Huumeongelmaisen hoito
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2018-04-12   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Kuntoutus, Psykiatria, Päihdelääketiede, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä
PDF Tulosta

Huumeongelmaisen hoito

Käypä hoito
12.4.2018
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Muut suositukset

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

  • Huumausaineiden käyttö on Suomessa ollut muuhun Eurooppaan verrattuna vähäistä. Huumeiden käyttö lisääntyi 80- ja 90-luvulla, mutta vuosituhannen vaihteessa näkyi merkkejä kasvuvauhdin hidastumisesta. Yleisesti ottaen huumausaineiden käyttö ja niihin liittyvät ongelmat ovat pysyneet viime vuosikymmenenä ilmeisesti melko vakaina. Kannabiksen ja metamfetamiinin käyttö näyttää kuitenkin lisääntyneen viime vuosina.
  • Huumeriippuvuus aiheuttaa merkittäviä uhkia sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle.
  • Kynnystä huumeongelman esiin ottamiselle saattaa nostaa se, että huumeiden käyttö on rangaistavaa. Potilas ei usein uskalla kertoa huumeiden käytöstään lääkärille, eikä lääkäri aina saa ongelmaa selville edes kyselemällä.
  • Tärkeä työkalu huumeongelman toteamisessa ja hoidossa on avoin ja luottamuksellinen hoitosuhde. Ongelmaa voidaan etsiä ja seurata myös laboratoriokokeilla.
  • Psykososiaaliset menetelmät ovat hoidon perusta, vaikka näyttö niiden tehosta joidenkin huumeongelmien hoidossa on niukkaa. Lääkityksellä voidaan usein vain helpottaa oireita, mutta opioidiriippuvuuden korvaushoito on osoitettu tehokkaaksi.
  • Huumeiden käyttöön liittyy usein mielenterveysongelmia, joiden hoidossa tarvitaan päihdepsykiatrista asiantuntemusta.
  • Huumeiden käyttö on usein sekakäyttöä, mutta kliiniseen työhön sovellettavaa tutkimustietoa on lähinnä yksittäisistä aineista.
  • Riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden määräämisessä on oltava varovainen, muttei hoitoa hankaloittavalla tai estävällä tavalla.
  • Huumeongelmaan liittyy terveysuhkien ohella runsaasti sosiaalisia vaikeuksia, joiden käsittelyyn tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, erityisesti sosiaalityön kanssa. Potilaan ohella myös hänen läheistensä – perheen ja erityisesti lasten – hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota.
  • Huumeongelman hoidossa ja huumeiden käyttöön liittyvien haittojen vähentämisessä tarvitaan ennakkoluulotonta, neutraalia ja tuomitsematonta otetta.
  • Huumeongelmaisen hoitaminen tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin hoidotta jättäminen «Cost-effectiveness of harm reduction. UNODC reports, http://www.unodc.org/documents/hiv-aids/CND2014/UNDOC_SCIENTIFIC_EVENT_Cost_effectiveness_of_harm_reduction_WILSON.pdf »1.
  • Kiireettömän hoitoon pääsyn kriteerit (terveydenhuoltolain mukainen hoitotakuu) koskevat kaikkea lääkärin tarpeelliseksi toteamaa, huumeongelmaiselle lääketieteellisin perustein annettavaa hoitoa, kuten opioidista riippuvaisten korvaushoitoa ja laitoksessa tapahtuvaa päihdekuntoutusta.

Tavoitteet ja rajaukset

  • Suosituksen tavoitteena on tietoa lisäämällä selkeyttää huumeongelman hoitoa, parantaa moniammatillista yhteistyötä, edistää verkostoitumista ja vaikuttaa asenteisiin.
  • Tässä suosituksessa käsitellään huumaavaan tarkoitukseen käytettävien aineiden sekä huumeiden ja bentsodiatsepiinien sekakäytön aiheuttamia terveysongelmia.
  • Tässä suosituksessa ei käsitellä muita riippuvuutta aiheuttavia aineita eikä lääkkeiden väärinkäyttöä. Alkoholiongelmaisen ja tupakkariippuvuuden hoidosta on omat Käypä hoito -suosituksensa (Alkoholiongelmaisen hoito «Alkoholiongelmaisen hoito»3 ja Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito»6).
  • Juridisia ongelmia käsitellään vain huumetestien ja työelämän osalta.
  • Suosituksessa ei käsitellä huumeiden käytön primaari- eikä sekundaaripreventiota.

Kohderyhmät

  • Suositus on tarkoitettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstölle, yksityislääkäreille, päihdehuollon erityispalveluille, sosiaalihuollolle ja päihdealan järjestöille.

Huumeongelman epidemiologia

Huumeongelma ja sairaudet

Taulukko 1. Huumeongelma ja sairaudet: kannabis «Huume ja lääkeriippuvuudet. Aalto M, Niemelä S, Alho H (toim.). Kustannus Oy Duodecim 2017»12, «Baghaie H, Kisely S, Forbes M ym. A systematic review and meta-analysis of the association between poor oral health and substance abuse. Addiction 2017;112:765-779 »13, «Rawal SY, Tatakis DN, Tipton DA. Periodontal and oral manifestations of marijuana use. J Tenn Dent Assoc 2012;92:26-31; quiz 31-2 »14
Sairaus tai komplikaatio Provosoivat tekijät Pääoire tai -löydös Ehkäisy (e), hoito (h) ja huomautuksia
Äkillinen sekavuustila Tottumaton tai nuori käyttäjä, stressitilanne Sekavuus, aistiharhat, harhaluulot Psykoosilääkkeet, bentsodiatsepiinit (h)
Psykoottinen häiriö Suuret annokset Vainoharhaisuus, ahdistuneisuus, harhaluulot, joskus väkivaltaisuus Psykoosilääkkeet, bentsodiatsepiinit (vain lyhytaikaisesti) (h)
Paniikkireaktio Tottumaton käyttäjä, suuret annokset Äkillinen paniikki- ja ahdistustila Useimmiten itsestään korjautuva, tarvittaessa lääkitys
Krooniset psyykkiset vaikutukset:
  • heikentynyt oppimiskyky
  • persoonallisuuden muutos
  • amotivaatio-oireyhtymä
  • skitsofrenia?
Krooninen käyttö Väsymys, velttous, haluttomuus, masentuneisuus, ahdistus, pelkotilat, muistihäiriöt, heikentynyt keskittymiskyky, skitsofrenian oirekuva Käytön lopettamisen jälkeen tila voi kestää 6–9 kuukautta ja vaikeuttaa skitsofrenian hoitoa.
Somaattiset komplikaatiot:
  • keuhkotulehdukset, keuhkolaajentuma
  • syöpäriskin suureneminen (suu, nielu, kurkunpää, keuhkot)
  • immuniteetin häiriöt
  • heikentynyt libido ja hedelmällisyys
  • sikiön kasvuhäiriö?
  • suun limakalvovauriot, suun sienitulehdukset, parodontiumin ongelmat, suun kuivuus
Krooninen käyttö Sairauden mukainen Käytön lopettaminen tai oleellinen vähentäminen (e)
Taulukko 2. Huumeongelma ja sairaudet: amfetamiini, kokaiini ja muut stimulantit «Huume ja lääkeriippuvuudet. Aalto M, Niemelä S, Alho H (toim.). Kustannus Oy Duodecim 2017»12, «Baghaie H, Kisely S, Forbes M ym. A systematic review and meta-analysis of the association between poor oral health and substance abuse. Addiction 2017;112:765-779 »13, «Brand HS, Dun SN, Nieuw Amerongen AV. Ecstasy (MDMA) and oral health. Br Dent J 2008;204:77-81 »15
Sairaus tai komplikaatio Provosoivat tekijät Pääoire tai -löydös Ehkäisy (e) ja hoito (h)
Psykoosi Pitkäaikainen käyttö, suuret annokset Paranoidisuus (esim. skitsofrenia), joka paranee viimeistään kuukauden kuluessa Psykoosilääkkeet, bentsodiatsepiinit (vain lyhytaikaisesti) (h)
Delirium Suuret annokset Dysforia, levottomuus, sekavuus, vainoharhaisuus Bentsodiatsepiinit, psykoosilääkkeet (h)
Somaattiset komplikaatiot: Somaattisen diagnoosin mukaiset oireet ja löydökset, jotka varmistetaan anamneesin perusteella Käytön vähentäminen tai lopettaminen (e, h)
  • laihtuminen, unettomuus
Krooninen käyttö
  • aivoverenvuodot, aivojen mikroinfarktit, aivoatrofia, epileptiset kohtaukset jne.
Suuret annokset
  • sympatomimeettinen ylikuormitus ja koomaan johtava kuume
Suuret annokset
  • verisuonitukokset, imusuonitulehdukset, märkäpesäkkeet
Suonensisäinen käyttö
  • maksatulehdukset (C- ja B-hepatiitti)
Suonensisäinen käyttö
  • endokardiitti
Suonensisäinen käyttö
  • nuha, nenän väliseinän kuolio
Kokaiinin nuuskaaminen
  • keuhkotulehdukset
Kokaiinin polttaminen
Taulukko 3. Huumeongelma ja sairaudet: opioidit «Huume ja lääkeriippuvuudet. Aalto M, Niemelä S, Alho H (toim.). Kustannus Oy Duodecim 2017»12, «Baghaie H, Kisely S, Forbes M ym. A systematic review and meta-analysis of the association between poor oral health and substance abuse. Addiction 2017;112:765-779 »13, «Stanciu CN, Glass M, Muzyka BC ym. "Meth Mouth": An Interdisciplinary Review of a Dental and Psychiatric Condition. J Addict Med 2017;11:250-255 »16, «Brondani M, Park PE. Methadone and oral health--a brief review. J Dent Hyg 2011;85:92-8 »17
Sairaus tai komplikaatio Provosoivat tekijät Pääoire tai -löydös Ehkäisy (e) ja hoito (h)
Akuutti myrkytys Heroiini, metadoni, buprenorfiini vain yhdessä alkoholin tai bentsodiatsepiinien kanssa Hengityslama, verenpaineen lasku Naloksoni (h)
Somaattiset komplikaatiot: Somaattisen diagnoosin mukaiset oireet ja löydökset, jotka varmistetaan anamneesin perusteella Käytön vähentäminen tai lopettaminen (e, h)
  • verisuonitukokset, imusuonitulehdukset, märkäpesäkkeet
Suonensisäinen käyttö
  • maksatulehdukset (C- ja B-hepatiitti)
Suonensisäinen käyttö Hepatiitti B -rokotus (e)
  • endokardiitti
Suonensisäinen käyttö
  • keuhkotulehdukset
Heroiinin polttaminen

Hoitojärjestelmä ja hoidon porrastus

  • Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kunnan tehtävänä on järjestää päihdeongelmaisen ja hänen omaistensa riittävä ja asiallinen hoito «Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. Helsinki 2002,  http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309236197 »18.
  • Päihdeongelmaisia, huumeongelmaiset mukaan luettuina, hoidetaan Suomessa terveydenhuollossa, päihdehuollon erityispalveluissa ja sosiaalitoimessa. Päihdehuollon erityispalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi selviämis- ja katkaisuhoitoasemia, päihdeklinikoita, A-klinikka- ja nuorisoasematoimintaa, päihdekuntoutuslaitoksia, huumeidenkäyttäjien terveysneuvontapisteitä, päiväkeskuksia sekä ensisuojia. Samaa hoitoketjua käytetään huumeongelman hoidossa. Laitoshoitoon hakeudutaan A-klinikoiden, terveyskeskusten tai sosiaalitoimen kautta.
  • Tarvittavia erityispalveluja ovat esimerkiksi vieroitushoidot ja erityyppiset alkoholi- ja huumeongelmaisten psykososiaaliset palvelut. Useissa sairaaloissa on päihdepsykiatriaan erikoistuneita yksiköitä.
  • Hoitojärjestelmää kuvataan tarkemmin suosituksen lisäaineistossa «Huumeongelmaisen hoitojärjestelmä ja hoidon porrastus»3.
  • Suomessa on muutamia huumeongelman hoitoon keskittyneitä yksiköitä «http://www.paihdelinkki.fi»3, joissa annetaan sekä lääkkeellisiä että lääkkeettömiä yksilö- tai yhteisöhoitoja.
  • Opioidiriippuvuuden korvaushoitoa säätelee sosiaali- ja terveysministeriön asetus 33/2008 (lähde: Finlex-säädöstietopankki «http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2008/20080033»4), joka painottaa normaalia hoidon porrastusta vaativuuden mukaan, hoitojen polikliinistä aloittamista, mahdollisuutta lääkkeiden kotiannosteluun ja mahdollisuutta toimittaa buprenorfiinia ja naloksonia sisältävää yhdistelmävalmistetta paitsi hoitoyksiköistä myös apteekeista. Asetuksen mukaan hoidon tarve voidaan arvioida ja hoito aloittaa ja toteuttaa sellaisessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä, joka täyttää asetuksen vaatimukset.
  • Sairausvakuutus-, eläke- ja kuntoutusetuja arvioitaessa päihdesairauksien aiheuttama haitta on rinnastettavissa muiden kroonisten sairauksien aiheuttamaan haittaan «Päihderiippuvuus ja sairauspäivärahaoikeus»6.

