Huumeongelmat
Ota käyttöön
- Luentomateriaali «https://www.kaypahoito.fi/khl00080»1
- Kliinisiä tunnusmerkkejä päihdekäytön varhaisvaiheessa «Tavallisimpien huumeiden aiheuttamia kliinisiä tunnusmerkkejä päihdekäytön varhaisvaiheessa»1
- Päihderiippuvuuden vaikeusasteen arviointi «hoi50041d.pdf»1
- Opioidiriippuvuuden diagnoosikriteerit (ICD-10) «Opioidiriippuvuuden diagnoosikriteerit (ICD-10)»2
- Huumeongelmaisen hoitojärjestelmä ja hoidon porrastus «Huumeongelmaisen hoitojärjestelmä ja hoidon porrastus»3
- Hoitosopimus «hoi50041a.pdf»2
- Päihderiippuvuuden vakavuuden arviointiasteikko (SDS) «Päihderiippuvuuden vakavuuden arviointiasteikko (SDS)»4
- Vastasyntyneen vieroitusoireiden seurantalomake «Finneganin lomake»5
- Päihderiippuvuus ja sairauspäivärahaoikeus «Päihderiippuvuus ja sairauspäivärahaoikeus»6
Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1
Keskeinen sanoma
- Huumausaineiden käyttö on Suomessa ollut muuhun Eurooppaan verrattuna vähäistä. Huumeiden käyttö lisääntyi 80- ja 90-luvulla, mutta vuosituhannen vaihteessa näkyi merkkejä kasvuvauhdin hidastumisesta. Yleisesti ottaen huumausaineiden käyttö ja niihin liittyvät ongelmat ovat pysyneet viime vuosikymmenenä ilmeisesti melko vakaina. Kannabiksen ja metamfetamiinin käyttö näyttää kuitenkin lisääntyneen viime vuosina.
- Huumeriippuvuus aiheuttaa merkittäviä uhkia sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle.
- Kynnystä huumeongelman esiin ottamiselle saattaa nostaa se, että huumeiden käyttö on rangaistavaa. Potilas ei usein uskalla kertoa huumeiden käytöstään lääkärille, eikä lääkäri aina saa ongelmaa selville edes kyselemällä.
- Tärkeä työkalu huumeongelman toteamisessa ja hoidossa on avoin ja luottamuksellinen hoitosuhde. Ongelmaa voidaan etsiä ja seurata myös laboratoriokokeilla.
- Psykososiaaliset menetelmät ovat hoidon perusta, vaikka näyttö niiden tehosta joidenkin huumeongelmien hoidossa on niukkaa. Lääkityksellä voidaan usein vain helpottaa oireita, mutta opioidiriippuvuuden korvaushoito on osoitettu tehokkaaksi.
- Huumeiden käyttöön liittyy usein mielenterveysongelmia, joiden hoidossa tarvitaan päihdepsykiatrista asiantuntemusta.
- Huumeiden käyttö on usein sekakäyttöä, mutta kliiniseen työhön sovellettavaa tutkimustietoa on lähinnä yksittäisistä aineista.
- Riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden määräämisessä on oltava varovainen, muttei hoitoa hankaloittavalla tai estävällä tavalla.
- Huumeongelmaan liittyy terveysuhkien ohella runsaasti sosiaalisia vaikeuksia, joiden käsittelyyn tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, erityisesti sosiaalityön kanssa. Potilaan ohella myös hänen läheistensä – perheen ja erityisesti lasten – hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota.
- Huumeongelman hoidossa ja huumeiden käyttöön liittyvien haittojen vähentämisessä tarvitaan ennakkoluulotonta, neutraalia ja tuomitsematonta otetta.
- Huumeongelmaisen hoitaminen tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin hoidotta jättäminen «Cost-effectiveness of harm reduction. UNODC report...»1.
- Kiireettömän hoitoon pääsyn kriteerit (terveydenhuoltolain mukainen hoitotakuu) koskevat kaikkea lääkärin tarpeelliseksi toteamaa, huumeongelmaiselle lääketieteellisin perustein annettavaa hoitoa, kuten opioidista riippuvaisten korvaushoitoa ja laitoksessa tapahtuvaa päihdekuntoutusta.
Tiivistelmä ja potilasversio
- Suosituksen tiivistelmä «Huumeongelmat»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Drug abuse»2
- Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi «Huumeongelmat»3 ja ruotsiksi «Drogproblem»4
Tavoitteet ja rajaukset
- Suosituksen tavoitteena on tietoa lisäämällä selkeyttää huumeongelman hoitoa, parantaa moniammatillista yhteistyötä, edistää verkostoitumista ja vaikuttaa asenteisiin.
- Tässä suosituksessa käsitellään huumaavaan tarkoitukseen käytettävien aineiden sekä huumeiden ja bentsodiatsepiinien sekakäytön aiheuttamia terveysongelmia.
- Tässä suosituksessa ei käsitellä muita riippuvuutta aiheuttavia aineita eikä lääkkeiden väärinkäyttöä. Alkoholiongelman ja tupakkariippuvuuden hoidosta on omat Käypä hoito -suosituksensa (Alkoholiongelmat «Alkoholiongelmat»5 ja Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito»6).
- Juridisia ongelmia käsitellään vain huumetestien ja työelämän osalta.
- Suosituksessa ei käsitellä huumeiden käytön primaari- eikä sekundaaripreventiota.
Kohderyhmät
- Suositus on tarkoitettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstölle, yksityislääkäreille, päihdehuollon erityispalveluille, sosiaalihuollolle ja päihdealan järjestöille.
Huumeongelman epidemiologia
- Yleisesti ottaen huumausaineiden käyttö ja niihin liittyvät ongelmat ovat pysyneet viime vuosina melko vakaina «Päihdetilastollinen vuosikirja 2016 : Alkoholi ja ...»2.
- Kannabis on Suomessa eniten käytetty huume, ja sen käyttö näyttää lisääntyvän. Vuoden 2014 väestökyselyn «Huumetilanne Suomessa 2014, Terveyden ja hyvinvoin...»3 mukaan 19 % 15–69-vuotiaasta suomalaisista on käyttänyt ainakin kerran elämässään jotain laitonta huumetta. Kannabista oli kokeillut naisista 13 % ja miehistä 20 %. Kokeilut painottuivat nuorten 25–34-vuotiaiden aikuisten ikäluokkaan, jossa kokeilijoiden osuus oli 36 %.
- Kokaiinin käyttö on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2014 sitä oli elämänsä aikana kokeillut 1,7 % suomalaisista «Päihdetilastollinen vuosikirja 2016 : Alkoholi ja ...»2, «Huumetilanne Suomessa 2014, Terveyden ja hyvinvoin...»3. Vastaavasti noin 2 % väestöstä kertoi käyttäneensä amfetamiinia «Päihdetilastollinen vuosikirja 2016 : Alkoholi ja ...»2, «Huumetilanne Suomessa 2014, Terveyden ja hyvinvoin...»3.
- Amfetamiinin käyttäjien määrä näyttää vähentyneen ja metamfetamiinin käyttäjien määrä lisääntyneen «Gunnar T, Vuori E. Huumausaineet Suomessa - jäteve...»4. Opioidien käyttäjien määrä taas ei ole merkittävästi muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana.
- Opioideista eniten käyttäjiä on ryhmään "muut opiodit" kuuluvilla opioideilla (tramadoli, oksikodoni, kodeiini ym.). Niitä on käyttänyt 1 % suomalaisista. Buprenorfiinia on käyttänyt 0,8 % ja heroiinia 0,4 % suomalaisista. Buprenorfiini on noussut merkittävimmäksi opiodiksi laittomilla huumemarkkinoilla «Alho H, Sinclair D, Vuori E ym. Abuse liability of...»5.
- Opioidien ja amfetamiinien ongelmakäyttöä arvioivan rekisteritutkimuksen «Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäytön yleisyys ...»6 mukaan vuonna 2012 Suomessa oli 18 000–30 000 huumeiden ongelmakäyttäjää. Amfetamiinien ongelmakäyttäjien määräksi arvioidaan 11 000–18 000 ja opioidien 13 000–15 000. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna vaikuttaa siltä, että huumeiden ongelmakäyttäjien määrä Suomessa on kasvanut «Ollgren J, Forsell M, Varjonen V ym. Amfetamiinien...»7. Nuoria ongelmakäyttäjiä näyttää kuitenkin olleen vuonna 2012 vähemmän kuin 2000-luvun alussa. Nykyisin ongelmakäyttäjistä lähes puolet on 25–34-vuotiaita. Naisten osuus heistä on noin kolmannes.
- Vuoden 2017 valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan «Kouluterveyskysely 2015, tulokset. https://www.thl...»8 huumeita on ainakin kerran elämässään kokeillut 8 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista, 12 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ja 22 % ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista.
- Vuonna 2015 päihdehuollon huumeasiakkaat «Päihdehuollon huumeasiakkaat 2015. Julkari 2016, ...»9 olivat pääosin miehiä (66 %) ja nuoria aikuisia (keski-ikä 31 vuotta). Asiakkaiden koulutustaso oli matala ja työttömyys yleistä. Lähes joka kymmenes (9 %) oli asunnoton. Päihteiden sekakäyttö on yleistä: 57 % huumehoidon asiakkaista mainitsi käyttäneensä ainakin kolmea ongelmapäihdettä. Suurin osa huumeasiakkaista oli ollut jo aiemmin päihdehoidossa (83 %) ja käyttänyt huumeita myös pistämällä (77 %). Päihdehuollon huumeasiakkaista yli puolet (53 %) hakeutui hoitoon ensisijaisesti opioidien käytön vuoksi. Buprenorfiini oli opioideista yleisin (41 %) hoitoon hakeutumisen syy. Heroiini puolestaan oli ensisijainen huume vain kahdella prosentilla. Muita ensisijaisia hoitoon hakeutumiseen johtaneita ongelmapäihteitä olivat stimulantit (14 %), kannabis (14 %) ja rauhoittavat lääkkeet (7 %). Buprenorfiinia ja metadonia käytetään sekä laittomana päihteenä että lääkärin ohjeiden mukaan vierotus- tai korvaushoitolääkkeenä.
- Vuonna 2015 opioidikorvaushoidossa arvioitiin olevan noin 3 200 henkeä «THL:n ja STM:n selvitys opioidiriippuvuuden lääkke...»10.
- Huumausaineista johtuvia kuolemia oli vuonna 2016 Suomessa 194, mikä oli 28 enemmän kuin edellisenä vuonna «http://www.stat.fi/til/ksyyt/2016/ksyyt_2016_2017-12-29_kat_005_fi.html»2. Kuolemaan johtaneissa myrkytyksissä lääkkeenä käytetyt opioidit ovat nousseet Suomessa tärkeimmäksi löydökseksi «Ojanperä I, Häkkinen M. Päihde ja lääkeainemyrkyty...»11.
Huumeongelma ja sairaudet
- Huumeongelmaan liittyvät sairaudet ja komplikaatiot johtuvat joko käytetystä huumeesta tai aineen käyttötavoista (taulukot «Huumeongelma ja sairaudet: kannabis , , ...»1, «Huumeongelma ja sairaudet: amfetamiini, kokaiini ja muut stimulantit , , ...»2 ja «Huumeongelma ja sairaudet: opioidit , , , ...»3), «Huume ja lääkeriippuvuudet. Aalto M, Niemelä S, Al...»12.
- Huumeongelman ilmiasuun vaikuttaa myös käyttäjän terveydentila ja perussairaudet.
- Akuutit myrkytykset ja muut huumeiden käyttöön liittyvät somaattiset sairaudet hoidetaan perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa.
Sairaus tai komplikaatio | Provosoivat tekijät | Pääoire tai -löydös | Ehkäisy (e), hoito (h) ja huomautuksia |
---|---|---|---|
Äkillinen sekavuustila | Tottumaton tai nuori käyttäjä, stressitilanne | Sekavuus, aistiharhat, harhaluulot | Psykoosilääkkeet, bentsodiatsepiinit (h) |
Psykoottinen häiriö | Suuret annokset | Vainoharhaisuus, ahdistuneisuus, harhaluulot, joskus väkivaltaisuus | Psykoosilääkkeet, bentsodiatsepiinit (vain lyhytaikaisesti) (h) |
Paniikkireaktio | Tottumaton käyttäjä, suuret annokset | Äkillinen paniikki- ja ahdistustila | Useimmiten itsestään korjautuva, tarvittaessa lääkitys |
Krooniset psyykkiset vaikutukset:
|
Krooninen käyttö | Väsymys, velttous, haluttomuus, masentuneisuus, ahdistus, pelkotilat, muistihäiriöt, heikentynyt keskittymiskyky, skitsofrenian oirekuva | Käytön lopettamisen jälkeen tila voi kestää 6–9 kuukautta ja vaikeuttaa skitsofrenian hoitoa. |
Somaattiset komplikaatiot:
|
Krooninen käyttö | Sairauden mukainen | Käytön lopettaminen tai oleellinen vähentäminen (e) |
Sairaus tai komplikaatio | Provosoivat tekijät | Pääoire tai -löydös | Ehkäisy (e) ja hoito (h) |
---|---|---|---|
Psykoosi | Pitkäaikainen käyttö, suuret annokset | Paranoidisuus (esim. skitsofrenia), joka paranee viimeistään kuukauden kuluessa | Psykoosilääkkeet, bentsodiatsepiinit (vain lyhytaikaisesti) (h) |
Delirium | Suuret annokset | Dysforia, levottomuus, sekavuus, vainoharhaisuus | Bentsodiatsepiinit, psykoosilääkkeet (h) |
Somaattiset komplikaatiot: | Somaattisen diagnoosin mukaiset oireet ja löydökset, jotka varmistetaan anamneesin perusteella | Käytön vähentäminen tai lopettaminen (e, h) | |
|
Krooninen käyttö | ||
|
Suuret annokset | ||
|
Suuret annokset | ||
|
Suonensisäinen käyttö | ||
|
Suonensisäinen käyttö | ||
|
Suonensisäinen käyttö | ||
|
Kokaiinin nuuskaaminen | ||
|
Kokaiinin polttaminen | ||
|
Sairaus tai komplikaatio | Provosoivat tekijät | Pääoire tai -löydös | Ehkäisy (e) ja hoito (h) |
---|---|---|---|
Akuutti myrkytys | Heroiini, metadoni, buprenorfiini vain yhdessä alkoholin tai bentsodiatsepiinien kanssa | Hengityslama, verenpaineen lasku | Naloksoni (h) |
Somaattiset komplikaatiot: | Somaattisen diagnoosin mukaiset oireet ja löydökset, jotka varmistetaan anamneesin perusteella | Käytön vähentäminen tai lopettaminen (e, h) | |
|
Suonensisäinen käyttö | ||
|
Suonensisäinen käyttö | Hepatiitti B -rokotus (e) | |
|
Suonensisäinen käyttö | ||
|
Heroiinin polttaminen | ||
|
Hoitojärjestelmä ja hoidon porrastus
- Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kunnan tehtävänä on järjestää päihdeongelmaisen ja hänen omaistensa riittävä ja asiallinen hoito «Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja te...»18.
- Päihdeongelmaisia, huumeongelmaiset mukaan luettuina, hoidetaan Suomessa terveydenhuollossa, päihdehuollon erityispalveluissa ja sosiaalitoimessa. Päihdehuollon erityispalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi selviämis- ja katkaisuhoitoasemia, päihdeklinikoita, A-klinikka- ja nuorisoasematoimintaa, päihdekuntoutuslaitoksia, huumeidenkäyttäjien terveysneuvontapisteitä, päiväkeskuksia sekä ensisuojia. Samaa hoitoketjua käytetään huumeongelman hoidossa. Laitoshoitoon hakeudutaan A-klinikoiden, terveyskeskusten tai sosiaalitoimen kautta.
- Tarvittavia erityispalveluja ovat esimerkiksi vieroitushoidot ja erityyppiset alkoholi- ja huumeongelmaisten psykososiaaliset palvelut. Useissa sairaaloissa on päihdepsykiatriaan erikoistuneita yksiköitä.
- Hoitojärjestelmää kuvataan tarkemmin suosituksen lisäaineistossa «Huumeongelmaisen hoitojärjestelmä ja hoidon porrastus»3.
- Suomessa on muutamia huumeongelman hoitoon keskittyneitä yksiköitä «http://www.paihdelinkki.fi»3, joissa annetaan sekä lääkkeellisiä että lääkkeettömiä yksilö- tai yhteisöhoitoja.
- Opioidiriippuvuuden korvaushoitoa säätelee sosiaali- ja terveysministeriön asetus 33/2008 (lähde: Finlex-säädöstietopankki «http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2008/20080033»4), joka painottaa normaalia hoidon porrastusta vaativuuden mukaan, hoitojen polikliinistä aloittamista, mahdollisuutta lääkkeiden kotiannosteluun ja mahdollisuutta toimittaa buprenorfiinia ja naloksonia sisältävää yhdistelmävalmistetta paitsi hoitoyksiköistä myös apteekeista. Asetuksen mukaan hoidon tarve voidaan arvioida ja hoito aloittaa ja toteuttaa sellaisessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä, joka täyttää asetuksen vaatimukset.
- Sairausvakuutus-, eläke- ja kuntoutusetuja arvioitaessa päihdesairauksien aiheuttama haitta on rinnastettavissa muiden kroonisten sairauksien aiheuttamaan haittaan «Päihderiippuvuus ja sairauspäivärahaoikeus»6.
Huumeongelman toteaminen
- Huumeiden käyttö tulee kartoittaa, jos todetaan
- päihtymys ilman alkoholia (muistettava myös metanoli ja lääkkeet)
- pistosjälkiä ja pistospaikkojen infektio
- veriteitse tarttuva infektio (HIV, HCV, HBV)
- vieroitusoireita
- pienet (opioidien käyttö) tai laajentuneet (stimulanttien käyttö) mustuaiset
- työ- tai opiskelumenestyksen heikkenemistä
- aggressiivisuutta ja psykoosioireita ilman aiempaa psykiatrista oireilua.
- Jotkut potilaat kertovat itse huumeongelmastaan. Ongelma voi käydä ilmi myös esitiedoista, lähetteestä tai omaisilta.
- Haastattelussa ja keskustelussa pyritään avoimuuteen ja luottamuksellisuuteen.
- Potilaan voivat tuoda hoitoon infektiot, tapaturmat, vatsavaivat, mielialaoireet, verenkierron ongelmat tai myrkytys- tai vieroitusoireet.
- Huumekohtaisia löydöksiä kuvaillaan tarkemmin lisätietoaineiston taulukossa Tavallisimpien huumeiden aiheuttamia kliinisiä tunnusmerkkejä huumeiden käytön varhaisvaiheessa «Tavallisimpien huumeiden aiheuttamia kliinisiä tunnusmerkkejä päihdekäytön varhaisvaiheessa»1.
- Huumeidenkäyttäjien suun terveys on usein huono «Baghaie H, Kisely S, Forbes M ym. A systematic rev...»13, «Mateos-Moreno MV, Del-Río-Highsmith J, Riobóo-Garc...»19. Osana huumeongelmaisen hoitoa ja kuntoutusta on tärkeää arvioida suun ja hampaiston hoidon tarve «Stanciu CN, Glass M, Muzyka BC ym. "Meth Mouth": A...»16. Suun ja leukojen alueen infektiot pitää hoitaa ja hampaisto kuntouttaa osana huumeongelmaisen hoitoa «Mateos-Moreno MV, Del-Río-Highsmith J, Riobóo-Garc...»19 .
- Palveluohjaus muodostuu asiakkaan ja työntekijän kohtaamisista ja asioinneista, joissa palveluohjaaja toimii samalla asiakkaan etujen valvojana. Päihdeasiakas saa tietoa ja tukea esimerkiksi hoitoon hakeutumisesta, sosiaali-, asumis- ja muista tukipalveluista. Pääkaupunkiseudun palveluohjauksesta on tietoa Tukikohta ry:n sivustolla «http://tukikohta.org/palveluohjaus/»5, ja valtakunnallista tietoa on A-klinikkasäätiön hoitopalvelusivustolla «http://www.a-klinikka.fi/palvelut»6.
- Potilaan huumeiden käyttöä liitännäisongelmineen voidaan kartoittaa systemaattisesti esimerkiksi Addiction Severity Index -haastattelulla (EuropASI), suomeksi «hoi50041d.pdf»1, lähde: «EuropASI (European Addiction Severity Index). Päih...»20.
- Hyvään tutkimukseen kuuluvat tietojen kerääminen monelta taholta ja tiedon huolellinen kirjaaminen.
Huumetestit
- Huumeiden käytön toteamisessa voidaan käyttää apuna huumetestejä, kunhan otetaan huomioon niiden rajoitukset.
- Kaiken huumetestauksen, niin terveydenhoitoon kuin valvontaan liittyvän, tavoitteena on testattavan terveyden edistäminen. Testaukseen tulee kuulua myös valmius ohjata positiivisen näytteen antanut hoitoon «Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta....»21, «Gunnar T. Huumetestaus. Kirjassa: Aalto M, Alho H ...»22.
- Positiiviset seulontatulokset tulee tarvittaessa varmistaa tarkoitukseen akkreditoidussa
laboratoriossa «https://www.finas.fi/Sivut/default.aspx»7.
- Vain akkreditoidussa laboratoriossa varmistetulla tuloksella voi olla oikeudellisia tai taloudellisia seuraamuksia.
- Huumetestaus on tyypillisesti kaksivaiheinen: siihen kuuluvat ensivaiheen analyysi (huumeseulonta) ja positiivisten näytteiden varmistus luotettavalla varmistusanalyysillä. Testiin varmistusanalyyseineen tarvitaan virtsaa yleensä enintään noin 20 ml.
- Ensivaiheen analyysinä voidaan tehdä huumepikatesti potilaan virtsasta tai syljestä. Huumepikatesti voidaan tehdä myös päivystystutkimuksena.
- Käytettyjen huumeiden kirjo on laaja ja osin nopeasti muuttuva. Kattavimman testituloksen saamiseksi voidaan käyttää laajoja huume- ja lääkeainetutkimuksia jo ensivaiheen analyysinä.
