksella.
  • Kalalle altistuminen aiheuttaa useimmiten välittömiä (minuuteissa tai enintään muutaman tunnin sisällä alkavia) oireita, kuten ihottuma (nokkosihottuma, laaja punotus), vatsakipu, pahoinvointi, oksentelu, ripuli, hengitysvaikeudet tai anafylaksia.

Kala-allergian hoito

  • Hoitona on allergiaoireita aiheuttavan kalan välttäminen ja ensiapulääkitys oireiden ilmaantuessa vahinkoaltistusten yhteydessä. IgE-pitoisuuksia seurataan ja uusinta-altistusta harkitaan 1–2 vuoden välein, mikäli vahinkoaltistumisia ei ole sattunut.
  • Ks. tarkemmin ruokavalio-ohjeita lisätietoaineistosta «Kala-allergisen ruokavalio»19.

Äyriäis- ja nilviäisallergiat

Sietokyvyn lisääminen

Suositus: Harkitse ruokatikapuita (annoskoon asteittaista lisäämistä ja kypsyysasteen vähentämistä), jos potilaalla on lieviä maito- tai kananmuna-allergian oireita.

  • Ruokatikapuiden vaikuttavuudesta on vähän suoraa tutkimuskirjallisuutta «Cotter S, Lad D, Byrne A, ym. Home-based graded ex...»90, «Chomyn A, Chan ES, Yeung J, ym. Safety and effecti...»91.
  • Ruokatikapuumallissa maidon tai kananmunan kypsyysastetta ja annoskokoa säätämällä voidaan löytää sopiva tapa käyttää ja siten totuttaa lapsi arjessa käyttämään aiemmin täysin vältettyä ruoka-ainetta «Upton JEM, Wong D, Nowak-Wegrzyn A. Baked milk and...»92.
    • Ruokatikapuut soveltuvat potilaille, jotka ovat saaneet lieviä oireita ruoka-altistuksen yhteydessä tai kotikokeilussa.
    • Tikapuiden käyttö voidaan aloittaa 6 kuukauden iästä alkaen «d'Art YM, Forristal L, Byrne AM, ym. Single low-do...»93. Alle 1-vuotiaan kohdalla otetaan huomioon iänmukainen ravitsemus (kuten maitoallergisen erityisvalmisteen tarve).
    • Maitotikapuut soveltuvat myös lapsille, joilla epäillään maidon aiheuttamia suolioireita, mutta IgE-välitteistä herkistymistä ei ole osoitettu.
    • Säännöllinen seuranta on tärkeää hoidon etenemisen ja turvallisuuden varmistamiseksi.
  • Mikäli potilas pystyy käyttämään ruoka-ainetta tavalliseen tapaan, ruokatikapuut eivät tuo hoitoon lisäarvoa.
  • Ruokatikapuiden käyttöä ei tule aloittaa pelkästään IgE-pitoisuuksiin perustuen ilman tietoa mahdollisista oireista, eivätkä tikapuut sovellu ruoka-allergian diagnostiseksi menetelmäksi. Ilman diagnoosia aloitettu ruoka-allergian hoito voi aiheuttaa potilaalle turhaa hämmennystä ja olla resurssien tuhlausta.
  • Seuraavissa tilanteissa ruokatikapuumalli ei ole turvallinen hoitomuoto:
    • vaikea ruoka-allergia tai anafylaktinen reaktio viimeisten 2 vuoden aikana
    • pysyvä, vaikea ruoka-allergia yli 6 vuoden ikäisillä (ruokasiedätys on ensisijainen hoitomuoto)
    • huonossa hoitotasapainossa oleva astma tai vaikea hoitoresistentti atooppinen ekseema
    • huono hoitomyöntyvyys.
  • Ks. kananmunan «Kananmunatikapuut»4 ja maidon «Maitotikapuut»3 ruokatikapuiden tarkemmat ohjeet lisätietoaineistosta.

Ruokasiedätys

Suositus: Harkitse ruokasiedätystä, jos potilas on saanut ruoka-aineesta keskivaikeita tai vaikeita oireita.

Ruoka-allergioiden ennaltaehkäisy

Suositus: Vanhempia tulee informoida kiinteiden ruokien varhaisen (4 kuukauden iästä lähtien ja viimeistään 6 kuukauden ikään mennessä) aloituksen hyödyistä.

Pre-, pro- ja synbiootit

Suolistokanavaan liittyvät ruoka-allergiat

Suolisto-oireinen lehmänmaitoallergia

  • Erilaiset suolisto-oireet, kuten ulostamisvaikeudet ja regurgitaatio, sekä ärtyisyys ja itkuisuus, ovat tavallisia kaikenikäisillä ja useimmiten toiminnallisia vaivoja. Oireiden syynä on harvoin ruoka-allergia «Kuitunen M. Lapsen vatsavaivat ovat harvoin allerg...»110, «Solasaari T, Korpela K, Lommi S, ym. Bowel functio...»111.
  • Suolisto-oireisen lehmänmaitoallergian diagnoosi edellyttää lehmänmaidon välttämistä ja valvottua altistuskoetta, jossa todetaan alkuperäisten oireiden uusiutuminen.
    • Ylidiagnostiikan mahdollisuus on huomattava, sillä suolisto-oireiden helpottuminen voi johtua myös esimerkiksi nautitun laktoosin vähenemisestä tai mahalaukun tyhjenemisnopeuden tai suolen motiliteetin muutoksesta «Merras-Salmio L, Pelkonen AS, Kolho KL, ym. Cow's ...»64.
    • Lehmänmaidon välttämistä voi harkita, jos imeväisen tai leikki-ikäisen toiminnalliset vatsavaivat eivät ole helpottaneet tavanomaisella ohjeistuksella. Vältön pituuden tulisi olla korkeintaan 2–4 viikkoa.
    • Jos imeväisen oireet helpottavat välttämisdieetillä, potilas ohjataan erikoissairaanhoitoon ja diagnoosi varmistetaan valvotulla (sokkoutetulla) altistuksella «Vandenplas Y, Broekaert I, Domellöf M, ym. An ESPG...»95. Vanhempien lasten kypsennetyn maidon sietoa voi kokeilla kotona 3–6 kuukauden välein.