Huumeongelman toteaminen

Huumetestit

Psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmuodot

  • Psykososiaalista hoitoa tai kuntoutusta tulee tarjota kaikille huumeriippuvuudesta kärsiville. Keskeisten toimijoiden ja potilaan yhteistyönä laaditaan kokonaishoitosuunnitelma ja sovitaan vastuualueet. Asumisen, toimeentulon, työn ja vapaa-ajan tukeminen yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa liittyy kaikkiin hoitomuotoihin.
  • Hoitosuunnitelma tulee tehdä räätälöidysti ja yhteistyössä potilaan kanssa, niin että huomioidaan muutosvaihemalli «Muutosvaihemallin mukainen hoitosuunnitelma»9.
  • Huumeongelmaisen hoidossa käytetään samoja psykososiaalisia hoitomenetelmiä kuin alkoholiongelmaisen hoidossa. Hoitojen keskeinen elementti ovat terapeuttinen keskustelu ja yhdessä tekeminen. Yksilöterapian sijasta tai rinnalle voidaan ottaa mukaan potilaan läheiset (verkostoterapia) tai vertaisryhmä.
  • Hoidossa käytetään usein eri teorioihin perustuvien menetelmien ja työtapojen yhdistelmää.
  • Käytössä ovat esimerkiksi seuraavat psykososiaaliset hoidot (aakkosjärjestyksessä):
    • kahdentoista askeleen hoito, jossa päihderiippuvuus katsotaan sairaudeksi. Tavoitteena on päästä päihteettömyyteen oppimisteoreettisin menetelmin ja AA- tai NA-ryhmän tuella.
    • kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT), jossa käyttäytymisanalyysin avulla selvitetään päihteiden käytölle altistavat riskitilanteet ja haitalliset toimintamallit ja haetaan toimivampia tapoja ongelmien ratkaisemiseksi. Yleisimmin käytetty KKT-menetelmä on retkahdusten ehkäisymalli, jossa käytetään erilaisia interventiostrategioita retkahduksen eri vaiheissa.
    • kognitiivinen terapia, jossa käsitellään potilaan ydinuskomuksia. Näin pyritään muuttamaan hänen tunteitaan ja käyttäytymistään. Itsesäätelyä ja tietoista toimintaa vahvistetaan muun muassa harjoitustehtävillä.
    • motivoiva haastattelu, joka on konfrontaatiota välttävä potilaskeskeinen vuorovaikutusmenetelmä, jonka avulla pyritään vahvistamaan motivaatiota muutokseen. Menetelmässä tutkitaan päihteiden käyttöön liittyviä ristiriitaisia tunteita ja selvitetään henkilön omat arvot, tavoitteet, tavoiteltavan muutoksen merkitys ja käytettävissä olevat resurssit.
    • palkitsemiseen perustuva hoito eli niin sanottu palkkiohoito
    • palveluohjaus, jossa työntekijä huolehtii, että potilas saa tarvitsemansa palvelut. Palveluohjaus on sosiaali- ja terveydenhuollossa sisällöltään hieman erilaista: edellisessä ohjaaja voi tehdä arviot itse, kun taas jälkimmäisessä ohjaaja huolehtii usein hoito- ja kuntoutussuunnitelman toteutumisesta.
    • ratkaisukeskeinen terapia, jossa ratkotaan konkreettisia asioita, etsitään voimavaroja ja siten lisätään potilaan itsetuntemusta ja toimintakykyä pulmatilanteissa.
    • systeemiteoreettinen malli, jonka mukaan kokonaisuuden kaikki osat ja niiden muutokset vaikuttavat toisiinsa. Mallia sovelletaan perhe- ja verkostoterapioissa.
    • yhteisöhoito, jossa opetellaan päihteettömässä ympäristössä muiden hoidettavien ja henkilökunnan tuella arkielämän taitoja ja vastuun kantamista. Hoidon pituus vaihtelee muutamasta kuukaudesta 2 vuoteen.
    • yhteisövahvistusohjelma (community reinforcement approach, CRA), jossa palkitaan toivottua käyttäytymistä, etsitään tukea perheestä, työstä ja vapaa-ajasta ja harjoitellaan sosiaalisia taitoja. Suomessa ohjelmaa sovelletaan esimerkiksi verkostoterapiassa.
    • yleinen tukeminen: hoitava vuorovaikutus, jossa ei ole yksittäistä viitekehystä. Menetelmää käytetään usein tutkimuksen vertailuryhmässä.
  • Kaikissa hoitomuodoissa tärkeitä ovat terapeutin ammattitaito, hoidon jatkuvuus, muutosvaihemallin huomioiminen hoitosuunnitelmaa laadittaessa ja potilaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon.
  • Terapeutin vuorovaikutustaidot vaikuttavat hoidon tulokseen. Onnistunut työskentelysuhde on yhteydessä hyviin tuloksiin. Toimivan työskentelysuhteen luominen on nimenomaan terapeutin tehtävä. Terapeutin tulee arvioida realistisesti omia vuorovaikutustaitojaan ja pyrkiä kehittämään niitä. Ks. Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmaisen hoito «Alkoholiongelmaisen hoito»3.
  • Kuntoutusrahaa voidaan myöntää päihdekuntoutuksen ajaksi toimeentulon turvaamiseksi, kun päihdekuntoutus perustuu kuntoutussuunnitelmaan ja se toteutuu Kelan hyväksymässä laitoksessa «http://www.kela.fi/kuntoutusraha-yksilollisessa-paihdekuntoutuksessa?inheritRedirect=true»9.

Huumeongelmaisen hoito

Kannabis

Stimulantit

  • Amfetamiini on buprenorfiinin ohella Suomen yleisin pistoshuume. Metamfetamiinin käyttö on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina. Metamfetamiini vaikuttaa keskushermostoon vielä voimakkaammin ja aiheuttaa herkästi riippuvuutta. Johdosta käytetään suun kautta, nenän kautta nuuskaamalla, suonensisäisesti tai hydrokloridina polttamalla.
  • Kokaiinia käytetään suonensisäisesti, nuuskaamalla tai suun kautta. Sen alkaloidijohdosta (crack) poltetaan savukkeina tai vesipiipussa.
  • Stimulantteihin luetaan myös "rave"-kulttuuriin liittyvä, yleensä tabletteina kaupiteltava ekstaasi (3.4-metyleenidioksimetamfetamiini, MDMA). Tabletteihin saattaa sisältyä muitakin niin sanottuja klubihuumeita tai muuntohuumeita.

Amfetamiini ja sen johdokset

Amfetamiinin tai sen johdoksen aiheuttama myrkytys

Amfetamiinista vieroitus

Kokaiini

Kokaiinimyrkytys

Stimulanttiriippuvuuden hoito

Psykososiaaliset hoidot

  • Psykososiaalisia hoitoja tulee tarjota stimulanttiriippuvaisille potilaille.
  • Tutkimuksia psykososiaalisista hoitomuodoista on tehty pääosin Yhdysvalloissa, ja ne koskevat lähinnä kokaiini- ja metamfetamiiniriippuvuuden hoitoa. Hoitotuloksia voidaan ehkä soveltaa myös amfetamiiniriippuvuuden hoidossa.
  • Stimulanttiriippuvuuksien hoidossa psykososiaalinen hoito näyttää olevan parempi vaihtoehto kuin hoitamatta jättäminen «Stimulanttiriippuvuuksien hoidossa psykososiaalinen hoito näyttää olevan parempi kuin hoitamatta jättäminen.»B. Käytettyjen psykososiaalisten menetelmien heterogeenisyyden vuoksi mitään yksittäistä terapiaa tai sen elementtiä ei kuitenkaan voitu identifioida.

Opioidit

Opioidimyrkytys

Opioidivieroitushoito

  • Vieroitusoireiden puhkeamisen ajankohta, voimakkuus ja kesto riippuvat potilaan käyttämästä opioidista. Oireet ilmaantuvat yleensä 1–5 vuorokautta käytön loppumisen jälkeen. Heroiinin käyttäjillä oireet ilmaantuvat muutamassa tunnissa, ovat pahimmillaan 30–72 tuntia viimeisestä annoksesta ja kestävät 7–10 vuorokautta. Kodeiinin käyttäjillä oireet ilmaantuvat hitaammin ja kestävät noin 2 viikkoa. Buprenorfiinin käytön lopettamisen jälkeen oireet ilmaantuvat yleensä 1–3 vuorokaudessa ja kestävät yleensä 2–4 viikkoa, joskus kauemminkin.
  • Ensimmäisiä vieroitusoireita ovat ahdistuneisuus ja levottomuus, joihin liittyy huumehakuinen käyttäytyminen. Niitä voivat seurata nivel- ja vatsakivut, oksentelu, ripuli, piloerektio sekä silmien ja nenän vuotaminen.
  • Opioidien aiheuttamien vierotusoireiden lievittämiseen suositellaan buprenorfiinia, metadonia tai alfa2-adrenergisiä agonisteja. Vierotusoireiden hoidon yhteydessä on suunniteltava jatkohoito.
  • Vieroitusoireita voidaan lievittää tehokkaasti buprenorfiinilla tai metadonilla «Metadoni ja buprenorfiini vähentävät vieroitusoireita verrattuna lumelääkkeeseen, klonidiiniin ja lofeksidiiniin.»A. Monet kuitenkin retkahtavat onnistuneen vieroitushoidon jälkeen, joten vieroituksen jälkeisen jatkohoidon suunnittelu on tärkeää.
  • Muuna, oireenmukaisena lääkityksenä voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä, pahoinvointilääkkeitä, ahdistuslääkkeitä ja ripuliin loperamidia.
  • Vieroitusoireiden hoito kestää tavallisesti 2–4 viikkoa.
  • Vieroituksessa ei tule käyttää opioidiantagonisteja.
  • Alaikäisten opioidista riippuvaisten vieroitushoidossa voidaan käyttää samanlaisia lääkehoidon linjauksia kuin aikuisilla Buprenorfiini saattaa olla tehokas opioidista vieroituksen hoidossa nuorilla «Buprenorfiini saattaa olla tehokas opioidiriippuvuuden vieroitushoidossa nuorilla.»C.

