Hampaan paikkaushoito
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2018-05-28   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Hammaslääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä
Tulosta

Hampaan paikkaushoito

Käypä hoito
28.5.2018
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

  • Potilasversio suomeksi (työn alla)

Muut suositukset

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sisältö

  • Paikkaushoito on kokonaisuus, joka perustuu tutkimukseen ja diagnostiikkaan ja johon kuuluvat etiologisten syiden selvittäminen ja niihin puuttuminen, hoitopäätös, paikkaustoimenpide sekä hoitotuloksen seuranta.
  • Hampaan paikkauksen tarkoitus on suojata pulpa ja pysäyttää vaurio sulkemalla se tiiviisti. Paikkaus palauttaa hampaan purentafunktion, muodon ja ulkonäön ja mahdollistaa puhdistamisen.
  • Kariesvauriot ja paikkojen lohkeamat ovat yleisimmät paikkaushoidon indikaatiot. Kariesvaurioiden syntyminen yritetään ehkäistä ja eteneminen pysäyttää aina, kun se on mahdollista (ks. Käypä hoito -suositus Karieksen hallinta «Karies (hallinta)»3) «Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitatt»1. Pysäytyshoidon suunnittelu ja toteuttaminen ovat ensisijaisia myös silloin, kun päädytään paikkaushoitoon.
  • Suomalaiset lapset ovat kariesvaurioiden esiintyvyyden suhteen melko terveitä. Murrosiässä paikkaushoitoa vaativien kariesvaurioiden määrä lisääntyy selvästi. Nuoruusikä on herkkää ja otollista aikaa kariesvaurioiden lisääntymisen kannalta.
  • Ikääntyneiden hampaallisten määrän lisääntyminen, juuripintojen paljastuminen ja mahdollinen suun kuivuminen lääkitysten vuoksi ovat karieksen hallinnan ja paikkaushoidon kasvavia haasteita.
  • Suuri kariesriskitekijöiden määrä altistaa kaiken ikäiset paikkaushoidolle ja aikaisempien paikkausten epäonnistumisille.
  • Maitohampaissa korjaava hoito on aiheellista aina, kun vaurio on läpäissyt kiilteen.
  • Pysyvissä hampaissa paikkaushoitoa ei suositella kariesvaurioihin, jotka rajoittuvat vain kiilteen alueelle. Myös dentiinin uloimpaan kolmannekseen edenneet vauriot voidaan pysäyttää, jos pinta pystytään pitämään puhtaana.
  • Hoitomenetelmä ja -materiaali valitaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.
  • Kun hammasta preparoidaan paikkausta varten, ensisijaisesti vaurion laajuus määrää preparointitarpeen. Kaviteetin reunat puhdistetaan aina kovaan hammaskudokseen saakka. Syvissä kaviteeteissa voidaan pulpaseinämälle jättää pehmeää dentiiniä pulpaperforaation välttämiseksi. Jos karioitunutta hammaskudosta jätetään tietoisesti paikan alle, on varmistettava, että paikasta saadaan tiivis ja kestävä.
  • Paikan valmistamisessa on oleellista huolellinen käyttöohjeiden noudattaminen materiaalien käsittelyssä ja työskentelyssä.
  • Yleisin paikkamateriaali on yhdistelmämuovi. Oikeilla indikaatioilla ja huolellisella tekniikalla tehdyt yhdistelmämuovitäytteet ovat kestäviä.
  • Suun ulkopuolella (epäsuoralla menetelmällä) valmistetut täytteet ovat kestävä vaihtoehto laajoissa vaurioissa etenkin poskihammasalueilla.
  • Maitohampaiden laajoissa vaurioissa suositellaan teräskruunuja.
  • Vanhojen toimivien amalgaamitäytteiden vaihtamista ei suositella, mutta uusien valmistusta ei myöskään suositella, koska amalgaamin käytöstä pyritään luopumaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti vuoteen 2030 mennessä.
  • Vanhojen paikkojen pienissä vaurioissa kannattaa uusimisen sijaan suosia korjaamista.
  • Paikkaushoidon kansantaloudelliset kustannukset ovat merkittävät. Paikkojen uusimis- ja korjaamiskierre sitoo voimavaroja, jotka ovat samaan aikaan poissa muusta suun terveydenhuollosta.
  • Kariesvaurioiden ehkäisy osana terveitä elintapoja ja tarvittaessa yksilöllisesti kohdennettu pysäytyshoito ovat yksilön ja yhteiskunnan kannalta paikkaushoitoa merkittävästi edullisempia toimenpiteitä.

Termit ja lyhenteet

Paikkaushoito ja korjaava hoito

  • Paikkaushoito on kokonaisuus, joka perustuu tutkimukseen ja diagnostiikkaan ja johon kuuluvat etiologisten syiden selvittäminen ja niihin puuttuminen, hoitopäätös, paikkaustoimenpide sekä hoitotuloksen seuranta.
  • Menetetty hammaskudos korvataan paikkauksessa joko suoralla (esim. yhdistelmämuovipaikka) tai epäsuoralla (esim. keraaminen paikka) paikkausmenetelmällä.
  • Sanoja paikka ja täyte on käytetty suosituksessa synonyymeinä.
  • Paikkaushoitoa laajempi termi "korjaava hoito" käsittää paikkaushoidon lisäksi myös hammaskudoksen korvaamisen kiinteällä proteettisella rakenteella.
  • Suosituksessa käytettyjä termejä selitetään laajemmin erillisessä liitteessä «Määritelmiä (Käypä hoito -suositus Hampaan paikkaushoito)»1.

Aiheen rajaus

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on
    • edistää suun terveyttä, vaikka paikkaushoidon ensisijainen tehtävä on hampaan toimintakyvyn palauttaminen ja vaurioituneen kudoksen korvaaminen
    • kuvata laadukasta ja vaikuttavaa paikkaushoitoa suun terveydenhuollossa
    • lisätä tietoisuutta paikkaushoidossa käytettävistä materiaaleista ja menetelmistä
    • yhtenäistää hoitolinjoja
    • lisätä hoitojen kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta
    • kiinnittää päättäjien huomiota paikkaushoidosta kansantaloudelle aiheutuviin kustannuksiin ja resurssien kohdentamiseen sekä optimaaliseen käyttöön.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat
    • suun terveyden ammattihenkilöt ja heidän potilaansa
    • lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattihenkilöt
    • päättäjät.