- Suomen markkinoilla on sekä virtsasta pipetoimalla tai kastamalla tehtäviä että syljestä tehtäviä huumepikatestejä. Syljestä huumeet ovat todettavissa lyhyemmän aikaa kuin virtsanäytteestä «Casolin A. Comparison of Urine and Oral Fluid for ...»23. Virtsasta tehtävät pikatestit ovat syljestä tehtäviä testejä luotettavampia «Beck O, Carlsson S, Tusic M ym. Laboratory and cli...»24, «Blencowe T, Pehrsson A, Lillsunde P ym. An analyti...»25. Virtsatestit eivät kerro käytetyistä määristä eivätkä siitä, onko löydetyllä aineella ollut päihdevaikutusta näytteen ottamisen aikaan.
- Seulonnassa saadun positiivisen testituloksen ennustearvo riippuu testin sensitiivisyydestä ja spesifisyydestä sekä mitattavan aineen käyttäjien suhteellisesta osuudesta testattavassa yhteisössä. Testien oikeellisuutta ei tule sekoittaa positiivisen testituloksen ennustearvoon. Positiivisen seulontatuloksen ennustearvo on vaatimaton, jos testi tehdään yhteisössä, jossa huumeiden käyttäjiä on vähän. Tällöin tulokseksi saadaan yleensä enemmän vääriä kuin oikeita positiivisia «Beck O, Carlsson S, Tusic M ym. Laboratory and cli...»24, «Blencowe T, Pehrsson A, Lillsunde P ym. An analyti...»25, «Pehrsson A, Blencowe T, Vimpari K ym. Performance ...»26.
- Varmistusanalyysi karsii pois väärät positiiviset ensivaiheen testien tulokset, minkä vuoksi seuraamukseen johtava positiivinen ensivaiheen seulontatulos tulee aina varmistaa akkreditoidussa laboratoriossa kromatografis-massaspektrometrisesti. Positiivisen seulontatuloksen saanutta ei tule leimata huumeenkäyttäjäksi väärin perustein. Automaattiset immunologiset analysaattorit voivat antaa samanlaisia virheellisiä tuloksia kuin pikatestit, joten niillä ei voida varmistaa tuloksia «Huumetestien aikarajoja»7.
- Seulontatestin valinta ratkaisee testauksen kattavuuden eli sen, mitä huumeita näytteestä havaitaan ja mitä ei. Testaajan tulee tuntea käytettävien testien ominaisuudet tarkasti.
- Erityisesti eräiden aineryhmien seulontatestien sensitiivisyys on vaatimaton, ja seulonnat
ovat kapea-alaisia, jolloin monet huumeet saattavat jäädä niissä havaitsematta.
- Huumepikatesteillä ei tyypillisesti saada näkyviin esimerkiksi GHB:n (gamma), GBL:n (lakka), pregabaliinin, LSD:n tai muuntohuumeiden käyttöä. Toisaalta testitulos voi tulla positiiviseksi eräiden lääkkeiden (esim. kodeiinia, etyylimorfiinia, folkodiinia, efedriiniä tai pseudoefedriiniä sisältävien) itsehoito- tai reseptilääkkeiden käytön jälkeen «Saitman A, Park HD, Fitzgerald RL. False-positive ...»27, «Immunologisten huumetestien vääriä positiivisia ja negatiivisia löydöksiä»8.
- Virtsa-analyysia täydentävää verikoetta tarvitaan erityisesti silloin, kun halutaan arvioida elimistössä olevan aineen määrää, käytettyjä annoksia ja akuuttia päihtymystilaa. Päihtymyksen astetta arvioitaessa on otettava huomioon myös aiempi käyttöhistoria ja kehittynyt toleranssi.
- Huumetestaus voidaan jakaa karkeasti terveydenhoidolliseen ja valvonnalliseen testaukseen.
- Terveydenhoidollisella huumetestauksella tarkoitetaan testausta, joka tehdään asiakkaan tai potilaan taudinmäärityksen tai hoidon seurannan yhteydessä «Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta....»21, «Gunnar T. Huumetestaus. Kirjassa: Aalto M, Alho H ...»22. Testeillä voidaan seurata esimerkiksi päihteettömyyttä vieroitushoidon aikana.
- Testejä ei kuitenkaan voi käyttää ainoana hoidon onnistumisen seurantatapana.
- Valvonnallisessa testauksessa testattavaan kohdistuu oikeudellisia, sosiaalisia tai taloudellisia seuraamuksia. Valvonnallista testausta tehdään esimerkiksi työpaikoilla, oppilaitoksissa, vankeinhoidossa ja äitiyshuollossa.
- Oikeuslääketieteessä huumemäärityksiä tarvitaan kuolemansyyn selvittämisessä, jos epäillään huumaantuneena ajamista, sekä muissa rikos- ja onnettomuustutkimuksissa. Näytteenottoon liittyy tällöin usein omat erityispiirteensä «Oikeuslääketieteellinen näytteenotto Suomessa. THL...»28.
- Huumetutkimusta pyydettäessä tulee arvioida tarkkaan, voiko mahdollisesta positiivisesta seulontatuloksesta olla potilaalle välittömiä tai myöhemmässä vaiheessa ilmeneviä seuraamuksia. Saattaa esimerkiksi täytyä harkita päihdehuollon asiakkaan hoitovastuun siirtämistä yksiköstä toiseen tai lastensuojelun asiakkaan lasten tapaamisoikeuden rajoittamista. Tällaisessa tilanteessa noudatetaan työterveyshoitoa vastaavia valvonnallisen testauksen toimintatapoja «Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta....»21.
- Potilaslain (785/1992) 6 §:n mukaan potilaan tutkimus ja hoito on toteutettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, joten huumetestiin tarvitaan potilaan suostumus. Jos potilas ei kykene tahdonilmaisuun, häntä on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. (Lait: Finlex-säädöstietopankki «http://www.finlex.fi»8)
- Jos alaikäinen kykenee ikänsä ja kehitystasonsa perusteella päättämään hoidostaan, hänellä on siihen itsenäinen oikeus. Tällöin vanhemmat eivät voi vaatia hänelle huumetestiä.
- Alaikäiseen voidaan kohdistaa lastensuojelulain (417/2007) 66 §:n mukaisesti henkilönkatsastus ja huumetestin suorittaminen lastensuojelutoimena, jos lapsen epäillään käyttäneen päihdyttäviä aineita.
- Palveluksessa oleva asevelvollinen voidaan määrätä huumetestiin, jos hänen epäillään olevan huumausaineen vaikutuksen alainen (Asevelvollisuuslaki 1438/2007). Jos hän kieltäytyy tutkimuksesta, hänet voidaan alistaa pakkokeinolain (806/2011) 8. luvun 30 §:n mukaiseen henkilökatsastukseen «Huumausainetestaus työelämässä. Sosiaali- ja terve...»29.
- Mielenterveyslain (1116/1990) 22 i §:n mukaan psykiatrisessa tahdosta riippumattomassa hoidossa olevalle voidaan myös tehdä henkilönkatsastus, jos on aihetta epäillä, että hän on päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena. Tämä käsittää potilaan ruumiin tarkastamisen, puhalluskokeen ja veri-, virtsa- tai sylkinäytteen ottamisen. Näytteen antamisesta tai kokeen suorittamisesta ei saa aiheutua tarpeetonta haittaa potilaalle.
- Poliisilla on oikeus tarkastaa huumeidenkäyttö henkilöltä (pakkokeinolain 8. luku), jota epäillään rikoksesta, josta ankarin rangaistus on yli 6 kuukautta vankeutta, tai huumausaineen käyttörikoksesta tai rattijuopumuksesta.
- Liikennejuopumussäännöksissä (RL 23:3 §, muutos 1.2.2003) «Gunnar T. Huumetestaus. Kirjassa: Aalto M, Alho H ...»22 huumausaineille on nollaraja: rattijuopumuksesta tuomitaan myös kuljettaja, joka on käyttänyt huumausainetta niin, että hänen veressään on ajon aikana tai sen jälkeen huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Säännöstä ei sovelleta, jos aine tai aineenvaihduntatuote on peräisin lääkevalmisteesta, jota kuljettajalla on ollut oikeus käyttää (esim. lääkemääräyksen mukaan). Tällöin poliisi voi määrätä kuljettajan kliiniseen päihdetutkimukseen ja huumetestiin pakkokeinolain (806/2011) nojalla. Huumausaineilla tarkoitetaan huumausainelain (373/2008) 3 § mukaisia huumausaineita.
- Vanki voidaan velvoittaa huumausainetestiin vankeuslain (767/2005; 16. luku 6 §) ja tutkintavankeuslain (768/2005; 11. luku 6 §) perusteella.
- Työnantajilla on eräin edellytyksin oikeus vaatia työntekijää toimittamaan todistus huumausainetestistä. Työelämän tietosuojalaki (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä, 759/2004: 7 ja 8 §) ja asetus huumausainetestien tekemisestä (218/2005) säätelevät työntekijöiden testejä ja tarkastuksia. Lain mukaan työnantaja voi ottaa vastaan työnhakijan huumausainetestiä koskevan todistuksen vain, jos työntekijä on hakeutumassa työhön, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Lisäedellytyksenä on, että työn tekeminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena vaarantaa työntekijän tai toisten henkeä, terveyttä ja turvallisuutta tai liikenneturvallisuutta tai voi aiheuttaa työnantajalle taloudellista vahinkoa.
- Työnantaja voi vaatia työntekijältä huumausainetodistuksen, jos on aihetta epäillä, että työntekijä on työssä huumausaineen vaikutuksen alaisena tai että hän on huumeesta riippuvainen ja työskentely voi aiheuttaa edellä mainitut vaarat tai lisätä huumausaineiden laitonta kauppaa tai leviämistä.
- Ennen työelämän tietosuojalain mukaisiin testeihin ryhtymistä työpaikalla tulee olla päihdeohjelma.
- Lääkärillä ei ilman työntekijän suostumusta ole oikeutta toimittaa todistusta huumausainetestistä tämän työnantajalle. Jos työntekijä ei toimita todistusta, on kuitenkin vaarana, ettei häntä valita tehtävään «Huumausainetestaus työelämässä. Sosiaali- ja terve...»29.
- Huumausainetesti voi olla myös osa työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella tehtävää terveystarkastusta (13 §). Testauksesta on 11 §:n mukaan tiedotettava etukäteen. Tällöin testin tarpeellisuuden määrittelee terveydenhuollon ammattihenkilö eikä työnantaja. Huumetestien tulkintaan osallistuvan lääkärin tulisi olla perehtynyt asetukseen ja testien tulkintaan. Työterveyshuollon terveystarkastukseen liittyvässä lausunnossa otetaan kantaa vain työntekijän sopivuuteen työhönsä. Terveystarkastukseen liittyvä huumausainetestaus ei edellytä kirjallista päihdeohjelmaa.
- Huumetesti voi olla osa opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuja eli SORA-lainsäädännön mukaista testausta (951/2011; 34 a §).
- Opiskelijoiden huumetestauksella pyritään estämään huumeiden käytöstä aiheutuvat vaaratilanteet. Päihdeohjelman ja hoitoonohjauksen tulee olla osa oppilaitosten opiskelijahuoltoa. Opiskelijoiden SORA-lainsäädännön mukainen testaus tehdään pääasiassa verinäytteistä ja tuloksen täytyy osoittaa, että opiskelija on toiminut opiskeluun liittyvässä työtehtävässä siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Virtsanäytteitä käytetään yhdessä verinäytteiden kanssa päihderiippuvuuden osoittamiseen. SORA-lainsäädännön mukaiset huumetestit tehdään aina laajoina seulontoina «SORA-lainsäädännön toimeenpano terveydenhuollossa,...»30.
Psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmuodot
- Psykososiaalista hoitoa tai kuntoutusta tulee tarjota kaikille huumeriippuvuudesta kärsiville. Keskeisten toimijoiden ja potilaan yhteistyönä laaditaan kokonaishoitosuunnitelma ja sovitaan vastuualueet. Asumisen, toimeentulon, työn ja vapaa-ajan tukeminen yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa liittyy kaikkiin hoitomuotoihin.
- Hoitosuunnitelma tulee tehdä räätälöidysti ja yhteistyössä potilaan kanssa, niin että huomioidaan muutosvaihemalli «Muutosvaihemallin mukainen hoitosuunnitelma»9.
- Huumeongelmaisen hoidossa käytetään samoja psykososiaalisia hoitomenetelmiä kuin alkoholiongelmaisen hoidossa. Hoitojen keskeinen elementti ovat terapeuttinen keskustelu ja yhdessä tekeminen. Yksilöterapian sijasta tai rinnalle voidaan ottaa mukaan potilaan läheiset (verkostoterapia) tai vertaisryhmä.
- Hoidossa käytetään usein eri teorioihin perustuvien menetelmien ja työtapojen yhdistelmää.
- Käytössä ovat esimerkiksi seuraavat psykososiaaliset hoidot (aakkosjärjestyksessä):
- kahdentoista askeleen hoito, jossa päihderiippuvuus katsotaan sairaudeksi. Tavoitteena on päästä päihteettömyyteen oppimisteoreettisin menetelmin ja AA- tai NA-ryhmän tuella.
- kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT), jossa käyttäytymisanalyysin avulla selvitetään päihteiden käytölle altistavat riskitilanteet ja haitalliset toimintamallit ja haetaan toimivampia tapoja ongelmien ratkaisemiseksi. Yleisimmin käytetty KKT-menetelmä on retkahdusten ehkäisymalli, jossa käytetään erilaisia interventiostrategioita retkahduksen eri vaiheissa.
- kognitiivinen terapia, jossa käsitellään potilaan ydinuskomuksia. Näin pyritään muuttamaan hänen tunteitaan ja käyttäytymistään. Itsesäätelyä ja tietoista toimintaa vahvistetaan muun muassa harjoitustehtävillä.
- motivoiva haastattelu, joka on konfrontaatiota välttävä potilaskeskeinen vuorovaikutusmenetelmä, jonka avulla pyritään vahvistamaan motivaatiota muutokseen. Menetelmässä tutkitaan päihteiden käyttöön liittyviä ristiriitaisia tunteita ja selvitetään henkilön omat arvot, tavoitteet, tavoiteltavan muutoksen merkitys ja käytettävissä olevat resurssit.
- palkitsemiseen perustuva hoito eli niin sanottu palkkiohoito
- palveluohjaus, jossa työntekijä huolehtii, että potilas saa tarvitsemansa palvelut. Palveluohjaus on sosiaali- ja terveydenhuollossa sisällöltään hieman erilaista: edellisessä ohjaaja voi tehdä arviot itse, kun taas jälkimmäisessä ohjaaja huolehtii usein hoito- ja kuntoutussuunnitelman toteutumisesta.
- ratkaisukeskeinen terapia, jossa ratkotaan konkreettisia asioita, etsitään voimavaroja ja siten lisätään potilaan itsetuntemusta ja toimintakykyä pulmatilanteissa.
- systeemiteoreettinen malli, jonka mukaan kokonaisuuden kaikki osat ja niiden muutokset vaikuttavat toisiinsa. Mallia sovelletaan perhe- ja verkostoterapioissa.
- yhteisöhoito, jossa opetellaan päihteettömässä ympäristössä muiden hoidettavien ja henkilökunnan tuella arkielämän taitoja ja vastuun kantamista. Hoidon pituus vaihtelee muutamasta kuukaudesta 2 vuoteen.
- yhteisövahvistusohjelma (community reinforcement approach, CRA), jossa palkitaan toivottua käyttäytymistä, etsitään tukea perheestä, työstä ja vapaa-ajasta ja harjoitellaan sosiaalisia taitoja. Suomessa ohjelmaa sovelletaan esimerkiksi verkostoterapiassa.
- yleinen tukeminen: hoitava vuorovaikutus, jossa ei ole yksittäistä viitekehystä. Menetelmää käytetään usein tutkimuksen vertailuryhmässä.
- Kaikissa hoitomuodoissa tärkeitä ovat terapeutin ammattitaito, hoidon jatkuvuus, muutosvaihemallin huomioiminen hoitosuunnitelmaa laadittaessa ja potilaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon.
- Terapeutin vuorovaikutustaidot vaikuttavat hoidon tulokseen. Onnistunut työskentelysuhde on yhteydessä hyviin tuloksiin. Toimivan työskentelysuhteen luominen on nimenomaan terapeutin tehtävä. Terapeutin tulee arvioida realistisesti omia vuorovaikutustaitojaan ja pyrkiä kehittämään niitä. Ks. Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmat «Alkoholiongelmat»5.
- Kuntoutusrahaa voidaan myöntää päihdekuntoutuksen ajaksi toimeentulon turvaamiseksi, kun päihdekuntoutus perustuu kuntoutussuunnitelmaan ja se toteutuu Kelan hyväksymässä laitoksessa «https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-paihdekuntoutus»9.
Huumeongelmaisen hoito
Kannabis
- Kannabistuotteet valmistetaan hamppukasvista (Cannabis sativa), jonka päihdyttävä aineosa on tetrahydrokannabinoli (delta-9-THC). Marihuana on hampun kuivattuja lehtiä ja kukkia ja hasis emikasvin kuivattua hartsia. Marihuanan delta-9-THC-pitoisuutta on suurennettu hamppua jalostamalla. Samalla haittavaikutukset tavanmukaiseen marihuanaan nähden ovat lisääntyneet. Kannabista käytetään yleisimmin polttamalla «Kannabiksen aiheuttamat terveyshaitat»10.
- Kannabis vaikuttaa keskushermoston kannabinoidireseptoreihin «Maldonado R, Berrendero F, Ozaita A ym. Neurochemi...»31 ja aiheuttaa psyykkistä ja fyysistä riippuvuutta. Vieroitusoireet ovat erityisen vaikeita, jos käyttäjä tupakoi tai hänellä on psyykkisiä sairauksia «Budney AJ, Hughes JR, Moore BA ym. Review of the v...»32.
- Vieroitusoireita ovat muun muassa ärtyisyys, hermostuneisuus, masennus, levottomuus, unihäiriöt ja tuskatilat. Kannabiksen polttaminen aiheuttaa tupakoinnin tavoin riskin sydämelle ja hengitysteille. Se myös huonontaa psykomotorista suorituskykyä (esim. autolla ajoa ja oppimista). Kannabiksen käyttöön liittyy kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemistä, psyykkisiä ongelmia «Volkow ND, Swanson JM, Evins AE ym. Effects of Can...»33 ja mahdollisesti skitsofrenian riskin suurenemista. Riski on yhteydessä kannabiksen käytön aloittamiseen nuorena, psykoosien sukurasitukseen ja aiempiin psykoosityyppisiin kokemuksiin «Marconi A, Di Forti M, Lewis CM ym. Meta-analysis ...»34.
- Kannabisriippuvuutta ei tule hoitaa lääkkeillä.
- Kannabisriippuvuuteen ei toistaiseksi ole lääkehoitoa. Usein riippuvuus on lievä ja vieroitusoireet ovat melko vähäiset. Hoitosuositusten mukaan vaikeisiin oireisiin käytetään oireenmukaista lääkehoitoa «Winstock AR, Ford C, Witton J. Assessment and mana...»35.
- Psykososiaalisia hoitoja tulee tarjota kannabiksesta riippuvaisille potilaille.
- Psykososiaalisilla hoidoilla voidaan lisätä täysin vieroittuneiden määrää ja vähentää käytöstä aiheutuvia haittoja. Hoidon pituudella tai intensiteetillä ei näytä olevan suurta merkitystä. Sekä kognitiivis-behavioraalinen terapia että motivaatiota lisäävä terapia ovat ilmeisesti tehokkaita hoitomuotoja kannabisriippuvuuden hoidossa «Sekä kognitiivis-behavioraalinen terapia että motivaatiota lisäävä terapia näyttäisivät olevan tehokkaita hoitomuotoja kannabisriippuvuuden hoidossa silloin, kun potilaalla ei ole vaikeaa mielenterveyden häiriötä.»B.
- Palkitseminen rahalla tai ostoseteleillä voi ilmeisesti lyhytaikaisesti parantaa kannabisriippuvuuden hoitotuloksia, kun hoitomuotona on kognitiivinen käyttäytymisterapia «Palkitseminen rahalla tai ostosetelillä näyttäisi parantavan psykoterapian hoitotuloksia kannabisriippuvuuden hoidossa.»B.
Stimulantit
- Amfetamiini on buprenorfiinin ohella Suomen yleisin pistoshuume. Metamfetamiinin käyttö on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina. Metamfetamiini vaikuttaa keskushermostoon vielä voimakkaammin ja aiheuttaa herkästi riippuvuutta. Johdosta käytetään suun kautta, nenän kautta nuuskaamalla, suonensisäisesti tai hydrokloridina polttamalla.
- Kokaiinia käytetään suonensisäisesti, nuuskaamalla tai suun kautta. Sen alkaloidijohdosta (crack) poltetaan savukkeina tai vesipiipussa.
- Stimulantteihin luetaan myös "rave"-kulttuuriin liittyvä, yleensä tabletteina kaupiteltava ekstaasi (3.4-metyleenidioksimetamfetamiini, MDMA). Tabletteihin saattaa sisältyä muitakin niin sanottuja klubihuumeita tai muuntohuumeita.
Amfetamiini ja sen johdokset
Amfetamiinin tai sen johdoksen aiheuttama myrkytys
- Amfetamiini, sen johdokset ja kokaiini ovat sentraalisia stimulantteja. Myrkytyksiä aiheutuu yliannoksista, aineiden epäpuhtauksista ja pitoisuuksien ennakoimattomasta vaihtelusta «Richards JR, Albertson TE, Derlet RW ym. Treatment...»36.