Naltreksoni retkahduksen estossa opioidiriippuvaisella

Psykososiaaliset hoidot vieroitushoidon yhteydessä

Opioidikorvaushoito

Psykosiaaliset hoidot korvaushoidon yhteydessä

Hallusinogeenit

  • Hallusinogeeneihin (psykotomimeetteihin) kuuluu joukko erilaisia aineita: joko kasvien osia tai synteettisesti valmistettuja. Aineet aiheuttavat erilaisia aistivääristymiä ja ajatushäiriöitä.
  • Hallusinogeeneja ovat muun muassa LSD (lysergihapon dietyyliamidi), psilosiini (sienimyrkky), meskaliini, dimetyylitryptamiini (DMT, "businessman's lunch") ja PCP (fensyklidiini).
  • Hallusinogeenimyrkytyksen hoito on yleishoitoa, eikä siihen ole vasta-ainetta. Rauhattomuutta voidaan lääkitä bentsodiatsepiineilla tai pieniannosneurolepteilla.
  • Hallusinogeenimyrkytyksen hoidosta ei ole kontrolloituja tutkimuksia. Toksisuus vaihtelee aineittain. Eri aineiden aiheuttamat oireet ovat samankaltaisia, ja myrkytyksen diagnoosi perustuu anamneesiin ja kliiniseen taudinkuvaan. Useimmat huumepikatestit eivät osoita hallusinogeenien käyttöä.
  • Hallusinogeenit eivät aiheuta fyysistä riippuvuutta, minkä vuoksi fyysiset vieroitusoireet ovat niukkoja. Psyykkisinä vieroitusoireina saattaa esiintyä levottomuutta, pelkoa, väsymystä, masentuneisuutta ja unihäiriöitä. Lääkityksenä käytetään bentsodiatsepiineja ja tarvittaessa pieniannosneurolepteja «Akuuttihoito-opas. Mäkijärvi M, Harjola VP, Päivä H, Valli J, Vaula E (toim). Huumeidenkäyttäjä somaattisessa hoidossa, Kustannus Oy Duodecim 2016.»80.

Muuntohuumeet

  • Muunto- eli niin sanotut designhuumeet ovat synteettisiä psykotrooppisia aineita, joita markkinoidaan muun muassa internetissä "laillisina huumeina". Valtaosa kyseisistä aineista kuuluu amfetamiinityyppisten stimulanttien ryhmään (esim. MDPV eli "aakkoset", 2-DPMP eli "daisy"), ja osalla niistä on hallusinogeeninen vaikutus (erit. bromodragonfly, BDF). Kannabinoidireseptoriagonistit ("laillinen kannabis", kuten JWH-018 eli "Jehova") ovat toinen, nopeasti kasvava muuntohuumeryhmä. Ne ovat synteettisiä, vaikutuksiltaan tetrahydrokannabinolin kaltaisia aineita.
  • Uusi huumausainelaki (322/2011) nopeuttaa uusien molekyylien huumeluokittelua, mutta lain kiertäminen uusilla yhdisteillä on mahdollista.
  • Huumausainelakiin (373/2008) on tehty lisäys vuonna 2014. Sen mukaan kuluttajamarkkinoilta kielletyllä psykoaktiivisella aineella tarkoitetaan ainetta, jota käytetään huumaantumistarkoituksessa mutta joka ei ole lääke- eikä huumausaine.
  • Muuntohuumeet eivät usein näy päihdeseulassa. Lisäksi niiden vaikutukset voivat olla arvaamattomat, eivätkä niiden käyttöön liittyvät yliannostuskuolemat ole epätavallisia. Muuntohuumeiden yliannostuksen hoito on oireenmukaista.

Huumeongelma ja mielenterveyden häiriöt

  • Huumeongelmiin kietoutuu usein mielenterveyden häiriöitä. Päihteenkäyttö saattaa seurata mielenterveyden ongelmia tai aiheuttaa niitä, tai molempien takana saattaa olla yhteisiä altistavia tekijöitä. Riippuvuuden hoitoon käytettävät lääkkeet saattavat myös aiheuttaa riippuvuutta. Näiden ongelmien hoidossa yhteistyö päihdehuollon ja psykiatrisen hoidon kanssa on usein tarpeen.
  • Huumeongelmaisen potilaan psyykkiset oireet (unettomuus, ahdistuneisuus, masennus, psykoottisuus, persoonallisuushäiriöön liittyvät oireet) on diagnosoitava ja hoidettava huolellisesti huumeongelman hoidon yhteydessä.
  • Samanaikaisten mielenterveyden häiriöiden luotettava diagnosointi edellyttää yleensä 4 viikon raitista jaksoa ohimenevien oireiden sulkemiseksi pois, oireiden alkamista ennen päihteidenkäyttöä, oireilua raittiiden jaksojen aikana tai oireiden pitkäkestoisuutta «American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders. Fourth Edition. Washington, DC, American Psychiatric Association, 1994»81.
  • Huumeongelmaiset, psykoottista häiriötä sairastavat hoidetaan yleensä psykiatrisen hoidon piirissä (ks. Käypä hoito -suositukset Skitsofrenia «Skitsofrenia»5 ja Kaksisuuntainen mielialahäiriö «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»7). Persoonallisuushäiriön hoito toteutunee parhaiten erityistason päihdehoitoyksikössä tai psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa, etenkin jos persoonallisuushäiriö on vaikea tai potilas on itsetuhoinen.

Sekakäytön ehkäisy

Sekakäyttäjän hoito

Huumeenkäyttäjien terveyshaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Huumeet, raskaus ja lapsi

Kannabis ja stimulantit raskauden aikana

Metadoni ja buprenorfiini raskauden aikana

Vastasyntyneen vieroitusoireiden hoito

Imetys

Vastasyntyneen kotiutus

Ennuste ja jatkohoito

Huumeongelmaisen hoito vankilassa

Huumehoidon laadun arvioiminen

  • Päihdepalvelujen järjestämisestä, arvioinnista ja mitoituksesta on julkaistu suositus «Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. Helsinki 2002,  http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309236197 »18. Lisäksi asiaa käsitellään STM:n sosiaalihuoltolain soveltamisoppaassa «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3959-2»20.
  • Päihdeongelmaisten hoitopalveluja arvioitaessa voidaan esittää seuraavia hoidon laatua testaavia kysymyksiä:
  • 1. Onko huumeongelman ehkäisyn ja seulonnan mahdollisuudet terveystarkastusten ja hoitokohtaamisten yhteydessä kartoitettu ja hyödynnetty?
    • Paras hoitotulos saavutetaan, jos kehittyvään huumeongelmaan päästään puuttumaan sen alkuvaiheessa. Terveydenhuollon runsaat terveystarkastukset (työterveyshuolto, nuorison ja opiskelijoiden terveydenhuolto, ajokorttitarkastukset, T-todistukset) tarjoavat mahdollisuuden keskusteluun päihteiden käytöstä.
  • 2. Etsitäänkö huumeongelmaa aktiivisesti potilaita kohdattaessa, varsinkin riskiryhmistä?
    • Erityisesti perusterveydenhuollossa potilaskontakteja on runsaasti, ja potilaan esittämän oireiston taustalle voi kätkeytyä päihde- tai huumeongelma. Sen esille saaminen vaatii ongelman muistamista, tietoa sen oireista ja ilmenemismuodoista, hienotunteisuutta ja päättäväisyyttä.
  • 3. Onko huumeiden aiheuttamien myrkytysten ja muiden vaaratilanteiden ensiapuun varauduttu?
    • Akuutti huumeiden aiheuttama myrkytys voi johtua annosteluvirheestä tai itsemurhayrityksestä. Hyvä somaattinen ja psyykkinen ensihoito luo pohjan jatkohoidolle.
  • 4. Onko käytettävissä alkometri ja asianmukaiset testit huumeiden seulontaan?
    • Potilaan kanssa yhteistyössä näillä mittareilla saadaan objektiivinen kuva ongelmasta ja sen kehitysvaiheesta.
  • 5. Onko hoitopaikalla ympärivuorokautinen ensihoidon mahdollisuus joko omassa tai muussa laitoksessa?
    • Akutisoitunut huumeongelma voidaan joskus hoitaa avohoidossa, mutta usein tarvitaan laitoshoitoa. Laitoksessa on mahdollista hoitaa motivoitunutta potilasta kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Potilaskin joutuu tällöin paneutumaan perusteellisemmin ongelmaansa.
  • 6. Onko psykiatriseen konsultointiin joustava mahdollisuus?
    • Huumeongelmaan liittyy useammin kuin alkoholiongelmaan psykiatrisia sairauksia, joiden hoito saattaa vaatia erityisosaamista.
  • 7. Tunnetaanko tarvittavat erityishoitopaikat?
    • Osa huumeongelmaisista hakeutuu aluksi terveyskeskukseen ja somaattiseen sairaalaan. Yhteydet päihdehuollon erityishoitoon on tunnettava. Somaattisen terveydenhuollon, psykiatrisen tietämyksen ja päihdehuollon erityisyksikön yhteistyön tulee olla niin saumatonta, ettei hoitovastuu potilaasta pirstoudu.
  • 8. Onko laitoshoidosta, kuntoutuksesta ja vankilasta palaavan potilaan jatkohoito järjestetty?
    • Päihdehuollon erityishoidon ja perusterveydenhuollon välisen yhteyden tulee toimia molempiin suuntiin.
  • 9. Ovatko yhteydet vapaaehtoisjärjestöihin, itsehoitoryhmiin ja muihin järjestöihin kunnossa?
    • Yhteyksien tulee toimia siten, että potilaan on halutessaan helppo siirtyä terveydenhuollon hoitopaikasta kolmannen sektorin järjestöjen palveluihin.
  • 10. Onko yhteiskunnasta vieraantuneiden huumepotilaiden sosiaaliturva ja hoitopaikat järjestetty?
    • Huumeongelma on somaattisesti ja sosiaalisesti invalidisoiva sairaus. Ongelman luonteen takia potilaan eläke- ja muu sosiaaliturva saattavat jäädä järjestämättä. Huumeongelman loppuvaiheessa laitoshoitokin saattaa käydä välttämättömäksi.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Huumeongelmaisen hoito -suosituksen historiatiedot «Huumeongelmaisen hoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»11

Puheenjohtaja:

Hannu Alho, professori, LT, päihdelääketieteen erityispätevyys; Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Jäsenet:

Mauri Aalto, LT, professori, ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti (YET); Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen yliopisto

Sari Castrén, FT, dosentti, psykologi, erikoistutkija; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Turun yliopisto

Timo Hytinantti, LT, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri; HUS:n lasten ja nuorten sairaala

Hanna Kahila, LT, synnytysten, naistentautien ja perinatologian erikoislääkäri; HUS Naistenklinikka

Jorma Komulainen, LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (Käypä hoito -toimittaja)

Solja Niemelä, dosentti, työelämäprofessori, ylilääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys; Oulun yliopisto ja Lapin sairaanhoitopiiri

Kaarlo Simojoki, LT, päihdelääketieteen erityispätevyys, johtava ylilääkäri; A-klinikkasäätiö ja Helsingin yliopisto

Asiantuntijat:

Teemu Gunnar, FM, KTK, yksikönpäällikkö; THL, oikeustoksikologian yksikkö

Marja Pöllänen, HLT; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Turun yliopisto

Sidonnaisuudet

Mauri Aalto: Luentopalkkio (Lundbeck, Professio Finland), Anonyymit alkoholistit: Palveluneuvoston ei-alkoholisti jäsen.

Hannu Alho: Asiantuntijapalkkio (Contral Clinics), Johtokunnan tms. jäsenyys (Contral Clinics, ei palkkiota), Luentopalkkio (Gilead, MSD, Mundipharma, Professio), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Duodecim).

Sari Castrén: Ei sidonnaisuuksia.

Timo Hytinantti: Ei sidonnaisuuksia.

Hanna Kahila: Ei sidonnaisuuksia.

Jorma Komulainen: Ei sidonnaisuuksia.

Solja Niemelä: Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Duodecim).

Kaarlo Simojoki: Asiantuntijapalkkio (Abbvie, Azanta, Gilead, Invidior, MSD, Nordic drugs, Unimedic), Luentopalkkio (Abbvie, Azanta, Gilead, Invidior, MSD, Unimedic), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Azanta, Gilead).