Ravinnon proteiinin aiheuttama enterokoliitti

Eosinofiilinen esofagiitti

Imettävän äidin ruokavalio

  • Ruoka-allergisen lapsen imettävä äiti voi noudattaa tavanomaista ruokavaliotaan «Kramer MS, Kakuma R. Cochrane in context: Maternal...»118.
  • Hankalat koliikkioireet kuormittavat koko perhettä. Terveydenhuollon ammattilaiselta edellytetäänkin erityistä herkkyyttä ja kykyä kuunnella perheen huolia näissä tilanteissa.
  • Imetysdieettiä pohtivan vanhemman kanssa keskustellessa voi nostaa esiin seuraavia asioita:
    • Rintamaitoon erittyy vain hyvin pieniä määriä ruoka-aineperäisiä proteiineja ja pienimolekyylisiä yhdisteitä. Nämä määrät ovat yleensä niin vähäisiä, että niiden aiheuttamat allergiaoireet ovat erittäin epätodennäköisiä «Munblit D, Perkin MR, Palmer DJ, ym. Assessment of...»119.
    • Koliikki imeväisen ainoana oireena viittaa erittäin harvoin ruoka-allergiaan. Myöskään koliikista kärsivän lapsen imettävän äidin ruokavalion muutosten hyödyistä ei ole luotettavaa tutkimustietoa «Gordon M, Biagioli E, Sorrenti M, ym. Dietary modi...»120.
    • Useamman ruoka-aineen välttäminen voi aiheuttaa kuormitusta ja altistaa puutteellisen ravitsemuksen aiheuttamille haitoille. Yksittäiset ruoka-aineet ovat harvoin ravitsemuksellisesti välttämättömiä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Ruoka-allergia (lapset) -suosituksen historiatiedot «Ruoka-allergia (lapset), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»22

Puheenjohtaja:

Mika Mäkelä, professori, vastaava ylilääkäri; HUS Allergiasairaudet, Tulehduskeskus ja Helsingin yliopisto

Kokoava kirjoittaja:

Kati Palosuo, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lastenallergologi, osastonylilääkäri; HUS Allergiasairauksien lastenyksikkö ja Helsingin yliopisto

Aleksi Raudasoja, LL, Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Jäsenet:

Péter Csonka, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lastenallergologi; Terveystalo ja Tampereen yliopisto

Varpu Elenius, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lastenallergologi; TYKS lasten ja nuorten klinikka

Aino Hyry, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri; Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Nurmijärven kirkonkylän terveysasema

Kaija-Leena Kolho, professori, ylilääkäri; Helsingin yliopisto ja HUS

Susanna Salmivesi, LT, lastentautien erikoislääkäri, lastenallergologi; TAYS allergiakeskus

Terhi Savinko, FT, laboraattori; HUS Iho- ja allergiasairaala, Tulehduskeskus, Allergiasairaudet, allergeenilaboratorio

Ursula Schwab, FT, professori (ravitsemusterapia); Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitos, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö ja ravitsemusterapeutti; Pohjois-Savon hyvinvointialue, Kuopion yliopistollinen sairaala, Medisiininen keskus, endokrinologian ja kliinisen ravitsemuksen poliklinikka

Helena Voutilainen, THM, laillistettu ravitsemusterapeutti; HUS iho- ja allergiasairaala, sisätaudit ja kuntoutus, kliinisen ravitsemusterapian yksikkö

Asiantuntija:

Raija Sipilä, LT, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 9.6.2025 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Péter Csonka: Sivutoimet:ryhmänjohtaja; Tampereen yliopisto. Tutkimusrahoitus: ALK-Abello, Orion Pharma, Sanofi, Stallergenes, ThermoFisher, TrionPharma. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: ALK-Abello, Orion Pharma, Sanofi. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry.

Varpu Elenius: Sivutoimet:lastenlääkäri; Lastenlääkäriasema Mehiläinen Turku. Koulutus-, konsultointi- ja asiatuntijatoiminta: Sanofi, Vertex. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen lastenlääkäreiden allergologiayhdistys r.y., Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistys ry, EAACI Task Force.

Aino Hyry: Sivutoimet: ammatinharjoittaja; Aava Järvenpää.Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: MDS Finland Oy, ALK-Abello Nordic A/S.

Kaija-Leena Kolho: Tutkimusrahoitus: Lastentautien tutkimussäätiö, Valtion tutkimusrahoitus (HUS). Koulutus-, konsultointi- ja asiatuntijatoiminta: Abbvie, Suomen Gastroenterologiayhdistys, Biocodex, Tillotts Pharma.