- Myrkytysoireita ovat takykardia, hypertensio, hypertermia, hikoilu, mydriaasi, ahdistuneisuus ja motorinen levottomuus, lihasjäykkyys, kouristustaipumus, hyperrefleksia ja bruksismi «Buchanan JF, Brown CR. 'Designer drugs'. A problem...»37, «Callaway CW, Clark RF. Hyperthermia in psychostimu...»38, «Doyon S. The many faces of ecstasy. Curr Opin Pedi...»39, «Hegadoren KM, Baker GB, Bourin M. 3,4-Methylenedio...»40, «Liechti ME. ["Ecstasy" (MDMA): pharmacology, toxic...»41, «Saarijärvi S, Lopperi M. Ekstaasin vaikutukset eli...»42. Yliannostukseen voi liittyä myös voimakasta kiihtyneisyyttä ja psykoottisia oireita, kuten aistiharhoja ja paranoiaa «Richards JR, Albertson TE, Derlet RW ym. Treatment...»36. Hypertermiaan voivat liittyä rabdomyolyysi ja munuaisvaurio, hypotensio, hyytymishäiriöitä, maksa- tai keuhkovaurio, hyponatremia, aivoinfarkti tai aivoverenvuoto ja psykoosi «Rochester JA, Kirchner JT. Ecstasy (3,4-methylened...»43. Kuoleman saattavat aiheuttaa sydämen rytmihäiriöt, hypertermia, kallonsisäinen verenvuoto tai yleistynyt suonensisäinen hyytyminen (DIC).
- Ekstaasin käyttäjä voi yrittää estää masennuslääkkeillä hermosoluvaurioita ja käytön jälkeistä masennusta tai voimistaa ekstaasin vaikutusta «Päihdehuollon huumeasiakkaat 2015. Julkari 2016, ...»9, «Alho H, Järvenpää E, Seppälä T. Uudet synteettiset...»44, «Laine P. Päihdepotilas terveyskeskuksen päivystyks...»45. Yhteiskäyttö saattaa johtaa hengenvaaralliseen serotoniinioireyhtymään «Laine K. Myrkytyksiin liittyvät toksiset oireyhtym...»46.
- Spesifistä amfetamiinimyrkytyksen vasta-ainetta ei ole. Lievän amfetamiinimyrkytyksen (psykomotorinen rauhattomuus, hikoilu, takykardia, hypertensio, ärtyneisyys) hoidoksi riittänevät nesteytys ja diatsepaami «Akuuttihoito-opas. Mäkijärvi M, Harjola VP, Päivä ...»47, mutta tutkimuksia aiheesta ei ole.
- Vakavassa myrkytyksessä (paniikkikohtaukset, delirium, tajuttomuus, kouristukset, sydämen rytmihäiriöt, verenkierron vajaatoiminta, hypertermia) lasketaan kehon lämpötilaa, nesteytetään potilasta ja huolehditaan hänen suolatasapainostaan. Hypertermian ja rabdomyolyysin uhkaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hoito annetaan aina sairaalassa.
- Tutkimuksia amfetamiinipsykoosin hoidosta on niukasti. Psykoosilääkkeitä amfetamiinipsykoosin hoidossa voidaan harkita, mutta niitä on haittavaikutusriskien vuoksi käytettävä varovaisesti «Richards JR, Albertson TE, Derlet RW ym. Treatment...»36, «Shoptaw S, Heinzerling KG, Rotheram-Fuller E ym. R...»48, «Leelahanaj T, Kongsakon R, Netrakom P. A 4-week, d...»49.
Amfetamiinista vieroitus
- Metamfetamiinia säännöllisesti käyttävistä 86–97 %:lla ilmenee kliinisesti merkittäviä vieroitusoireita käytön loppuessa. Vieroitusoireista tavallisimpia ovat unihäiriöt, depressio, ahdistuneisuus ja aineenhimo.
- Amfetamiinin ja sen johdosten vieroitustilaa on vaikea osoittaa, koska se ei ole samaan tapaan selkeä kuin muiden huumeiden. Tavallisia oireita ovat masennus, unihäiriöt, levottomuus, apatia, väsymys, ahdistuneisuus ja erilaiset fyysiset oireet. Oireet voivat kestää viikkoja.
- Edes suurien annoksien käytön äkillinen lopettaminen ei aiheuta kouristuksia tai muita hengenvaarallisia oireita «Health evaluation of energy-generating sources. AM...»50. Vieroitusvaiheessa voi kuitenkin tulla esiin piilossa ollut depressio, johon liittyy itsemurhariski «Health evaluation of energy-generating sources. AM...»50.
- Mirtatsapiinia voidaan harkita amfetamiinin vieroitusoireiden hoidoksi.
- Amfetamiinista vieroitukseen ei tunneta tehokasta spesifistä lääkehoitoa, mutta mirtatsapiinista saattaa olla apua (met)amfetamiinin vieroitusoireiden hoidossa «Mirtatsapiinista saattaa olla apua metamfetamiinivieroitusoireiden hoidossa.»C, «Akuuttihoito-opas. Mäkijärvi M, Harjola VP, Päivä ...»51.
- Bupropionista, D-amfetamiinista, modanefiilista tai metyylifenidaatista ei ole hyötyä (met)amfetamiiniriippuvuuden hoidossa «Bupropionista, D-amfetamiinista, modafiniilista tai metyylifenidaatista ei ole hyötyä (met)amfetamiiniriippuvuuden hoidossa.»A.
Kokaiini
Kokaiinimyrkytys
- Kokaiinin aiheuttamat myrkytysoireet (esim. mydriaasi) heijastelevat aineen sympatomimeettisiä vaikutuksia. Yliannostusoireet ilmaantuvat nopeasti ja voivat johtaa kuolemaan «Benowitz NL. Clinical pharmacology and toxicology ...»52. Myrkytyksen alkuvaiheeseen liittyy pelkotiloja tai paranoidinen psykoosi ja myöhemmin masennusta, johon liittyy itsemurhariski. Sydänoireita ovat takykardia, rytmihäiriöt, äkkikuolema, sydäninfarkti, myokardiitti ja dissektoiva aneurysma. Neurologisia oireita ovat päänsärky, kouristukset, kallonsisäinen verenvuoto ja hypertermiaan tai kouristuksiin liittyvä aivovaurio. Hypertermia voi aiheuttaa rabdomyolyysin ja munuaisvaurion «Callaway CW, Clark RF. Hyperthermia in psychostimu...»38.
- Plasman vähentynyt koliiniesteraasiaktiivisuus saattaa viitata suurentuneeseen komplikaatiovaaraan «Hoffman RS, Henry GC, Howland MA ym. Association b...»53. Veren kokaiinipitoisuuden määrityksestä ei ole hyötyä myrkytyksen vaarallisuuden arvioinnissa «Karch SB, Stephens B, Ho CH. Relating cocaine bloo...»54, mutta kokaiinin aineenvaihduntatuotteen bentsoyyliekgoniinin toteaminen virtsasta tai verestä viittaa kokaiinimyrkytyksen mahdollisuuteen «Linder MW, Bosse GM, Henderson MT ym. Detection of...»55.
- Akuutin kokaiinimyrkytyksen hoidoksi suositellaan oireenmukaista elintoimintojen ylläpitoa. Sedatiivina voidaan käyttää diatsepaamia.
- Kokaiinia suolessa salakuljettaneilla pakkausten poistumista voidaan yrittää nopeuttaa laksatiiveilla tai suoliston huuhtelulla «Saarijärvi S, Lopperi M. Ekstaasin vaikutukset eli...»42, «Alho H, Järvenpää E, Seppälä T. Uudet synteettiset...»44. Jos potilaalla on myrkytysoireita, suositellaan pakkausten kirurgista poistoa. Endoskooppisesta poistosta varoitetaan, koska pakkaukset voivat siinä revetä «Alho H, Järvenpää E, Seppälä T. Uudet synteettiset...»44.
Kokaiinista vieroitus
- Vierotusoireita ovat masennus, unihäiriöt, levottomuus, apatia, väsymys, ahdistuneisuus, sydämentykytys ja fyysiset oireet. Myös kokaiinihimo on yleistä «Brower KJ, Maddahian E, Blow FC ym. A comparison o...»56, «Kajdasz DK, Moore JW, Donepudi H ym. Cardiac and m...»57. Oireeton sydänlihasiskemia on mahdollinen vieroitusvaiheessa «Nademanee K, Gorelick DA, Josephson MA ym. Myocard...»58.
- Kokaiinivieroituksessa voidaan tarvittaessa käyttää oireenmukaista lääkehoitoa.
- Oireet helpottuvat usein ilman hoitoakin «Eiler K, Schaefer MR, Salstrom D ym. Double-blind ...»59, «Handelsman L, Rosenblum A, Palij M ym. Bromocripti...»60, «Miller NS, Summers GL, Gold MS. Cocaine dependence...»61.
Stimulanttiriippuvuuden hoito
- Valtaosa stimulanttiriippuvuuden tutkimuksista koskee kokaiinia, ja tutkimuksia on tehty etupäässä Yhdysvalloissa. Satunnaistettuja tutkimuksia amfetamiiniriippuvuuksien hoidosta on niukasti.
- Masennuslääkkeitä (desipramiini, imipramiini, fluoksetiini, paroksetiini, venlaflaksiini, sertraliini) ei suositella metamfetamiiniriippuvuuden hoitoon.
- Niistä ei ole hyötyä metamfetamiiniriippuvuuden hoidossa «Masennuslääkkeistä (amlopriini, bupropioni, desipramiini, imipramiini, fluoksetiini, paroksetiini, venlafaksiini, sertaliini) ei ole hyötyä (met)amfetamiiniriippuvuuden hoidossa.»A.
- Psykostimulantteja, joihin kuuluvat muun muassa bupropioni, D-amfetamiini, modanifiili ja metyylifenidaatti, ei tulisi käyttää, koska niillä ei näytä olevan spesifistä tehoa (met)amfetamiiniriippuvuuden hoidossa.
- Bupropioni on mielialalääke, jota käytetään myös nikotiinista vieroituksessa. Bupropionista ei todennäköisesti ole spesifistä lisähyötyä (met)amfetamiiniriippuvuuden hoidossa «Masennuslääkkeistä (amlopriini, bupropioni, desipramiini, imipramiini, fluoksetiini, paroksetiini, venlafaksiini, sertaliini) ei ole hyötyä (met)amfetamiiniriippuvuuden hoidossa.»A, «Pérez-Mañá C, Castells X, Torrens M ym. Efficacy o...»62.
- Tablettimuotoisesta tai pitkävaikutteisesta ihonalaisesta naltreksonista saattaa olla hyötyä amfetamiiniriippuvuuden hoidossa «Naltreksonista saattaa olla hyötyä amfetamiiniriippuvuuden hoidossa. Pitkävaikutteinen naltreksoni saattaa lisätä hoitomyönteisyyttä.»C. Amfetamiiniriippuvuuden hoidossa opiodiantagonisti naltreksonia on tutkittu muutamassa tutkimuksessa. Kontrolloidussa tutkimuksessa tulokset olivat amfetamiinin käytön (kontrolloitu päihdeseulalla), amfetamiinihimon ja hoidossa pysymisen osalta merkittävästi paremmat kuin verrokkiryhmässä. Pitkäaikaisvaikutuksista ei kuitenkaan ole tietoa.
Psykososiaaliset hoidot
- Psykososiaalisia hoitoja tulee tarjota stimulanttiriippuvaisille potilaille.
- Tutkimuksia psykososiaalisista hoitomuodoista on tehty pääosin Yhdysvalloissa, ja ne koskevat lähinnä kokaiini- ja metamfetamiiniriippuvuuden hoitoa. Hoitotuloksia voidaan ehkä soveltaa myös amfetamiiniriippuvuuden hoidossa.
- Stimulanttiriippuvuuksien hoidossa psykososiaalinen hoito näyttää olevan parempi vaihtoehto kuin hoitamatta jättäminen «Stimulanttiriippuvuuksien hoidossa psykososiaalinen hoito näyttää olevan parempi kuin hoitamatta jättäminen.»B. Käytettyjen psykososiaalisten menetelmien heterogeenisyyden vuoksi mitään yksittäistä terapiaa tai sen elementtiä ei kuitenkaan voitu identifioida.
Opioidit
- Opioidien huumekäyttö perustuu niiden mielihyvää lisäävään ja vahvistavaan vaikutukseen. Kaikkia opioideja kohtaan kehittyy nopeasti lisääntynyt (10–100-kertainen) sietokyky «Ahtee L. Opioidit ja kannabinoidit. Kirjassa: Sala...»63.
- Opioidiriippuvuuden «Opioidiriippuvuuden diagnoosikriteerit (ICD-10)»2 kehityttyä käytön tarkoitus muuttuu: euforian tavoittelemisesta siirrytään usein vieroitusoireiden ehkäisemiseen «Holopainen A, Fabritius C, Salaspuro M. Opiaattiri...»64.
- Suomessa huumetarkoitukseen käytettyjä aineita ovat muun muassa oopiumi (esim. oopiumitee), heroiini, morfiini, kodeiini, metadoni, oksikodoni, fentanyyli, dekstropropoksifeeni, tramadoli ja buprenorfiini. Huumemarkkinat säätelevät aineen valintaa. Käytetyin on nykyään buprenorfiini «Ahtee L. Opioidit ja kannabinoidit. Kirjassa: Sala...»63, «Holopainen A, Fabritius C, Salaspuro M. Opiaattiri...»64.
- Suurin myrkytysriski liittyy lyhytvaikutteisiin opioideihin (heroiini, morfiini, fentanyyli, dekstropropoksifeeni), koska niillä ei ole kattovaikutusta. Buprenorfiinilla taas on kattovaikutus: annosta suurennettaessa aineen vaikutus aluksi lisääntyy mutta pysyy sen jälkeen samana. Buprenorfiini aiheuttaakin harvemmin myrkytyskuolemia «Harris DS, Mendelson JE, Lin ET ym. Pharmacokineti...»65, «Umbricht A, Huestis MA, Cone EJ ym. Effects of hig...»66. Viime aikoina on kuitenkin kuvattu useita buprenorfiinin käyttöön liittyviä myrkytystapauksia. Niissä on useimmissa ollut mukana jokin sedatiivi tai alkoholi «Häkkinen M, Launiainen T, Vuori E ym. Benzodiazepi...»67.
- Heroiiniriippuvuutta koskevia tutkimuksia on tehty eniten, mutta niiden tuloksia voitaneen soveltaa muidenkin aineiden (esim. buprenorfiinin) aiheuttaman riippuvuuden hoitoon. Väite perustuu Suomessa saatuihin kokemuksiin, alustaviin ulkomaisiin julkaisuihin «Ahmadi J, Ahmadi K. Controlled trial of maintenanc...»68 ja tietoon eri opioidien samankaltaisista reseptorivaikutuksista.
- Opioidilääkehoidolle tulee aina olla selkeästi määritelty aihe. Riippuvuushäiriöt ja niiden vaikeusaste kartoitetaan lääkehoidon suunnittelun yhteydessä «Opioidiriippuvuuden diagnoosikriteerit (ICD-10)»2.
- Opioidivieroitushoidossa olleen potilaan lääkitsemiseen opioideilla (esim. kivun hoitamiseksi) tulee suhtautua kriittisesti.
- Jos potilaalla on ollut päihdeongelmia ja päädytään opioidilääkehoitoon, hänen seurantansa täytyy olla tavallista tiiviimpää.
- Hoidon suunnittelussa on riippuvuusdiagnostiikan lisäksi tärkeää selvittää, onko potilaalla aiempia lääkkeellisiä vieroitushoitoyrityksiä ja onko hän halukas vieroittautumaan opioideista vai tarvitaanko opioidiriippuvuuden korvaushoitoa.
Opioidimyrkytys
- Myrkytysoireita ovat hengityslama, bradykardia, hypoksia ja lopulta kooma. Mustuaiset ovat aluksi pistemäiset mutta laajenevat hypoksian ja aivoödeeman edetessä.
- Pitkävaikutteiset opioidit (metadoni) aiheuttavat pitkän tajuttomuuden.
- Naloksonia suositellaan käytettäväksi opioidimyrkytyksen hoidossa «Akuuttihoito-opas. Mäkijärvi M, Harjola V-P, Päivä...»69. Naloksonin vaikutus häviää jo noin puolessa tunnissa. Sen käyttö vähentää hengitystuen tarvetta.
- Australialainen uuden hoitokäytännön mukaan naloksonin tulisi olla opioidista riippuvaisten ja heidän omaistensa saatavilla apteekkijakelun kautta «Pricolo A, Nielsen S. Naloxone rescheduling in Aus...»70. Nasaalisesti «Vanky E, Hellmundt L, Bondesson U ym. Pharmacokine...»71 annosteltavasta naloksonisumutteesta on kehitetty uusia valmisteita, ja yhdessä tutkimuksessa on osoitettu naloksonin imeytyvän nenäsumutteesta riittävissä määrin yliannostuksen hoitoon.
- Sekakäyttäjillä saattaa pienen naloksoniannoksen jälkeen esiintyä aggressiivisuutta.
- Buprenorfiinimyrkytyksessä on usein mukana myös alkoholi tai bentsodiatsepiini, ja niiden aiheuttamaa myrkytystä on hoidettava samalla «Vanky E, Hellmundt L, Bondesson U ym. Pharmacokine...»71, «Sporer KA. Buprenorphine: a primer for emergency p...»72, «Pirnay S, Borron SW, Giudicelli CP ym. A critical ...»73.
Opioidivieroitushoito
- Vieroitusoireiden puhkeamisen ajankohta, voimakkuus ja kesto riippuvat potilaan käyttämästä opioidista. Oireet ilmaantuvat yleensä 1–5 vuorokautta käytön loppumisen jälkeen. Heroiinin käyttäjillä oireet ilmaantuvat muutamassa tunnissa, ovat pahimmillaan 30–72 tuntia viimeisestä annoksesta ja kestävät 7–10 vuorokautta. Kodeiinin käyttäjillä oireet ilmaantuvat hitaammin ja kestävät noin 2 viikkoa. Buprenorfiinin käytön lopettamisen jälkeen oireet ilmaantuvat yleensä 1–3 vuorokaudessa ja kestävät yleensä 2–4 viikkoa, joskus kauemminkin.
- Ensimmäisiä vieroitusoireita ovat ahdistuneisuus ja levottomuus, joihin liittyy huumehakuinen käyttäytyminen. Niitä voivat seurata nivel- ja vatsakivut, oksentelu, ripuli, piloerektio sekä silmien ja nenän vuotaminen.
- Opioidien aiheuttamien vierotusoireiden lievittämiseen suositellaan buprenorfiinia, metadonia tai alfa2-adrenergisiä agonisteja. Vierotusoireiden hoidon yhteydessä on suunniteltava jatkohoito.
- Vieroitusoireita voidaan lievittää tehokkaasti buprenorfiinilla tai metadonilla «Metadoni ja buprenorfiini vähentävät vieroitusoireita verrattuna lumelääkkeeseen, klonidiiniin ja lofeksidiiniin.»A. Monet kuitenkin retkahtavat onnistuneen vieroitushoidon jälkeen, joten vieroituksen jälkeisen jatkohoidon suunnittelu on tärkeää.
- Muuna, oireenmukaisena lääkityksenä voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä, pahoinvointilääkkeitä, ahdistuslääkkeitä ja ripuliin loperamidia.
- Vieroitusoireiden hoito kestää tavallisesti 2–4 viikkoa.
- Vieroituksessa ei tule käyttää opioidiantagonisteja.
- Alaikäisten opioidista riippuvaisten vieroitushoidossa voidaan käyttää samanlaisia lääkehoidon linjauksia kuin aikuisilla. Buprenorfiini saattaa olla tehokas opioidista vieroituksen hoidossa nuorilla «Buprenorfiini saattaa olla tehokas opioidiriippuvuuden vieroitushoidossa nuorilla.»C.
Naltreksoni retkahduksen estossa opioidiriippuvaisella
- Opioidiantagonisti naltreksoni estää tehokkaasti opioidien sitoutumisen opioidireseptoreihin, minkä vuoksi se periaatteessa soveltuisi retkahduksen ehkäisemiseen vieroitus- tai korvaushoidon jälkeen.
- Koska naltreksoni voi aiheuttaa vieroitusoireita opiaattien kanssa käytettynä, sen käyttö aloitetaan vasta, kun vieroitusoireet ovat ohi eikä henkilö käytä korvaushoitolääkeettä tai muuta opioidia.
- Suun kautta otettavan naltreksonin teho opioidiriippuvuuden hoidossa ei ilmeisesti eroa lumelääkkeen tehosta «Suun kautta otettavan naltreksonin teho opioidiriippuvuuden hoidossa ei näytä eroavan lumelääkkeestä.»B, koska vain harva potilas pysyy mukana hoito-ohjelmassa. Valmisteen käytöstä voi kuitenkin olla apua hyvin motivoituneen potilaan hoidossa.
- Pitkävaikutteinen naltreksoni-injektio ilmeisesti lisää hoidossa pysymistä ja vähentää opioidien käyttöä lumelääkkeeseen verrattuna «Pitkävaikutteinen naltreksoni-injektio ilmeisesti lisää lumelääkkeeseen verrattuna hoidossa pysymistä ja vähentää opioidien käyttöä.»B. Ihonalaisella naltreksoni-implantilla ei todennäköisesti saada lisähyötyä opioidiriippuvuuden hoidossa «Ihonalaisella naltreksoni-implantilla ei todennäköisesti saada lisähyötyä opioidiriippuvuuden hoidossa.»C.
Psykososiaaliset hoidot vieroitushoidon yhteydessä
- Psykososiaalinen hoito suositellaan aloitettavaksi opiodiriippuvuuden vierotushoidon yhteydessä.
- Vieroitushoitoon liitetty psykososiaalinen hoito, kuten palkkiohoito tai manualisoitu yksilöterapia, parantaa vieroitushoidon tuloksellisuutta «Opioidivieroituksen lääkehoitoon liitetty psykososiaalinen hoito parantaa opioidivieroitushoidon tuloksellisuutta.»A.
- Vieroitushoidon jälkeen tarvitaan usein kuntouttavaa hoitoa raittiuden ylläpitämiseksi. Yhteisövahvistusohjelma (community reinforcement), palkkiohoito, kognitiivinen käyttäytymisterapia ja näiden yhdistelmät ilmeisesti vähentävät opioidien käyttöä ja lisäävät raittiutta «Yhteisöhoitomalli, palkkiohoito, kognitiivinen käyttäytymisterapia sekä näiden yhdistelmät ilmeisesti vähentävät opioidien käyttöä ja lisäävät raittiutta opioidien väärinkäyttäjillä, jotka ovat onnistuneet vieroittautumaan opioideista eivätkä ole opioidikorvaushoidossa.»B.