Kirjallisuusviite

Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»21

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Cost-effectiveness of harm reduction. UNODC reports, http://www.unodc.org/documents/hiv-aids/CND2014/UNDOC_SCIENTIFIC_EVENT_Cost_effectiveness_of_harm_reduction_WILSON.pdf «http://www.unodc.org/documents/hiv-aids/CND2014/UNDOC_SCIENTIFIC_EVENT_Cost_effectiveness_of_harm_reduction_WILSON.pdf»22
  2. Päihdetilastollinen vuosikirja 2016 : Alkoholi ja huumeet - Statistisk årsbok om alkohol och narkotika 2016 - Yearbook of alcohol and drug statistics 2016. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-786-2 «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-786-2»23
  3. Huumetilanne Suomessa 2014, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), EMCDDA raportti 1/2015, http://urn. /URN:ISBN:978-952-302-123-5 «http://urn. /URN:ISBN:978-952-302-123-5»24
  4. Gunnar T, Vuori E. Huumausaineet Suomessa - jäteveden rooli käytön osoittajana. Duodecim 2017;133:1243-5, «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo13805»25
  5. Alho H, Sinclair D, Vuori E ym. Abuse liability of buprenorphine-naloxone tablets in untreated IV drug users. Drug Alcohol Depend 2007;88:75-8 «PMID: 17055191»PubMed
  6. Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2012. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014102145466 «http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014102145466»26
  7. Ollgren J, Forsell M, Varjonen V ym. Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2012. Yhteiskuntapolitiikka 79 2014;5:498-508
  8. Kouluterveyskysely 2015, tulokset. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/tulokset/tulokset-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet «https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/tulokset/tulokset-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet»27
  9. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2015. Julkari 2016,  http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016091423718 «http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016091423718»28
  10. THL:n ja STM:n selvitys opioidiriippuvuuden lääkkeellisestä vieroitus- ja korvaushoidossa olevista potilaista Suomessa 2015. THL raportteja, painossa 2017
  11. Ojanperä I, Häkkinen M. Päihde ja lääkeainemyrkytyskuolemat. Kirjassa: Huume- ja lääkeriippuvuus, Duodecim 2017
  12. Huume ja lääkeriippuvuudet. Aalto M, Niemelä S, Alho H (toim.). Kustannus Oy Duodecim 2017
  13. Baghaie H, Kisely S, Forbes M ym. A systematic review and meta-analysis of the association between poor oral health and substance abuse. Addiction 2017;112:765-779 «PMID: 28299855»PubMed
  14. Rawal SY, Tatakis DN, Tipton DA. Periodontal and oral manifestations of marijuana use. J Tenn Dent Assoc 2012;92:26-31; quiz 31-2 «PMID: 23420976»PubMed
  15. Brand HS, Dun SN, Nieuw Amerongen AV. Ecstasy (MDMA) and oral health. Br Dent J 2008;204:77-81 «PMID: 18268544»PubMed
  16. Stanciu CN, Glass M, Muzyka BC ym. "Meth Mouth": An Interdisciplinary Review of a Dental and Psychiatric Condition. J Addict Med 2017;11:250-255 «PMID: 28441274»PubMed
  17. Brondani M, Park PE. Methadone and oral health--a brief review. J Dent Hyg 2011;85:92-8 «PMID: 21619737»PubMed
  18. Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. Helsinki 2002,  http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309236197 «http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309236197»29
  19. Mateos-Moreno MV, Del-Río-Highsmith J, Riobóo-García R ym. Dental profile of a community of recovering drug addicts: Biomedical aspects. Retrospective cohort study. Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2013;18:e671-9 «PMID: 23722124»PubMed
  20. EuropASI (European Addiction Severity Index). Päihderiippuvuuden vaikeusasteen arviointi. Ohjekirja. Eurooppalainen versio 1998
  21. Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta. Mykkänen S, Kuoppasalmi K, Tissari P, Henriksson M, (toim.). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Helsinki: THL 2015, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-488-5 «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-488-5»30
  22. Gunnar T. Huumetestaus. Kirjassa: Aalto M, Alho H ja Niemelä S, toim. Huume- ja lääkeriippuvuudet, Helsinki. Duodecim 2017
  23. Casolin A. Comparison of Urine and Oral Fluid for Workplace Drug Testing. J Anal Toxicol 2016;40:479-85 «PMID: 27344042»PubMed
  24. Beck O, Carlsson S, Tusic M ym. Laboratory and clinical evaluation of on-site urine drug testing. Scand J Clin Lab Invest 2014;74:681-6 «PMID: 25046332»PubMed
  25. Blencowe T, Pehrsson A, Lillsunde P ym. An analytical evaluation of eight on-site oral fluid drug screening devices using laboratory confirmation results from oral fluid. Forensic Sci Int 2011;208:173-9 «PMID: 21183299»PubMed
  26. Pehrsson A, Blencowe T, Vimpari K ym. Performance evaluation of the DrugWipe® 5/5+ on-site oral fluid screening device. Int J Legal Med 2011;125:675-83 «PMID: 20652713»PubMed
  27. Saitman A, Park HD, Fitzgerald RL. False-positive interferences of common urine drug screen immunoassays: a review. J Anal Toxicol 2014;38:387-96 «PMID: 24986836»PubMed
  28. Oikeuslääketieteellinen näytteenotto Suomessa. THL:n asettaman työryhmän raportti. Helsinki:THL 2014. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-400-7 «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-400-7»31
  29. Huumausainetestaus työelämässä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:2. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504223268 «http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504223268»32
  30. SORA-lainsäädännön toimeenpano terveydenhuollossa, ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2015:2. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3562-4 «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3562-4»33
  31. Maldonado R, Berrendero F, Ozaita A ym. Neurochemical basis of cannabis addiction. Neuroscience 2011;181:1-17 «PMID: 21334423»PubMed
  32. Budney AJ, Hughes JR, Moore BA ym. Review of the validity and significance of cannabis withdrawal syndrome. Am J Psychiatry 2004;161:1967-77 «PMID: 15514394»PubMed
  33. Volkow ND, Swanson JM, Evins AE ym. Effects of Cannabis Use on Human Behavior, Including Cognition, Motivation, and Psychosis: A Review. JAMA Psychiatry 2016;73:292-7 «PMID: 26842658»PubMed
  34. Marconi A, Di Forti M, Lewis CM ym. Meta-analysis of the Association Between the Level of Cannabis Use and Risk of Psychosis. Schizophr Bull 2016;42:1262-9 «PMID: 26884547»PubMed
  35. Winstock AR, Ford C, Witton J. Assessment and management of cannabis use disorders in primary care. BMJ 2010;340:c1571 «PMID: 20360216»PubMed
  36. Richards JR, Albertson TE, Derlet RW ym. Treatment of toxicity from amphetamines, related derivatives, and analogues: a systematic clinical review. Drug Alcohol Depend 2015;150:1-13 «PMID: 25724076»PubMed
  37. Buchanan JF, Brown CR. 'Designer drugs'. A problem in clinical toxicology. Med Toxicol Adverse Drug Exp 1988;3:1-17 «PMID: 3285124»PubMed
  38. Callaway CW, Clark RF. Hyperthermia in psychostimulant overdose. Ann Emerg Med 1994;24:68-76 «PMID: 8010552»PubMed
  39. Doyon S. The many faces of ecstasy. Curr Opin Pediatr 2001;13:170-6 «PMID: 11317061»PubMed
  40. Hegadoren KM, Baker GB, Bourin M. 3,4-Methylenedioxy analogues of amphetamine: defining the risks to humans. Neurosci Biobehav Rev 1999;23:539-53 «PMID: 10073892»PubMed
  41. Liechti ME. ["Ecstasy" (MDMA): pharmacology, toxicology, and treatment of acute intoxication]. Dtsch Med Wochenschr 2003;128:1361-6 «PMID: 12802747»PubMed
  42. Saarijärvi S, Lopperi M. Ekstaasin vaikutukset elimistöön. Duodecim 2003;119:1211-5 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo93651»34
  43. Rochester JA, Kirchner JT. Ecstasy (3,4-methylenedioxymethamphetamine): history, neurochemistry, and toxicology. J Am Board Fam Pract 1999;12:137-42 «PMID: 10220237»PubMed
  44. Alho H, Järvenpää E, Seppälä T. Uudet synteettiset huumeet ja päihdetarkoituksessa käytetyt psykotrooppiset aineet. Suom Lääkäril 2001;56:1005-7
  45. Laine P. Päihdepotilas terveyskeskuksen päivystyksessä. Duodecim 2002;118:312-6 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo92771»35
  46. Laine K. Myrkytyksiin liittyvät toksiset oireyhtymät. Duodecim 2000;116:1620-7 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo91676»36
  47. Akuuttihoito-opas. Mäkijärvi M, Harjola VP, Päivä H, Valli J, Vaula E (toim).huumetestaus, Kustannus Oy Duodecim 2016:487
  48. Shoptaw S, Heinzerling KG, Rotheram-Fuller E ym. Randomized, placebo-controlled trial of bupropion for the treatment of methamphetamine dependence. Drug Alcohol Depend 2008;96:222-32 «PMID: 18468815»PubMed
  49. Leelahanaj T, Kongsakon R, Netrakom P. A 4-week, double-blind comparison of olanzapine with haloperidol in the treatment of amphetamine psychosis. J Med Assoc Thai 2005;88 Suppl 3:S43-52 «PMID: 16858942»PubMed
  50. Health evaluation of energy-generating sources. AMA Council on Scientific Affairs. JAMA 1978;240:2193-5 «PMID: 702736»PubMed
  51. Akuuttihoito-opas. Mäkijärvi M, Harjola VP, Päivä H, Valli J, Vaula E (toim).huumetestaus, Kustannus Oy Duodecim 2016:491-2
  52. Benowitz NL. Clinical pharmacology and toxicology of cocaine. Pharmacol Toxicol 1993;72:3-12 «PMID: 8441738»PubMed
  53. Hoffman RS, Henry GC, Howland MA ym. Association between life-threatening cocaine toxicity and plasma cholinesterase activity. Ann Emerg Med 1992;21:247-53 «PMID: 1536483»PubMed
  54. Karch SB, Stephens B, Ho CH. Relating cocaine blood concentrations to toxicity--an autopsy study of 99 cases. J Forensic Sci 1998;43:41-5 «PMID: 9456523»PubMed
  55. Linder MW, Bosse GM, Henderson MT ym. Detection of cocaine metabolite in serum and urine: frequency and correlation with medical diagnosis. Clin Chim Acta 2000;295:179-85 «PMID: 10767403»PubMed
  56. Brower KJ, Maddahian E, Blow FC ym. A comparison of self-reported symptoms and DSM-III-R criteria for cocaine withdrawal. Am J Drug Alcohol Abuse 1988;14:347-56 «PMID: 3189256»PubMed
  57. Kajdasz DK, Moore JW, Donepudi H ym. Cardiac and mood-related changes during short-term abstinence from crack cocaine: the identification of possible withdrawal phenomena. Am J Drug Alcohol Abuse 1999;25:629-37 «PMID: 10548439»PubMed
  58. Nademanee K, Gorelick DA, Josephson MA ym. Myocardial ischemia during cocaine withdrawal. Ann Intern Med 1989;111:876-80 «PMID: 2817640»PubMed
  59. Eiler K, Schaefer MR, Salstrom D ym. Double-blind comparison of bromocriptine and placebo in cocaine withdrawal. Am J Drug Alcohol Abuse 1995;21:65-79 «PMID: 7762545»PubMed
  60. Handelsman L, Rosenblum A, Palij M ym. Bromocriptine for cocaine dependence. A controlled clinical trial. Am J Addict 1997;6:54-64 «PMID: 9097872»PubMed