Esiintyvyys

Altistavat tekijät

Taulukko 1. Yleisimmät paikkaushoitoon johtavat diagnoosit ja niitä vastaavat ICD-10-koodit
ICD-10 Paikkaushoidon indikaatio
K00.40 Postnataalinen kiillehypoplasia, molaari-inkisiivihypomineralisaatio (MIH)
K02.1 Dentiinikaries
K02.2 Sementtikaries
K03.0 Hampaiden attritio
K03.1 Hampaiden abraasio
K03.2 Hampaiden eroosio
S02.51 Hampaan kruunun murtuma ilman pulpayhteyttä
S02.52 Hampaan kruunun pulpaan ulottuva murtuma
Z87.1 Potilas, jolla on aikaisemmin esiintynyt ruoansulatuselinten sairauksia (esim. paikan lohkeama, johon ei liity kariesta)

Oireet ja hoitoon hakeutuminen

  • Hampaan paikkauksen tarvetta voi potilaan olla vaikea arvioida itse.
  • Kariesvauriot etenevät usein oireettomina paikkausta vaativiksi, minkä vuoksi säännölliset suun ja hampaiston tutkimukset ovat tärkeitä.
  • Maitohampaissa kariesvauriot etenevät nopeasti, minkä vuoksi vauriota epäiltäessä tulee hakeutua mahdollisimman nopeasti hoitoon.
  • Tyypillisiä oireita, joiden vuoksi kannattaa hakeutua hammaslääkärin arvioon ja mahdolliseen hoitoon, ovat
    • lohkeamat ja hampaassa tuntuvat terävät särmät
    • kylmän, kuuman tai makean aiheuttama kipu tai vihlonta
    • puruarkuus
    • ruoan pakkautuminen hammasväliin tai muu puhdistamisvaikeus.

Diagnostiikka ja hoitopäätös

Taulukko 2. Materiaalin valinta
Paikka-aine Suositeltava käyttökohde Harkinnan mukaan käytettävissä
Yhdistelmämuovi Laajat 3:n tai useamman pinnan täytteet
Lasi-ionomeeri Pysyvät hampaat, luokkien I ja V täytteet
Muovivahvisteinen lasi-ionomeeri ja kompomeeri Maitohampaat, luokkien I, II, III ja V täytteet «Heintze SD, Rousson V. Clinical effectiveness of direct class II restorations - a meta-analysis. J Adhes Dent 2012;14:407-31 »56, «Schwendicke F, Göstemeyer G, Blunck U ym. Directly Placed Restorative Materials: Review and Network Meta-analysis. J Dent Res 2016;95:613-22 »139, «Dhar V, Hsu KL, Coll JA ym. Evidence-based Update of Pediatric Dental Restorative Procedures: Dental Materials. J Clin Pediatr Dent 2015;39:303-10 »140 Pysyvät hampaat, luokkien I, III ja V täytteet
Teräskruunut Maitoposkihampaat, useamman pinnan täytteet «Karioituneiden maitoposkihampaiden hoidossa tehdasvalmisteisten kruunujen käyttö ilmeisesti parantaa maitohampaan ennustetta 1–2 vuoden seurannassa.»B
  • Pysyvät poskihampaat
  • Laajat MIH-vauriot
Keraamiset täytteet Pysyvät hampaat, laajat 3:n tai useamman pinnan täytteet «Suun ulkopuolella valmistetuista väli- ja poskihampaiden keraamisista täytteistä 88–91 % on ilmeisesti edelleen toimivia 10 vuoden päästä.»B, «Afrashtehfar KI, Emami E, Ahmadi M ym. Failure rate of single-unit restorations on posterior vital teeth: A systematic review. J Prosthet Dent 2017;117:345-353.e8 »141, «Opdam N, Frankenberger R, Magne P. From 'Direct Versus Indirect' Toward an Integrated Restorative Concept in the Posterior Dentition. Oper Dent 2016;41:S27-S34 »142 Pysyvät hampaat, luokkien II ja IV täytteet

Ehkäisy ja hoitomenetelmän valinta

Taulukko 3. Vanhan paikan korjaamisen tai uusimisen kriteerit. Suosituksia eri kliinisten ongelmien ratkaisemiseksi. Lähteet «Wilson N, Lynch CD, Brunton PA ym. Criteria for the Replacement of Restorations: Academy of Operative Dentistry European Section. Oper Dent 2016;41:S48-S57 »33, «Hickel R, Brüshaver K, Ilie N. Repair of restorations--criteria for decision making and clinical recommendations. Dent Mater 2013;29:28-50 »52.
Kliininen ongelma Moitteeton paikka Ei toimenpiteitä / seuranta / kiillottaminen / uudelleen muotoilu Paikan korjaaminen Paikan uusiminen
Paikan sauma
Sauman värjääntyminen/tiiviys/eheys Tasaiset, tiiviit ja ehyet saumat, sileä pinta
Ei värjäytymää
Pinnallinen, vähäinen tai rajoittunut sauman värjäytyminen
Vähäinen tai rajoittunut sauman epätasaisuus
Syvä tai laajempi rajoittunut sauman värjäytyminen
Lohkeama
Selvä vajaus/porras/rako saumassa
Tunnistettavissa 0,5 mm pallopäisellä ientaskumittarilla
Syvä ja laaja värjäytyminen
Paikka irti
Sekundaarikariesvaurio Ei sekundaarikariesvauriota Pinnallinen tai inaktiivinen kariesvaurio Paikallinen ja helppopääsyinen kariesvaurio (huomattava demineralisaatio, kavitaatio) Syvä kariesvaurio
Paikan muoto
Hammasvälipinta Tiivis kontakti
Paikan muoto mahdollistaa hammasvälin puhdistuksen
Vähäisiä puutteita
Ei toiminnallista haittaa
Heikko tai puuttuva kontakti, joka mahdollistaa ruoan pakkaantumisen hammasväliin ja vaikeuttaa hammasvälin puhdistamista Heikko tai puuttuva kontakti; korjaaminen ei onnistu
Purupinta/kuluminen Kuluminen vastaa kiilteen kulumista
Kontaktit vastapurijaan
Vähäistä kulumista
Ei toiminnallista haittaa
Kontaktit vastapurijaan on menetetty Voimakasta ja laajaa kulumista
Korjaaminen ei mahdollista
Paikan lohkeama/paikan yhteydessä oleva hampaan lohkeama
Ei lohkeamia tai halkeamia Pinnalliset murtumat tai pienet lohkeamat Jäljellä oleva paikka on riittävä
Paikasta lohjennut vähemmän kuin puolet
Sälömäinen lohkeama
Kuspilohkeama, joka on helppo korjata
Paikka kokonaan menetetty
Useita lohkeamia
Laaja kuspi- tai muu hammaslohkeama
Potilaan näkökulma
Esteettisesti tyydyttävä
Ei vaivaa
Lievä esteettinen haitta
Lievä, ohimenevä hypersensitiivisyys
Potilas haluaa esteettisesti tai toiminnallisesti paremman paikan, eivätkä kiillottaminen ja uudelleenmuotoilu ole riittäviä toimenpiteitä Täysin epätyydyttävä paikka
Haitallisia vaikutuksia
Kipu