Mika Mäkelä: Sivutoimet: yksityislääkärin vastaanotto; Mehiläinen.Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Kelan sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan jäsen, Sotilaslääketieteen keskuksen Tutkimus- ja kehitysosaston johtoryhmän neuvoa antava jäsen.

Kati Palosuo: Sivutoimet: ammatinharjoittaja; Pikkujätti.Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: ALK-Abello. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Lastenlääkäreiden Allergologiayhdistys ry, Allergiatutkimussäätiö, Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistys ry.

Aleksi Raudasoja: Sivutoimet: päivystystyö; Pihlajalinna, Medgroup.

Susanna Salmivesi: Sivutoimet: lastentautien erikoislääkäri, lastenallergologi; Pihlajalinna Koskiklinikka.

Terhi Savinko: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistyksen hallituksen jäsen.

Ursula Schwab: Sivutoimet:ravitsemusterapeutti; Pohjois-Savon hyvinvointialue, Kuopion yliopistollinen sairaala. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: luentopalkkio Danone, Fresenius Kabi; kongressit ja seminaarit: ESPEN-kongressi, Danone. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Sydänliitto, ravitsemuksen asiantuntijaryhmän jäsen; Valtion ravitsemusneuvottelukunta, jäsen; Keliakialiitto, asiantuntijaryhmän jäsen ja ravitsemuksen asiantuntijaryhmän jäsen; Valvira, pysyvä asiantuntija. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Pohjoismaiset ravitsemussuositukset, päivitystyöryhmän jäsen; Valtakunnalliset ravitsemussuositukset, päivitystyöryhmän jäsen; Ravitsemushoitosuositus, työryhmän puheenjohtaja; Eurooppalaiset diabeteksen ravitsemussuositukset, päivitystyöryhmän jäsen.

Helena Voutilainen: Sivutoimet: ravitsemusterapeutti; Pikkujätti Lasten ja nuorten lääkäriasema. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoiminta: Allergia-, Iho- ja Astmaliitto, Ravitsemusterapeuttien yhdistys 10.10.2024 luentopalkkio Steripolar – haavapotilaan ravitsemus, 25.1.2025 luentopalkkio Medac Nurse Workshop.