  61. Miller NS, Summers GL, Gold MS. Cocaine dependence: alcohol and other drug dependence and withdrawal characteristics. J Addict Dis 1993;12:25-35 «PMID: 8381028»PubMed
  62. Pérez-Mañá C, Castells X, Torrens M ym. Efficacy of psychostimulant drugs for amphetamine abuse or dependence. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD009695 «PMID: 23996457»PubMed
  63. Ahtee L. Opioidit ja kannabinoidit. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:151-60
  64. Holopainen A, Fabritius C, Salaspuro M. Opiaattiriippuvuus. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:468-82
  65. Harris DS, Mendelson JE, Lin ET ym. Pharmacokinetics and subjective effects of sublingual buprenorphine, alone or in combination with naloxone: lack of dose proportionality. Clin Pharmacokinet 2004;43:329-40 «PMID: 15080765»PubMed
  66. Umbricht A, Huestis MA, Cone EJ ym. Effects of high-dose intravenous buprenorphine in experienced opioid abusers. J Clin Psychopharmacol 2004;24:479-87 «PMID: 15349002»PubMed
  67. Häkkinen M, Launiainen T, Vuori E ym. Benzodiazepines and alcohol are associated with cases of fatal buprenorphine poisoning. Eur J Clin Pharmacol 2012;68:301-9 «PMID: 21927835»PubMed
  68. Ahmadi J, Ahmadi K. Controlled trial of maintenance treatment of intravenous buprenorphine dependence. Ir J Med Sci 2003;172:171-3 «PMID: 15029983»PubMed
  69. Akuuttihoito-opas. Mäkijärvi M, Harjola V-P, Päivä H, Valli J, Vaula E (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2015
  70. Pricolo A, Nielsen S. Naloxone rescheduling in Australia: Processes, implementation and challenges with supply of naloxone as a 'pharmacist only' over-the-counter medicine. Drug Alcohol Rev 2017;: «PMID: 28449379»PubMed
  71. Vanky E, Hellmundt L, Bondesson U ym. Pharmacokinetics after a single dose of naloxone administered as a nasal spray in healthy volunteers. Acta Anaesthesiol Scand 2017;61:636-640 «PMID: 28444856»PubMed
  72. Sporer KA. Buprenorphine: a primer for emergency physicians. Ann Emerg Med 2004;43:580-4 «PMID: 15111917»PubMed
  73. Pirnay S, Borron SW, Giudicelli CP ym. A critical review of the causes of death among post-mortem toxicological investigations: analysis of 34 buprenorphine-associated and 35 methadone-associated deaths. Addiction 2004;99:978-88 «PMID: 15265095»PubMed
  74. Guidelines for the psychosocially assisted pharmacological treatment of opioid dependence. World Health Organization 2009, http://whqlibdoc.who.int/publications/2009/9789241547543_eng.pdf «http://whqlibdoc.who.int/publications/2009/9789241547543_eng.pdf»37
  75. Schottenfeld RS, Pakes JR, Oliveto A ym. Buprenorphine vs methadone maintenance treatment for concurrent opioid dependence and cocaine abuse. Arch Gen Psychiatry 1997;54:713-20 «PMID: 9283506»PubMed
  76. Strain EC, Bigelow GE, Liebson IA ym. Moderate- vs high-dose methadone in the treatment of opioid dependence: a randomized trial. JAMA 1999;281:1000-5 «PMID: 10086434»PubMed
  77. Rhoades HM, Creson D, Elk R ym. Retention, HIV risk, and illicit drug use during treatment: methadone dose and visit frequency. Am J Public Health 1998;88:34-9 «PMID: 9584030»PubMed
  78. Faggiano F, Vigna-Taglianti F, Versino E ym. Methadone maintenance at different dosages for opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD002208 «PMID: 12917925»PubMed
  79. Bao YP, Liu ZM, Epstein DH ym. A meta-analysis of retention in methadone maintenance by dose and dosing strategy. Am J Drug Alcohol Abuse 2009;35:28-33 «PMID: 19152203»PubMed
  80. Akuuttihoito-opas. Mäkijärvi M, Harjola VP, Päivä H, Valli J, Vaula E (toim). Huumeidenkäyttäjä somaattisessa hoidossa, Kustannus Oy Duodecim 2016.
  81. American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders. Fourth Edition. Washington, DC, American Psychiatric Association, 1994
  82. Griffiths RR, Weerts EM. Benzodiazepine self-administration in humans and laboratory animals--implications for problems of long-term use and abuse. Psychopharmacology (Berl) 1997;134:1-37 «PMID: 9399364»PubMed
  83. Soldatos CR, Dikeos DG, Whitehead A. Tolerance and rebound insomnia with rapidly eliminated hypnotics: a meta-analysis of sleep laboratory studies. Int Clin Psychopharmacol 1999;14:287-303 «PMID: 10529072»PubMed
  84. Akuuttihoito-opas. Mäkijärvi M, Harjola VP, Päivä H, Valli J, Vaula E (toim). Flumatseniili, Kustannus Oy Duodecim 2016
  85. Hoppu K. Huumeyliannospotilaan tunnistaminen ja huumemyrkytyksen diagnostiikka. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:483-5
  86. de las Cuevas C, Sanz EJ, de la Fuente JA ym. The Severity of Dependence Scale (SDS) as screening test for benzodiazepine dependence: SDS validation study. Addiction 2000;95:245-50 «PMID: 10723853»PubMed
  87. Topp L, Mattick RP. Choosing a cut-off on the Severity of Dependence Scale (SDS) for amphetamine users. Addiction 1997;92:839-45 «PMID: 9293043»PubMed
  88. Gossop M, Darke S, Griffiths P ym. The Severity of Dependence Scale (SDS): psychometric properties of the SDS in English and Australian samples of heroin, cocaine and amphetamine users. Addiction 1995;90:607-14 «PMID: 7795497»PubMed
  89. Pétursson H. The benzodiazepine withdrawal syndrome. Addiction 1994;89:1455-9 PubMed
  90. Gatzonis SD, Angelopoulos EK, Daskalopoulou EG ym. Convulsive status epilepticus following abrupt high-dose benzodiazepine discontinuation. Drug Alcohol Depend 2000;59:95-7 «PMID: 10706979»PubMed
  91. Pages KP, Ries RK. Use of anticonvulsants in benzodiazepine withdrawal. Am J Addict 1998;7:198-204 «PMID: 9702287»PubMed
  92. Lugoboni F, Migliozzi S, Mezzelani P ym. Progressive decrease of hepatitis B in a cohort of drug users followed over a period of 15 years: the impact of anti-HBV vaccination. Scand J Infect Dis 2004;36:131-3 «PMID: 15061668»PubMed
  93. Quaglio G, Pajusco B, Civitelli P ym. Immunogenicity, reactogenicity and adherence with hepatitis A vaccination among drug users. Drug Alcohol Depend 2004;74:85-8 «PMID: 15072811»PubMed
  94. Baral S, Sherman SG, Millson P ym. Vaccine immunogenicity in injecting drug users: a systematic review. Lancet Infect Dis 2007;7:667-74 «PMID: 17897609»PubMed
  95. Lamden KH, Kennedy N, Beeching NJ ym. Hepatitis B and hepatitis C virus infections: risk factors among drug users in Northwest England. J Infect 1998;37:260-9 «PMID: 9892530»PubMed
  96. Syed NA, Hearing SD, Shaw IS ym. Outbreak of hepatitis A in the injecting drug user and homeless populations in Bristol: control by a targeted vaccination programme and possible parenteral transmission. Eur J Gastroenterol Hepatol 2003;15:901-6 «PMID: 12867801»PubMed
  97. Tjon GM, Götz H, Koek AG ym. An outbreak of hepatitis A among homeless drug users in Rotterdam, The Netherlands. J Med Virol 2005;77:360-6 «PMID: 16173016»PubMed
  98. Quaglio G, Talamini G, Lugoboni F ym. Compliance with hepatitis B vaccination in 1175 heroin users and risk factors associated with lack of vaccine response. Addiction 2002;97:985-92 «PMID: 12144601»PubMed
  99. Palmateer N, Kimber J, Hickman M ym. Evidence for the effectiveness of sterile injecting equipment provision in preventing hepatitis C and human immunodeficiency virus transmission among injecting drug users: a review of reviews. Addiction 2010;105:844-59 «PMID: 20219055»PubMed
  100. Hedrich D, Kerr T, Dubois-Arber F. (2010), 'Drug consumption facilities in Europe and beyond', in: European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), Harm reduction: evidence, impacts and challenges, in: Rhodes, T. and Hedrich, D. (eds), Scientific Monograph Series No. 10, Publications Office of the European Union, Luxembourg. Available at: - http://www.emcdda.europa.eu/attachements.cfm/att_101257_EN_EMCDDA-monograph10-harm%20reduction_final.pdf «http://www.emcdda.europa.eu/attachements.cfm/att_101257_EN_EMCDDA-monograph10-harm%20reduction_final.pdf»38
  101. Prevention and control of infectious diseases among people who inject drugs. European Centre for Disease Prevention and Control (ECDC)/ European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA). Stockholm: ECDC. Oct 2011, http://www.emcdda.europa.eu/attachements.cfm/att_101273_EN_emcdda-harm%20red-mon-ch11-web.pdf «http://www.emcdda.europa.eu/attachements.cfm/att_101273_EN_emcdda-harm%20red-mon-ch11-web.pdf»39
  102. Ksobiech K. A meta-analysis of needle sharing, lending, and borrowing behaviors of needle exchange program attenders. AIDS Educ Prev 2003;15:257-68 «PMID: 12866837»PubMed
  103. Wodak A, Cooney A. Effectiveness of Sterile Needle and Syringe Programming in Reducing HIV/AIDS among Injecting Drug Users Evidence for Action Technical Papers. Geneva: World Health Organization; 2004
  104. Gibson DR, Flynn NM, Perales D. Effectiveness of syringe exchange programs in reducing HIV risk behavior and HIV seroconversion among injecting drug users. AIDS 2001;15:1329-41 «PMID: 11504954»PubMed
  105. Tilson H, Aramrattana A, Bozzette S ym. Preventing HIV infection among injecting drug users in high risk countries: an assessment of the evidence', Institute of Medicine, Washington DC, 2007
  106. Lurie P, Gorsky R, Jones TS ym. An economic analysis of needle exchange and pharmacy-based programs to increase sterile syringe availability for injection drug users. J Acquir Immune Defic Syndr Hum Retrovirol 1998;18 Suppl 1:S126-32 «PMID: 9663635»PubMed
  107. Van Den Berg C, Smit C, Van Brussel G ym. Full participation in harm reduction programmes is associated with decreased risk for human immunodeficiency virus and hepatitis C virus: evidence from the Amsterdam Cohort Studies among drug users. Addiction 2007;102:1454-62 «PMID: 17697278»PubMed
  108. Wood E, Kerr T, Spittal PM ym. An external evaluation of a peer-run "unsanctioned" syringe exchange program. J Urban Health 2003;80:455-64 «PMID: 12930883»PubMed
  109. Hutchinson SJ, Taylor A, Goldberg DJ ym. Factors associated with injecting risk behaviour among serial community-wide samples of injecting drug users in Glasgow 1990-94: implications for control and prevention of blood-borne viruses. Addiction 2000;95:931-40 «PMID: 10946441»PubMed
  110. Maxwell S, Bigg D, Stanczykiewicz K ym. Prescribing naloxone to actively injecting heroin users: a program to reduce heroin overdose deaths. J Addict Dis 2006;25:89-96 «PMID: 16956873»PubMed
  111. Hedrich D. (2004), European report on drug consumption rooms, European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Lisbon. Available at: http://www.emcdda.europa.eu/html.cfm/index54125EN.html «http://www.emcdda.europa.eu/html.cfm/index54125EN.html»40
  112. Poschadel S, Hoger R, Schnitzler J, Schreckenberger D. (2003), Evaluation der Arbeit derDrogenkonsumräume in der Bundesrepublik Deutschland: Endbericht im Auftrag des Bundesministeriums für Gesundheit, Nomos-Verlags-Gesellschaft, Baden-Baden