Paikan valmistaminen

Kaviteetin preparointi ja muotoilu

Työskentelyalueen eristäminen ja matriisitekniikat

Pulpaa suojaavien ja eristävien materiaalien käyttö kaviteeteissa

Kaviteetin esikäsittely ja paikan sidostaminen

Alustäytemateriaalien käyttö kaviteeteissa

Paikkamateriaalin vienti ja kovettaminen

Paikan viimeistely

  • Paikan viimeistelyllä tarkoitetaan kovettuneen paikkamateriaalin muotoilua ja kiillotusta. Valmistettavan paikan pinta hiotaan ylimääräisen kovettuneen paikkamateriaalin poistamiseksi ja halutun anatomisen muodon saavuttamiseksi.
  • Paikka viimeistellään osaksi tasapainoista purentaa huomioimalla iän ja aikaisempien paikkauksien aiheuttamat muutokset purennassa. Paikan muotoilussa tulee pyrkiä juuren suuntaiseen kuormitukseen ja välttää sivuttaista kuormitusta. Purentakontakti tulee muodostaa kuspin kärkeen, reunaharjulle tai purupinnan fossan pohjaan, ja kontaktia paikan sauma-alueella tulee välttää. Paikan sopivuus purentaan tarkistetaan purentafoliolla. Ks. lisätietoa aiheesta «Purennan vaikutus paikkaushoidon suunnitteluun»4.
  • Paikka pyritään viimeistelemään loppuun samalla käyntikerralla kuin paikka valmistetaan. Tarvittaessa purenta tarkistetaan ja kiinnityssementin ylimäärät poistetaan kontrollikäynnillä.
  • Hiomisen jäljiltä paikan pintaan jää helposti karheutta ja naarmuja. Paikan pinta tulee saada mahdollisimman sileäksi.
  • Viimeistely tehdään materiaalin mukaan ja materiaalivalmistajan suositusten mukaisesti viimeistelyyn tarkoitetuilla välineillä, kuten viimeistelyporilla, kärjillä, kiekoilla, hammasvälipintojen kontaktia säästävillä hiontanauhoilla ja kiillotustahnoilla.
    • Alkuviimeistelyyn ja muotoiluun sopivat parhaiten viimeistelyporat ja karkeapintaiset hiontakiekot ja loppuviimeistelyyn sileäpintaisimmat hiontakiekot, silikonipohjaiset kiillotuskärjet ja erilaiset kiillotustahnat.
  • Paikan tasaisuus ja kontaktin tiiviys hammasvälissä tarkistetaan lopuksi hammaslangalla.
  • Viimeistelyn jälkeen lasi-ionomeerista tehty paikka suojataan materiaalissa tapahtuvan jälkikovettumisen vuoksi suojalakalla.

Suun ulkopuolella valmistetut täytteet ja niiden sidostaminen

Lasten hampaiden paikkaushoito

Väliaikainen paikkaus

Seuranta ja ennuste

Hoidon porrastus ja lähetesuositukset

Kustannusnäkökohdat

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Hampaan paikkaushoito -suosituksen historiatiedot «Hampaan paikkaushoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»15

Puheenjohtaja:

Helena Forss, dosentti, EHL (kliin., kariologia), ylihammaslääkäri emerita

Jäsenet:

Kaija Hiltunen, HLT, EHL (kliin., protetiikka ja purennan kuntoutus), yliopistonlehtori; Helsingin yliopisto

Eero Kerosuo, HLT, EHL (kliin., kariologia ja endodontia), professori emeritus, kariologian ja endodontian dosentti; UiT the Arctic University of Norway, Tromso ja Helsingin yliopisto

Anja Kotiranta, HLT, EHL (kliin., kariologia ja endodontia), yliopistonlehtori, kliininen opettaja; Helsingin yliopisto ja HYKS:n suusairauksien opetus- ja hoitoyksikkö

Taina Käkilehto, EHL (kariologia ja endodontia), kliininen opettaja; Oulun kaupunki, opetushammashoitola

Marja Pöllänen, HLT, EHL (kliin., parodontologia); Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (Käypä hoito -toimittaja)

Satu Spets-Happonen, HLT, EHL (kliin., kariologia), kliininen opettaja; Itä-Suomen yliopisto, KYS

Teemu Taipale, HLT, vastaava hammaslääkäri; Muuramen Hyvinvointi -liikelaitos

Helena Yli-Urpo, HLT, EHL, (kliin., lasten hammashoito), erikoishammaslääkäri; Salon kaupunki

Asiantuntija:

Leo Tjäderhane, dosentti, EHL (kliin., kariologia ja endodontia), kariologian ja endodontian professori; Helsingin yliopisto, HUS

Sidonnaisuudet

Helena Forss: Ei sidonnaisuuksia

Kaija Hiltunen: Ei sidonnaisuuksia

Eero Kerosuo: Ei sidonnaisuuksia

Anja Kotiranta: Luentopalkkio (Helsingin seudun hammaslääkärit, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia), korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Hammasväline)

Taina Käkilehto: Ei sidonnaisuuksia

Marja Pöllänen: Ei sidonnaisuuksia

Satu Spets-Happonen: Neuvottelukunnan tms. jäsenyys (Savonia AMK)