Kirjallisuusviite

Ruoka-allergia (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»2

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Mortz CG, Eller E, Garvik OS, ym. Challenge-verified thresholds for allergens mandatory for labeling: How little is too much for the most sensitive patient? Allergy 2024;79(5):1306-1316 «PMID: 37661296»PubMed
  2. Arkwright PD, MacMahon J, Koplin J, ym. Severity and threshold of peanut reactivity during hospital-based open oral food challenges: An international multicenter survey. Pediatr Allergy Immunol 2018;29(7):754-761 «PMID: 30022517»PubMed
  3. Palmu S, Heikkilä P, Uski V, ym. National allergy programme had little impact on parent-reported food allergies in children aged 6-7 years. Acta Paediatr 2018;107(1):121-125 «PMID: 28925556»PubMed
  4. Grabenhenrich L, Trendelenburg V, Bellach J, ym. Frequency of food allergy in school-aged children in eight European countries-The EuroPrevall-iFAAM birth cohort. Allergy 2020;75(9):2294-2308 «PMID: 32219884»PubMed
  5. Spolidoro GCI, Amera YT, Ali MM, ym. Frequency of food allergy in Europe: An updated systematic review and meta-analysis. Allergy 2023;78(2):351-368 «PMID: 36271775»PubMed
  6. Pyrhönen K, Kulmala P. Delivery mode and the incidence of atopic sensitization and food allergy in a Finnish child population. Pediatr Allergy Immunol 2022;33(1):e13584 «PMID: 34184325»PubMed
  7. Pyrhönen K, Kulmala P. Atopic diseases of the parents predict the offspring's atopic sensitization and food allergy. Pediatr Allergy Immunol 2021;32(5):859-871 «PMID: 33527507»PubMed
  8. Koplin JJ, Allen KJ, Gurrin LC, ym. The impact of family history of allergy on risk of food allergy: a population-based study of infants. Int J Environ Res Public Health 2013;10(11):5364-77 «PMID: 24284354»PubMed
  9. Saito-Abe M, Yamamoto-Hanada K, Pak K, ym. How a Family History of Allergic Diseases Influences Food Allergy in Children: The Japan Environment and Children's Study. Nutrients 2022;14(20): «PMID: 36297007»PubMed
  10. Martin PE, Eckert JK, Koplin JJ, ym. Which infants with eczema are at risk of food allergy? Results from a population-based cohort. Clin Exp Allergy 2015;45(1):255-64 «PMID: 25210971»PubMed
  11. Tran MM, Lefebvre DL, Dharma C, ym. Predicting the atopic march: Results from the Canadian Healthy Infant Longitudinal Development Study. J Allergy Clin Immunol 2018;141(2):601-607.e8 «PMID: 29153857»PubMed
  12. de Jong NW, Elbert NJ, Mensink-Bout SM, ym. Parental and child factors associated with inhalant and food allergy in a population-based prospective cohort study: the Generation R Study. Eur J Pediatr 2019;178(10):1507-1517 «PMID: 31414213»PubMed
  13. Martone GM, Lehman HK, Rideout TC, ym. Delayed egg introduction beyond infancy and increased egg allergy risk in childhood. J Paediatr Child Health 2023;59(1):53-57 «PMID: 36190149»PubMed
  14. Du Toit G, Roberts G, Sayre PH, ym. Randomized trial of peanut consumption in infants at risk for peanut allergy. N Engl J Med 2015;372(9):803-13 «PMID: 25705822»PubMed
  15. Scarpone R, Kimkool P, Ierodiakonou D, ym. Timing of Allergenic Food Introduction and Risk of Immunoglobulin E-Mediated Food Allergy: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Pediatr 2023;177(5):489-497 «PMID: 36972063»PubMed
  16. de Silva D, Halken S, Singh C, ym. Preventing food allergy in infancy and childhood: Systematic review of randomised controlled trials. Pediatr Allergy Immunol 2020;31(7):813-826 «PMID: 32396244»PubMed
  17. Oh J, Lee M, Park J, ym. Prenatal and postnatal exposure to antibiotics and risk of food allergy in the offspring: A nationwide birth cohort study in South Korea. Pediatr Allergy Immunol 2024;35(3):e14114 «PMID: 38529692»PubMed
  18. Zhong Y, Zhang Y, Wang Y, ym. Maternal antibiotic exposure during pregnancy and the risk of allergic diseases in childhood: A meta-analysis. Pediatr Allergy Immunol 2021;32(3):445-456 «PMID: 33190323»PubMed
  19. Anafylaksiarekisteri. HUS 2022. https://www.hus.fi/anafylaksia
  20. Pouessel G, Turner PJ, Worm M, ym. Food-induced fatal anaphylaxis: From epidemiological data to general prevention strategies. Clin Exp Allergy 2018;48(12):1584-1593 «PMID: 30288817»PubMed
  21. Tanno LK, Demoly P. Anaphylaxis in children. Pediatr Allergy Immunol 2020;31 Suppl 26():8-10 «PMID: 33236416»PubMed
  22. Greenhawt M. Environmental exposure to peanut and the risk of an allergic reaction. Ann Allergy Asthma Immunol 2018;120(5):476-481.e3 «PMID: 29555352»PubMed
  23. Jeong K, Lee S. Natural course of IgE-mediated food allergy in children. Clin Exp Pediatr 2023;66(12):504-511 «PMID: 37321568»PubMed
  24. Saarinen KM, Pelkonen AS, Mäkelä MJ, ym. Clinical course and prognosis of cow's milk allergy are dependent on milk-specific IgE status. J Allergy Clin Immunol 2005;116(4):869-75 «PMID: 16210063»PubMed
  25. Schoemaker AA, Sprikkelman AB, Grimshaw KE, ym. Incidence and natural history of challenge-proven cow's milk allergy in European children--EuroPrevall birth cohort. Allergy 2015;70(8):963-72 «PMID: 25864712»PubMed
  26. Peters RL, Guarnieri I, Tang MLK, ym. The natural history of peanut and egg allergy in children up to age 6 years in the HealthNuts population-based longitudinal study. J Allergy Clin Immunol 2022;150(3):657-665.e13 «PMID: 35597613»PubMed
  27. Kim M, Lee JY, Yang HK, ym. The Natural Course of Immediate-Type Cow's Milk and Egg Allergies in Children. Int Arch Allergy Immunol 2020;181(2):103-110 «PMID: 31752004»PubMed
  28. Srisuwatchari W, Piboonpocanun S, Wangthan U, ym. Clinical and in vitro cross-reactivity of cereal grains in children with IgE-mediated wheat allergy. Allergol Immunopathol (Madr) 2020;48(6):589-596 «PMID: 32327208»PubMed
  29. Yanagida N, Takei M, Saito A, ym. Clinical cross-reactivity of wheat and barley in children with wheat allergy. Pediatr Allergy Immunol 2022;33(11):e13878 «PMID: 36433849»PubMed
  30. Kotaniemi-Syrjänen A, Palosuo K, Jartti T, ym. The prognosis of wheat hypersensitivity in children. Pediatr Allergy Immunol 2010;21(2 Pt 2):e421-8 «PMID: 19793064»PubMed