  113. Bayoumi AM, Zaric GS. The cost-effectiveness of Vancouver's supervised injection facility. CMAJ 2008;179:1143-51 «PMID: 19015565»PubMed
  114. Andresen MA, Boyd N. A cost-benefit and cost-effectiveness analysis of Vancouver's supervised injection facility. Int J Drug Policy 2010;21:70-6 «PMID: 19423324»PubMed
  115. Schmittner J, Schroeder JR, Epstein DH ym. Menstrual cycle length during methadone maintenance. Addiction 2005;100:829-36 «PMID: 15918813»PubMed
  116. Jukic AM, Weinberg CR, Baird DD ym. Lifestyle and reproductive factors associated with follicular phase length. J Womens Health (Larchmt) 2007;16:1340-7 «PMID: 18001191»PubMed
  117. Bell J, Harvey-Dodds L. Pregnancy and injecting drug use. BMJ 2008;336:1303-5 «PMID: 18535073»PubMed
  118. Heil SH, Jones HE, Arria A ym. Unintended pregnancy in opioid-abusing women. J Subst Abuse Treat 2011;40:199-202 «PMID: 21036512»PubMed
  119. Ralph N, Spigner C. Contraceptive practices among female heroin addicts. Am J Public Health 1986;76:1016-7 «PMID: 3728758»PubMed
  120. Mensch B, Kandel DB. Drug use as a risk factor for premarital teen pregnancy and abortion in a national sample of young white women. Demography 1992;29:409-29 «PMID: 1426437»PubMed
  121. Vidal-Trecan G, Warszawski J, Coste J ym. Contraceptive practices of non-HIV-seropositive injecting drug users. Eur J Epidemiol 2003;18:863-9 «PMID: 14561045»PubMed
  122. Rose SB, Cooper AJ, Baker NK ym. Attitudes toward long-acting reversible contraception among young women seeking abortion. J Womens Health (Larchmt) 2011;20:1729-35 «PMID: 21923281»PubMed
  123. Campbell SJ, Cropsey KL, Matthews CA. Intrauterine device use in a high-risk population: experience from an urban university clinic. Am J Obstet Gynecol 2007;197:193.e1-6; discussion 193.e6-7 «PMID: 17689646»PubMed
  124. Jansson LM, Velez ML. Infants of drug-dependent mothers. Pediatr Rev 2011;32:5-12; quiz 12-3 «PMID: 21196501»PubMed
  125. Strengell P, Vahtola M, Tammela O ym. Raskauden aikainen buprenorfiinihoito – riskit ja hyöty punnittava tarkkaan. Duodecim 2005;121:392-9 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo94819»41
  126. MacMahon JR. Perinatal substance abuse: the impact of reporting infants to child protective services. Pediatrics 1997;100:E1 «PMID: 9346995»PubMed
  127. Fergusson DM, Horwood LJ, Northstone K ym. Maternal use of cannabis and pregnancy outcome. BJOG 2002;109:21-7 «PMID: 11843371»PubMed
  128. Hurd YL, Wang X, Anderson V ym. Marijuana impairs growth in mid-gestation fetuses. Neurotoxicol Teratol 2005;27:221-9 «PMID: 15734273»PubMed
  129. Gray TR, Eiden RD, Leonard KE ym. Identifying prenatal cannabis exposure and effects of concurrent tobacco exposure on neonatal growth. Clin Chem 2010;56:1442-50 «PMID: 20628142»PubMed
  130. Metz TD, Stickrath EH. Marijuana use in pregnancy and lactation: a review of the evidence. Am J Obstet Gynecol 2015;213:761-78 «PMID: 25986032»PubMed
  131. Little BB, Snell LM, Gilstrap LC 3rd. Methamphetamine abuse during pregnancy: outcome and fetal effects. Obstet Gynecol 1988;72:541-4 «PMID: 3419732»PubMed
  132. Ludlow JP, Evans SF, Hulse G. Obstetric and perinatal outcomes in pregnancies associated with illicit substance abuse. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2004;44:302-6 «PMID: 15282000»PubMed
  133. Cox S, Posner SF, Kourtis AP ym. Hospitalizations with amphetamine abuse among pregnant women. Obstet Gynecol 2008;111:341-7 «PMID: 18238971»PubMed
  134. Azadi A, Dildy GA 3rd. Universal screening for substance abuse at the time of parturition. Am J Obstet Gynecol 2008;198:e30-2 «PMID: 18279831»PubMed
  135. Elliott L, Loomis D, Lottritz L ym. Case-control study of a gastroschisis cluster in Nevada. Arch Pediatr Adolesc Med 2009;163:1000-6 «PMID: 19884590»PubMed
  136. Oei J, Abdel-Latif ME, Clark R ym. Short-term outcomes of mothers and infants exposed to antenatal amphetamines. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2010;95:F36-41 «PMID: 19679891»PubMed
  137. Della Grotta S, LaGasse LL, Arria AM ym. Patterns of methamphetamine use during pregnancy: results from the Infant Development, Environment, and Lifestyle (IDEAL) Study. Matern Child Health J 2010;14:519-27 «PMID: 19565330»PubMed
  138. Gorman MC, Orme KS, Nguyen NT ym. Outcomes in pregnancies complicated by methamphetamine use. Am J Obstet Gynecol 2014;211:429.e1-7 «PMID: 24905417»PubMed
  139. Holbrook BD, Rayburn WF. Teratogenic risks from exposure to illicit drugs. Obstet Gynecol Clin North Am 2014;41:229-39 «PMID: 24845487»PubMed
  140. Hulse GK, Milne E, English DR ym. The relationship between maternal use of heroin and methadone and infant birth weight. Addiction 1997;92:1571-9 «PMID: 9519499»PubMed
  141. Dryden C, Young D, Hepburn M ym. Maternal methadone use in pregnancy: factors associated with the development of neonatal abstinence syndrome and implications for healthcare resources. BJOG 2009;116:665-71 «PMID: 19220239»PubMed
  142. McCarthy JJ, Leamon MH, Parr MS ym. High-dose methadone maintenance in pregnancy: maternal and neonatal outcomes. Am J Obstet Gynecol 2005;193:606-10 «PMID: 16150249»PubMed
  143. Cleary BJ, Donnelly J, Strawbridge J ym. Methadone dose and neonatal abstinence syndrome-systematic review and meta-analysis. Addiction 2010;105:2071-84 «PMID: 20840198»PubMed
  144. Jones HE, Dengler E, Garrison A ym. Neonatal outcomes and their relationship to maternal buprenorphine dose during pregnancy. Drug Alcohol Depend 2014;134:414-417 «PMID: 24290979»PubMed
  145. Bar-Oz B, Klein J, Karaskov T ym. Comparison of meconium and neonatal hair analysis for detection of gestational exposure to drugs of abuse. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2003;88:F98-F100 «PMID: 12598495»PubMed
  146. Lester BM, ElSohly M, Wright LL ym. The Maternal Lifestyle Study: drug use by meconium toxicology and maternal self-report. Pediatrics 2001;107:309-17 «PMID: 11158464»PubMed
  147. Ostrea EM Jr, Knapp DK, Tannenbaum L ym. Estimates of illicit drug use during pregnancy by maternal interview, hair analysis, and meconium analysis. J Pediatr 2001;138:344-8 «PMID: 11241040»PubMed
  148. Hudak ML, Tan RC, COMMITTEE ON DRUGS. ym. Neonatal drug withdrawal. Pediatrics 2012;129:e540-60 «PMID: 22291123»PubMed
  149. Oei J, Lui K. Management of the newborn infant affected by maternal opiates and other drugs of dependency. J Paediatr Child Health 2007;43:9-18 «PMID: 17207049»PubMed
  150. American Academy of Pediatrics Committee on Drugs.. Transfer of drugs and other chemicals into human milk. Pediatrics 2001;108:776-89 «PMID: 11533352»PubMed
  151. Breastfeeding and HIV International Transmission Study Group., Coutsoudis A, Dabis F ym. Late postnatal transmission of HIV-1 in breast-fed children: an individual patient data meta-analysis. J Infect Dis 2004;189:2154-66 «PMID: 15181561»PubMed
  152. Kivitie-Kallio S, Silvennoinen L. Lääkäri ja lastensuojelulaki. Duodecim 2011;127:215-6 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo99318»42
  153. Pajulo M, Suchman N, Kalland M ym. Enhancing the effectiveness of residential treatment for substance abusing pregnant and parenting women: focus on maternal reflective functioning and mother-child relationship. Infant Ment Health J 2006;27:448 «PMID: 20119507»PubMed
  154. Savonlahti E, Pajulo M, Ahlqvist S ym. Interactive skills of infants with their high-risk mothers. Nord J Psychiatry 2005;59:139-47 «PMID: 16195112»PubMed
  155. Burns KA, Chethik L, Burns WJ ym. The early relationship of drug abusing mothers and their infants: an assessment at eight to twelve months of age. J Clin Psychol 1997;53:279-87 «PMID: 9075056»PubMed
  156. Lehtonen L, Renlund M. Huumevauvojen hoito. Suom Lääkäril 2002;57:4343-7
  157. Kandall SR, Gaines J, Habel L ym. Relationship of maternal substance abuse to subsequent sudden infant death syndrome in offspring. J Pediatr 1993;123:120-6 «PMID: 8320605»PubMed
  158. Ornoy A, Segal J, Bar-Hamburger R ym. Developmental outcome of school-age children born to mothers with heroin dependency: importance of environmental factors. Dev Med Child Neurol 2001;43:668-75 «PMID: 11665823»PubMed
  159. Lester BM, Boukydis CFZ, Twomey JE. Maternal substance abuse and child outcome. Kirjassa: Handbook of infant mental health. Zeanah CH (toim.) 2. painos. Guilford Press, New York 2000:161-75
  160. Singer LT, Minnes S, Short E ym. Cognitive outcomes of preschool children with prenatal cocaine exposure. JAMA 2004;291:2448-56 «PMID: 15161895»PubMed
  161. Walsh C, MacMillan HL, Jamieson E. The relationship between parental substance abuse and child maltreatment: findings from the Ontario Health Supplement. Child Abuse Negl 2003;27:1409-25 «PMID: 14644058»PubMed
  162. Ammerman RT, Kolko DJ, Kirisci L ym. Child abuse potential in parents with histories of substance use disorder. Child Abuse Negl 1999;23:1225-38 «PMID: 10626607»PubMed
  163. Jaudes PK, Ekwo E, Van Voorhis J. Association of drug abuse and child abuse. Child Abuse Negl 1995;19:1065-75 «PMID: 8528813»PubMed
  164. Perry AE, Neilson M, Martyn-St James M ym. Interventions for female drug-using offenders. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD010910 «PMID: 26035085»PubMed
  165. Perry AE, Woodhouse R, Neilson M ym. Are Non-Pharmacological Interventions Effective in Reducing Drug Use and Criminality? A Systematic and Meta-Analytical Review with an Economic Appraisal of These Interventions. Int J Environ Res Public Health 2016;13: «PMID: 27690077»PubMed
  166. Perry AE, Neilson M, Martyn-St James M ym. Pharmacological interventions for drug-using offenders. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD010862 «PMID: 26035084»PubMed
  167. Academy of Breastfeeding Medicine Protocol Committee., Jansson LM. ABM clinical protocol #21: Guidelines for breastfeeding and the drug-dependent woman. Breastfeed Med 2009;4:225-8 «PMID: 19835481»PubMed
  168. Almario CV, Seligman NS, Dysart KC ym. Risk factors for preterm birth among opiate-addicted gravid women in a methadone treatment program. Am J Obstet Gynecol 2009;201:326.e1-6 «PMID: 19631928»PubMed
  169. Amato L, Davoli M, Minozzi S ym. Methadone at tapered doses for the management of opioid withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD003409 «PMID: 16034898»PubMed
  170. Amato L, Minozzi S, Davoli M ym. Psychosocial and pharmacological treatments versus pharmacological treatments for opioid detoxification. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD005031 «PMID: 21901695»PubMed
  171. Amato L, Minozzi S, Davoli M ym. Psychosocial combined with agonist maintenance treatments versus agonist maintenance treatments alone for treatment of opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD004147 «PMID: 21975742»PubMed