Teemu Taipale: Ei sidonnaisuuksia

Helena Yli-Urpo: Ei sidonnaisuuksia

Kirjallisuusviite

Hampaan paikkaushoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»17

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Karies (hallinta). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 18.12.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  2. Hampaan juurihoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 18.12.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  3. THL. Avohilmo, raportit. https://www2.thl.fi/avohilmo_report/report?id=procedure&l=fi&year=2015&palveluntuottaja=&ammatti=&palvelumuoto=7423&yhteystapa
  4. Kela. Sairaanhoitokorvausten saajat / Hammashoito. http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT128AL
  5. Widström E, Linden J, Tiira H ym. Treatment provided in the Public Dental Service in Finland in 2009. Community Dent Health 2015;32:60-4 «PMID: 26263595»PubMed
  6. Suominen-Taipale AL, Widström E, Sund R. Association of Examination Rates with Children's National Caries Indices in Finland. Open Dent J 2009;3:59-67 «PMID: 19543545»PubMed
  7. Nordblad A, Suominen-Taipale L, Rasilainen J, Karhunen T. Suun terveydenhuoltoa terveyskeskuksissa 1970-luvulta vuoteen 2000. Saarijärvi: Gummerus 2004
  8. Henkilökohtaiset tiedonannot 2017. DMFT-indeksit ja kariesvapaiden 12- sekä 15-vuotiaiden osuudet Helsingin, Jyväskylän, Keravan, Kuopion ja Salon terveyskeskukset
  9. Ankkuriniemi O, Ainamo J. Dental health and dental treatment needs among recruits of the Finnish Defence Forces, 1919-91. Acta Odontol Scand 1997;55:192-7 «PMID: 9226431»PubMed
  10. Tanner T, Kämppi A, Päkkilä J ym. Prevalence and polarization of dental caries among young, healthy adults: Cross-sectional epidemiological study. Acta Odontol Scand 2013;71:1436-42 «PMID: 23627898»PubMed
  11. Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys 2000 -tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78322/2004b16.pdf?sequence=1
  12. Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N (toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. THL, raportti 68/2012. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf
  13. Närhi T, Syrjälä AM. Ikäihmisten suun sairaudet ja niiden hoito. Suom Hammaslääkäril 2017;4:34-41
  14. Nihtilä A, Widström E, Elonheimo O. Adult heavy and low users of dental services: treatment provided. Swed Dent J 2016;40:21-32 «PMID: 27464379»PubMed
  15. Palotie U, Vehkalahti M. Restorative treatment and use of local anesthesia in free and subsidized public dental services in Helsinki, Finland. Acta Odontol Scand 2003;61:252-6 «PMID: 14582595»PubMed
  16. Forss H, Widström E. Reasons for restorative therapy and the longevity of restorations in adults. Acta Odontol Scand 2004;62:82-6 «PMID: 15198387»PubMed
  17. Leppäniemi A, Lukinmaa PL, Alaluusua S. Nonfluoride hypomineralizations in the permanent first molars and their impact on the treatment need. Caries Res 2001;35:36-40 «PMID: 11125194»PubMed
  18. Isaksson H. On dental caries and dental erosion in Swedish young adults. Swed Dent J Suppl 2013;232:1-60 «PMID: 24459747»PubMed
  19. Alaraudanjoki V. Erosive tooth wear and associated factors in Northern Finland birth cohort 1966. Acta Universitatis Ouluensis 2018 D 1445
  20. Mesko ME, Sarkis-Onofre R, Cenci MS ym. Rehabilitation of severely worn teeth: A systematic review. J Dent 2016;48:9-15 «PMID: 26965079»PubMed
  21. Milosevic A, Burnside G. The survival of direct composite restorations in the management of severe tooth wear including attrition and erosion: A prospective 8-year study. J Dent 2016;44:13-9 «PMID: 26542166»PubMed
  22. Schwendicke F, Frencken JE, Bjørndal L ym. Managing Carious Lesions: Consensus Recommendations on Carious Tissue Removal. Adv Dent Res 2016;28:58-67 «PMID: 27099358»PubMed
  23. Shwartz M, Gröndahl HG, Pliskin JS ym. A longitudinal analysis from bite-wing radiographs of the rate of progression of approximal carious lesions through human dental enamel. Arch Oral Biol 1984;29:529-36 «PMID: 6591884»PubMed
  24. Tickotsky N, Petel R, Araki R ym. Caries Progression Rate in Primary Teeth: A Retrospective Study. J Clin Pediatr Dent 2017;41:358-61 «PMID: 28872992»PubMed
  25. Maynard JG Jr, Wilson RD. Physiologic dimensions of the periodontium significant to the restorative dentist. J Periodontol 1979;50:170-4 «PMID: 286038»PubMed
  26. Hempton TJ, Dominici JT. Contemporary crown-lengthening therapy: a review. J Am Dent Assoc 2010;141:647-55 «PMID: 20516094»PubMed
  27. Goldberg PV, Higginbottom FL, Wilson TG. Periodontal considerations in restorative and implant therapy. Periodontol 2000 2001;25:100-9 «PMID: 11155185»PubMed
  28. Wierichs RJ, Meyer-Lueckel H. Systematic review on noninvasive treatment of root caries lesions. J Dent Res 2015;94:261-71 «PMID: 25398366»PubMed
  29. Glore RJ, Spiteri-Staines K, Paleri V. A patient with dry mouth. Clin Otolaryngol 2009;34:358-63 «PMID: 19673984»PubMed
  30. Gupta N, Pal M, Rawat S ym. Radiation-induced dental caries, prevention and treatment - A systematic review. Natl J Maxillofac Surg 2015;6:160-6 «PMID: 27390489»PubMed
  31. Beech N, Robinson S, Porceddu S ym. Dental management of patients irradiated for head and neck cancer. Aust Dent J 2014;59:20-8 «PMID: 24495127»PubMed
  32. Kanzow P, Wiegand A, Schwendicke F. Cost-effectiveness of repairing versus replacing composite or amalgam restorations. J Dent 2016;54:41-7 «PMID: 27575986»PubMed
  33. Wilson N, Lynch CD, Brunton PA ym. Criteria for the Replacement of Restorations: Academy of Operative Dentistry European Section. Oper Dent 2016;41:S48-S57 «PMID: 27689930»PubMed
  34. Cvar J, Ryge G. Criteria for the clinical evaluation of dental restorative materials. US Public Health Service #790244 San Francisco, CA: Government Printing Office 1971:1-42