  31. Erkkola M, Saloheimo T, Hauta-Alus H, ym. Burden of allergy diets in Finnish day care reduced by change in practices. Allergy 2016;71(10):1453-60 «PMID: 27117067»PubMed
  32. Sindher SB, Long A, Chin AR, ym. Food allergy, mechanisms, diagnosis and treatment: Innovation through a multi-targeted approach. Allergy 2022;77(10):2937-2948 «PMID: 35730331»PubMed
  33. Sicherer SH, Sampson HA. Food allergy: A review and update on epidemiology, pathogenesis, diagnosis, prevention, and management. J Allergy Clin Immunol 2018;141(1):41-58 «PMID: 29157945»PubMed
  34. Muraro A, Werfel T, Hoffmann-Sommergruber K, ym. EAACI food allergy and anaphylaxis guidelines: diagnosis and management of food allergy. Allergy 2014;69(8):1008-25 «PMID: 24909706»PubMed
  35. Eiwegger T, Hung L, San Diego KE, ym. Recent developments and highlights in food allergy. Allergy 2019;74(12):2355-2367 «PMID: 31593325»PubMed
  36. Mäkelä M, Harvima I, Kauppi P ym. Allergiset sairaudet ja astma. Kustannus Oy Duodecim 2020.
  37. Riggioni C, Ricci C, Moya B, ym. Systematic review and meta-analyses on the accuracy of diagnostic tests for IgE-mediated food allergy. Allergy 2024;79(2):324-352 «PMID: 38009299»PubMed
  38. Dramburg S, Hilger C, Santos AF, ym. EAACI Molecular Allergology User's Guide 2.0. Pediatr Allergy Immunol 2023;34 Suppl 28():e13854 «PMID: 37186333»PubMed
  39. Constantin C, Quirce S, Poorafshar M, ym. Micro-arrayed wheat seed and grass pollen allergens for component-resolved diagnosis. Allergy 2009;64(7):1030-7 «PMID: 19210348»PubMed
  40. Shamji MH, Valenta R, Jardetzky T, ym. The role of allergen-specific IgE, IgG and IgA in allergic disease. Allergy 2021;76(12):3627-3641 «PMID: 33999439»PubMed
  41. Qin L, Tang LF, Cheng L, ym. The clinical significance of allergen-specific IgG4 in allergic diseases. Front Immunol 2022;13():1032909 «PMID: 36389804»PubMed
  42. Hieta N, Hasan T, Mäkinen-Kiljunen S, ym. Lupin allergy and lupin sensitization among patients with suspected food allergy. Ann Allergy Asthma Immunol 2009;103(3):233-7 «PMID: 19788021»PubMed
  43. Hu Y, Chen Y, Liu S, ym. Breastfeeding duration modified the effects of neonatal and familial risk factors on childhood asthma and allergy: a population-based study. Respir Res 2021;22(1):41 «PMID: 33549112»PubMed
  44. Dai H, Wang F, Wang L, ym. An epidemiological investigation of food allergy among children aged 3 to 6 in an urban area of Wenzhou, China. BMC Pediatr 2020;20(1):220 «PMID: 32410652»PubMed
  45. Kaya A, Erkoçoğlu M, Civelek E, ym. Prevalence of confirmed IgE-mediated food allergy among adolescents in Turkey. Pediatr Allergy Immunol 2013;24(5):456-62 «PMID: 23772635»PubMed
  46. Chinthrajah RS, Jones SM, Kim EH, ym. Updating the CoFAR Grading Scale for Systemic Allergic Reactions in Food Allergy. J Allergy Clin Immunol 2022;149(6):2166-2170.e1 «PMID: 35026206»PubMed
  47. Sampson HA, Gerth van Wijk R, Bindslev-Jensen C, ym. Standardizing double-blind, placebo-controlled oral food challenges: American Academy of Allergy, Asthma & Immunology-European Academy of Allergy and Clinical Immunology PRACTALL consensus report. J Allergy Clin Immunol 2012;130(6):1260-74 «PMID: 23195525»PubMed
  48. Food Allergy Lexicon. American College of Allergy. Asthma & Immunology, 2018.
  49. Nieminen O, Palosuo K, Kukkonen K, ym. Comparison of Severity Scorings in Oral Food Challenges With Cow's Milk. J Investig Allergol Clin Immunol 2024;34(1):71-73 «PMID: 37219947»PubMed
  50. Álvarez García O, Bartra J, Ruiz-Garcia M, ym. No apparent impact of incremental dosing on eliciting dose at double-blind, placebo-controlled peanut challenge. Allergy 2022;77(2):667-670 «PMID: 34614236»PubMed
  51. Yanagida N, Sato S, Ebisawa M. Relationship between eliciting doses and the severity of allergic reactions to food. Curr Opin Allergy Clin Immunol 2023;23(3):226-232 «PMID: 37185827»PubMed
  52. Yanagida N, Sato S, Nagakura KI, ym. Relationship between serum allergen-specific immunoglobulin E and threshold dose in an oral food challenge. Pediatr Allergy Immunol 2023;34(3):e13926 «PMID: 36974646»PubMed
  53. Saarinen KM, Suomalainen H, Savilahti E. Diagnostic value of skin-prick and patch tests and serum eosinophil cationic protein and cow's milk-specific IgE in infants with cow's milk allergy. Clin Exp Allergy 2001;31(3):423-9 «PMID: 11260154»PubMed
  54. Dambacher WM, de Kort EH, Blom WM, ym. Double-blind placebo-controlled food challenges in children with alleged cow's milk allergy: prevention of unnecessary elimination diets and determination of eliciting doses. Nutr J 2013;12():22 «PMID: 23394146»PubMed
  55. Mandelin J, Mäkelä M, Kauppi, P. Onko anafylaksian hoito muuttunut? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2025;141(3):189-91
  56. Turner PJ, DunnGalvin A, Hourihane JO. The Emperor Has No Symptoms: The Risks of a Blanket Approach to Using Epinephrine Autoinjectors for All Allergic Reactions. J Allergy Clin Immunol Pract 2016;4(6):1143-1146 «PMID: 27283056»PubMed
  57. Kauppila T, Palosuo K, Kukkonen K. Lasten lehmänmaitoallergian hoito. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2024;140(6):485-92
  58. Nowak-Wegrzyn A, Bloom KA, Sicherer SH, ym. Tolerance to extensively heated milk in children with cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2008;122(2):342-7, 347.e1-2 «PMID: 18620743»PubMed
  59. Leonard SA, Caubet JC, Kim JS, ym. Baked milk- and egg-containing diet in the management of milk and egg allergy. J Allergy Clin Immunol Pract 2015;3(1):13-23; quiz 24 «PMID: 25577613»PubMed
  60. Kim JS, Nowak-Węgrzyn A, Sicherer SH, ym. Dietary baked milk accelerates the resolution of cow's milk allergy in children. J Allergy Clin Immunol 2011;128(1):125-131.e2 «PMID: 21601913»PubMed
  61. Esmaeilzadeh H, Alyasin S, Haghighat M, ym. The effect of baked milk on accelerating unheated cow's milk tolerance: A control randomized clinical trial. Pediatr Allergy Immunol 2018;29(7):747-753 «PMID: 30027590»PubMed