  172. Armstrong MA, Gonzales Osejo V, Lieberman L ym. Perinatal substance abuse intervention in obstetric clinics decreases adverse neonatal outcomes. J Perinatol 2003;23:3-9 «PMID: 12556919»PubMed
  173. Avants SK, Margolin A, Sindelar JL ym. Day treatment versus enhanced standard methadone services for opioid-dependent patients: a comparison of clinical efficacy and cost. Am J Psychiatry 1999;156:27-33 «PMID: 9892294»PubMed
  174. Bakker A, Streel E. Benzodiazepine maintenance in opiate substitution treatment: Good or bad? A retrospective primary care case-note review. J Psychopharmacol 2017;31:62-66 «PMID: 28072037»PubMed
  175. Barnett PG, Rodgers JH, Bloch DA. A meta-analysis comparing buprenorphine to methadone for treatment of opiate dependence. Addiction 2001;96:683-90 «PMID: 11331027»PubMed
  176. Binder T, Vavrinková B. Prospective randomised comparative study of the effect of buprenorphine, methadone and heroin on the course of pregnancy, birthweight of newborns, early postpartum adaptation and course of the neonatal abstinence syndrome (NAS) in women followed up in the outpatient department. Neuro Endocrinol Lett 2008;29:80-6 «PMID: 18283247»PubMed
  177. Brogly SB, Saia KA, Walley AY ym. Prenatal buprenorphine versus methadone exposure and neonatal outcomes: systematic review and meta-analysis. Am J Epidemiol 2014;180:673-86 «PMID: 25150272»PubMed
  178. Caplehorn JR, Ross MW. Methadone maintenance and the likelihood of risky needle-sharing. Int J Addict 1995;30:685-98 «PMID: 7657397»PubMed
  179. Cleary BJ, Donnelly JM, Strawbridge JD ym. Methadone and perinatal outcomes: a retrospective cohort study. Am J Obstet Gynecol 2011;204:139.e1-9 «PMID: 21145035»PubMed
  180. Clinical Guidelines: Substance Use During Pregnancy, Birth and the Postnatal Period NSW HEALTH 2014. Accessed 21.4.2017
  181. Cooper K, Chatters R, Kaltenthaler E ym. Psychological and psychosocial interventions for cannabis cessation in adults: a systematic review short report. Health Technol Assess 2015;19:1-130 «PMID: 26202542»PubMed
  182. Cruickshank CC, Montebello ME, Dyer KR ym. A placebo-controlled trial of mirtazapine for the management of methamphetamine withdrawal. Drug Alcohol Rev 2008;27:326-33 «PMID: 18368615»PubMed
  183. Dashe JS, Jackson GL, Olscher DA ym. Opioid detoxification in pregnancy. Obstet Gynecol 1998;92:854-8 «PMID: 9794682»PubMed
  184. Debelak K, Morrone WR, O'Grady KE ym. Buprenorphine + naloxone in the treatment of opioid dependence during pregnancy-initial patient care and outcome data. Am J Addict 2013;22:252-4 «PMID: 23617867»PubMed
  185. Dimova RB, Zeremski M, Jacobson IM ym. Determinants of hepatitis C virus treatment completion and efficacy in drug users assessed by meta-analysis. Clin Infect Dis 2013;56:806-16 «PMID: 23223596»PubMed
  186. D'Ippoliti D, Davoli M, Perucci CA ym. Retention in treatment of heroin users in Italy: the role of treatment type and of methadone maintenance dosage. Drug Alcohol Depend 1998;52:167-71 «PMID: 9800146»PubMed
  187. Dore GJ, Altice F, Litwin AH ym. Elbasvir-Grazoprevir to Treat Hepatitis C Virus Infection in Persons Receiving Opioid Agonist Therapy: A Randomized Trial. Ann Intern Med 2016;165:625-634 «PMID: 27537841»PubMed
  188. Drummond DC, Perryman K. Psychosocial Interventions in Pharmacotherapy of Opioid Dependence: A Literature Review. London: St. George’s University of London; 2007.
  189. Dugosh K, Abraham A, Seymour B ym. A Systematic Review on the Use of Psychosocial Interventions in Conjunction With Medications for the Treatment of Opioid Addiction. J Addict Med 2016;10:93-103 «PMID: 26808307»PubMed
  190. Duodecimin Imetystietokanta, Gravbase ja Lactbase – Lääkkeiden käyttö raskauden ja imetyksen aikana. Tietokanta on maksullinen ja vaatii Terveysportin ja tietokannan käyttöoikeudet. «http://www.terveysportti.fi/terveysportti/gravbase.koti»18
  191. Dutra L, Stathopoulou G, Basden SL ym. A meta-analytic review of psychosocial interventions for substance use disorders. Am J Psychiatry 2008;165:179-87 «PMID: 18198270»PubMed
  192. European Paediatric Hepatitis C Virus Network.. Effects of mode of delivery and infant feeding on the risk of mother-to-child transmission of hepatitis C virus. European Paediatric Hepatitis C Virus Network. BJOG 2001;108:371-7 «PMID: 11305543»PubMed
  193. Fiellin DA, Pantalon MV, Chawarski MC ym. Counseling plus buprenorphine-naloxone maintenance therapy for opioid dependence. N Engl J Med 2006;355:365-74 «PMID: 16870915»PubMed
  194. Fischer G, Ortner R, Rohrmeister K ym. Methadone versus buprenorphine in pregnant addicts: a double-blind, double-dummy comparison study. Addiction 2006;101:275-81 «PMID: 16445556»PubMed
  195. Gaalema DE, Scott TL, Heil SH ym. Differences in the profile of neonatal abstinence syndrome signs in methadone- versus buprenorphine-exposed neonates. Addiction 2012;107 Suppl 1:53-62 «PMID: 23106927»PubMed
  196. Gates PJ, Sabioni P, Copeland J ym. Psychosocial interventions for cannabis use disorder. Cochrane Database Syst Rev 2016;:CD005336 «PMID: 27149547»PubMed
  197. Glatstein MM, Garcia-Bournissen F, Finkelstein Y ym. Methadone exposure during lactation. Can Fam Physician 2008;54:1689-90 «PMID: 19074706»PubMed
  198. Goler NC, Armstrong MA, Osejo VM ym. Early start: a cost-beneficial perinatal substance abuse program. Obstet Gynecol 2012;119:102-10 «PMID: 22183217»PubMed
  199. Gowing L, Ali R, White JM. Buprenorphine for the management of opioid withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD002025 «PMID: 19588330»PubMed
  200. Gowing L, Farrell M, Ali R ym. Alpha2-adrenergic agonists for the management of opioid withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD002024 «PMID: 19370574»PubMed
  201. Gowing L, Farrell M, Bornemann R ym. Substitution treatment of injecting opioid users for prevention of HIV infection. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD004145 «PMID: 18425898»PubMed
  202. Gowing L, Proudfoot H, Henry-Ewards S, Teesson M. Evidence supporting treatment. The effectiveness of interventions for illicit drug use. Australian National Council on Drugs 2001, http://www.ancd.org.au/ «http://www.ancd.org.au/»43
  203. Graves SM, Rafeyan R, Watts J ym. Mirtazapine, and mirtazapine-like compounds as possible pharmacotherapy for substance abuse disorders: evidence from the bench and the bedside. Pharmacol Ther 2012;136:343-53 «PMID: 22960395»PubMed
  204. Grebely J, Dore GJ, Zeuzem S ym. Efficacy and Safety of Sofosbuvir/Velpatasvir in Patients With Chronic Hepatitis C Virus Infection Receiving Opioid Substitution Therapy: Analysis of Phase 3 ASTRAL Trials. Clin Infect Dis 2016;63:1479-1481 «PMID: 27553377»PubMed
  205. Grebely J, Mauss S, Brown A ym. Efficacy and Safety of Ledipasvir/Sofosbuvir With and Without Ribavirin in Patients With Chronic HCV Genotype 1 Infection Receiving Opioid Substitution Therapy: Analysis of Phase 3 ION Trials. Clin Infect Dis 2016;63:1405-1411 «PMID: 27553375»PubMed
  206. Green H, James RA, Gilbert JD ym. Methadone maintenance programs--a two-edged sword? Am J Forensic Med Pathol 2000;21:359-61 «PMID: 11111797»PubMed
  207. Griffith JD, Rowan-Szal GA, Roark RR ym. Contingency management in outpatient methadone treatment: a meta-analysis. Drug Alcohol Depend 2000;58:55-66 «PMID: 10669055»PubMed
  208. Haabrekke KJ, Slinning K, Walhovd KB ym. The perinatal outcome of children born to women with substance dependence detoxified in residential treatment during pregnancy. J Addict Dis 2014;33:114-23 «PMID: 24717065»PubMed
  209. Hellem TL. A Review of Methamphetamine Dependence and Withdrawal Treatment: A Focus on Anxiety Outcomes. J Subst Abuse Treat 2016;71:16-22 «PMID: 27776672»PubMed
  210. Hulse GK, Milne E, English DR ym. Assessing the relationship between maternal opiate use and neonatal mortality. Addiction 1998;93:1033-42 «PMID: 9744134»PubMed
  211. Hulse GK, O'Neill G. Methadone and the pregnant user: a matter for careful clinical consideration. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2001;41:329-32 «PMID: 11592552»PubMed
  212. Hunt GE, Siegfried N, Morley K ym. Psychosocial interventions for people with both severe mental illness and substance misuse. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD001088 «PMID: 24092525»PubMed
  213. Jansson LM, Choo R, Velez ML ym. Methadone maintenance and breastfeeding in the neonatal period. Pediatrics 2008;121:106-14 «PMID: 18166563»PubMed
  214. Jansson LM, Choo R, Velez ML ym. Methadone maintenance and long-term lactation. Breastfeed Med 2008;3:34-7 «PMID: 18333767»PubMed
  215. Jansson LM, Dipietro JA, Velez M ym. Fetal neurobehavioral effects of exposure to methadone or buprenorphine. Neurotoxicol Teratol 2011;33:240-3 «PMID: 20868741»PubMed
  216. Jansson LM, Dipietro JA, Velez M ym. Maternal methadone dosing schedule and fetal neurobehaviour. J Matern Fetal Neonatal Med 2009;22:29-35 «PMID: 19085624»PubMed
  217. Jansson LM, Svikis D, Lee J ym. Pregnancy and addiction. A comprehensive care model. J Subst Abuse Treat 1996;13:321-9 «PMID: 9076650»PubMed
  218. Jansson LM, Svikis DS, Velez M ym. The impact of managed care on drug-dependent pregnant and postpartum women and their children. Subst Use Misuse 2007;42:961-74 «PMID: 17613957»PubMed
  219. Jayaram-Lindström N, Hammarberg A, Beck O ym. Naltrexone for the treatment of amphetamine dependence: a randomized, placebo-controlled trial. Am J Psychiatry 2008;165:1442-8 «PMID: 18765480»PubMed
  220. Johansson BA. Pharmacotherapy for opioid dependence. Kirjassa: Treating Alcohol and Drug Abuse, An Evidence Based Review. Berglund M, Thelander S, Jonsson E (toim.) Wiley-VCH, Wienheim 2003:465-531
  221. Jones HE, Johnson RE, Jasinski DR ym. Buprenorphine versus methadone in the treatment of pregnant opioid-dependent patients: effects on the neonatal abstinence syndrome. Drug Alcohol Depend 2005;79:1-10 «PMID: 15943939»PubMed
  222. Jones HE, Kaltenbach K, Heil SH ym. Neonatal abstinence syndrome after methadone or buprenorphine exposure. N Engl J Med 2010;363:2320-31 «PMID: 21142534»PubMed
  223. Jones HE, O'Grady KE, Malfi D ym. Methadone maintenance vs. methadone taper during pregnancy: maternal and neonatal outcomes. Am J Addict 2008;17:372-86 «PMID: 18770079»PubMed
  224. Kakko J, Heilig M, Sarman I. Buprenorphine and methadone treatment of opiate dependence during pregnancy: comparison of fetal growth and neonatal outcomes in two consecutive case series. Drug Alcohol Depend 2008;96:69-78 «PMID: 18355989»PubMed
  225. Kaminer Y, Burleson JA, Burke R ym. The efficacy of contingency management for adolescent cannabis use disorder: a controlled study. Subst Abus 2014;35:391-8 «PMID: 25010430»PubMed
  226. Kimber J, Larney S, Hickman M ym. Mortality risk of opioid substitution therapy with methadone versus buprenorphine: a retrospective cohort study. Lancet Psychiatry 2015;2:901-8 «PMID: 26384619»PubMed