- Vieroitushoidon jälkeen tarvitaan usein pitkä kuntouttava hoito estämään retkahduksia.
Opioidikorvaushoito
- Opioidikorvaushoitoarvio tulee tehdä kaikille opioidista riippuvaisille heidän asuinpaikastaan riippumatta. Opioidikorvaushoitoa tulee tarjota hoitotakuun rajoissa tilanteissa, joissa korvaushoidon kriteerit täyttyvät.
- Korvaushoidon tavoitteena on estää tai merkittävästi pienentää laittomien opioidien käyttöä, rikollisuutta ja suonensisäiseen käyttöön ja yliannostukseen liittyviä riskejä ja mahdollistaa riippuvuuksien hoito ja psykososiaalinen kuntoutus «Guidelines for the psychosocially assisted pharmac...»74, «http://www.who.int/substance_abuse/publications/opioid_dependence_guidelines.pdf»10.
- Hoidosta vastaavan lääkärin tulee perehtyä Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen 33/2008 (Finlex-säädöstietopankki «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080033»11). Tätä asetusta sovelletaan buprenorfiinia tai metadonia sisältävien lääkevalmisteiden käyttämiseen opioidista riippuvaisten vieroituksessa ja korvaushoidossa.
- Asetusta ei sovelleta buprenorfiinia tai metadonia sisältävien lääkevalmisteiden käyttämiseen tukihoitona opioidista riippuvaisen potilaan somaattisen sairauden aikana tilanteessa, jossa vieroitusoireet pahentavat potilaan kliinistä tilannetta tai vaikeuttavat hänen hoitoaan.
- Korvaushoito voidaan aloittaa sellaiselle opioidiriippuvaiselle potilaalle (ICD-10 «Opioidiriippuvuuden diagnoosikriteerit (ICD-10)»2), joka ei ole vieroittunut opioideista.
- Hoidon tulee perustua hoitosuunnitelmaan, jossa määritellään hoidon tavoitteet, lääketieteellinen ja psykososiaalinen hoito, kuntoutus ja seuranta.
- Hoidon tukena voidaan käyttää hoitosopimusta «hoi50041a.pdf»2, jonka tarkoitus on parantaa potilaan sitoutumista hoitoon ja hoitotulosta.
- Korvaushoito on pitkäkestoista, joten se tulee pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman lähellä potilaan asuinpaikkaa.
- Korvaushoidossa voidaan käyttää joko metadonia tai buprenorfiinia (naloksoni-buprenorfiiniyhdistelmävalmiste). Hoitopaikoissa tulee olla valmius sekä buprenorfiini- että metadonikorvaushoitoon, ja korvaushoitolääkevalinnan tulee perustua yksilölliseen arvioon.
- Metadoni- ja buprenorfiinikorvaushoidot lisäävät hoidossa pysymistä ja vähentävät laittomien opioidien käyttöä, rikollisuutta, kuolleisuutta ja HIV-riskikäyttäytymistä «Metadoni- ja buprenorfiinikorvaushoidot lisäävät hoidossa pysymistä. Ne vähentävät myös laittomien opioidien käyttöä ja rikollisuutta, potilaiden kuolleisuutta ja HIV-riskikäyttäytymistä.»A.
- Metadonilla ja buprenorfiinilla saadaan riittävillä annoksilla yhtä hyvä hoitotulos, mutta joillakuilla potilailla metadoni lisää hoidossa pysymistä «Metadonilla ja buprenorfiinilla saadaan riittävillä annoksilla yhtä hyvä hoitotulos, mutta joidenkin kohdalla metadoni lisää hoidossa pysymistä.»A.
- Metadonikorvaushoito suurella annoksella on tehokkaampaa kuin pienellä «Schottenfeld RS, Pakes JR, Oliveto A ym. Buprenorp...»75, «Strain EC, Bigelow GE, Liebson IA ym. Moderate- vs...»76, «Rhoades HM, Creson D, Elk R ym. Retention, HIV ris...»77, «Faggiano F, Vigna-Taglianti F, Versino E ym. Metha...»78, «Bao YP, Liu ZM, Epstein DH ym. A meta-analysis of ...»79. Yleisimmin käytetty annos on 60–120 mg/vrk.
- Buprenorfiini on suurina annoksina kattovaikutuksensa takia turvallisempi kuin metadoni «Buprenorfiini on kuolemanriskin osalta turvallisempi kuin metadoni.»A.
- Käytössä on buprenorfiinia ja naloksonia (suhteessa 4:1) sisältävä yhdistelmävalmiste. Sen tarkoitus on vähentää buprenorfiinin suonensisäistä käyttöä, joka saattaa aiheuttaa vieroitusoireita. Yhdistelmän väärinkäyttö on kuitenkin tavallista.
Psykosiaaliset hoidot korvaushoidon yhteydessä
- Opioidikorvaushoitoon tulee liittää yksilöllisesti suunniteltua psykososiaalista hoitoa.
- Opioidikorvaushoitoon yhdistetty psykososiaalinen hoito vähentää oheiskäyttöä ja lisää raittiutta, mutta mikään yksittäinen hoitomuoto ei ole tavanomaista, psykososiaalista hoitoa sisältävää hoitoa tehokkaampaa «Opioidikorvaushoitoon yhdistetty psykososiaalinen hoito ilmeisesti parantaa opioidiriippuvuuden hoitotulosta. Mikään yksittäinen psykososiaalinen hoitomuoto ei ilmeisesti ole tavanomaista psykososiaalista hoitoa sisältävää korvaushoitoa tehokkaampaa.»B.
- Palkitsemiseen perustuvat hoito-ohjelmat ilmeisesti vähentävät oheiskäyttöä opioidikorvaushoidossa «Palkitsemiseen perustuvat hoito-ohjelmat ilmeisesti parantavat metadoniopioidikorvaushoidon tehokkuutta.»B.
- Opioidiriippuvuuden korvaushoidossa tiiviimpi hoito ei ilmeisesti takaa parempaa hoitotulosta «Opioidikorvaushoidossa hoidon tai lääkkeenjaon tiivistäminen eivät ilmeisesti paranna hoitotulosta.»B. Yksilöllinen arvio hoidon intensiivisyydestä on kuitenkin tarpeen säännöllisesti hoitosuunnitelmaa tehtäessä.
Hallusinogeenit
- Hallusinogeeneihin (psykotomimeetteihin) kuuluu joukko erilaisia aineita: joko kasvien osia tai synteettisesti valmistettuja. Aineet aiheuttavat erilaisia aistivääristymiä ja ajatushäiriöitä.
- Hallusinogeeneja ovat muun muassa LSD (lysergihapon dietyyliamidi), psilosiini (sienimyrkky), meskaliini, dimetyylitryptamiini (DMT, "businessman's lunch") ja PCP (fensyklidiini).
- Hallusinogeenimyrkytyksen hoito on yleishoitoa, eikä siihen ole vasta-ainetta. Rauhattomuutta voidaan lääkitä bentsodiatsepiineilla tai pieniannosneurolepteilla.
- Hallusinogeenimyrkytyksen hoidosta ei ole kontrolloituja tutkimuksia. Toksisuus vaihtelee aineittain. Eri aineiden aiheuttamat oireet ovat samankaltaisia, ja myrkytyksen diagnoosi perustuu anamneesiin ja kliiniseen taudinkuvaan. Useimmat huumepikatestit eivät osoita hallusinogeenien käyttöä.
- Hallusinogeenit eivät aiheuta fyysistä riippuvuutta, minkä vuoksi fyysiset vieroitusoireet ovat niukkoja. Psyykkisinä vieroitusoireina saattaa esiintyä levottomuutta, pelkoa, väsymystä, masentuneisuutta ja unihäiriöitä. Lääkityksenä käytetään bentsodiatsepiineja ja tarvittaessa pieniannosneurolepteja «Akuuttihoito-opas. Mäkijärvi M, Harjola VP, Päivä ...»80.
Muuntohuumeet
- Muunto- eli niin sanotut designhuumeet ovat synteettisiä psykotrooppisia aineita, joita markkinoidaan muun muassa internetissä "laillisina huumeina". Valtaosa kyseisistä aineista kuuluu amfetamiinityyppisten stimulanttien ryhmään (esim. MDPV eli "aakkoset", 2-DPMP eli "daisy"), ja osalla niistä on hallusinogeeninen vaikutus (erit. bromodragonfly, BDF). Kannabinoidireseptoriagonistit ("laillinen kannabis", kuten JWH-018 eli "Jehova") ovat toinen, nopeasti kasvava muuntohuumeryhmä. Ne ovat synteettisiä, vaikutuksiltaan tetrahydrokannabinolin kaltaisia aineita.
- Uusi huumausainelaki (322/2011) nopeuttaa uusien molekyylien huumeluokittelua, mutta lain kiertäminen uusilla yhdisteillä on mahdollista.
- Huumausainelakiin (373/2008) on tehty lisäys vuonna 2014. Sen mukaan kuluttajamarkkinoilta kielletyllä psykoaktiivisella aineella tarkoitetaan ainetta, jota käytetään huumaantumistarkoituksessa mutta joka ei ole lääke- eikä huumausaine.
- Muuntohuumeet eivät usein näy päihdeseulassa. Lisäksi niiden vaikutukset voivat olla arvaamattomat, eivätkä niiden käyttöön liittyvät yliannostuskuolemat ole epätavallisia. Muuntohuumeiden yliannostuksen hoito on oireenmukaista.
Huumeongelma ja mielenterveyden häiriöt
- Huumeongelmiin kietoutuu usein mielenterveyden häiriöitä. Päihteenkäyttö saattaa seurata mielenterveyden ongelmia tai aiheuttaa niitä, tai molempien takana saattaa olla yhteisiä altistavia tekijöitä. Riippuvuuden hoitoon käytettävät lääkkeet saattavat myös aiheuttaa riippuvuutta. Näiden ongelmien hoidossa yhteistyö päihdehuollon ja psykiatrisen hoidon kanssa on usein tarpeen.
- Huumeongelmaisen potilaan psyykkiset oireet (unettomuus, ahdistuneisuus, masennus, psykoottisuus, persoonallisuushäiriöön liittyvät oireet) on diagnosoitava ja hoidettava huolellisesti huumeongelman hoidon yhteydessä.
- Samanaikaisten mielenterveyden häiriöiden luotettava diagnosointi edellyttää yleensä 4 viikon raitista jaksoa ohimenevien oireiden sulkemiseksi pois, oireiden alkamista ennen päihteidenkäyttöä, oireilua raittiiden jaksojen aikana tai oireiden pitkäkestoisuutta «American Psychiatric Association. Diagnostic and s...»81.
- Huumeongelmaiset, psykoottista häiriötä sairastavat hoidetaan yleensä psykiatrisen hoidon piirissä (ks. Käypä hoito -suositukset Skitsofrenia «Skitsofrenia»7 ja Kaksisuuntainen mielialahäiriö «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»8). Persoonallisuushäiriön hoito toteutunee parhaiten erityistason päihdehoitoyksikössä tai psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa, etenkin jos persoonallisuushäiriö on vaikea tai potilas on itsetuhoinen.
Sekakäytön ehkäisy
- Huumeongelmainen voi ajautua lääkkeiden sekakäyttöön, kun hän tottuu huumeongelman hoitoon käyttämäänsä rauhoittavaan lääkkeeseen tai pyrkii korvaamaan huumeen lääkkeellä. Usein mukana on myös alkoholin käyttöä.
- Bentsodiatsepiineja voidaan käyttää huumevieroitusoireiden ja huumepsykoosien oireenmukaiseen hoitoon. Lyhytkestoisia, vieroitusoireiden hoitoon liittyviä tilanteita lukuun ottamatta riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden määräämistä huumeongelmaiselle on kuitenkin vältettävä. Muissa päivystystilanteissa potilaille ei tule yleensä määrätä bentsodiatsepiineja.
- Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö on aiheellista vain harvinaisissa poikkeustapauksissa, jos muu hoito ei auta potilaan psyykkisiin oireisiin ja hänelle on mahdollista järjestää tiivis ja pitkäaikainen hoitokontakti.
- Jos bentsodiatsepiinilääkitys arvioidaan huumeongelmaiselle tarpeelliseksi, on varmistettava, että hän käyttää lääkkeitä oikein. Lääkehoitoa on syytä seurata tiiviisti kysymällä päihteiden käytöstä ja huumetestauksin. Lisäksi lääkkeet on usein tarpeen antaa valvotusti hoitopaikasta (joskus päivittäin) tai 1–2 kertaa viikossa tapahtuvana apteekkijakeluna (apteekkisopimus) «https://www.valvira.fi/documents/14444/414583/Apteekkisopimusohjeistus+2013/19003d2c-aedf-4b9d-a974-4657e2edb886»12.
- Bentsodiatsepiinilääkitys on keskeytettävä – tarvittaessa katkaisuhoidon tuella tai vähitellen annoksia pienentämällä –, jos ilmenee lääkityksen väärinkäyttöä, myrkytyksiä, katukauppaa, reseptien toistuvaa katoamista, annoksen omaehtoista suurentamista tai asiointia useilla lääkäreillä.
- Bentsodiatsepiinijohdosten välillä on eroja niiden riippuvuutta aiheuttavissa ominaisuuksissa. Hoidossa tulisi välttää nopeasti vaikuttavia ja nopeasti eliminoituvia bentsodiatsepiineja, kuten triatsolaamia ja alpratsolaamia «Griffiths RR, Weerts EM. Benzodiazepine self-admin...»82, «Soldatos CR, Dikeos DG, Whitehead A. Tolerance and...»83.
Sekakäyttäjän hoito
- Bentsodiatsepiinimyrkytys (potilas tajuton) hoidetaan flumatseniililla «Akuuttihoito-opas. Mäkijärvi M, Harjola VP, Päivä...»84.
- Vastaanotolla sekakäyttäjältä vaikuttavan potilaan (päihtymystila, jossa ilmenee tokkuraisuutta, koordinaatio- ja muistihäiriöitä, estojen höltymistä ja arvaamatonta tai aggressiivista käytöstä) tila arvioidaan, hänelle annetaan tarvittava ensiapu ja hänet lähetetään kliinisen tilansa mukaan päivystyspoliklinikkaan, katkaisuhoitoon tai selviämisasemalle. Lisäksi varmistetaan jatkohoito.
- Sekakäytön hoidon perustana ovat oikea diagnoosi ja tilan vaikeusasteen arviointi. Sekakäyttöä on syytä epäillä, jos huumeongelmainen potilas käyttäytyy lääkehakuisesti, vieroitushoidon aikana todetaan bentsodiatsepiinitoleranssi tai potilas saa vieroitusoireita lääkityksen vähentämisen tai lopetuksen yhteydessä. Aggressiivinen lääkereseptiä vaativa potilas, eri lääkäreiltä lääkkeitä hakeva tai reseptiväärennöksiin syyllistynyt potilas voi olla sekakäyttäjä.
- Sekavan ja riehuvan potilaan hoidossa on tärkeää oikea diagnoosi. Oireet voivat johtua primaarista tai jonkin taudin aiheuttamasta psykoottisesta häiriöstä, lääkeaineista, vieroitusoireista, huumemyrkytyksestä tai psykoosista «Hoppu K. Huumeyliannospotilaan tunnistaminen ja hu...»85. Diagnoosiin auttavat potilaan ja saattajien antamat tiedot, potilaan tutkiminen ja tarvittaessa huumeseula. Sekakäytön oireet voivat joko lamata tai kiihottaa potilasta. Psykoosioireinen potilas voi tarvita M1-lähetteen psykiatriseen sairaalaan.
- Sekakäyttäjän vieroitushoito räätälöidään potilaan riippuvuuden ja hoitomotivaation perusteella.
- Riippuvuuden vaikeutta voidaan arvioida 5 kysymystä sisältävällä päihderiippuvuuden vakavuuden arviointiasteikolla (SDS) «Päihderiippuvuuden vakavuuden arviointiasteikko (SDS)»4, «de las Cuevas C, Sanz EJ, de la Fuente JA ym. The ...»86, «Topp L, Mattick RP. Choosing a cut-off on the Seve...»87, «Gossop M, Darke S, Griffiths P ym. The Severity of...»88.
- Bentsodiatsepiinien käyttöä voidaan arvioida virtsan huumetesteillä ja seuraamalla lääkkeiden pitoisuuksia seerumissa.
- Sekakäyttäjillä esiintyy kouristustaipumusta, jonka taustalla ovat alkoholin ja bentsodiatsepiinien vieroitusreaktiot «Pétursson H. The benzodiazepine withdrawal syndrom...»89, «Gatzonis SD, Angelopoulos EK, Daskalopoulou EG ym....»90. Riski on otettava huomioon vieroituksessa.
- Vieroitus toteutetaan usein vieroitusosastolla. Oireiden vaikeusasteen mukaan annoksia pienentämällä toteutettava bentsodiatsepiinista vieroitus ei lisänne vieroitushoidon onnistumista annoksien tasaiseen pienentämiseen verrattuna (5–10 mg diatsepaamiekvivalenttia kerrallaan päivittäin) «Pienenevin annoksin toteutettu bentsodiatsepiinivieroitus ei lisänne vieroitushoidon onnistumista verrattuna oireista riippumatta tehtyyn tasaisesti väheneviin annoksiin.»C.
- Karbamatsepiinin käyttö tukilääkkeenä tai valproaatin käyttö saattaa parantaa bentsodiatsepiinista vieroituksen onnistumista, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu «Pages KP, Ries RK. Use of anticonvulsants in benzo...»91.
- Jos opioidiriippuvuuden korvaushoidossa olevan potilaan bentsodiatsepiinista vieroitus on monta kertaa epäonnistunut, hän saattaa hyötyä pitkäaikaisesta ja valvotusta bentsodiatsepiinihoidosta «Jos opioidiriippuvuuden korvaushoidossa olevan potilaan bentsodiatsepiinivieroitus on monta kertaa epäonnistunut, hän saattaa hyötyä valvotusta pitkäaikaisesta bentsodiatsepiinihoidosta.»D, mutta tutkimusnäyttö asiasta puuttuu. Hoito ei kuitenkaan näytä soveltuvan potilaille, joilla on antisosiaalinen persoonallisuushäiriö.
Huumeenkäyttäjien terveyshaittojen ehkäisy ja vähentäminen
- Haittojen ehkäisyssä tavoitteena on harventaa pistoksia, vähentää välineiden yhteiskäyttöä ja siten pienentää huumeiden käyttöön liittyvien sairauksien, kuten HIV:n ja tarttuvien maksatulehdusten (A-, B- ja C-hepatiitti), ilmaantuvuutta ja pienentää kuolleisuutta.
- Huumeidenkäyttäjien terveyshaittojen ehkäisemiseksi suositellaan puhtaiden pistosvälineiden ilmaisjakelua tai vaihtoa käytettyihin sekä hepatiitti A- ja -B-rokotuksia.
- Puhtaiden pistosvälineiden vaihto ilmeisesti vähentää HIV:n ilmaantuvuutta «Puhtaiden pistosvälineiden vaihto ilmeisesti vähentää HIV:n ilmaantuvuutta. Pistosvälineiden yhteiskäytön vähenemisen voi olettaa pienentävän veriteitse tarttuvan sairauden, kuten HIV:n, leviämistä.»B. Pistosvälineiden yhteiskäytön vähenemisen voi olettaa pienentävän veriteitse tarttuvan sairauden, kuten HIV:n, leviämistä.
- Muita keinoja ovat valvotut pistoshuoneet ja naloksonin antaminen mukaan yliannostuksen varalta, mutta niitä ei kuitenkaan käytetä Suomessa.
- Puhtaiden neulojen ja ruiskujen vaihtaminen on Suomessa keskitetty helposti tavoitettaviin terveysneuvontapisteisiin, joissa myös testataan tarttuvia tauteja (HIV, hepatiitit), annetaan maksuttomia hepatiitti A- ja -B-rokotuksia ja jaetaan ilmaisia kondomeita.
- Terveysneuvontapisteet hoitavat myös vammoja, motivoivat hoitoon ja antavat ehkäisyneuvontaa ja sosiaalista tukea. Muutamassa koulutetaan asiakkaita antamaan vertaisneuvontaa muun muassa haitattomammasta pistostekniikasta ja toimimisesta yliannostilanteessa.
- A- ja B-hepatiitti ovat yleisiä suonensisäisesti huumeita käyttävillä. Heillä rokotteiden antama suoja on todettu hyväksi «Lugoboni F, Migliozzi S, Mezzelani P ym. Progressi...»92, «Quaglio G, Pajusco B, Civitelli P ym. Immunogenici...»93, «Baral S, Sherman SG, Millson P ym. Vaccine immunog...»94. Rokottaminen on myös kliinisissä aineistoissa estänyt sairastumista «Lamden KH, Kennedy N, Beeching NJ ym. Hepatitis B ...»95, «Syed NA, Hearing SD, Shaw IS ym. Outbreak of hepat...»96, «Tjon GM, Götz H, Koek AG ym. An outbreak of hepati...»97.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee hepatiittirokotuksia yleisen rokotusohjelman osana ruiskuhuumeita käyttäville ja heidän läheisilleen (seksikumppanit ja samassa taloudessa asuvat) «https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/hepatiitti-a-ja-b-rokote#kenell»13.
- Ohjeessa korostetaan erityisesti ruiskuhuumeita käyttävien vanhempien vastasyntyneiden lasten rokottamista «https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/hepatiitti-b-rokote/tartuntavaarassa-olevat-vastasyntyneet»14. Jos B-hepatiitilta suojaavan kolmen pistoksen sarja on jäänyt kesken, tulisi tarkistaa käyttäjän vasta-ainetaso «Quaglio G, Talamini G, Lugoboni F ym. Compliance w...»98. Samoin tulee toimia, jos käyttäjä altistuu toistuvasti hepatiitti B -virukselle «https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/hepatiitti-b-rokote»15. Suojaavan vasta-ainetaso (HBsAb) on 10 KY/l.