  35. Cvar JF, Ryge G. Reprint of criteria for the clinical evaluation of dental restorative materials. 1971. Clin Oral Investig 2005;9:215-32 «PMID: 16315023»PubMed
  36. Hickel R, Peschke A, Tyas M ym. FDI World Dental Federation: clinical criteria for the evaluation of direct and indirect restorations-update and clinical examples. Clin Oral Investig 2010;14:349-66 «PMID: 20628774»PubMed
  37. Farag A, van der Sanden WJ, Abdelwahab H ym. Survival of ART restorations assessed using selected FDI and modified ART restoration criteria. Clin Oral Investig 2011;15:409-15 «PMID: 20372951»PubMed
  38. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/852. http://www.mercuryconvention.org
  39. Elderton RJ. New approaches to cavity design with special reference to the class II lesion. Br Dent J 1984;157:421-7 «PMID: 6597723»PubMed
  40. Schroeder M, Reis A, Luque-Martinez I ym. Effect of enamel bevel on retention of cervical composite resin restorations: A systematic review and meta-analysis. J Dent 2015;43:777-88 «PMID: 25765866»PubMed
  41. Mahn E, Rousson V, Heintze S. Meta-Analysis of the Influence of Bonding Parameters on the Clinical Outcome of Tooth-colored Cervical Restorations. J Adhes Dent 2015;17:391-403 «PMID: 26525003»PubMed
  42. Innes NP, Frencken JE, Bjørndal L ym. Managing Carious Lesions: Consensus Recommendations on Terminology. Adv Dent Res 2016;28:49-57 «PMID: 27099357»PubMed
  43. van der Sluis L, Kidd E, Gruythuysen R, Peters L. Preventive endodontics – an argument for avoiding root canal treatment. ENDO (Lond Engl) 2013;7:259-74
  44. Banerjee A, Frencken JE, Schwendicke F ym. Contemporary operative caries management: consensus recommendations on minimally invasive caries removal. Br Dent J 2017;223:215-22 «PMID: 28798430»PubMed
  45. Gruythuysen RJ, van Strijp AJ, Wu MK. Long-term survival of indirect pulp treatment performed in primary and permanent teeth with clinically diagnosed deep carious lesions. J Endod 2010;36:1490-3 «PMID: 20728715»PubMed
  46. Carvalho JC, Dige I, Machiulskiene V ym. Occlusal Caries: Biological Approach for Its Diagnosis and Management. Caries Res 2016;50:527-42 «PMID: 27658123»PubMed
  47. Kidd EA. How 'clean' must a cavity be before restoration? Caries Res 2004;38:305-13 «PMID: 15153704»PubMed
  48. Ricketts D, Lamont T, Innes NP ym. Operative caries management in adults and children. Cochrane Database Syst Rev 2013;(3):CD003808 «PMID: 23543523»PubMed
  49. Schwendicke F, Meyer-Lueckel H, Dörfer C ym. Failure of incompletely excavated teeth--a systematic review. J Dent 2013;41:569-80 «PMID: 23685036»PubMed
  50. Schwendicke F, Paris S, Tu YK. Effects of using different criteria for caries removal: a systematic review and network meta-analysis. J Dent 2015;43:1-15 «PMID: 25456612»PubMed
  51. Heintze SD, Ruffieux C, Rousson V. Clinical performance of cervical restorations--a meta-analysis. Dent Mater 2010;26:993-1000 «PMID: 20638116»PubMed
  52. Hickel R, Brüshaver K, Ilie N. Repair of restorations--criteria for decision making and clinical recommendations. Dent Mater 2013;29:28-50 «PMID: 22867859»PubMed
  53. Lung CY, Matinlinna JP. Aspects of silane coupling agents and surface conditioning in dentistry: an overview. Dent Mater 2012;28:467-77 «PMID: 22425571»PubMed
  54. Loomans BA, Cardoso MV, Roeters FJ ym. Is there one optimal repair technique for all composites? Dent Mater 2011;27:701-9 «PMID: 21571359»PubMed
  55. Heintze SD, Ruffieux C, Rousson V. Clinical performance of cervical restorations--a meta-analysis. Dent Mater 2010;26:993-1000 «PMID: 20638116»PubMed
  56. Heintze SD, Rousson V. Clinical effectiveness of direct class II restorations - a meta-analysis. J Adhes Dent 2012;14:407-31 «PMID: 23082310»PubMed
  57. Keys W, Carson SJ. Rubber dam may increase the survival time of dental restorations. Evid Based Dent 2017;18:19-20 «PMID: 28338026»PubMed
  58. Padbury A Jr, Eber R, Wang HL. Interactions between the gingiva and the margin of restorations. J Clin Periodontol 2003;30:379-85 «PMID: 12716328»PubMed
  59. Loomans BA, Roeters FJ, Opdam NJ ym. The effect of proximal contour on marginal ridge fracture of Class II composite resin restorations. J Dent 2008;36:828-32 «PMID: 18621458»PubMed
  60. Wirsching E, Loomans BA, Klaiber B ym. Influence of matrix systems on proximal contact tightness of 2- and 3-surface posterior composite restorations in vivo. J Dent 2011;39:386-90 «PMID: 21414384»PubMed
  61. Loomans BA, Opdam NJ, Roeters FJ ym. A randomized clinical trial on proximal contacts of posterior composites. J Dent 2006;34:292-7 «PMID: 16157438»PubMed
  62. Tjäderhane L. Dentin bonding: can we make it last? Oper Dent 2015;40:4-18 «PMID: 25615637»PubMed
  63. Galler K, Hiller KA, Ettl T ym. Selective influence of dentin thickness upon cytotoxicity of dentin contacting materials. J Endod 2005;31:396-9 «PMID: 15851937»PubMed
  64. Modena KC, Casas-Apayco LC, Atta MT ym. Cytotoxicity and biocompatibility of direct and indirect pulp capping materials. J Appl Oral Sci 2009;17:544-54 «PMID: 20027424»PubMed
  65. Schwendicke F, Göstemeyer G, Gluud C. Cavity lining after excavating caries lesions: meta-analysis and trial sequential analysis of randomized clinical trials. J Dent 2015;43:1291-7 «PMID: 26265350»PubMed
  66. Pereira MA, Santos-Júnior RBD, Tavares JA ym. No additional benefit of using a calcium hydroxide liner during stepwise caries removal: A randomized clinical trial. J Am Dent Assoc 2017;148:369-76 «PMID: 28343596»PubMed
  67. Schwendicke F, Tu YK, Hsu LY ym. Antibacterial effects of cavity lining: a systematic review and network meta-analysis. J Dent 2015;43:1298-307 «PMID: 26159385»PubMed
  68. Corralo DJ, Maltz M. Clinical and ultrastructural effects of different liners/restorative materials on deep carious dentin: a randomized clinical trial. Caries Res 2013;47:243-50 «PMID: 23343804»PubMed