  227. Kongsakon R, Papadopoulos KI, Saguansiritham R. Mirtazapine in amphetamine detoxification: a placebo-controlled pilot study. Int Clin Psychopharmacol 2005;20:253-6 «PMID: 16096515»PubMed
  228. Krupitsky E, Nunes EV, Ling W ym. Injectable extended-release naltrexone (XR-NTX) for opioid dependence: long-term safety and effectiveness. Addiction 2013;108:1628-37 «PMID: 23701526»PubMed
  229. Krupitsky E, Nunes EV, Ling W ym. Injectable extended-release naltrexone for opioid dependence: a double-blind, placebo-controlled, multicentre randomised trial. Lancet 2011;377:1506-13 «PMID: 21529928»PubMed
  230. Lalezari J, Sullivan JG, Varunok P ym. Ombitasvir/paritaprevir/r and dasabuvir plus ribavirin in HCV genotype 1-infected patients on methadone or buprenorphine. J Hepatol 2015;63:364-9 «PMID: 25839406»PubMed
  231. Larney S, Gowing L, Mattick RP ym. A systematic review and meta-analysis of naltrexone implants for the treatment of opioid dependence. Drug Alcohol Rev 2014;33:115-28 «PMID: 24299657»PubMed
  232. Lindemalm S, Nydert P, Svensson JO ym. Transfer of buprenorphine into breast milk and calculation of infant drug dose. J Hum Lact 2009;25:199-205 «PMID: 19136395»PubMed
  233. Lund IO, Fitzsimons H, Tuten M ym. Comparing methadone and buprenorphine maintenance with methadone-assisted withdrawal for the treatment of opioid dependence during pregnancy: maternal and neonatal outcomes. Subst Abuse Rehabil 2012;3:17-25 «PMID: 24474873»PubMed
  234. Luty J, Nikolaou V, Bearn J. Is opiate detoxification unsafe in pregnancy? J Subst Abuse Treat 2003;24:363-7 «PMID: 12867211»PubMed
  235. Marsch LA, Bickel WK, Badger GJ ym. Comparison of pharmacological treatments for opioid-dependent adolescents: a randomized controlled trial. Arch Gen Psychiatry 2005;62:1157-64 «PMID: 16203961»PubMed
  236. Marsch LA. The efficacy of methadone maintenance interventions in reducing illicit opiate use, HIV risk behavior and criminality: a meta-analysis. Addiction 1998;93:515-32 «PMID: 9684390»PubMed
  237. Marsden J, Eastwood B, Bradbury C ym. Effectiveness of community treatments for heroin and crack cocaine addiction in England: a prospective, in-treatment cohort study. Lancet 2009;374:1262-70 «PMID: 19800681»PubMed
  238. Marteau D, McDonald R, Patel K. The relative risk of fatal poisoning by methadone or buprenorphine within the wider population of England and Wales. BMJ Open 2015;5:e007629 «PMID: 26024998»PubMed
  239. Mattick RP, Breen C, Kimber J ym. Buprenorphine maintenance versus placebo or methadone maintenance for opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD002207 «PMID: 24500948»PubMed
  240. Mattick RP, Breen C, Kimber J ym. Methadone maintenance therapy versus no opioid replacement therapy for opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD002209 «PMID: 19588333»PubMed
  241. Mayet S, Farrell M, Ferri M ym. Psychosocial treatment for opiate abuse and dependence. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD004330 «PMID: 15744796»PubMed
  242. McGregor C, Machin A, White JM. In-patient benzodiazepine withdrawal: comparison of fixed and symptom-triggered taper methods. Drug Alcohol Rev 2003;22:175-80 «PMID: 12850904»PubMed
  243. McGregor C, Srisurapanont M, Mitchell A ym. Symptoms and sleep patterns during inpatient treatment of methamphetamine withdrawal: a comparison of mirtazapine and modafinil with treatment as usual. J Subst Abuse Treat 2008;35:334-42 «PMID: 18329221»PubMed
  244. Meader N. A comparison of methadone, buprenorphine and alpha(2) adrenergic agonists for opioid detoxification: a mixed treatment comparison meta-analysis. Drug Alcohol Depend 2010;108:110-4 «PMID: 20074867»PubMed
  245. Minozzi S, Amato L, Bellisario C ym. Maintenance agonist treatments for opiate-dependent pregnant women. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD006318 «PMID: 24366859»PubMed
  246. Minozzi S, Amato L, Davoli M. Detoxification treatments for opiate dependent adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD006749 «PMID: 19370651»PubMed
  247. Minozzi S, Amato L, Vecchi S ym. Oral naltrexone maintenance treatment for opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD001333 «PMID: 21491383»PubMed
  248. Minozzi S, Saulle R, De Crescenzo F ym. Psychosocial interventions for psychostimulant misuse. Cochrane Database Syst Rev 2016;9:CD011866 «PMID: 27684277»PubMed
  249. Nanovskaya T, Deshmukh S, Brooks M ym. Transplacental transfer and metabolism of buprenorphine. J Pharmacol Exp Ther 2002;300:26-33 «PMID: 11752093»PubMed
  250. National Collaborating Centre for Women's and Children's Health (UK). 2010;: «PMID: 22787688»PubMed
  251. National Institute of Health 1997. Consensus Development Statement: Effective medical treatment of heroin addiction. JAMA 1998;280:1936-43, http://consensus.nih.gov/1997/1998TreatOpiateAddiction108PDF.pdf «http://consensus.nih.gov/1997/1998TreatOpiateAddiction108PDF.pdf»44
  252. Nationella riktlinjer för vård och stöd vid missbruk och beroende. Stöd för styrning och ledning. Socialstyrelsen. Vetenskaplig underlag. Bilaga. Slutversion. http://www.socialstyrelsen.se/SiteCollectionDocuments/nr-missbruk-beroende-vetenskapligt-underlag-2015.pdf «http://www.socialstyrelsen.se/SiteCollectionDocuments/nr-missbruk-beroende-vetenskapligt-underlag-2015.pdf»45
  253. Noormohammadi A, Forinash A, Yancey A ym. Buprenorphine Versus Methadone for Opioid Dependence in Pregnancy. Ann Pharmacother 2016;50:666-72 «PMID: 27199497»PubMed
  254. Norton EC, Zarkin GA, Calingaert B ym. The effect of maternal substance abuse on the cost of neonatal care. Inquiry 1996;33:247-57 «PMID: 8883459»PubMed
  255. Osborn DA, Jeffery HE, Cole MJ. Opiate treatment for opiate withdrawal in newborn infants. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD002059 «PMID: 20927730»PubMed
  256. Osborn DA, Jeffery HE, Cole MJ. Sedatives for opiate withdrawal in newborn infants. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD002053 «PMID: 20927729»PubMed
  257. Pérez-Mañá C, Castells X, Vidal X ym. Efficacy of indirect dopamine agonists for psychostimulant dependence: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Subst Abuse Treat 2011;40:109-22 «PMID: 21036508»PubMed
  258. Resti M, Azzari C, Galli L ym. Maternal drug use is a preeminent risk factor for mother-to-child hepatitis C virus transmission: results from a multicenter study of 1372 mother-infant pairs. J Infect Dis 2002;185:567-72 «PMID: 11865412»PubMed
  259. Rosenbach A, Hunot V. The introduction of a methadone prescribing programme to a drug-free treatment service: implications for harm reduction. Addiction 1995;90:815-21 «PMID: 7633299»PubMed
  260. Saulle R, Vecchi S, Gowing L. Supervised dosing with a long-acting opioid medication in the management of opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2017;4:CD011983 «PMID: 28447766»PubMed
  261. Shoptaw SJ, Kao U, Heinzerling K ym. Treatment for amphetamine withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD003021 «PMID: 19370579»PubMed
  262. Srisurapanont M, Jarusuraisin N, Kittirattanapaiboon P. Treatment for amphetamine dependence and abuse. Cochrane Database Syst Rev 2001;:CD003022 «PMID: 11687171»PubMed
  263. Suomen C-hepatiittistrategia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3845-8 «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3845-8»46
  264. Sweeney PJ, Schwartz RM, Mattis NG ym. The effect of integrating substance abuse treatment with prenatal care on birth outcome. J Perinatol 2000;20:219-24 «PMID: 10879333»PubMed
  265. Taylor R Jr, Raffa RB, Pergolizzi JV Jr. Naltrexone extended-release injection: an option for the management of opioid abuse. Subst Abuse Rehabil 2011;2:219-26 «PMID: 24474859»PubMed
  266. Terplan M, Lui S. Psychosocial interventions for pregnant women in outpatient illicit drug treatment programs compared to other interventions. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD006037 «PMID: 17943878»PubMed
  267. THL. HCV esiintyvyys Suomessa 2016: https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/tartuntatautirekisteri/tartuntataudit-suomessa-vuosiraportit/tautien-esiintyvyys-2016/hepatiitti-c-esiintyvyys-2016 «https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/tartuntatautirekisteri/tartuntataudit-suomessa-vuosiraportit/tautien-esiintyvyys-2016/hepatiitti-c-esiintyvyys-2016»47
  268. Tiihonen J, Krupitsky E, Verbitskaya E ym. Naltrexone implant for the treatment of polydrug dependence: a randomized controlled trial. Am J Psychiatry 2012;169:531-6 «PMID: 22764364»PubMed
  269. Walsh SL, Eissenberg T. The clinical pharmacology of buprenorphine: extrapolating from the laboratory to the clinic. Drug Alcohol Depend 2003;70:S13-27 «PMID: 12738347»PubMed
  270. Weinmann S, Kunstmann W, Rheinberger P. [Methadone substitution--a scientific review in the context of out-patient therapy in Germany]. Z Arztl Fortbild Qualitatssich 2004;98:673-82 «PMID: 15646730»PubMed
  271. Weizman T, Gelkopf M, Melamed Y ym. Treatment of benzodiazepine dependence in methadone maintenance treatment patients: a comparison of two therapeutic modalities and the role of psychiatric comorbidity. Aust N Z J Psychiatry 2003;37:458-63 «PMID: 12873331»PubMed
  272. Werb D, Kamarulzaman A, Meacham MC ym. The effectiveness of compulsory drug treatment: A systematic review. Int J Drug Policy 2016;28:1-9 «PMID: 26790691»PubMed
  273. WHO. Guidelines for the Identification and Management of Substance Use and Substance Use Disorders in Pregnancy. Geneva: World Health Organization; 2014
  274. Wiegand SL, Stringer EM, Stuebe AM ym. Buprenorphine and naloxone compared with methadone treatment in pregnancy. Obstet Gynecol 2015;125:363-8 «PMID: 25569005»PubMed
  275. Wiegand SL, Swortwood MJ, Huestis MA ym. Naloxone and Metabolites Quantification in Cord Blood of Prenatally Exposed Newborns and Correlations with Maternal Concentrations. AJP Rep 2016;6:e385-e390 «PMID: 27896019»PubMed
  276. Winklbaur B, Kopf N, Ebner N ym. Treating pregnant women dependent on opioids is not the same as treating pregnancy and opioid dependence: a knowledge synthesis for better treatment for women and neonates. Addiction 2008;103:1429-40 «PMID: 18783498»PubMed
  277. Woody GE, Poole SA, Subramaniam G ym. Extended vs short-term buprenorphine-naloxone for treatment of opioid-addicted youth: a randomized trial. JAMA 2008;300:2003-11 «PMID: 18984887»PubMed
  278. Yeung CY, Lee HC, Chan WT ym. Vertical transmission of hepatitis C virus: Current knowledge and perspectives. World J Hepatol 2014;6:643-51 «PMID: 25276280»PubMed
  279. Yeung LT, King SM, Roberts EA. Mother-to-infant transmission of hepatitis C virus. Hepatology 2001;34:223-9 «PMID: 11481604»PubMed