- Uusien DAA-lääkkeiden (direct-acting antiviral agents) tulokset hepatiitti C:n hoidossa ja siedettävyys ovat ilmeisesti samankaltaisia korvaushoidossa olevilla huumeiden käyttäjillä kuin huumeita käyttämättömillä «Uusien DAA-lääkkeiden HCV-hoidon tulokset ovat samankaltaiset ja siedettävyys sama korvaushoidossa olevilla huumeiden käyttäjillä kuin huumeita käyttämättömillä henkilöillä. Hoito on yhdistettävissä osaksi korvaushoitoa.»B.
- Puhtaiden pistosvälineiden jakamisen vaikutuksesta hepatiittien ilmaantuvuuteen ei ole riittävää tutkimusnäyttöä «Palmateer N, Kimber J, Hickman M ym. Evidence for ...»99, «Hedrich D, Kerr T, Dubois-Arber F. (2010), 'Drug c...»100. Näytön saamisen vaikeus johtuu osin hepatiittivirusten HIV:tä suuremmasta virulenssista ja C-hepatiitin osalta sen suuresta esiintyvyydestä käyttäjien keskuudessa. Koska puhtaiden välineiden jakelu vähentää pistosvälineiden yhteiskäyttöä «Palmateer N, Kimber J, Hickman M ym. Evidence for ...»99, näytön puutteesta huolimatta sitä pidetään tärkeänä epidemian leviämisen estämisessä «Prevention and control of infectious diseases amon...»101.
- Puhtaiden pistosvälineiden vaihto vähentää HIV-infektioiden ilmaantuvuutta «Palmateer N, Kimber J, Hickman M ym. Evidence for ...»99 «Ksobiech K. A meta-analysis of needle sharing, len...»102, «Wodak A, Cooney A. Effectiveness of Sterile Needle...»103, «Gibson DR, Flynn NM, Perales D. Effectiveness of s...»104, «Tilson H, Aramrattana A, Bozzette S ym. Preventing...»105.
- Terveysneuvonnan järjestäminen on edullisempaa kuin HIV-infektioiden hoitaminen «Lurie P, Gorsky R, Jones TS ym. An economic analys...»106.
- Puhtaiden pistosvälineiden vaihto yhdistettynä opioidikorvaushoitoon ilmeisesti vähentää hepatiitti- ja HIV-infektioiden ilmaantuvuutta paremmin kuin pelkkä välineiden vaihto «Van Den Berg C, Smit C, Van Brussel G ym. Full par...»107.
- Välineiden vaihto osana muuta ehkäisevää toimintaa on asetuksen mukaan terveydenhuollon vastuulla (Tartuntatautiasetus 1383/2003, lähde: Finlex-säädöstietopankki «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860786»16).
- Terveysneuvonnan järjestäminen lähelle käyttäjiä «Wood E, Kerr T, Spittal PM ym. An external evaluat...»108 saattaa lisätä neuvonnan käyttöä ja saavutettavaa hyötyä, samoin vertaisryhmän antama neuvonta «Hutchinson SJ, Taylor A, Goldberg DJ ym. Factors a...»109.
- Naloksonilääkityksen antamista mukaan heroiinin käyttäjille (Peer Naloxone Distribution) läheisen yliannostustilanteen varalta on selvitetty muutamissa tapausselostuksissa ja ennen–jälkeen-tutkimuksissa. Niissä todettiin pieni kuolleisuus, mutta vertailuryhmän puute ja pienet aineistot estävät varmojen johtopäätösten teon «Hedrich D, Kerr T, Dubois-Arber F. (2010), 'Drug c...»100. Yhdessä tutkimuksessa heroiiniyliannoskuolleisuuden havaittiin pienenevän alueella, jossa naloksonia jaeltiin laajasti «Maxwell S, Bigg D, Stanczykiewicz K ym. Prescribin...»110.
- Valvotuissa pistämistiloissa (Medically Supervised Injecting Facility, SIF) jaetaan puhtaita pistosvälineitä ja annetaan myös terveysneuvontaa. Tarkoituksena on muuttaa pistoskäyttäytymistä (vähentää ruiskujen yhteiskäyttöä, harventaa pistostaajuutta ja parantaa hygieniaa) ja siten vähentää infektioita ja heroiinin aiheuttamia yliannoskuolemia. Alustavat havainnot Sveitsistä, Hollannista, Saksasta, Espanjasta, Australiasta ja Kanadasta ovat olleet rohkaisevia «Hedrich D. (2004), European report on drug consump...»111. Yhdessä saksalaisessa aikasarjatutkimuksessa heroiinin aiheuttamat myrkytyskuolemat vähenivät alueella, jossa oli pistoshuonetoimintaa «Poschadel S, Hoger R, Schnitzler J, Schreckenberge...»112. Vertailevia tutkimuksia valvotun pistämisen merkityksestä pistostaajuuteen ei ole. Useassa tutkimuksessa on kuitenkin havaittu, että pistämiseen liittyvä riskikäyttäytyminen on vähentynyt niissä säännöllisesti asioivien keskuudessa «Hedrich D, Kerr T, Dubois-Arber F. (2010), 'Drug c...»100. Toiminnan on havaittu myös tuoneen säästöjä «Bayoumi AM, Zaric GS. The cost-effectiveness of Va...»113, «Andresen MA, Boyd N. A cost-benefit and cost-effec...»114.
Huumeet, raskaus ja lapsi
- Kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä, joissa hedelmällisessä iässä olevat huumeongelmaiset asioivat, tulee ottaa aktiivisesti puheeksi myös raskauden ehkäisy ja mahdollisten kotona asuvien lasten elämäntilanne.
- Huumeongelmaisilla naisilla kuukautiskierto on usein epäsäännöllinen «Schmittner J, Schroeder JR, Epstein DH ym. Menstru...»115, «Jukic AM, Weinberg CR, Baird DD ym. Lifestyle and ...»116 eikä raskauden alkamista havaita varhain. Raskaudet ovat usein myös suunnittelemattomia «Bell J, Harvey-Dodds L. Pregnancy and injecting dr...»117, «Heil SH, Jones HE, Arria A ym. Unintended pregnanc...»118.
- Huumeongelmaisten suhtautumista raskauden ehkäisyyn on tutkittu vähän «Ralph N, Spigner C. Contraceptive practices among ...»119, «Mensch B, Kandel DB. Drug use as a risk factor for...»120, «Vidal-Trecan G, Warszawski J, Coste J ym. Contrace...»121. Käyttäjästä riippumaton pitkäaikainen raskauden ehkäisy (esim. kierukka tai ihonalainen ehkäisykapseli) saattaa olla luotettavampi ja turvallisempi vaihtoehto kuin päivittäin otettavat ehkäisypillerit «Ralph N, Spigner C. Contraceptive practices among ...»119, «Mensch B, Kandel DB. Drug use as a risk factor for...»120, «Vidal-Trecan G, Warszawski J, Coste J ym. Contrace...»121. Ehkäisypillerien käytölle ei kuitenkaan ole estettä, jos maksan toiminta on normaalia (ks. Käypä hoito -suositus Raskauden ehkäisy «Raskauden ehkäisy»9).
- Raskauden alettua on syytä keskustella huumeiden käytön vaikutuksista sikiöön «Jansson LM, Velez ML. Infants of drug-dependent mo...»124, raskauteen ja vastasyntyneeseen sekä kartoittaa myös raskaana olevan voimavaroja hoitaa syntyvää lasta «Strengell P, Vahtola M, Tammela O ym. Raskauden ai...»125.
- Huumeita käyttävän naisen raskaus on aina riskiraskaus, ja sitä on syytä seurata myös erikoissairaanhoidossa.
- Raskaana olevalla on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaali- ja terveyspalvelut.
- Päihdehuollon ja äitiyshuollon yhteistyö tulee järjestää toimivaksi.
- Päihdehuollon ja äitiyshuollon yhteistyö parantaa raskauden ennustetta ja on taloudellisesti kannattavaa «Päihdehoidon ja äitiyshuollon yhteistyö parantaa raskauden ennustetta ja on taloudellisesti kannattavaa.»A.
- On hyvä, jos raskaana oleva käy jo raskausaikana tutustumassa lapsivuodeosastoon ja tapaa yksikön lastenlääkärin.
- Raskaana olevalle kerrotaan mahdollisuudesta saada tukea syntyvän lapsen hoitoon ja kasvatukseen lastensuojelun kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Päihteitä käyttävälle naiselle syntyvästä lapsesta on suositeltavaa tehdä niin sanottu ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos käytöstä on varmaa tietoa (lastensuojelulain 25 §, lähde: Finlex-säädöstietopankki «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417»17), «MacMahon JR. Perinatal substance abuse: the impact...»126.
- Motivoiva haastattelu ja palkkiohoito eivät ilmeisesti tarjoa lisähyötyä tavanomaiseen psykososiaalista tukea sisältävään hoitoon verrattuna, kun mittarina on raskaana olevan huumeiden käyttö ja vastasyntyneen vointi «Motivoiva haastattelu sekä palkkiohoito eivät ilmeisesti tuo lisähyötyä tavanomaiseen psykososiaalista tukea sisältävään hoitoon verrattuna, kun mittarina on raskaana olevan huumeiden käyttö ja vastasyntyneen vointi.»B.
Kannabis ja stimulantit raskauden aikana
- Äidin runsas raskaudenaikainen kannabiksen käyttö saattaa suurentaa kohdunsisäisen kasvuhidastuman, kohtukuoleman ja ennenaikaisuuden riskiä. Se saattaa vaikuttaa myös syntyvän lapsen pitkäaikaisennusteeseen suurentamalla hyperaktiivisuuden ja kognitiivisten ongelmien riskiä «Fergusson DM, Horwood LJ, Northstone K ym. Materna...»127, «Hurd YL, Wang X, Anderson V ym. Marijuana impairs ...»128, «Gray TR, Eiden RD, Leonard KE ym. Identifying pren...»129, «Metz TD, Stickrath EH. Marijuana use in pregnancy ...»130.
- Metamfetamiinin käyttö raskauden aikana ilmeisesti hidastaa sikiön kasvua ja suurentaa pienen syntymäpainon (< 2 500 g), ennenaikaisuuden (raskaudenkesto alle 37 raskausviikkoa) ja kohtukuoleman riskiä «Little BB, Snell LM, Gilstrap LC 3rd. Methamphetam...»131, «Ludlow JP, Evans SF, Hulse G. Obstetric and perina...»132, «Cox S, Posner SF, Kourtis AP ym. Hospitalizations ...»133, «Azadi A, Dildy GA 3rd. Universal screening for sub...»134, «Elliott L, Loomis D, Lottritz L ym. Case-control s...»135, «Oei J, Abdel-Latif ME, Clark R ym. Short-term outc...»136, «Della Grotta S, LaGasse LL, Arria AM ym. Patterns ...»137, «Gorman MC, Orme KS, Nguyen NT ym. Outcomes in preg...»138. Raskaudenaikaisen altistuksen on epäilty lisäävän lapsen masennus- ja ahdistuneisuusalttiutta, ADHD:tä, käytöshäiriöitä ja aggressiivisuutta «Holbrook BD, Rayburn WF. Teratogenic risks from ex...»139.
Metadoni ja buprenorfiini raskauden aikana
- Raskaudenaikaiseen metadoni- tai buprenorfiinialtistukseen ei ole liitetty epämuodostumariskiä. Metadonikorvaushoitoon on liitetty lisääntynyt ennenaikaisen (ennen 37 raskausviikon täyttymistä) synnytyksen riski. Pitkäkestoisen opioidialtistuksen jälkeen syntymäpaino, -pituus ja -päänympärys voivat olla keskimääräistä pienempiä «Hulse GK, Milne E, English DR ym. The relationship...»140, «Dryden C, Young D, Hepburn M ym. Maternal methadon...»141, «McCarthy JJ, Leamon MH, Parr MS ym. High-dose meth...»142.
- Motivoituneilla naisilla voidaan tukea opiodeista vieroittumista raskauden aikana.
- Opioideista vieroittuminen lienee motivoituneilla naisilla turvallista raskauden aikana «Opioideista vieroittuminen lienee turvallista motivoituneilla henkilöillä raskauden aikana.»C. Keskiraskaus (raskausviikot 13–28) lienee äidin voinnin kannalta vieroituksen otollisin ajankohta, kun alkuraskauden pahoinvointi on hellittänyt eivätkä loppuraskauden vaivat ole vielä alkaneet.
- Metadoni- tai buprenorfiinikorvaushoitoa voidaan käyttää raskauden aikana.
- Metadonikorvaushoito raskauden aikana parantaa heroiinista riippuvaisen naisen sitoutumista raskauden seurantaan, vähentää heroiinin katukäyttöön liittyviä terveysriskejä ja parantaa siten raskauden ennustetta .
- Buprenorfiini on vastasy «Metadonikorvaushoito raskauden aikana parantaa heroiiniriippuvaisen naisen sitoutumista hoitoon, vähentää heroiinin katukäyttöön liittyviä riskejä ja parantaa raskauden ennustetta, mikäli oheiskäyttö loppuu.»Antyneen kannalta ilmeisesti metadonia parempi raskaudenaikaisessa opioidikorvaushoidossa
«Buprenorfiini saattaa olla vastasyntyneen kannalta metadonia parempi vaihtoehto raskaudenaikaisessa opioidikorvaushoidossa.»B. Korvaushoitovalmistetta ei kuitenkaan ole syytä vaihtaa raskauden myötä, jos raskaana
oleva on jo hyvin toteutuvassa korvaushoidossa raskauden alkaessa.
- Vastasyntyneen vieroitusoireiden vaikeusaste ei näytä riippuvan äidin korvaushoitolääkkeen annoksesta «Cleary BJ, Donnelly J, Strawbridge J ym. Methadone...»143, «Jones HE, Dengler E, Garrison A ym. Neonatal outco...»144.
- Buprenorfiini-naloksoniyhdistelmävalmistetta käytetään raskaudenaikaisessa opioidikorvaushoidossa laajasti, vaikka sen tehosta ja turvallisuudesta raskaudenaikaisessa opioidikorvaushoidossa pelkkään buprenorfiiniin verrattuna ei ole riittävästi näyttöä «Buprenorfiini-naloksonioyhdistelmävalmisteen tehosta ja turvallisuudesta raskaudenaikaisessa opioidikorvaushoidossa verrattuna pelkkään buprenorfiiniin ei ole riittävästi näyttöä.»D. Julkaistuissa tutkimuksissa haittoja ei ole kuvattu.
Vastasyntyneen vieroitusoireiden hoito
- Huumeongelmaiseksi tiedetyn tai epäillyn äidin lapselta ja syntymän jälkeen huumealtistukseen viittaavista oireista kärsivältä lapselta tulee heti syntymän jälkeen ottaa virtsa- ja mekoniumnäyte huumetestiä varten «Bar-Oz B, Klein J, Karaskov T ym. Comparison of me...»145, «Lester BM, ElSohly M, Wright LL ym. The Maternal L...»146, «Ostrea EM Jr, Knapp DK, Tannenbaum L ym. Estimates...»147.
- Loppuraskauden aikana huumeille altistunutta lasta tulee seurata 5 päivän ajan sairaalassa mahdollisten vieroitusoireiden toteamiseksi «Hudak ML, Tan RC, COMMITTEE ON DRUGS. ym. Neonatal...»148, «Oei J, Lui K. Management of the newborn infant aff...»149.
- Lapsen vieroitusoireita voidaan seurata muun muassa Finneganin lomakkeen avulla. Ks. lisätietoaineisto «Finneganin lomake»5.
- Jos lääkehoitoa tarvitaan, aloitetaan opioideille altistuneille lapsille morfiinimikstuurahoito. Se saattaa nopeuttaa syntymäpainon saavuttamista ja vähentää tukihoitojen kestoa mutta pidentää sairaalahoidon kestoa «Opiaattihoito näyttäisi nopeuttavan syntymäpainon saavuttamista ja vähentävän tukihoitojen kestoa opiaateille altistuneilla vieroitusoireisilla vastasyntyneillä, mutta se pidentää sairaalahoidon kestoa.»B.
- Sedatiivit eivät ole ensisijainen hoito vastasyntyneille, joilla on vieroitusoireita opioideista «Sedatiivit eivät näyttäisi olevan ensisijainen hoito opiaattivieroitusoireisille vastasyntyneille.»B.
- Muiden huumeiden aiheuttamissa vastasyntyneen vieroitusoireissa on ollut tapana aloittaa fenobarbitaalihoito, mutta luotettava näyttö sen tehosta puuttuu «Hudak ML, Tan RC, COMMITTEE ON DRUGS. ym. Neonatal...»148.
- Vierotusoireisia vauvoja hoitavalle lastenosastolle suositellaan kirjallista vierotusoireiden hoitosuunnitelmaa «Hudak ML, Tan RC, COMMITTEE ON DRUGS. ym. Neonatal...»148.
Imetys
- Äiti ei voi imettää, jos hän jatkaa huumeidenkäyttöä tai on HIV-positiivinen «American Academy of Pediatrics Committee on Drugs....»150, «Breastfeeding and HIV International Transmission S...»151. C-hepatiittipositiivisuus ei ole este imettämiselle.
- C-hepatiittipositiivisen äidin lapsen rintaruokinta ei suurenna riskiä hepatiitin tarttumisesta lapseen, jos äiti on HIV-negatiivinen «HCV-positiivisen äidin lapsen rintaruokinta ei lisää HCV:n tarttumisriskiä lapseen, jos äiti on HIV-negatiivinen ja rinnanpäät ovat ehjät.»A. C-hepatiittipositiivinen ja HIV-negatiivinen äiti saa siis halutessaan imettää.
- Buprenorfiini- ja metadonikorvaushoidossa oleva äiti saa imettää, kunhan hänellä ei ole muita imetyksen vasta-aiheita, hän on tiiviissä päihdehoitokontaktissa ja lapsi on tarkassa pediatrisessa seurannassa «Buprenorfiini- ja metadonikorvaushoidossa oleva äiti saa imettää edellyttäen, että hänellä ei ole muita imetyksen vasta-aiheita, äiti on tiiviissä päihdehoitokontaktissa ja lapsella on tarkka pediatrinen seuranta.»D. Tutkimusnäyttö asiasta on kuitenkin niukkaa (ks. Duodecimin raskaus- ja imetystietokanta «http://www.terveysportti.fi/terveysportti/gravbase.koti»18 (vaatii käyttöoikeuden)).
Vastasyntyneen kotiutus
- Huumeongelmaisen äidin vastasyntyneelle suositellaan hepatiitti B -rokotusta «https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet/hepatiitti-b-rokote/tartuntavaarassa-olevat-vastasyntyneet»14.
- Jo ennen huumeongelmaisen äidin lapsen syntymää on suositeltavaa tehdä aina ennakoiva lastensuojeluilmoitus (lastensuojelulain 25 §, lähde: Finlex-säädöstietopankki «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161111»19) «MacMahon JR. Perinatal substance abuse: the impact...»126, jos on aihetta epäillä, että syntyvä lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen.
- Synnytyssairaalasta lapsi siirtyy
- 1. kotiin lastensuojelun tukitoimin tai
- 2. yhdessä äidin kanssa päihde-ensikotiin, päihdeyksiköiden perheosastolle tai vastaavaan hoitopaikkaan tai
- 3. lastenkotiin tai sijaisperheeseen vanhempien suostumuksella avohoidon tukitoimena tai lastensuojelun huostaan, jos huostaanoton kriteerit täyttyvät (lastensuojelulain 5. luvun 16–21 §, lähde: Finlex-säädöstietopankki «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161111»19), «Kivitie-Kallio S, Silvennoinen L. Lääkäri ja laste...»152.
- Kotiuttamisvaiheessa tulee järjestää synnytyssairaalan, lastensairaalan, neuvolan, ensikodin, lastensuojelun ja vanhempia hoitavien tahojen tiivis yhteistyö.
- Myös vanhempien päihdehoitopaikassa on erityisesti opioidikorvaushoidon aikana kiinnitettävä erityistä huomiota varhaiseen vuorovaikutukseen ja vanhemmuuden taitojen arviointiin «Pajulo M, Suchman N, Kalland M ym. Enhancing the e...»153, «Savonlahti E, Pajulo M, Ahlqvist S ym. Interactive...»154, «Burns KA, Chethik L, Burns WJ ym. The early relati...»155.
Ennuste ja jatkohoito
- Huumeille raskauden aikana altistuneelle lapselle tulisi ongelmien havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi järjestää sekä terveydenhuollon (neuvolat ja erikoissairaanhoito) että lastensuojelun tiivis seuranta «»1 (vaatii käyttöoikeuden), «Lehtonen L, Renlund M. Huumevauvojen hoito. Suom L...»156.
- Äidin raskaudenaikainen huumeidenkäyttö ja vanhempien lapsen syntymän jälkeen jatkuva huumeidenkäyttö ovat aina riski lapsen terveydelle ja kehitykselle.
- Kätkytkuoleman vaara voi olla suurentunut «Kandall SR, Gaines J, Habel L ym. Relationship of ...»157.
- Vaikeat neurologiset vammat ovat verrattain harvinaisia. Syntymänjälkeiset olot ja tukitoimet vaikuttavat merkittävästi lapsen ennusteeseen «Ornoy A, Segal J, Bar-Hamburger R ym. Developmenta...»158, «Lester BM, Boukydis CFZ, Twomey JE. Maternal subst...»159, «Singer LT, Minnes S, Short E ym. Cognitive outcome...»160.
- Päihdeperheessä asuva lapsi on vaarassa joutua fyysisen ja emotionaalisen hoidon laiminlyönnin ja muun kaltoinkohtelun kohteeksi «Walsh C, MacMillan HL, Jamieson E. The relationshi...»161, «Ammerman RT, Kolko DJ, Kirisci L ym. Child abuse p...»162, «Jaudes PK, Ekwo E, Van Voorhis J. Association of d...»163.
Huumeongelmaisen hoito vankilassa
- Vangeille tulee tarjota vapaaehtoista huumehoitoa.