  62. d'Art YM, Forristal L, Byrne AM, ym. Single low-dose exposure to cow's milk at diagnosis accelerates cow's milk allergic infants' progress on a milk ladder programme. Allergy 2022;77(9):2760-2769 «PMID: 35403213»PubMed
  63. Klemola T, Vanto T, Juntunen-Backman K, ym. Allergy to soy formula and to extensively hydrolyzed whey formula in infants with cow's milk allergy: a prospective, randomized study with a follow-up to the age of 2 years. J Pediatr 2002;140(2):219-24 «PMID: 11865274»PubMed
  64. Merras-Salmio L, Pelkonen AS, Kolho KL, ym. Cow's milk-associated gastrointestinal symptoms evaluated using the double-blind, placebo-controlled food challenge. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2013;57(3):281-6 «PMID: 23974059»PubMed
  65. Tilastotietokanta Kelasto. Kela 2023. https://tietotarjotin.fi/tilastodata/2051231/tilastotietokanta-kelasto
  66. Uotila R, Kukkonen AK, Blom WM, ym. Component-resolved diagnostics demonstrates that most peanut-allergic individuals could potentially introduce tree nuts to their diet. Clin Exp Allergy 2018;48(6):712-721 «PMID: 29377469»PubMed
  67. Alshajarah HA, Alghamdi HA, Alberi ZA, ym. Peanut-Induced Anaphylaxis in Children: A Literature Review. Cureus 2022;14(12):e32946 «PMID: 36578844»PubMed
  68. Borres MP, Sato S, Ebisawa M. Recent advances in diagnosing and managing nut allergies with focus on hazelnuts, walnuts, and cashew nuts. World Allergy Organ J 2022;15(4):100641 «PMID: 35493774»PubMed
  69. Elizur A, Bollyky JB, Block WM. Elimination diet and the development of multiple tree-nut allergies. Pediatr Res 2017;82(4):671-677 «PMID: 28549059»PubMed
  70. Masthoff LJ, van Hoffen E, de Reus A, ym. Hazelnut allergy differs between children and adults in frequency of severity, aetiology and relevance of diagnostic parameters. Clin Exp Allergy 2014;44(12):1539-45 «PMID: 25333730»PubMed
  71. Ballmer-Weber BK, Lidholm J, Lange L, ym. Allergen Recognition Patterns in Walnut Allergy Are Age Dependent and Correlate with the Severity of Allergic Reactions. J Allergy Clin Immunol Pract 2019;7(5):1560-1567.e6 «PMID: 30708144»PubMed
  72. Palosuo K, Kukkonen AK, Pelkonen AS, ym. Gal d 1-specific IgE predicts allergy to heated egg in Finnish children. Pediatr Allergy Immunol 2018;29(6):637-643 «PMID: 29974523»PubMed
  73. Leau A, Denery-Papini S, Bodinier M, ym. Tolerance to heated egg in egg allergy: Explanations and implications for prevention and treatment. Clin Transl Allergy 2023;13(12):e12312 «PMID: 38146801»PubMed
  74. Miceli Sopo S, Greco M, Cuomo B, ym. Matrix effect on baked egg tolerance in children with IgE-mediated hen's egg allergy. Pediatr Allergy Immunol 2016;27(5):465-70 «PMID: 27019388»PubMed
  75. De Vlieger L, Nuyttens L, Matton C, ym. Guided Gradual Egg-Tolerance Induction in Hen's Egg Allergic Children Tolerating Baked Egg: A Prospective Randomized Trial. Front Allergy 2022;3():886094 «PMID: 35769568»PubMed
  76. Ohtani K, Sato S, Syukuya A, ym. Natural history of immediate-type hen's egg allergy in Japanese children. Allergol Int 2016;65(2):153-157 «PMID: 26666473»PubMed
  77. Dang TD, Peters RL, Koplin JJ, ym. Egg allergen specific IgE diversity predicts resolution of egg allergy in the population cohort HealthNuts. Allergy 2019;74(2):318-326 «PMID: 30035811»PubMed
  78. Sicherer SH, Wood RA, Vickery BP, ym. The natural history of egg allergy in an observational cohort. J Allergy Clin Immunol 2014;133(2):492-9 «PMID: 24636473»PubMed
  79. Chomyn A, Chan ES, Yeung J, ym. Canadian food ladders for dietary advancement in children with IgE-mediated allergy to milk and/or egg. Allergy Asthma Clin Immunol 2021;17(1):83 «PMID: 34353372»PubMed
  80. Palosuo K, Karisola P, Savinko T, ym. A Randomized, Open-Label Trial of Hen's Egg Oral Immunotherapy: Efficacy and Humoral Immune Responses in 50 Children. J Allergy Clin Immunol Pract 2021;9(5):1892-1901.e1 «PMID: 33529723»PubMed
  81. Des Roches A, Paradis L, Gagnon R, ym. Egg-allergic patients can be safely vaccinated against influenza. J Allergy Clin Immunol 2012;130(5):1213-1216.e1 «PMID: 23021881»PubMed
  82. Spolidoro GCI, Ali MM, Amera YT, ym. Prevalence estimates of eight big food allergies in Europe: Updated systematic review and meta-analysis. Allergy 2023;78(9):2361-2417 «PMID: 37405695»PubMed
  83. Graham F, Caubet JC, Ramadan S, ym. Specific IgE Decision Point Cutoffs in Children with IgE-Mediated Wheat Allergy and a Review of the Literature. Int Arch Allergy Immunol 2020;181(4):296-300 «PMID: 32069455»PubMed
  84. Nilsson N, Sjölander S, Baar A, ym. Wheat allergy in children evaluated with challenge and IgE antibodies to wheat components. Pediatr Allergy Immunol 2015;26(2):119-25 «PMID: 25601168»PubMed
  85. Burman J, Palosuo K, Kukkonen K, ym. Children with wheat allergy usually tolerate oats. Pediatr Allergy Immunol 2019;30(8):855-857 «PMID: 31355942»PubMed
  86. Katz Y, Gutierrez-Castrellon P, González MG, ym. A comprehensive review of sensitization and allergy to soy-based products. Clin Rev Allergy Immunol 2014;46(3):272-81 «PMID: 24425446»PubMed
  87. Cox AL, Eigenmann PA, Sicherer SH. Clinical Relevance of Cross-Reactivity in Food Allergy. J Allergy Clin Immunol Pract 2021;9(1):82-99 «PMID: 33429724»PubMed
  88. Cabanillas B, Jappe U, Novak N. Allergy to Peanut, Soybean, and Other Legumes: Recent Advances in Allergen Characterization, Stability to Processing and IgE Cross-Reactivity. Mol Nutr Food Res 2018;62(1): «PMID: 28944625»PubMed
  89. Klueber, J, Schrama, D, Rodrigues, P ym. Fish Allergy Management: From Component-Resolved Diagnosis to Unmet Diagnostic Needs. Curr Treat Options. Allergy 2019;6,322–37 https://doi.org/10.1007/s40521-019-00235-w
  90. Cotter S, Lad D, Byrne A, ym. Home-based graded exposure to egg to treat egg allergy. Clin Transl Allergy 2021;11(8):e12068 «PMID: 34667590»PubMed
  91. Chomyn A, Chan ES, Yeung J, ym. Safety and effectiveness of the Canadian food ladders for children with IgE-mediated food allergies to cow's milk and/or egg. Allergy Asthma Clin Immunol 2023;19(1):94 «PMID: 37932826»PubMed