  69. Arandi NZ. Calcium hydroxide liners: a literature review. Clin Cosmet Investig Dent 2017;9:67-72 «PMID: 28761378»PubMed
  70. Li X, De Munck J, Van Landuyt K ym. How effectively do hydraulic calcium-silicate cements re-mineralize demineralized dentin. Dent Mater 2017;33:434-45 «PMID: 28233602»PubMed
  71. Hashem D, Mannocci F, Patel S ym. Clinical and radiographic assessment of the efficacy of calcium silicate indirect pulp capping: a randomized controlled clinical trial. J Dent Res 2015;94:562-8 «PMID: 25710953»PubMed
  72. Costa CA, Ribeiro AP, Giro EM ym. Pulp response after application of two resin modified glass ionomer cements (RMGICs) in deep cavities of prepared human teeth. Dent Mater 2011;27:e158-70 «PMID: 21549419»PubMed
  73. Ngo HC, Mount G, Mc Intyre J ym. Chemical exchange between glass-ionomer restorations and residual carious dentine in permanent molars: an in vivo study. J Dent 2006;34:608-13 «PMID: 16540227»PubMed
  74. Kuhn E, Reis A, Chibinski AC ym. The influence of the lining material on the repair of the infected dentin in young permanent molars after restoration: A randomized clinical trial. J Conserv Dent 2016;19:516-21 «PMID: 27994311»PubMed
  75. Schenkel AB, Peltz I, Veitz-Keenan A. Dental cavity liners for Class I and Class II resin-based composite restorations. Cochrane Database Syst Rev 2016;(10):CD010526 «PMID: 27780315»PubMed
  76. Tay FR, Smales RJ, Ngo H ym. Effect of different conditioning protocols on adhesion of a GIC to dentin. J Adhes Dent 2001;3:153-67 «PMID: 11570684»PubMed
  77. Coutinho E, Yoshida Y, Inoue S ym. Gel phase formation at resin-modified glass-ionomer/tooth interfaces. J Dent Res 2007;86:656-61 «PMID: 17586714»PubMed
  78. Cardoso MV, Delmé KI, Mine A ym. Towards a better understanding of the adhesion mechanism of resin-modified glass-ionomers by bonding to differently prepared dentin. J Dent 2010;38:921-9 «PMID: 20728505»PubMed
  79. Pashley DH, Tay FR, Breschi L ym. State of the art etch-and-rinse adhesives. Dent Mater 2011;27:1-16 «PMID: 21112620»PubMed
  80. Peumans M, De Munck J, Mine A ym. Clinical effectiveness of contemporary adhesives for the restoration of non-carious cervical lesions. A systematic review. Dent Mater 2014;30:1089-103 «PMID: 25091726»PubMed
  81. Szesz A, Parreiras S, Reis A ym. Selective enamel etching in cervical lesions for self-etch adhesives: A systematic review and meta-analysis. J Dent 2016;53:1-11 «PMID: 27381814»PubMed
  82. Schroeder M, Correa IC, Bauer J ym. Influence of adhesive strategy on clinical parameters in cervical restorations: A systematic review and meta-analysis. J Dent 2017;62:36-53 «PMID: 28495559»PubMed
  83. Reis A, Dourado Loguercio A, Schroeder M ym. Does the adhesive strategy influence the post-operative sensitivity in adult patients with posterior resin composite restorations?: A systematic review and meta-analysis. Dent Mater 2015;31:1052-67 «PMID: 26122377»PubMed
  84. Liu Y, Tjäderhane L, Breschi L ym. Limitations in bonding to dentin and experimental strategies to prevent bond degradation. J Dent Res 2011;90:953-68 «PMID: 21220360»PubMed
  85. Hebling J, Pashley DH, Tjäderhane L ym. Chlorhexidine arrests subclinical degradation of dentin hybrid layers in vivo. J Dent Res 2005;84:741-6 «PMID: 16040733»PubMed
  86. Carrilho MR, Geraldeli S, Tay F ym. In vivo preservation of the hybrid layer by chlorhexidine. J Dent Res 2007;86:529-33 «PMID: 17525352»PubMed
  87. Montagner AF, Sarkis-Onofre R, Pereira-Cenci T ym. MMP Inhibitors on Dentin Stability: A Systematic Review and Meta-analysis. J Dent Res 2014;93:733-43 «PMID: 24935066»PubMed
  88. Favetti M, Schroeder T, Montagner AF ym. Effectiveness of pre-treatment with chlorhexidine in restoration retention: A 36-month follow-up randomized clinical trial. J Dent 2017;60:44-9 «PMID: 28237629»PubMed
  89. Sanares AM, Itthagarun A, King NM ym. Adverse surface interactions between one-bottle light-cured adhesives and chemical-cured composites. Dent Mater 2001;17:542-56 «PMID: 11567693»PubMed
  90. Wiegand A, Buchalla W, Attin T. Review on fluoride-releasing restorative materials--fluoride release and uptake characteristics, antibacterial activity and influence on caries formation. Dent Mater 2007;23:343-62 «PMID: 16616773»PubMed
  91. Askar H, Tu YK, Paris S ym. Risk of caries adjacent to different restoration materials: Systematic review of in situ studies. J Dent 2017;56:1-10 «PMID: 27697582»PubMed
  92. Yengopal V, Mickenautsch S. Caries-preventive effect of resin-modified glass-ionomer cement (RM-GIC) versus composite resin: a quantitative systematic review. Eur Arch Paediatr Dent 2011;12:5-14 «PMID: 21299939»PubMed
  93. Opdam NJ, Bronkhorst EM, Roeters JM ym. Longevity and reasons for failure of sandwich and total-etch posterior composite resin restorations. J Adhes Dent 2007;9:469-75 «PMID: 18297828»PubMed
  94. Randall RC, Wilson NH. Glass-ionomer restoratives: a systematic review of a secondary caries treatment effect. J Dent Res 1999;78:628-37 «PMID: 10029460»PubMed
  95. Suhasini K, Madhusudhana K, Suneelkumar C ym. Clinical performance of Class I nanohybrid composite restorations with resin-modified glass-ionomer liner and flowable composite liner: A randomized clinical trial. J Conserv Dent 2016;19:510-15 «PMID: 27994310»PubMed
  96. Opdam NJ, van de Sande FH, Bronkhorst E ym. Longevity of posterior composite restorations: a systematic review and meta-analysis. J Dent Res 2014;93:943-9 «PMID: 25048250»PubMed
  97. Andersson-Wenckert IE, van Dijken JW, Kieri C. Durability of extensive Class II open-sandwich restorations with a resin-modified glass ionomer cement after 6 years. Am J Dent 2004;17:43-50 «PMID: 15241909»PubMed
  98. van de Sande FH, Rodolpho PA, Basso GR ym. 18-year survival of posterior composite resin restorations with and without glass ionomer cement as base. Dent Mater 2015;31:669-75 «PMID: 25863523»PubMed