- Vapaaehtoisen huumeongelman hoidon tarjoaminen vangeille saattaa vähentää huumeiden käyttöä vankilassa «Vapaaehtoisen huumeongelman hoidon tarjoaminen vangeille saattaa vähentää huumeiden käyttöä vankilassa.»C.
- Kahdessa systemaattisessa katsauksessa todetaan, että lääkkeellinen korvaushoito «Perry AE, Neilson M, Martyn-St James M ym. Interve...»164 sekä yhteisö- ja terapiahoidot «Perry AE, Woodhouse R, Neilson M ym. Are Non-Pharm...»165 saattavat vähentää itse raportoitua huumeiden käyttöä mutteivät ilmeisesti vaikuta uudelleenpidätyksen todennäköisyyteen «Perry AE, Neilson M, Martyn-St James M ym. Interve...»164, «Perry AE, Woodhouse R, Neilson M ym. Are Non-Pharm...»165.
- Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Toisessa Cochrane-katsauksessa todetaan «Perry AE, Neilson M, Martyn-St James M ym. Pharmac...»166, ettei vankilassa aloitetusta farmakologisesta korvaushoidosta ilmeisesti ole hyötyä vankeusaikana «Vankilassa aloitetusta farmakologisesta korvaushoidosta ei ilmeisesti ole hyötyä vankeusaikana.»B mutta ne saattavat vähentää vankilanjälkeistä kuolleisuutta.
- Farmakologiset interventiot (naltreksoni, metadoni, buprenorfiini) eivät ilmeisesti vähennä vankien huumeiden käyttöä tai kriminaalista käyttäytymistä eivätkä vaikuta uudelleenpidätyksen todennäköisyyteen «Perry AE, Neilson M, Martyn-St James M ym. Pharmac...»166.
- Vankilassa aloitetusta farmakologisesta korvaushoidosta ei ilmeisesti ole hyötyä vankeusaikana «Vankilassa aloitetusta farmakologisesta korvaushoidosta ei ilmeisesti ole hyötyä vankeusaikana.»B.
Huumehoidon laadun arvioiminen
- Päihdepalvelujen järjestämisestä, arvioinnista ja mitoituksesta on julkaistu suositus «Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja te...»18. Lisäksi asiaa käsitellään STM:n sosiaalihuoltolain soveltamisoppaassa «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3959-2»20.
- Päihdeongelmaisten hoitopalveluja arvioitaessa voidaan esittää seuraavia hoidon laatua testaavia kysymyksiä:
- 1. Onko huumeongelman ehkäisyn ja seulonnan mahdollisuudet terveystarkastusten ja
hoitokohtaamisten yhteydessä kartoitettu ja hyödynnetty?
- Paras hoitotulos saavutetaan, jos kehittyvään huumeongelmaan päästään puuttumaan sen alkuvaiheessa. Terveydenhuollon runsaat terveystarkastukset (työterveyshuolto, nuorison ja opiskelijoiden terveydenhuolto, ajokorttitarkastukset, T-todistukset) tarjoavat mahdollisuuden keskusteluun päihteiden käytöstä.
- 2. Etsitäänkö huumeongelmaa aktiivisesti potilaita kohdattaessa, varsinkin riskiryhmistä?
- Erityisesti perusterveydenhuollossa potilaskontakteja on runsaasti, ja potilaan esittämän oireiston taustalle voi kätkeytyä päihde- tai huumeongelma. Sen esille saaminen vaatii ongelman muistamista, tietoa sen oireista ja ilmenemismuodoista, hienotunteisuutta ja päättäväisyyttä.
- 3. Onko huumeiden aiheuttamien myrkytysten ja muiden vaaratilanteiden ensiapuun varauduttu?
- Akuutti huumeiden aiheuttama myrkytys voi johtua annosteluvirheestä tai itsemurhayrityksestä. Hyvä somaattinen ja psyykkinen ensihoito luo pohjan jatkohoidolle.
- 4. Onko käytettävissä alkometri ja asianmukaiset testit huumeiden seulontaan?
- Potilaan kanssa yhteistyössä näillä mittareilla saadaan objektiivinen kuva ongelmasta ja sen kehitysvaiheesta.
- 5. Onko hoitopaikalla ympärivuorokautinen ensihoidon mahdollisuus joko omassa tai
muussa laitoksessa?
- Akutisoitunut huumeongelma voidaan joskus hoitaa avohoidossa, mutta usein tarvitaan laitoshoitoa. Laitoksessa on mahdollista hoitaa motivoitunutta potilasta kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Potilaskin joutuu tällöin paneutumaan perusteellisemmin ongelmaansa.
- 6. Onko psykiatriseen konsultointiin joustava mahdollisuus?
- Huumeongelmaan liittyy useammin kuin alkoholiongelmaan psykiatrisia sairauksia, joiden hoito saattaa vaatia erityisosaamista.
- 7. Tunnetaanko tarvittavat erityishoitopaikat?
- Osa huumeongelmaisista hakeutuu aluksi terveyskeskukseen ja somaattiseen sairaalaan. Yhteydet päihdehuollon erityishoitoon on tunnettava. Somaattisen terveydenhuollon, psykiatrisen tietämyksen ja päihdehuollon erityisyksikön yhteistyön tulee olla niin saumatonta, ettei hoitovastuu potilaasta pirstoudu.
- 8. Onko laitoshoidosta, kuntoutuksesta ja vankilasta palaavan potilaan jatkohoito
järjestetty?
- Päihdehuollon erityishoidon ja perusterveydenhuollon välisen yhteyden tulee toimia molempiin suuntiin.
- 9. Ovatko yhteydet vapaaehtoisjärjestöihin, itsehoitoryhmiin ja muihin järjestöihin
kunnossa?
- Yhteyksien tulee toimia siten, että potilaan on halutessaan helppo siirtyä terveydenhuollon hoitopaikasta kolmannen sektorin järjestöjen palveluihin.
- 10. Onko yhteiskunnasta vieraantuneiden huumepotilaiden sosiaaliturva ja hoitopaikat
järjestetty?
- Huumeongelma on somaattisesti ja sosiaalisesti invalidisoiva sairaus. Ongelman luonteen takia potilaan eläke- ja muu sosiaaliturva saattavat jäädä järjestämättä. Huumeongelman loppuvaiheessa laitoshoitokin saattaa käydä välttämättömäksi.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä
Huumeongelmat-suosituksen historiatiedot «Huumeongelmat, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»11
Puheenjohtaja:
Hannu Alho, professori, LT, päihdelääketieteen erityispätevyys; Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Jäsenet:
Mauri Aalto, LT, professori, ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti (YET); Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen yliopisto
Sari Castrén, FT, dosentti, psykologi, erikoistutkija; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Turun yliopisto
Timo Hytinantti, LT, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri; HUS:n lasten ja nuorten sairaala
Hanna Kahila, LT, synnytysten, naistentautien ja perinatologian erikoislääkäri; HUS Naistenklinikka
Jorma Komulainen, LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (Käypä hoito -toimittaja)
Solja Niemelä, dosentti, työelämäprofessori, ylilääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys; Oulun yliopisto ja Lapin sairaanhoitopiiri
Kaarlo Simojoki, LT, päihdelääketieteen erityispätevyys, johtava ylilääkäri; A-klinikkasäätiö ja Helsingin yliopisto
Asiantuntijat:
Teemu Gunnar, FM, KTK, yksikönpäällikkö; THL, oikeustoksikologian yksikkö
Marja Pöllänen, HLT; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Turun yliopisto
Sidonnaisuudet
Mauri Aalto: Luentopalkkio (Lundbeck, Professio Finland), Anonyymit alkoholistit: Palveluneuvoston ei-alkoholisti jäsen.
Hannu Alho: Asiantuntijapalkkio (Contral Clinics), Johtokunnan tms. jäsenyys (Contral Clinics, ei palkkiota), Luentopalkkio (Gilead, MSD, Mundipharma, Professio), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Duodecim).
Sari Castrén: Ei sidonnaisuuksia.
Timo Hytinantti: Ei sidonnaisuuksia.
Hanna Kahila: Ei sidonnaisuuksia.
Jorma Komulainen: Ei sidonnaisuuksia.
Solja Niemelä: Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Duodecim).
Kaarlo Simojoki: Asiantuntijapalkkio (Abbvie, Azanta, Gilead, Invidior, MSD, Nordic drugs, Unimedic), Luentopalkkio (Abbvie, Azanta, Gilead, Invidior, MSD, Unimedic), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Azanta, Gilead).
Kirjallisuusviite
Huumeongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»21
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007
Kirjallisuutta
- Cost-effectiveness of harm reduction. UNODC reports, http://www.unodc.org/documents/hiv-aids/CND2014/UNDOC_SCIENTIFIC_EVENT_Cost_effectiveness_of_harm_reduction_WILSON.pdf «http://www.unodc.org/documents/hiv-aids/CND2014/UNDOC_SCIENTIFIC_EVENT_Cost_effectiveness_of_harm_reduction_WILSON.pdf»22
- Päihdetilastollinen vuosikirja 2016 : Alkoholi ja huumeet - Statistisk årsbok om alkohol och narkotika 2016 - Yearbook of alcohol and drug statistics 2016. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-786-2 «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-786-2»23
- Huumetilanne Suomessa 2014, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), EMCDDA raportti 1/2015, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-123-5 «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-123-5»24
- Gunnar T, Vuori E. Huumausaineet Suomessa - jäteveden rooli käytön osoittajana. Duodecim 2017;133:1243-5
- Alho H, Sinclair D, Vuori E ym. Abuse liability of buprenorphine-naloxone tablets in untreated IV drug users. Drug Alcohol Depend 2007;88:75-8 «PMID: 17055191»PubMed
- Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2012. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014102145466 «http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014102145466»25
- Ollgren J, Forsell M, Varjonen V ym. Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2012. Yhteiskuntapolitiikka 79 2014;5:498-508
- Kouluterveyskysely 2015, tulokset. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/tulokset/tulokset-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet
- Päihdehuollon huumeasiakkaat 2015. Julkari 2016, http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016091423718 «http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016091423718»26
- THL:n ja STM:n selvitys opioidiriippuvuuden lääkkeellisestä vieroitus- ja korvaushoidossa olevista potilaista Suomessa 2015. THL raportteja, painossa 2017
- Ojanperä I, Häkkinen M. Päihde ja lääkeainemyrkytyskuolemat. Kirjassa: Huume- ja lääkeriippuvuus, Duodecim 2017
- Huume ja lääkeriippuvuudet. Aalto M, Niemelä S, Alho H (toim.). Kustannus Oy Duodecim 2017
- Baghaie H, Kisely S, Forbes M ym. A systematic review and meta-analysis of the association between poor oral health and substance abuse. Addiction 2017;112:765-779 «PMID: 28299855»PubMed
- Rawal SY, Tatakis DN, Tipton DA. Periodontal and oral manifestations of marijuana use. J Tenn Dent Assoc 2012;92:26-31; quiz 31-2 «PMID: 23420976»PubMed
- Brand HS, Dun SN, Nieuw Amerongen AV. Ecstasy (MDMA) and oral health. Br Dent J 2008;204:77-81 «PMID: 18268544»PubMed
- Stanciu CN, Glass M, Muzyka BC ym. "Meth Mouth": An Interdisciplinary Review of a Dental and Psychiatric Condition. J Addict Med 2017;11:250-255 «PMID: 28441274»PubMed
- Brondani M, Park PE. Methadone and oral health--a brief review. J Dent Hyg 2011;85:92-8 «PMID: 21619737»PubMed
- Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. Helsinki 2002, http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309236197 «http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201309236197»27
- Mateos-Moreno MV, Del-Río-Highsmith J, Riobóo-García R ym. Dental profile of a community of recovering drug addicts: Biomedical aspects. Retrospective cohort study. Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2013;18:e671-9 «PMID: 23722124»PubMed
- EuropASI (European Addiction Severity Index). Päihderiippuvuuden vaikeusasteen arviointi. Ohjekirja. Eurooppalainen versio 1998
- Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta. Mykkänen S, Kuoppasalmi K, Tissari P, Henriksson M, (toim.). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Helsinki: THL 2015, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-488-5 «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-488-5»28
- Gunnar T. Huumetestaus. Kirjassa: Aalto M, Alho H ja Niemelä S, toim. Huume- ja lääkeriippuvuudet, Helsinki. Duodecim 2017
- Casolin A. Comparison of Urine and Oral Fluid for Workplace Drug Testing. J Anal Toxicol 2016;40:479-85 «PMID: 27344042»PubMed
- Beck O, Carlsson S, Tusic M ym. Laboratory and clinical evaluation of on-site urine drug testing. Scand J Clin Lab Invest 2014;74:681-6 «PMID: 25046332»PubMed
- Blencowe T, Pehrsson A, Lillsunde P ym. An analytical evaluation of eight on-site oral fluid drug screening devices using laboratory confirmation results from oral fluid. Forensic Sci Int 2011;208:173-9 «PMID: 21183299»PubMed
- Pehrsson A, Blencowe T, Vimpari K ym. Performance evaluation of the DrugWipe® 5/5+ on-site oral fluid screening device. Int J Legal Med 2011;125:675-83 «PMID: 20652713»PubMed
- Saitman A, Park HD, Fitzgerald RL. False-positive interferences of common urine drug screen immunoassays: a review. J Anal Toxicol 2014;38:387-96 «PMID: 24986836»PubMed
- Oikeuslääketieteellinen näytteenotto Suomessa. THL:n asettaman työryhmän raportti. Helsinki:THL 2014. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-400-7 «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-400-7»29
- Huumausainetestaus työelämässä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:2. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504223268 «http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504223268»30
- SORA-lainsäädännön toimeenpano terveydenhuollossa, ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2015:2. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3562-4 «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3562-4»31
- Maldonado R, Berrendero F, Ozaita A ym. Neurochemical basis of cannabis addiction. Neuroscience 2011;181:1-17 «PMID: 21334423»PubMed
- Budney AJ, Hughes JR, Moore BA ym. Review of the validity and significance of cannabis withdrawal syndrome. Am J Psychiatry 2004;161:1967-77 «PMID: 15514394»PubMed
- Volkow ND, Swanson JM, Evins AE ym. Effects of Cannabis Use on Human Behavior, Including Cognition, Motivation, and Psychosis: A Review. JAMA Psychiatry 2016;73:292-7 «PMID: 26842658»PubMed
- Marconi A, Di Forti M, Lewis CM ym. Meta-analysis of the Association Between the Level of Cannabis Use and Risk of Psychosis. Schizophr Bull 2016;42:1262-9 «PMID: 26884547»PubMed
- Winstock AR, Ford C, Witton J. Assessment and management of cannabis use disorders in primary care. BMJ 2010;340:c1571 «PMID: 20360216»PubMed
- Richards JR, Albertson TE, Derlet RW ym. Treatment of toxicity from amphetamines, related derivatives, and analogues: a systematic clinical review. Drug Alcohol Depend 2015;150:1-13 «PMID: 25724076»PubMed
- Buchanan JF, Brown CR. 'Designer drugs'. A problem in clinical toxicology. Med Toxicol Adverse Drug Exp 1988;3:1-17 «PMID: 3285124»PubMed
- Callaway CW, Clark RF. Hyperthermia in psychostimulant overdose. Ann Emerg Med 1994;24:68-76 «PMID: 8010552»PubMed
- Doyon S. The many faces of ecstasy. Curr Opin Pediatr 2001;13:170-6 «PMID: 11317061»PubMed
- Hegadoren KM, Baker GB, Bourin M. 3,4-Methylenedioxy analogues of amphetamine: defining the risks to humans. Neurosci Biobehav Rev 1999;23:539-53 «PMID: 10073892»PubMed
- Liechti ME. ["Ecstasy" (MDMA): pharmacology, toxicology, and treatment of acute intoxication]. Dtsch Med Wochenschr 2003;128:1361-6 «PMID: 12802747»PubMed
- Saarijärvi S, Lopperi M. Ekstaasin vaikutukset elimistöön. Duodecim 2003;119:1211-5
- Rochester JA, Kirchner JT. Ecstasy (3,4-methylenedioxymethamphetamine): history, neurochemistry, and toxicology. J Am Board Fam Pract 1999;12:137-42 «PMID: 10220237»PubMed
- Alho H, Järvenpää E, Seppälä T. Uudet synteettiset huumeet ja päihdetarkoituksessa käytetyt psykotrooppiset aineet. Suom Lääkäril 2001;56:1005-7
- Laine P. Päihdepotilas terveyskeskuksen päivystyksessä. Duodecim 2002;118:312-6
- Laine K. Myrkytyksiin liittyvät toksiset oireyhtymät. Duodecim 2000;116:1620-7
- Akuuttihoito-opas. Mäkijärvi M, Harjola VP, Päivä H, Valli J, Vaula E (toim).huumetestaus, Kustannus Oy Duodecim 2016:487
- Shoptaw S, Heinzerling KG, Rotheram-Fuller E ym. Randomized, placebo-controlled trial of bupropion for the treatment of methamphetamine dependence. Drug Alcohol Depend 2008;96:222-32 «PMID: 18468815»PubMed
- Leelahanaj T, Kongsakon R, Netrakom P. A 4-week, double-blind comparison of olanzapine with haloperidol in the treatment of amphetamine psychosis. J Med Assoc Thai 2005;88 Suppl 3:S43-52 «PMID: 16858942»PubMed
- Health evaluation of energy-generating sources. AMA Council on Scientific Affairs. JAMA 1978;240:2193-5 «PMID: 702736»PubMed
- Akuuttihoito-opas. Mäkijärvi M, Harjola VP, Päivä H, Valli J, Vaula E (toim).huumetestaus, Kustannus Oy Duodecim 2016:491-2
- Benowitz NL. Clinical pharmacology and toxicology of cocaine. Pharmacol Toxicol 1993;72:3-12 «PMID: 8441738»PubMed
- Hoffman RS, Henry GC, Howland MA ym. Association between life-threatening cocaine toxicity and plasma cholinesterase activity. Ann Emerg Med 1992;21:247-53 «PMID: 1536483»PubMed
- Karch SB, Stephens B, Ho CH. Relating cocaine blood concentrations to toxicity--an autopsy study of 99 cases. J Forensic Sci 1998;43:41-5 «PMID: 9456523»PubMed
- Linder MW, Bosse GM, Henderson MT ym. Detection of cocaine metabolite in serum and urine: frequency and correlation with medical diagnosis. Clin Chim Acta 2000;295:179-85 «PMID: 10767403»PubMed
- Brower KJ, Maddahian E, Blow FC ym. A comparison of self-reported symptoms and DSM-III-R criteria for cocaine withdrawal. Am J Drug Alcohol Abuse 1988;14:347-56 «PMID: 3189256»PubMed
- Kajdasz DK, Moore JW, Donepudi H ym. Cardiac and mood-related changes during short-term abstinence from crack cocaine: the identification of possible withdrawal phenomena. Am J Drug Alcohol Abuse 1999;25:629-37 «PMID: 10548439»PubMed
- Nademanee K, Gorelick DA, Josephson MA ym. Myocardial ischemia during cocaine withdrawal. Ann Intern Med 1989;111:876-80 «PMID: 2817640»PubMed
- Eiler K, Schaefer MR, Salstrom D ym. Double-blind comparison of bromocriptine and placebo in cocaine withdrawal. Am J Drug Alcohol Abuse 1995;21:65-79 «PMID: 7762545»PubMed
- Handelsman L, Rosenblum A, Palij M ym. Bromocriptine for cocaine dependence. A controlled clinical trial. Am J Addict 1997;6:54-64 «PMID: 9097872»PubMed
- Miller NS, Summers GL, Gold MS. Cocaine dependence: alcohol and other drug dependence and withdrawal characteristics. J Addict Dis 1993;12:25-35 «PMID: 8381028»PubMed
- Pérez-Mañá C, Castells X, Torrens M ym. Efficacy of psychostimulant drugs for amphetamine abuse or dependence. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD009695 «PMID: 23996457»PubMed
- Ahtee L. Opioidit ja kannabinoidit. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:151-60
- Holopainen A, Fabritius C, Salaspuro M. Opiaattiriippuvuus. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:468-82
- Harris DS, Mendelson JE, Lin ET ym. Pharmacokinetics and subjective effects of sublingual buprenorphine, alone or in combination with naloxone: lack of dose proportionality. Clin Pharmacokinet 2004;43:329-40 «PMID: 15080765»PubMed
- Umbricht A, Huestis MA, Cone EJ ym. Effects of high-dose intravenous buprenorphine in experienced opioid abusers. J Clin Psychopharmacol 2004;24:479-87 «PMID: 15349002»PubMed
- Häkkinen M, Launiainen T, Vuori E ym. Benzodiazepines and alcohol are associated with cases of fatal buprenorphine poisoning. Eur J Clin Pharmacol 2012;68:301-9 «PMID: 21927835»PubMed
- Ahmadi J, Ahmadi K. Controlled trial of maintenance treatment of intravenous buprenorphine dependence. Ir J Med Sci 2003;172:171-3 «PMID: 15029983»PubMed
- Akuuttihoito-opas. Mäkijärvi M, Harjola V-P, Päivä H, Valli J, Vaula E (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2015
- Pricolo A, Nielsen S. Naloxone rescheduling in Australia: Processes, implementation and challenges with supply of naloxone as a 'pharmacist only' over-the-counter medicine. Drug Alcohol Rev 2017;: «PMID: 28449379»PubMed
- Vanky E, Hellmundt L, Bondesson U ym. Pharmacokinetics after a single dose of naloxone administered as a nasal spray in healthy volunteers. Acta Anaesthesiol Scand 2017;61:636-640 «PMID: 28444856»PubMed
- Sporer KA. Buprenorphine: a primer for emergency physicians. Ann Emerg Med 2004;43:580-4 «PMID: 15111917»PubMed
- Pirnay S, Borron SW, Giudicelli CP ym. A critical review of the causes of death among post-mortem toxicological investigations: analysis of 34 buprenorphine-associated and 35 methadone-associated deaths. Addiction 2004;99:978-88 «PMID: 15265095»PubMed
- Guidelines for the psychosocially assisted pharmacological treatment of opioid dependence. World Health Organization 2009, http://whqlibdoc.who.int/publications/2009/9789241547543_eng.pdf «http://whqlibdoc.who.int/publications/2009/9789241547543_eng.pdf»32
- Schottenfeld RS, Pakes JR, Oliveto A ym. Buprenorphine vs methadone maintenance treatment for concurrent opioid dependence and cocaine abuse. Arch Gen Psychiatry 1997;54:713-20 «PMID: 9283506»PubMed
- Strain EC, Bigelow GE, Liebson IA ym. Moderate- vs high-dose methadone in the treatment of opioid dependence: a randomized trial. JAMA 1999;281:1000-5 «PMID: 10086434»PubMed
- Rhoades HM, Creson D, Elk R ym. Retention, HIV risk, and illicit drug use during treatment: methadone dose and visit frequency. Am J Public Health 1998;88:34-9 «PMID: 9584030»PubMed
- Faggiano F, Vigna-Taglianti F, Versino E ym. Methadone maintenance at different dosages for opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD002208 «PMID: 12917925»PubMed
- Bao YP, Liu ZM, Epstein DH ym. A meta-analysis of retention in methadone maintenance by dose and dosing strategy. Am J Drug Alcohol Abuse 2009;35:28-33 «PMID: 19152203»PubMed
- Akuuttihoito-opas. Mäkijärvi M, Harjola VP, Päivä H, Valli J, Vaula E (toim). Huumeidenkäyttäjä somaattisessa hoidossa, Kustannus Oy Duodecim 2016.
- American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders. Fourth Edition. Washington, DC, American Psychiatric Association, 1994
- Griffiths RR, Weerts EM. Benzodiazepine self-administration in humans and laboratory animals--implications for problems of long-term use and abuse. Psychopharmacology (Berl) 1997;134:1-37 «PMID: 9399364»PubMed
- Soldatos CR, Dikeos DG, Whitehead A. Tolerance and rebound insomnia with rapidly eliminated hypnotics: a meta-analysis of sleep laboratory studies. Int Clin Psychopharmacol 1999;14:287-303 «PMID: 10529072»PubMed
- Akuuttihoito-opas. Mäkijärvi M, Harjola VP, Päivä H, Valli J, Vaula E (toim). Flumatseniili, Kustannus Oy Duodecim 2016
- Hoppu K. Huumeyliannospotilaan tunnistaminen ja huumemyrkytyksen diagnostiikka. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:483-5
- de las Cuevas C, Sanz EJ, de la Fuente JA ym. The Severity of Dependence Scale (SDS) as screening test for benzodiazepine dependence: SDS validation study. Addiction 2000;95:245-50 «PMID: 10723853»PubMed
- Topp L, Mattick RP. Choosing a cut-off on the Severity of Dependence Scale (SDS) for amphetamine users. Addiction 1997;92:839-45 «PMID: 9293043»PubMed
- Gossop M, Darke S, Griffiths P ym. The Severity of Dependence Scale (SDS): psychometric properties of the SDS in English and Australian samples of heroin, cocaine and amphetamine users. Addiction 1995;90:607-14 «PMID: 7795497»PubMed
- Pétursson H. The benzodiazepine withdrawal syndrome. Addiction 1994;89:1455-9
- Gatzonis SD, Angelopoulos EK, Daskalopoulou EG ym. Convulsive status epilepticus following abrupt high-dose benzodiazepine discontinuation. Drug Alcohol Depend 2000;59:95-7 «PMID: 10706979»PubMed
- Pages KP, Ries RK. Use of anticonvulsants in benzodiazepine withdrawal. Am J Addict 1998;7:198-204 «PMID: 9702287»PubMed
- Lugoboni F, Migliozzi S, Mezzelani P ym. Progressive decrease of hepatitis B in a cohort of drug users followed over a period of 15 years: the impact of anti-HBV vaccination. Scand J Infect Dis 2004;36:131-3 «PMID: 15061668»PubMed
- Quaglio G, Pajusco B, Civitelli P ym. Immunogenicity, reactogenicity and adherence with hepatitis A vaccination among drug users. Drug Alcohol Depend 2004;74:85-8 «PMID: 15072811»PubMed
- Baral S, Sherman SG, Millson P ym. Vaccine immunogenicity in injecting drug users: a systematic review. Lancet Infect Dis 2007;7:667-74 «PMID: 17897609»PubMed
- Lamden KH, Kennedy N, Beeching NJ ym. Hepatitis B and hepatitis C virus infections: risk factors among drug users in Northwest England. J Infect 1998;37:260-9 «PMID: 9892530»PubMed
- Syed NA, Hearing SD, Shaw IS ym. Outbreak of hepatitis A in the injecting drug user and homeless populations in Bristol: control by a targeted vaccination programme and possible parenteral transmission. Eur J Gastroenterol Hepatol 2003;15:901-6 «PMID: 12867801»PubMed
- Tjon GM, Götz H, Koek AG ym. An outbreak of hepatitis A among homeless drug users in Rotterdam, The Netherlands. J Med Virol 2005;77:360-6 «PMID: 16173016»PubMed
- Quaglio G, Talamini G, Lugoboni F ym. Compliance with hepatitis B vaccination in 1175 heroin users and risk factors associated with lack of vaccine response. Addiction 2002;97:985-92 «PMID: 12144601»PubMed
- Palmateer N, Kimber J, Hickman M ym. Evidence for the effectiveness of sterile injecting equipment provision in preventing hepatitis C and human immunodeficiency virus transmission among injecting drug users: a review of reviews. Addiction 2010;105:844-59 «PMID: 20219055»PubMed
- Hedrich D, Kerr T, Dubois-Arber F. (2010), 'Drug consumption facilities in Europe and beyond', in: European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), Harm reduction: evidence, impacts and challenges, in: Rhodes, T. and Hedrich, D. (eds), Scientific Monograph Series No. 10, Publications Office of the European Union, Luxembourg. Available at: - http://www.emcdda.europa.eu/attachements.cfm/att_101257_EN_EMCDDA-monograph10-harm%20reduction_final.pdf «http://www.emcdda.europa.eu/attachements.cfm/att_101257_EN_EMCDDA-monograph10-harm%20reduction_final.pdf»33
- Prevention and control of infectious diseases among people who inject drugs. European Centre for Disease Prevention and Control (ECDC)/ European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA). Stockholm: ECDC. Oct 2011, http://www.emcdda.europa.eu/attachements.cfm/att_101273_EN_emcdda-harm%20red-mon-ch11-web.pdf «http://www.emcdda.europa.eu/attachements.cfm/att_101273_EN_emcdda-harm%20red-mon-ch11-web.pdf»34
- Ksobiech K. A meta-analysis of needle sharing, lending, and borrowing behaviors of needle exchange program attenders. AIDS Educ Prev 2003;15:257-68 «PMID: 12866837»PubMed
- Wodak A, Cooney A. Effectiveness of Sterile Needle and Syringe Programming in Reducing HIV/AIDS among Injecting Drug Users Evidence for Action Technical Papers. Geneva: World Health Organization; 2004
- Gibson DR, Flynn NM, Perales D. Effectiveness of syringe exchange programs in reducing HIV risk behavior and HIV seroconversion among injecting drug users. AIDS 2001;15:1329-41 «PMID: 11504954»PubMed
- Tilson H, Aramrattana A, Bozzette S ym. Preventing HIV infection among injecting drug users in high risk countries: an assessment of the evidence', Institute of Medicine, Washington DC, 2007
- Lurie P, Gorsky R, Jones TS ym. An economic analysis of needle exchange and pharmacy-based programs to increase sterile syringe availability for injection drug users. J Acquir Immune Defic Syndr Hum Retrovirol 1998;18 Suppl 1:S126-32 «PMID: 9663635»PubMed
- Van Den Berg C, Smit C, Van Brussel G ym. Full participation in harm reduction programmes is associated with decreased risk for human immunodeficiency virus and hepatitis C virus: evidence from the Amsterdam Cohort Studies among drug users. Addiction 2007;102:1454-62 «PMID: 17697278»PubMed
- Wood E, Kerr T, Spittal PM ym. An external evaluation of a peer-run "unsanctioned" syringe exchange program. J Urban Health 2003;80:455-64 «PMID: 12930883»PubMed
- Hutchinson SJ, Taylor A, Goldberg DJ ym. Factors associated with injecting risk behaviour among serial community-wide samples of injecting drug users in Glasgow 1990-94: implications for control and prevention of blood-borne viruses. Addiction 2000;95:931-40 «PMID: 10946441»PubMed
- Maxwell S, Bigg D, Stanczykiewicz K ym. Prescribing naloxone to actively injecting heroin users: a program to reduce heroin overdose deaths. J Addict Dis 2006;25:89-96 «PMID: 16956873»PubMed
- Hedrich D. (2004), European report on drug consumption rooms, European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Lisbon. Available at: http://www.emcdda.europa.eu/html.cfm/index54125EN.html «http://www.emcdda.europa.eu/html.cfm/index54125EN.html»35
- Poschadel S, Hoger R, Schnitzler J, Schreckenberger D. (2003), Evaluation der Arbeit derDrogenkonsumräume in der Bundesrepublik Deutschland: Endbericht im Auftrag des Bundesministeriums für Gesundheit, Nomos-Verlags-Gesellschaft, Baden-Baden
- Bayoumi AM, Zaric GS. The cost-effectiveness of Vancouver's supervised injection facility. CMAJ 2008;179:1143-51 «PMID: 19015565»PubMed
- Andresen MA, Boyd N. A cost-benefit and cost-effectiveness analysis of Vancouver's supervised injection facility. Int J Drug Policy 2010;21:70-6 «PMID: 19423324»PubMed
- Schmittner J, Schroeder JR, Epstein DH ym. Menstrual cycle length during methadone maintenance. Addiction 2005;100:829-36 «PMID: 15918813»PubMed
- Jukic AM, Weinberg CR, Baird DD ym. Lifestyle and reproductive factors associated with follicular phase length. J Womens Health (Larchmt) 2007;16:1340-7 «PMID: 18001191»PubMed
- Bell J, Harvey-Dodds L. Pregnancy and injecting drug use. BMJ 2008;336:1303-5 «PMID: 18535073»PubMed
- Heil SH, Jones HE, Arria A ym. Unintended pregnancy in opioid-abusing women. J Subst Abuse Treat 2011;40:199-202 «PMID: 21036512»PubMed
- Ralph N, Spigner C. Contraceptive practices among female heroin addicts. Am J Public Health 1986;76:1016-7 «PMID: 3728758»PubMed
- Mensch B, Kandel DB. Drug use as a risk factor for premarital teen pregnancy and abortion in a national sample of young white women. Demography 1992;29:409-29 «PMID: 1426437»PubMed
- Vidal-Trecan G, Warszawski J, Coste J ym. Contraceptive practices of non-HIV-seropositive injecting drug users. Eur J Epidemiol 2003;18:863-9 «PMID: 14561045»PubMed
- Rose SB, Cooper AJ, Baker NK ym. Attitudes toward long-acting reversible contraception among young women seeking abortion. J Womens Health (Larchmt) 2011;20:1729-35 «PMID: 21923281»PubMed
- Campbell SJ, Cropsey KL, Matthews CA. Intrauterine device use in a high-risk population: experience from an urban university clinic. Am J Obstet Gynecol 2007;197:193.e1-6; discussion 193.e6-7 «PMID: 17689646»PubMed
- Jansson LM, Velez ML. Infants of drug-dependent mothers. Pediatr Rev 2011;32:5-12; quiz 12-3 «PMID: 21196501»PubMed
- Strengell P, Vahtola M, Tammela O ym. Raskauden aikainen buprenorfiinihoito – riskit ja hyöty punnittava tarkkaan. Duodecim 2005;121:392-9
- MacMahon JR. Perinatal substance abuse: the impact of reporting infants to child protective services. Pediatrics 1997;100:E1 «PMID: 9346995»PubMed
- Fergusson DM, Horwood LJ, Northstone K ym. Maternal use of cannabis and pregnancy outcome. BJOG 2002;109:21-7 «PMID: 11843371»PubMed
- Hurd YL, Wang X, Anderson V ym. Marijuana impairs growth in mid-gestation fetuses. Neurotoxicol Teratol 2005;27:221-9 «PMID: 15734273»PubMed
- Gray TR, Eiden RD, Leonard KE ym. Identifying prenatal cannabis exposure and effects of concurrent tobacco exposure on neonatal growth. Clin Chem 2010;56:1442-50 «PMID: 20628142»PubMed
- Metz TD, Stickrath EH. Marijuana use in pregnancy and lactation: a review of the evidence. Am J Obstet Gynecol 2015;213:761-78 «PMID: 25986032»PubMed
- Little BB, Snell LM, Gilstrap LC 3rd. Methamphetamine abuse during pregnancy: outcome and fetal effects. Obstet Gynecol 1988;72:541-4 «PMID: 3419732»PubMed
- Ludlow JP, Evans SF, Hulse G. Obstetric and perinatal outcomes in pregnancies associated with illicit substance abuse. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2004;44:302-6 «PMID: 15282000»PubMed
- Cox S, Posner SF, Kourtis AP ym. Hospitalizations with amphetamine abuse among pregnant women. Obstet Gynecol 2008;111:341-7 «PMID: 18238971»PubMed
- Azadi A, Dildy GA 3rd. Universal screening for substance abuse at the time of parturition. Am J Obstet Gynecol 2008;198:e30-2 «PMID: 18279831»PubMed
- Elliott L, Loomis D, Lottritz L ym. Case-control study of a gastroschisis cluster in Nevada. Arch Pediatr Adolesc Med 2009;163:1000-6 «PMID: 19884590»PubMed
- Oei J, Abdel-Latif ME, Clark R ym. Short-term outcomes of mothers and infants exposed to antenatal amphetamines. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2010;95:F36-41 «PMID: 19679891»PubMed
- Della Grotta S, LaGasse LL, Arria AM ym. Patterns of methamphetamine use during pregnancy: results from the Infant Development, Environment, and Lifestyle (IDEAL) Study. Matern Child Health J 2010;14:519-27 «PMID: 19565330»PubMed
- Gorman MC, Orme KS, Nguyen NT ym. Outcomes in pregnancies complicated by methamphetamine use. Am J Obstet Gynecol 2014;211:429.e1-7 «PMID: 24905417»PubMed
- Holbrook BD, Rayburn WF. Teratogenic risks from exposure to illicit drugs. Obstet Gynecol Clin North Am 2014;41:229-39 «PMID: 24845487»PubMed
- Hulse GK, Milne E, English DR ym. The relationship between maternal use of heroin and methadone and infant birth weight. Addiction 1997;92:1571-9 «PMID: 9519499»PubMed
- Dryden C, Young D, Hepburn M ym. Maternal methadone use in pregnancy: factors associated with the development of neonatal abstinence syndrome and implications for healthcare resources. BJOG 2009;116:665-71 «PMID: 19220239»PubMed
- McCarthy JJ, Leamon MH, Parr MS ym. High-dose methadone maintenance in pregnancy: maternal and neonatal outcomes. Am J Obstet Gynecol 2005;193:606-10 «PMID: 16150249»PubMed
- Cleary BJ, Donnelly J, Strawbridge J ym. Methadone dose and neonatal abstinence syndrome-systematic review and meta-analysis. Addiction 2010;105:2071-84 «PMID: 20840198»PubMed
- Jones HE, Dengler E, Garrison A ym. Neonatal outcomes and their relationship to maternal buprenorphine dose during pregnancy. Drug Alcohol Depend 2014;134:414-417 «PMID: 24290979»PubMed
- Bar-Oz B, Klein J, Karaskov T ym. Comparison of meconium and neonatal hair analysis for detection of gestational exposure to drugs of abuse. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2003;88:F98-F100 «PMID: 12598495»PubMed
- Lester BM, ElSohly M, Wright LL ym. The Maternal Lifestyle Study: drug use by meconium toxicology and maternal self-report. Pediatrics 2001;107:309-17 «PMID: 11158464»PubMed
- Ostrea EM Jr, Knapp DK, Tannenbaum L ym. Estimates of illicit drug use during pregnancy by maternal interview, hair analysis, and meconium analysis. J Pediatr 2001;138:344-8 «PMID: 11241040»PubMed
- Hudak ML, Tan RC, COMMITTEE ON DRUGS. ym. Neonatal drug withdrawal. Pediatrics 2012;129:e540-60 «PMID: 22291123»PubMed
- Oei J, Lui K. Management of the newborn infant affected by maternal opiates and other drugs of dependency. J Paediatr Child Health 2007;43:9-18 «PMID: 17207049»PubMed
- American Academy of Pediatrics Committee on Drugs.. Transfer of drugs and other chemicals into human milk. Pediatrics 2001;108:776-89 «PMID: 11533352»PubMed
- Breastfeeding and HIV International Transmission Study Group., Coutsoudis A, Dabis F ym. Late postnatal transmission of HIV-1 in breast-fed children: an individual patient data meta-analysis. J Infect Dis 2004;189:2154-66 «PMID: 15181561»PubMed
- Kivitie-Kallio S, Silvennoinen L. Lääkäri ja lastensuojelulaki. Duodecim 2011;127:215-6
- Pajulo M, Suchman N, Kalland M ym. Enhancing the effectiveness of residential treatment for substance abusing pregnant and parenting women: focus on maternal reflective functioning and mother-child relationship. Infant Ment Health J 2006;27:448 «PMID: 20119507»PubMed
- Savonlahti E, Pajulo M, Ahlqvist S ym. Interactive skills of infants with their high-risk mothers. Nord J Psychiatry 2005;59:139-47 «PMID: 16195112»PubMed
- Burns KA, Chethik L, Burns WJ ym. The early relationship of drug abusing mothers and their infants: an assessment at eight to twelve months of age. J Clin Psychol 1997;53:279-87 «PMID: 9075056»PubMed
- Lehtonen L, Renlund M. Huumevauvojen hoito. Suom Lääkäril 2002;57:4343-7
- Kandall SR, Gaines J, Habel L ym. Relationship of maternal substance abuse to subsequent sudden infant death syndrome in offspring. J Pediatr 1993;123:120-6 «PMID: 8320605»PubMed
- Ornoy A, Segal J, Bar-Hamburger R ym. Developmental outcome of school-age children born to mothers with heroin dependency: importance of environmental factors. Dev Med Child Neurol 2001;43:668-75 «PMID: 11665823»PubMed
- Lester BM, Boukydis CFZ, Twomey JE. Maternal substance abuse and child outcome. Kirjassa: Handbook of infant mental health. Zeanah CH (toim.) 2. painos. Guilford Press, New York 2000:161-75
- Singer LT, Minnes S, Short E ym. Cognitive outcomes of preschool children with prenatal cocaine exposure. JAMA 2004;291:2448-56 «PMID: 15161895»PubMed
- Walsh C, MacMillan HL, Jamieson E. The relationship between parental substance abuse and child maltreatment: findings from the Ontario Health Supplement. Child Abuse Negl 2003;27:1409-25 «PMID: 14644058»PubMed
- Ammerman RT, Kolko DJ, Kirisci L ym. Child abuse potential in parents with histories of substance use disorder. Child Abuse Negl 1999;23:1225-38 «PMID: 10626607»PubMed
- Jaudes PK, Ekwo E, Van Voorhis J. Association of drug abuse and child abuse. Child Abuse Negl 1995;19:1065-75 «PMID: 8528813»PubMed
- Perry AE, Neilson M, Martyn-St James M ym. Interventions for female drug-using offenders. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD010910 «PMID: 26035085»PubMed
- Perry AE, Woodhouse R, Neilson M ym. Are Non-Pharmacological Interventions Effective in Reducing Drug Use and Criminality? A Systematic and Meta-Analytical Review with an Economic Appraisal of These Interventions. Int J Environ Res Public Health 2016;13: «PMID: 27690077»PubMed
- Perry AE, Neilson M, Martyn-St James M ym. Pharmacological interventions for drug-using offenders. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD010862 «PMID: 26035084»PubMed
- Academy of Breastfeeding Medicine Protocol Committee., Jansson LM. ABM clinical protocol #21: Guidelines for breastfeeding and the drug-dependent woman. Breastfeed Med 2009;4:225-8 «PMID: 19835481»PubMed
- Almario CV, Seligman NS, Dysart KC ym. Risk factors for preterm birth among opiate-addicted gravid women in a methadone treatment program. Am J Obstet Gynecol 2009;201:326.e1-6 «PMID: 19631928»PubMed
- Amato L, Davoli M, Minozzi S ym. Methadone at tapered doses for the management of opioid withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD003409 «PMID: 16034898»PubMed
- Amato L, Minozzi S, Davoli M ym. Psychosocial and pharmacological treatments versus pharmacological treatments for opioid detoxification. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD005031 «PMID: 21901695»PubMed
- Amato L, Minozzi S, Davoli M ym. Psychosocial combined with agonist maintenance treatments versus agonist maintenance treatments alone for treatment of opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD004147 «PMID: 21975742»PubMed
- Armstrong MA, Gonzales Osejo V, Lieberman L ym. Perinatal substance abuse intervention in obstetric clinics decreases adverse neonatal outcomes. J Perinatol 2003;23:3-9 «PMID: 12556919»PubMed
- Avants SK, Margolin A, Sindelar JL ym. Day treatment versus enhanced standard methadone services for opioid-dependent patients: a comparison of clinical efficacy and cost. Am J Psychiatry 1999;156:27-33 «PMID: 9892294»PubMed
- Bakker A, Streel E. Benzodiazepine maintenance in opiate substitution treatment: Good or bad? A retrospective primary care case-note review. J Psychopharmacol 2017;31:62-66 «PMID: 28072037»PubMed
- Barnett PG, Rodgers JH, Bloch DA. A meta-analysis comparing buprenorphine to methadone for treatment of opiate dependence. Addiction 2001;96:683-90 «PMID: 11331027»PubMed
- Binder T, Vavrinková B. Prospective randomised comparative study of the effect of buprenorphine, methadone and heroin on the course of pregnancy, birthweight of newborns, early postpartum adaptation and course of the neonatal abstinence syndrome (NAS) in women followed up in the outpatient department. Neuro Endocrinol Lett 2008;29:80-6 «PMID: 18283247»PubMed
- Brogly SB, Saia KA, Walley AY ym. Prenatal buprenorphine versus methadone exposure and neonatal outcomes: systematic review and meta-analysis. Am J Epidemiol 2014;180:673-86 «PMID: 25150272»PubMed
- Caplehorn JR, Ross MW. Methadone maintenance and the likelihood of risky needle-sharing. Int J Addict 1995;30:685-98 «PMID: 7657397»PubMed
- Cleary BJ, Donnelly JM, Strawbridge JD ym. Methadone and perinatal outcomes: a retrospective cohort study. Am J Obstet Gynecol 2011;204:139.e1-9 «PMID: 21145035»PubMed
- Clinical Guidelines: Substance Use During Pregnancy, Birth and the Postnatal Period NSW HEALTH 2014. Accessed 21.4.2017
- Cooper K, Chatters R, Kaltenthaler E ym. Psychological and psychosocial interventions for cannabis cessation in adults: a systematic review short report. Health Technol Assess 2015;19:1-130 «PMID: 26202542»PubMed
- Cruickshank CC, Montebello ME, Dyer KR ym. A placebo-controlled trial of mirtazapine for the management of methamphetamine withdrawal. Drug Alcohol Rev 2008;27:326-33 «PMID: 18368615»PubMed
- Dashe JS, Jackson GL, Olscher DA ym. Opioid detoxification in pregnancy. Obstet Gynecol 1998;92:854-8 «PMID: 9794682»PubMed
- Debelak K, Morrone WR, O'Grady KE ym. Buprenorphine + naloxone in the treatment of opioid dependence during pregnancy-initial patient care and outcome data. Am J Addict 2013;22:252-4 «PMID: 23617867»PubMed
- Dimova RB, Zeremski M, Jacobson IM ym. Determinants of hepatitis C virus treatment completion and efficacy in drug users assessed by meta-analysis. Clin Infect Dis 2013;56:806-16 «PMID: 23223596»PubMed
- D'Ippoliti D, Davoli M, Perucci CA ym. Retention in treatment of heroin users in Italy: the role of treatment type and of methadone maintenance dosage. Drug Alcohol Depend 1998;52:167-71 «PMID: 9800146»PubMed
- Dore GJ, Altice F, Litwin AH ym. Elbasvir-Grazoprevir to Treat Hepatitis C Virus Infection in Persons Receiving Opioid Agonist Therapy: A Randomized Trial. Ann Intern Med 2016;165:625-634 «PMID: 27537841»PubMed
- Drummond DC, Perryman K. Psychosocial Interventions in Pharmacotherapy of Opioid Dependence: A Literature Review. London: St. George’s University of London; 2007.