  92. Upton JEM, Wong D, Nowak-Wegrzyn A. Baked milk and egg diets revisited. Ann Allergy Asthma Immunol 2024;132(3):328-336.e5 «PMID: 38151097»PubMed
  93. d'Art YM, Forristal L, Byrne AM, ym. Single low-dose exposure to cow's milk at diagnosis accelerates cow's milk allergic infants' progress on a milk ladder programme. Allergy 2022;77(9):2760-2769 «PMID: 35403213»PubMed
  94. Muraro et al. Managing food allergy: GA2 LEN guideline 2022. World Allergy Organization Journal 2022; 15:100687 http://doi.org/10.1016/j.waojou.2022.100687;
  95. Vandenplas Y, Broekaert I, Domellöf M, ym. An ESPGHAN Position Paper on the Diagnosis, Management, and Prevention of Cow's Milk Allergy. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2024;78(2):386-413 «PMID: 38374567»PubMed
  96. Chinthrajah RS, Cao S, Dunham T, ym. Oral immunotherapy for peanut allergy: The pro argument. World Allergy Organ J 2020;13(8):100455 «PMID: 33005286»PubMed
  97. Kepner K, Parsons E, Kost L ym.Age and Successful Food Allergy Desensitization in Children. Journal of allergy and clinical immunology. 2022;149(2):AB31
  98. Chu DK, Wood RA, French S, ym. Oral immunotherapy for peanut allergy (PACE): a systematic review and meta-analysis of efficacy and safety. Lancet 2019;393(10187):2222-2232 «PMID: 31030987»PubMed
  99. Natsume O, Kabashima S, Nakazato J, ym. Two-step egg introduction for prevention of egg allergy in high-risk infants with eczema (PETIT): a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet 2017;389(10066):276-286 «PMID: 27939035»PubMed
  100. Wei-Liang Tan J, Valerio C, Barnes EH, ym. A randomized trial of egg introduction from 4 months of age in infants at risk for egg allergy. J Allergy Clin Immunol 2017;139(5):1621-1628.e8 «PMID: 27742394»PubMed
  101. Skjerven HO, Lie A, Vettukattil R, ym. Early food intervention and skin emollients to prevent food allergy in young children (PreventADALL): a factorial, multicentre, cluster-randomised trial. Lancet 2022;399(10344):2398-2411 «PMID: 35753340»PubMed
  102. Schroer B, Groetch M, Mack DP, ym. Practical Challenges and Considerations for Early Introduction of Potential Food Allergens for Prevention of Food Allergy. J Allergy Clin Immunol Pract 2021;9(1):44-56.e1 «PMID: 33127520»PubMed
  103. Halken S, Muraro A, de Silva D, ym. EAACI guideline: Preventing the development of food allergy in infants and young children (2020 update). Pediatr Allergy Immunol 2021;32(5):843-858 «PMID: 33710678»PubMed
  104. Berni Canani R, Nocerino R, Terrin G, ym. Effect of Lactobacillus GG on tolerance acquisition in infants with cow's milk allergy: a randomized trial. J Allergy Clin Immunol 2012;129(2):580-2, 582.e1-5 «PMID: 22078573»PubMed
  105. Chatchatee P, Nowak-Wegrzyn A, Lange L, ym. Tolerance development in cow's milk-allergic infants receiving amino acid-based formula: A randomized controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2022;149(2):650-658.e5 «PMID: 34224785»PubMed
  106. Basturk A, Isik İ, Atalay A, ym. Investigation of the Efficacy of Lactobacillus rhamnosus GG in Infants With Cow's Milk Protein Allergy: a Randomised Double-Blind Placebo-Controlled Trial. Probiotics Antimicrob Proteins 2020;12(1):138-143 «PMID: 30656549»PubMed
  107. Viljanen M, Savilahti E, Haahtela T, ym. Probiotics in the treatment of atopic eczema/dermatitis syndrome in infants: a double-blind placebo-controlled trial. Allergy 2005;60(4):494-500 «PMID: 15727582»PubMed
  108. Williams LM, Stoodley IL, Berthon BS, ym. The Effects of Prebiotics, Synbiotics, and Short-Chain Fatty Acids on Respiratory Tract Infections and Immune Function: A Systematic Review and Meta-Analysis. Adv Nutr 2022;13(1):167-192 «PMID: 34543378»PubMed
  109. Kukkonen K, Savilahti E, Haahtela T, ym. Long-term safety and impact on infection rates of postnatal probiotic and prebiotic (synbiotic) treatment: randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Pediatrics 2008;122(1):8-12 «PMID: 18595980»PubMed
  110. Kuitunen M. Lapsen vatsavaivat ovat harvoin allergiaa. Suom lääkäril 2011;50-52:3841-5
  111. Solasaari T, Korpela K, Lommi S, ym. Bowel function in a prospective cohort of 1052 healthy term infants up to 4 months of age. Eur J Pediatr 2024;183(8):3557-3565 «PMID: 38819500»PubMed
  112. Kansanaho T ym. Ravinnon proteiinin aiheuttama enterokoliitti - pienten lasten harvinainen ongelma Duodecim 2022;138(7):583-7
  113. Caubet JC, Cianferoni A, Groetch M, ym. Food protein-induced enterocolitis syndrome. Clin Exp Allergy 2019;49(9):1178-1190 «PMID: 31468626»PubMed
  114. Nowak-Węgrzyn A, Chehade M, Groetch ME, ym. International consensus guidelines for the diagnosis and management of food protein-induced enterocolitis syndrome: Executive summary-Workgroup Report of the Adverse Reactions to Foods Committee, American Academy of Allergy, Asthma & Immunology. J Allergy Clin Immunol 2017;139(4):1111-1126.e4 «PMID: 28167094»PubMed
  115. Kauppila T, Heikkinen M, Mäkelä M, ym. Miten tunnistan eosinofiilisen ruokatorvitulehduksen? Suomen lääkärilehti 2019; 35: 1874-80
  116. Dellon ES, Rothenberg ME, Collins MH, ym. Dupilumab in Adults and Adolescents with Eosinophilic Esophagitis. N Engl J Med 2022;387(25):2317-2330 «PMID: 36546624»PubMed
  117. Chehade M, Dellon ES, Spergel JM, ym. Dupilumab for Eosinophilic Esophagitis in Patients 1 to 11 Years of Age. N Engl J Med 2024;390(24):2239-2251 «PMID: 38924731»PubMed
  118. Kramer MS, Kakuma R. Cochrane in context: Maternal dietary antigen avoidance during pregnancy or lactation, or both, for preventing or treating atopic disease in the child. Evid Based Child Health 2014;9(2):484-5 «PMID: 25404610»PubMed
  119. Munblit D, Perkin MR, Palmer DJ, ym. Assessment of Evidence About Common Infant Symptoms and Cow's Milk Allergy. JAMA Pediatr 2020;174(6):599-608 «PMID: 32282040»PubMed
  120. Gordon M, Biagioli E, Sorrenti M, ym. Dietary modifications for infantile colic. Cochrane Database Syst Rev 2018;10(10):CD011029 «PMID: 30306546»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi50026 (050.026)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