  99. Boruziniat A, Gharaee S, Sarraf Shirazi A ym. Evaluation of the efficacy of flowable composite as lining material on microleakage of composite resin restorations: A systematic review and meta-analysis. Quintessence Int 2016;47:93-101 «PMID: 26665259»PubMed
  100. van Dijken JW, Pallesen U. Clinical performance of a hybrid resin composite with and without an intermediate layer of flowable resin composite: a 7-year evaluation. Dent Mater 2011;27:150-6 «PMID: 20952051»PubMed
  101. Malmström HS, Schlueter M, Roach T ym. Effect of thickness of flowable resins on marginal leakage in class II composite restorations. Oper Dent 2002;27:373-80 «PMID: 12120775»PubMed
  102. Van Ende A, De Munck J, Lise DP ym. Bulk-Fill Composites: A Review of the Current Literature. J Adhes Dent 2017;19:95-109 «PMID: 28443833»PubMed
  103. Li X, Pongprueksa P, Van Meerbeek B ym. Curing profile of bulk-fill resin-based composites. J Dent 2015;43:664-72 «PMID: 25597265»PubMed
  104. Marovic D, Tauböck TT, Attin T ym. Monomer conversion and shrinkage force kinetics of low-viscosity bulk-fill resin composites. Acta Odontol Scand 2015;73:474-80 «PMID: 25543454»PubMed
  105. Garoushi S, Vallittu P, Shinya A ym. Influence of increment thickness on light transmission, degree of conversion and micro hardness of bulk fill composites. Odontology 2016;104:291-7 «PMID: 26660101»PubMed
  106. Hickey D, Sharif O, Janjua F ym. Bulk dentine replacement versus incrementally placed resin composite: A randomised controlled clinical trial. J Dent 2016;46:18-22 «PMID: 26826329»PubMed
  107. van Dijken JW, Pallesen U. Posterior bulk-filled resin composite restorations: A 5-year randomized controlled clinical study. J Dent 2016;51:29-35 «PMID: 27238052»PubMed
  108. van Dijken JW, Pallesen U. Bulk-filled posterior resin restorations based on stress-decreasing resin technology: a randomized, controlled 6-year evaluation. Eur J Oral Sci 2017;125:303-9 «PMID: 28524243»PubMed
  109. Ferracane JL. Resin composite--state of the art. Dent Mater 2011;27:29-38 «PMID: 21093034»PubMed
  110. Rueggeberg FA. State-of-the-art: dental photocuring--a review. Dent Mater 2011;27:39-52 «PMID: 21122903»PubMed
  111. Leinonen J, Mutluay MM, Tjäderhane L. Valokovettamisen oppiminen tehostuu potilassimulaattoria käyttämällä. Suom Hammaslääkäril 2017;10:22-8
  112. Mutluay MM, Rueggeberg FA, Price RB. Effect of using proper light-curing techniques on energy delivered to a Class 1 restoration. Quintessence Int 2014;45:549-56 «PMID: 24847493»PubMed
  113. Egilmez F, Ergun G, Cekic-Nagas I ym. Short and long term effects of additional post curing and polishing systems on the color change of dental nano-composites. Dent Mater J 2013;32:107-14 «PMID: 23370878»PubMed
  114. Oueis H, Atwan S, Pajtas B ym. Use of anterior veneered stainless steel crowns by pediatric dentists. Pediatr Dent 2010;32:413-6 «PMID: 21070708»PubMed
  115. Raggio DP, Tedesco TK, Calvo AF ym. Do glass ionomer cements prevent caries lesions in margins of restorations in primary teeth?: A systematic review and meta-analysis. J Am Dent Assoc 2016;147:177-85 «PMID: 26581769»PubMed
  116. Innes NP, Ricketts D, Chong LY ym. Preformed crowns for decayed primary molar teeth. Cochrane Database Syst Rev 2015;(12):CD005512 «PMID: 26718872»PubMed
  117. Tseveenjav B, Furuholm J, Mulic A ym. Survival of extensive restorations in primary molars: 15-year practice-based study. Int J Paediatr Dent 2018;28:249-56 «PMID: 29205613»PubMed
  118. Americano GC, Jacobsen PE, Soviero VM ym. A systematic review on the association between molar incisor hypomineralization and dental caries. Int J Paediatr Dent 2017;27:11-21 «PMID: 27098755»PubMed
  119. Kielbassa AM, Attin T, Hellwig E. Diffusion behavior of eugenol from zinc oxide-eugenol mixtures through human and bovine dentin in vitro. Oper Dent 1997;22:15-20 «PMID: 9227123»PubMed
  120. Koch T, Peutzfeldt A, Malinovskii V ym. Temporary zinc oxide-eugenol cement: eugenol quantity in dentin and bond strength of resin composite. Eur J Oral Sci 2013;121:363-9 «PMID: 23841789»PubMed
  121. Fujisawa S, Kadoma Y. Action of eugenol as a retarder against polymerization of methyl methacrylate by benzoyl peroxide. Biomaterials 1997;18:701-3 «PMID: 9152003»PubMed
  122. Carvalho CN, de Oliveira Bauer JR, Loguercio AD ym. Effect of ZOE temporary restoration on resin-dentin bond strength using different adhesive strategies. J Esthet Restor Dent 2007;19:144-52 «PMID: 17518904»PubMed
  123. Demarco FF, Corrêa MB, Cenci MS ym. Longevity of posterior composite restorations: not only a matter of materials. Dent Mater 2012;28:87-101 «PMID: 22192253»PubMed
  124. van de Sande FH, Opdam NJ, Rodolpho PA ym. Patient risk factors' influence on survival of posterior composites. J Dent Res 2013;92(7 Suppl):78S-83S «PMID: 23690354»PubMed
  125. Palotie U, Eronen AK, Vehkalahti K ym. Longevity of 2- and 3-surface restorations in posterior teeth of 25- to 30-year-olds attending Public Dental Service-A 13-year observation. J Dent 2017;62:13-17 «PMID: 28529175»PubMed
  126. Lucarotti PS, Holder RL, Burke FJ. Outcome of direct restorations placed within the general dental services in England and Wales (Part 3): variation by dentist factors. J Dent 2005;33:827-35 «PMID: 16246480»PubMed
  127. Manhart J, Chen H, Hamm G ym. Buonocore Memorial Lecture. Review of the clinical survival of direct and indirect restorations in posterior teeth of the permanent dentition. Oper Dent 2004;29:481-508 «PMID: 15470871»PubMed
  128. Demarco FF, Collares K, Coelho-de-Souza FH ym. Anterior composite restorations: A systematic review on long-term survival and reasons for failure. Dent Mater 2015;31:1214-24 «PMID: 26303655»PubMed
  129. Heintze SD, Rousson V, Hickel R. Clinical effectiveness of direct anterior restorations--a meta-analysis. Dent Mater 2015;31:481-95 «PMID: 25773188»PubMed
  130. Santos MJ, Ari N, Steele S ym. Retention of tooth-colored restorations in non-carious cervical lesions--a systematic review. Clin Oral Investig 2014;18:1369-81 «PMID: 24671713»PubMed
  131. Morimoto S, Rebello de Sampaio FB, Braga MM ym. Survival Rate of Resin and Ceramic Inlays, Onlays, and Overlays: A Systematic Review and Meta-analysis. J Dent Res 2016;95:985-94 «PMID: 27287305»PubMed
  132. Suomen Hammaslääkäriliitto. Toimiva työnjako suun terveydenhuollossa. http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/tyoelama/toimiva-tyonjako-suun-terveydenhuollossa
  133. Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL. Toimiva työnjako suun terveydenhuollossa. https://www.stal.fi/stal/tyonjako
  134. Lillsunde P, Mukala K, Partinen R ym. Role of occupational health services in workplace drug testing. Forensic Sci Int 2008;174:103-6 «PMID: 17467212»PubMed
  135. Konki K, Laine J. Suun terveydenhuollon erikoissairaanhoidon ja järjestämistä koskevat periaatteet 2020-luvulla. Selvitysmiesten raportti. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2017. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:9
  136. Schwendicke F, Stolpe M, Innes N. Conventional treatment, Hall Technique or immediate pulpotomy for carious primary molars: a cost-effectiveness analysis. Int Endod J 2016;49:817-26 «PMID: 26331379»PubMed
  137. Schwendicke F, Brouwer F, Paris S ym. Detecting Proximal Secondary Caries Lesions: A Cost-effectiveness Analysis. J Dent Res 2016;95:152-9 «PMID: 26574493»PubMed
  138. Schwendicke F, Stolpe M, Meyer-Lueckel H ym. Detecting and treating occlusal caries lesions: a cost-effectiveness analysis. J Dent Res 2015;94:272-80 «PMID: 25503613»PubMed
  139. Schwendicke F, Göstemeyer G, Blunck U ym. Directly Placed Restorative Materials: Review and Network Meta-analysis. J Dent Res 2016;95:613-22 «PMID: 26912220»PubMed
  140. Dhar V, Hsu KL, Coll JA ym. Evidence-based Update of Pediatric Dental Restorative Procedures: Dental Materials. J Clin Pediatr Dent 2015;39:303-10 «PMID: 26161599»PubMed
  141. Afrashtehfar KI, Emami E, Ahmadi M ym. Failure rate of single-unit restorations on posterior vital teeth: A systematic review. J Prosthet Dent 2017;117:345-353.e8 «PMID: 27765400»PubMed
  142. Opdam N, Frankenberger R, Magne P. From 'Direct Versus Indirect' Toward an Integrated Restorative Concept in the Posterior Dentition. Oper Dent 2016;41:S27-S34 «PMID: 26918928»PubMed
  143. Baca P, Clavero J, Baca AP ym. Effect of chlorhexidine-thymol varnish on root caries in a geriatric population: a randomized double-blind clinical trial. J Dent 2009;37:679-85 «PMID: 19497653»PubMed
  144. Banting DW, Papas A, Clark DC ym. The effectiveness of 10% chlorhexidine varnish treatment on dental caries incidence in adults with dry mouth. Gerodontology 2000;17:67-76 «PMID: 11808057»PubMed
  145. Baysan A, Lynch E, Ellwood R ym. Reversal of primary root caries using dentifrices containing 5,000 and 1,100 ppm fluoride. Caries Res 2001;35:41-6 «PMID: 11125195»PubMed
  146. Ekstrand KR, Poulsen JE, Hede B ym. A randomized clinical trial of the anti-caries efficacy of 5,000 compared to 1,450 ppm fluoridated toothpaste on root caries lesions in elderly disabled nursing home residents. Caries Res 2013;47:391-8 «PMID: 23594784»PubMed
  147. Fernández E, Martín J, Vildósola P ym. Can repair increase the longevity of composite resins? Results of a 10-year clinical trial. J Dent 2015;43:279-86 «PMID: 24907560»PubMed
  148. Frencken JE, Makoni F, Sithole WD ym. Three-year survival of one-surface ART restorations and glass-ionomer sealants in a school oral health programme in Zimbabwe. Caries Res 1998;32:119-26 «PMID: 9544860»PubMed
  149. Fron Chabouis H, Smail Faugeron V, Attal JP. Clinical efficacy of composite versus ceramic inlays and onlays: a systematic review. Dent Mater 2013;29:1209-18 «PMID: 24119328»PubMed
  150. Lo EC, Luo Y, Tan HP ym. ART and conventional root restorations in elders after 12 months. J Dent Res 2006;85:929-32 «PMID: 16998134»PubMed
  151. Moncada G, Vildósola P, Fernández E ym. Longitudinal results of a 10-year clinical trial of repair of amalgam restorations. Oper Dent 2015;40:34-43 «PMID: 25100406»PubMed
  152. Moraschini V, Fai CK, Alto RM ym. Amalgam and resin composite longevity of posterior restorations: A systematic review and meta-analysis. J Dent 2015;43:1043-50 «PMID: 26116767»PubMed
  153. Opydo-Szymaczek J, Opydo J. Salivary fluoride concentrations and fluoride ingestion following application of preparations containing high concentration of fluoride. Biol Trace Elem Res 2010;137:159-67 «PMID: 20012384»PubMed
  154. Rasines Alcaraz MG, Veitz-Keenan A, Sahrmann P ym. Direct composite resin fillings versus amalgam fillings for permanent or adult posterior teeth. Cochrane Database Syst Rev 2014;(3):CD005620 «PMID: 24683067»PubMed
  155. Rauch A, Reich S, Schierz O. Chair-side generated posterior monolithic lithium disilicate crowns: clinical survival after 6 years. Clin Oral Investig 2017;21:2083-9 «PMID: 27891569»PubMed
  156. Rodríguez-Farre E, Testai E, Bruzell E ym. The safety of dental amalgam and alternative dental restoration materials for patients and users. Regul Toxicol Pharmacol 2016;79:108-9 «PMID: 26796567»PubMed
  157. Ryge G. Clinical criteria. Int Dent J 1980;30:347-58 «PMID: 6935165»PubMed
  158. Sharif MO, Catleugh M, Merry A ym. Replacement versus repair of defective restorations in adults: resin composite. Cochrane Database Syst Rev 2014;(2):CD005971 «PMID: 24510679»PubMed
  159. Sharif MO, Merry A, Catleugh M ym. Replacement versus repair of defective restorations in adults: amalgam. Cochrane Database Syst Rev 2014;(2):CD005970 «PMID: 24510713»PubMed
  160. Tan HP, Lo EC, Dyson JE ym. A randomized trial on root caries prevention in elders. J Dent Res 2010;89:1086-90 «PMID: 20671206»PubMed