- Dugosh K, Abraham A, Seymour B ym. A Systematic Review on the Use of Psychosocial Interventions in Conjunction With Medications for the Treatment of Opioid Addiction. J Addict Med 2016;10:93-103 «PMID: 26808307»PubMed
- Duodecimin Imetystietokanta, Gravbase ja Lactbase – Lääkkeiden käyttö raskauden ja imetyksen aikana. Tietokanta on maksullinen ja vaatii Terveysportin ja tietokannan käyttöoikeudet. «http://www.terveysportti.fi/terveysportti/gravbase.koti»18
- Dutra L, Stathopoulou G, Basden SL ym. A meta-analytic review of psychosocial interventions for substance use disorders. Am J Psychiatry 2008;165:179-87 «PMID: 18198270»PubMed
- European Paediatric Hepatitis C Virus Network.. Effects of mode of delivery and infant feeding on the risk of mother-to-child transmission of hepatitis C virus. European Paediatric Hepatitis C Virus Network. BJOG 2001;108:371-7 «PMID: 11305543»PubMed
- Fiellin DA, Pantalon MV, Chawarski MC ym. Counseling plus buprenorphine-naloxone maintenance therapy for opioid dependence. N Engl J Med 2006;355:365-74 «PMID: 16870915»PubMed
- Fischer G, Ortner R, Rohrmeister K ym. Methadone versus buprenorphine in pregnant addicts: a double-blind, double-dummy comparison study. Addiction 2006;101:275-81 «PMID: 16445556»PubMed
- Gaalema DE, Scott TL, Heil SH ym. Differences in the profile of neonatal abstinence syndrome signs in methadone- versus buprenorphine-exposed neonates. Addiction 2012;107 Suppl 1:53-62 «PMID: 23106927»PubMed
- Gates PJ, Sabioni P, Copeland J ym. Psychosocial interventions for cannabis use disorder. Cochrane Database Syst Rev 2016;:CD005336 «PMID: 27149547»PubMed
- Glatstein MM, Garcia-Bournissen F, Finkelstein Y ym. Methadone exposure during lactation. Can Fam Physician 2008;54:1689-90 «PMID: 19074706»PubMed
- Goler NC, Armstrong MA, Osejo VM ym. Early start: a cost-beneficial perinatal substance abuse program. Obstet Gynecol 2012;119:102-10 «PMID: 22183217»PubMed
- Gowing L, Ali R, White JM. Buprenorphine for the management of opioid withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD002025 «PMID: 19588330»PubMed
- Gowing L, Farrell M, Ali R ym. Alpha2-adrenergic agonists for the management of opioid withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD002024 «PMID: 19370574»PubMed
- Gowing L, Farrell M, Bornemann R ym. Substitution treatment of injecting opioid users for prevention of HIV infection. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD004145 «PMID: 18425898»PubMed
- Gowing L, Proudfoot H, Henry-Ewards S, Teesson M. Evidence supporting treatment. The effectiveness of interventions for illicit drug use. Australian National Council on Drugs 2001, http://www.ancd.org.au/ «http://www.ancd.org.au/»36
- Graves SM, Rafeyan R, Watts J ym. Mirtazapine, and mirtazapine-like compounds as possible pharmacotherapy for substance abuse disorders: evidence from the bench and the bedside. Pharmacol Ther 2012;136:343-53 «PMID: 22960395»PubMed
- Grebely J, Dore GJ, Zeuzem S ym. Efficacy and Safety of Sofosbuvir/Velpatasvir in Patients With Chronic Hepatitis C Virus Infection Receiving Opioid Substitution Therapy: Analysis of Phase 3 ASTRAL Trials. Clin Infect Dis 2016;63:1479-1481 «PMID: 27553377»PubMed
- Grebely J, Mauss S, Brown A ym. Efficacy and Safety of Ledipasvir/Sofosbuvir With and Without Ribavirin in Patients With Chronic HCV Genotype 1 Infection Receiving Opioid Substitution Therapy: Analysis of Phase 3 ION Trials. Clin Infect Dis 2016;63:1405-1411 «PMID: 27553375»PubMed
- Green H, James RA, Gilbert JD ym. Methadone maintenance programs--a two-edged sword? Am J Forensic Med Pathol 2000;21:359-61 «PMID: 11111797»PubMed
- Griffith JD, Rowan-Szal GA, Roark RR ym. Contingency management in outpatient methadone treatment: a meta-analysis. Drug Alcohol Depend 2000;58:55-66 «PMID: 10669055»PubMed
- Haabrekke KJ, Slinning K, Walhovd KB ym. The perinatal outcome of children born to women with substance dependence detoxified in residential treatment during pregnancy. J Addict Dis 2014;33:114-23 «PMID: 24717065»PubMed
- Hellem TL. A Review of Methamphetamine Dependence and Withdrawal Treatment: A Focus on Anxiety Outcomes. J Subst Abuse Treat 2016;71:16-22 «PMID: 27776672»PubMed
- Hulse GK, Milne E, English DR ym. Assessing the relationship between maternal opiate use and neonatal mortality. Addiction 1998;93:1033-42 «PMID: 9744134»PubMed
- Hulse GK, O'Neill G. Methadone and the pregnant user: a matter for careful clinical consideration. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2001;41:329-32 «PMID: 11592552»PubMed
- Hunt GE, Siegfried N, Morley K ym. Psychosocial interventions for people with both severe mental illness and substance misuse. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD001088 «PMID: 24092525»PubMed
- Jansson LM, Choo R, Velez ML ym. Methadone maintenance and breastfeeding in the neonatal period. Pediatrics 2008;121:106-14 «PMID: 18166563»PubMed
- Jansson LM, Choo R, Velez ML ym. Methadone maintenance and long-term lactation. Breastfeed Med 2008;3:34-7 «PMID: 18333767»PubMed
- Jansson LM, Dipietro JA, Velez M ym. Fetal neurobehavioral effects of exposure to methadone or buprenorphine. Neurotoxicol Teratol 2011;33:240-3 «PMID: 20868741»PubMed
- Jansson LM, Dipietro JA, Velez M ym. Maternal methadone dosing schedule and fetal neurobehaviour. J Matern Fetal Neonatal Med 2009;22:29-35 «PMID: 19085624»PubMed
- Jansson LM, Svikis D, Lee J ym. Pregnancy and addiction. A comprehensive care model. J Subst Abuse Treat 1996;13:321-9 «PMID: 9076650»PubMed
- Jansson LM, Svikis DS, Velez M ym. The impact of managed care on drug-dependent pregnant and postpartum women and their children. Subst Use Misuse 2007;42:961-74 «PMID: 17613957»PubMed
- Jayaram-Lindström N, Hammarberg A, Beck O ym. Naltrexone for the treatment of amphetamine dependence: a randomized, placebo-controlled trial. Am J Psychiatry 2008;165:1442-8 «PMID: 18765480»PubMed
- Johansson BA. Pharmacotherapy for opioid dependence. Kirjassa: Treating Alcohol and Drug Abuse, An Evidence Based Review. Berglund M, Thelander S, Jonsson E (toim.) Wiley-VCH, Wienheim 2003:465-531
- Jones HE, Johnson RE, Jasinski DR ym. Buprenorphine versus methadone in the treatment of pregnant opioid-dependent patients: effects on the neonatal abstinence syndrome. Drug Alcohol Depend 2005;79:1-10 «PMID: 15943939»PubMed
- Jones HE, Kaltenbach K, Heil SH ym. Neonatal abstinence syndrome after methadone or buprenorphine exposure. N Engl J Med 2010;363:2320-31 «PMID: 21142534»PubMed
- Jones HE, O'Grady KE, Malfi D ym. Methadone maintenance vs. methadone taper during pregnancy: maternal and neonatal outcomes. Am J Addict 2008;17:372-86 «PMID: 18770079»PubMed
- Kakko J, Heilig M, Sarman I. Buprenorphine and methadone treatment of opiate dependence during pregnancy: comparison of fetal growth and neonatal outcomes in two consecutive case series. Drug Alcohol Depend 2008;96:69-78 «PMID: 18355989»PubMed
- Kaminer Y, Burleson JA, Burke R ym. The efficacy of contingency management for adolescent cannabis use disorder: a controlled study. Subst Abus 2014;35:391-8 «PMID: 25010430»PubMed
- Kimber J, Larney S, Hickman M ym. Mortality risk of opioid substitution therapy with methadone versus buprenorphine: a retrospective cohort study. Lancet Psychiatry 2015;2:901-8 «PMID: 26384619»PubMed
- Kongsakon R, Papadopoulos KI, Saguansiritham R. Mirtazapine in amphetamine detoxification: a placebo-controlled pilot study. Int Clin Psychopharmacol 2005;20:253-6 «PMID: 16096515»PubMed
- Krupitsky E, Nunes EV, Ling W ym. Injectable extended-release naltrexone (XR-NTX) for opioid dependence: long-term safety and effectiveness. Addiction 2013;108:1628-37 «PMID: 23701526»PubMed
- Krupitsky E, Nunes EV, Ling W ym. Injectable extended-release naltrexone for opioid dependence: a double-blind, placebo-controlled, multicentre randomised trial. Lancet 2011;377:1506-13 «PMID: 21529928»PubMed
- Lalezari J, Sullivan JG, Varunok P ym. Ombitasvir/paritaprevir/r and dasabuvir plus ribavirin in HCV genotype 1-infected patients on methadone or buprenorphine. J Hepatol 2015;63:364-9 «PMID: 25839406»PubMed
- Larney S, Gowing L, Mattick RP ym. A systematic review and meta-analysis of naltrexone implants for the treatment of opioid dependence. Drug Alcohol Rev 2014;33:115-28 «PMID: 24299657»PubMed
- Lindemalm S, Nydert P, Svensson JO ym. Transfer of buprenorphine into breast milk and calculation of infant drug dose. J Hum Lact 2009;25:199-205 «PMID: 19136395»PubMed
- Lund IO, Fitzsimons H, Tuten M ym. Comparing methadone and buprenorphine maintenance with methadone-assisted withdrawal for the treatment of opioid dependence during pregnancy: maternal and neonatal outcomes. Subst Abuse Rehabil 2012;3:17-25 «PMID: 24474873»PubMed
- Luty J, Nikolaou V, Bearn J. Is opiate detoxification unsafe in pregnancy? J Subst Abuse Treat 2003;24:363-7 «PMID: 12867211»PubMed
- Marsch LA, Bickel WK, Badger GJ ym. Comparison of pharmacological treatments for opioid-dependent adolescents: a randomized controlled trial. Arch Gen Psychiatry 2005;62:1157-64 «PMID: 16203961»PubMed
- Marsch LA. The efficacy of methadone maintenance interventions in reducing illicit opiate use, HIV risk behavior and criminality: a meta-analysis. Addiction 1998;93:515-32 «PMID: 9684390»PubMed
- Marsden J, Eastwood B, Bradbury C ym. Effectiveness of community treatments for heroin and crack cocaine addiction in England: a prospective, in-treatment cohort study. Lancet 2009;374:1262-70 «PMID: 19800681»PubMed
- Marteau D, McDonald R, Patel K. The relative risk of fatal poisoning by methadone or buprenorphine within the wider population of England and Wales. BMJ Open 2015;5:e007629 «PMID: 26024998»PubMed
- Mattick RP, Breen C, Kimber J ym. Buprenorphine maintenance versus placebo or methadone maintenance for opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD002207 «PMID: 24500948»PubMed
- Mattick RP, Breen C, Kimber J ym. Methadone maintenance therapy versus no opioid replacement therapy for opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD002209 «PMID: 19588333»PubMed
- Mayet S, Farrell M, Ferri M ym. Psychosocial treatment for opiate abuse and dependence. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD004330 «PMID: 15744796»PubMed
- McGregor C, Machin A, White JM. In-patient benzodiazepine withdrawal: comparison of fixed and symptom-triggered taper methods. Drug Alcohol Rev 2003;22:175-80 «PMID: 12850904»PubMed
- McGregor C, Srisurapanont M, Mitchell A ym. Symptoms and sleep patterns during inpatient treatment of methamphetamine withdrawal: a comparison of mirtazapine and modafinil with treatment as usual. J Subst Abuse Treat 2008;35:334-42 «PMID: 18329221»PubMed
- Meader N. A comparison of methadone, buprenorphine and alpha(2) adrenergic agonists for opioid detoxification: a mixed treatment comparison meta-analysis. Drug Alcohol Depend 2010;108:110-4 «PMID: 20074867»PubMed
- Minozzi S, Amato L, Bellisario C ym. Maintenance agonist treatments for opiate-dependent pregnant women. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD006318 «PMID: 24366859»PubMed
- Minozzi S, Amato L, Davoli M. Detoxification treatments for opiate dependent adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD006749 «PMID: 19370651»PubMed
- Minozzi S, Amato L, Vecchi S ym. Oral naltrexone maintenance treatment for opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD001333 «PMID: 21491383»PubMed
- Minozzi S, Saulle R, De Crescenzo F ym. Psychosocial interventions for psychostimulant misuse. Cochrane Database Syst Rev 2016;9:CD011866 «PMID: 27684277»PubMed
- Nanovskaya T, Deshmukh S, Brooks M ym. Transplacental transfer and metabolism of buprenorphine. J Pharmacol Exp Ther 2002;300:26-33 «PMID: 11752093»PubMed
- National Collaborating Centre for Women's and Children's Health (UK). 2010;: «PMID: 22787688»PubMed
- National Institute of Health 1997. Consensus Development Statement: Effective medical treatment of heroin addiction. JAMA 1998;280:1936-43, http://consensus.nih.gov/1997/1998TreatOpiateAddiction108PDF.pdf
- Nationella riktlinjer för vård och stöd vid missbruk och beroende. Stöd för styrning och ledning. Socialstyrelsen. Vetenskaplig underlag. Bilaga. Slutversion. http://www.socialstyrelsen.se/SiteCollectionDocuments/nr-missbruk-beroende-vetenskapligt-underlag-2015.pdf «http://www.socialstyrelsen.se/SiteCollectionDocuments/nr-missbruk-beroende-vetenskapligt-underlag-2015.pdf»37
- Noormohammadi A, Forinash A, Yancey A ym. Buprenorphine Versus Methadone for Opioid Dependence in Pregnancy. Ann Pharmacother 2016;50:666-72 «PMID: 27199497»PubMed
- Norton EC, Zarkin GA, Calingaert B ym. The effect of maternal substance abuse on the cost of neonatal care. Inquiry 1996;33:247-57 «PMID: 8883459»PubMed
- Osborn DA, Jeffery HE, Cole MJ. Opiate treatment for opiate withdrawal in newborn infants. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD002059 «PMID: 20927730»PubMed
- Osborn DA, Jeffery HE, Cole MJ. Sedatives for opiate withdrawal in newborn infants. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD002053 «PMID: 20927729»PubMed
- Pérez-Mañá C, Castells X, Vidal X ym. Efficacy of indirect dopamine agonists for psychostimulant dependence: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Subst Abuse Treat 2011;40:109-22 «PMID: 21036508»PubMed
- Resti M, Azzari C, Galli L ym. Maternal drug use is a preeminent risk factor for mother-to-child hepatitis C virus transmission: results from a multicenter study of 1372 mother-infant pairs. J Infect Dis 2002;185:567-72 «PMID: 11865412»PubMed
- Rosenbach A, Hunot V. The introduction of a methadone prescribing programme to a drug-free treatment service: implications for harm reduction. Addiction 1995;90:815-21 «PMID: 7633299»PubMed
- Saulle R, Vecchi S, Gowing L. Supervised dosing with a long-acting opioid medication in the management of opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2017;4:CD011983 «PMID: 28447766»PubMed
- Shoptaw SJ, Kao U, Heinzerling K ym. Treatment for amphetamine withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD003021 «PMID: 19370579»PubMed
- Srisurapanont M, Jarusuraisin N, Kittirattanapaiboon P. Treatment for amphetamine dependence and abuse. Cochrane Database Syst Rev 2001;:CD003022 «PMID: 11687171»PubMed
- Suomen C-hepatiittistrategia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3845-8 «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3845-8»38
- Sweeney PJ, Schwartz RM, Mattis NG ym. The effect of integrating substance abuse treatment with prenatal care on birth outcome. J Perinatol 2000;20:219-24 «PMID: 10879333»PubMed
- Taylor R Jr, Raffa RB, Pergolizzi JV Jr. Naltrexone extended-release injection: an option for the management of opioid abuse. Subst Abuse Rehabil 2011;2:219-26 «PMID: 24474859»PubMed
- Terplan M, Lui S. Psychosocial interventions for pregnant women in outpatient illicit drug treatment programs compared to other interventions. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD006037 «PMID: 17943878»PubMed
- THL. HCV esiintyvyys Suomessa 2016: https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/tartuntatautirekisteri/tartuntataudit-suomessa-vuosiraportit/tautien-esiintyvyys-2016/hepatiitti-c-esiintyvyys-2016
- Tiihonen J, Krupitsky E, Verbitskaya E ym. Naltrexone implant for the treatment of polydrug dependence: a randomized controlled trial. Am J Psychiatry 2012;169:531-6 «PMID: 22764364»PubMed
- Walsh SL, Eissenberg T. The clinical pharmacology of buprenorphine: extrapolating from the laboratory to the clinic. Drug Alcohol Depend 2003;70:S13-27 «PMID: 12738347»PubMed
- Weinmann S, Kunstmann W, Rheinberger P. [Methadone substitution--a scientific review in the context of out-patient therapy in Germany]. Z Arztl Fortbild Qualitatssich 2004;98:673-82 «PMID: 15646730»PubMed
- Weizman T, Gelkopf M, Melamed Y ym. Treatment of benzodiazepine dependence in methadone maintenance treatment patients: a comparison of two therapeutic modalities and the role of psychiatric comorbidity. Aust N Z J Psychiatry 2003;37:458-63 «PMID: 12873331»PubMed
- Werb D, Kamarulzaman A, Meacham MC ym. The effectiveness of compulsory drug treatment: A systematic review. Int J Drug Policy 2016;28:1-9 «PMID: 26790691»PubMed
- WHO. Guidelines for the Identification and Management of Substance Use and Substance Use Disorders in Pregnancy. Geneva: World Health Organization; 2014
- Wiegand SL, Stringer EM, Stuebe AM ym. Buprenorphine and naloxone compared with methadone treatment in pregnancy. Obstet Gynecol 2015;125:363-8 «PMID: 25569005»PubMed
- Wiegand SL, Swortwood MJ, Huestis MA ym. Naloxone and Metabolites Quantification in Cord Blood of Prenatally Exposed Newborns and Correlations with Maternal Concentrations. AJP Rep 2016;6:e385-e390 «PMID: 27896019»PubMed
- Winklbaur B, Kopf N, Ebner N ym. Treating pregnant women dependent on opioids is not the same as treating pregnancy and opioid dependence: a knowledge synthesis for better treatment for women and neonates. Addiction 2008;103:1429-40 «PMID: 18783498»PubMed
- Woody GE, Poole SA, Subramaniam G ym. Extended vs short-term buprenorphine-naloxone for treatment of opioid-addicted youth: a randomized trial. JAMA 2008;300:2003-11 «PMID: 18984887»PubMed
- Yeung CY, Lee HC, Chan WT ym. Vertical transmission of hepatitis C virus: Current knowledge and perspectives. World J Hepatol 2014;6:643-51 «PMID: 25276280»PubMed
- Yeung LT, King SM, Roberts EA. Mother-to-infant transmission of hepatitis C virus. Hepatology 2001;34:223-9 «PMID: 11481604»PubMed