A

Oral immunotherapy for food allergy in children

Oral Immunotherapy has large impact on food tolerance in children with food allergy.

A

Peanut introduction before the age of 6 months and the risk of peanut allergy

Peanut introduction before 6 months of age decreases the risk of peanut allergy.

B

Egg introduction before the age of 6 months and the risk of egg allergy

Egg introduction before 6 months of age likely decreases the risk of egg allergy.

C

Can worsening of atopic dermatitis be a symptom of food allergy if the patient does not have other allergy-specific symptoms?

Worsening of atopic dermatitis without other allergy symptoms may be a rare symptom of a food allergy in children.

D

Elimination diets in eosinophilic esophagitis

A food-elimination diet might have little impact on the histological representation of eosinophilic esophagitis compared to no diet, but the evidence is insufficient.

D

Milk introduction before the age of 6 months and the risk of milk allergy

Milk introduction before 6 months of age may have little or no effect on the risk of milk allergy, but the evidence is very uncertain.

D

The effects of probiotics, prebiotics, and synbiotics in food allergy prevention

Pre-, pro-, and synbiotics during pregnancy, breast feeding and/or infancy may have little or no effect on preventing food allergy, but the evidence is very uncertain.

Maitoallergian hoitopolku – epäilystä hoitoon

Muut versiot

Opi ja ota käyttöön

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia