Tulosta

Niskakipu (aikuiset)

Käyvän hoidon tiivistelmät
17.2.2017
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Niskakipu (aikuiset)»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Neck pain (adults)»2

 

Mitä uutta päivityksessä?

  • Niskalihaksiin ja hartia-olkalihaksiin kohdistuvasta lihasvoimaa tai -kestävyyttä parantavasta harjoittelusta saattaa olla hyötyä kroonisessa niskakivussa.
  • Kuvantamista suositellaan, jos anamneesin tai löydösten perusteella herää epäily vakavasta sairaudesta.

Keskeinen sisältö

  • Täsmällisen diagnoosin tekeminen ei niskakivussa yleensä ole mahdollista.
  • Anamneesilla ja kliinisellä tutkimuksella pyritään selvittämään, onko kysymyksessä vakava sairaus tai yleissairauteen liittyvä niskakipu, ja tunnistamaan hermojuuren kompressiotila ja myelopatia.
  • Koska niskakipupotilaan ennuste on useimmiten hyvä, oireita voidaan hoitaa ilman spesifistä diagnoosia, kunhan vakavat sairaudet, yleissairaudet ja välitöntä hoitoa vaativat sairaudet on suljettu pois.
  • Hyvä potilaan informointi on tärkeää.

Kliininen luokittelu

  • Esitietojen, oireiden ja löydösten perusteella niskakivut voidaan luokitella neljään ryhmään ja muihin niskakipuihin:
    1. paikallinen niskakipu
    2. säteilevä niskakipu
    3. piiskaniskuvammaan (whiplash injury) liittyvä niskakipu
    4. myelopatia (ydinkompressio)
    5. muut niskakivut: yleissairauksiin ja kasvaimiin liittyvät sekä kaularangan murtumien jälkitilat.
  • Oireen keston perusteella paikallinen ja säteilevä niskakipu jaetaan akuutteihin (alle 12 viikkoa) ja kroonisiin (vähintään 12 viikkoa). Niskakipu on usein osa laajaa oirekokonaisuutta.

Esitiedot ja kliininen tutkimus

  • Anamneesilla ja kliinisellä tutkimuksella pyritään selvittämään, onko kysymyksessä vakava sairaus tai yleissairauteen liittyvä niskakipu, ja tunnistamaan hermojuuren kompressiotila ja myelopatia.
  • Anamneesia voidaan täydentää kipupiirroksella ja kyselyllä. Kaularangan liikkuvuus ja liikkeissä ilmenevät oireet arvioidaan sekä tutkitaan yläraajojen neurologinen tila.

Laboratoriotutkimukset, kuvantaminen ja kliinisneurofysiologiset tutkimukset

  • Laboratoriotutkimukset eivät yleensä ole tarpeen. Jos todetaan vakavaan sairauteen liittyviä varoitusmerkkejä, määritetään lisätutkimuksina lasko, CRP ja perusverenkuva tai lähetetään potilas jatkotutkimuksiin.
  • Jos esitiedot tai löydökset herättävät epäilyn vakavasta tai hoitoa vaativasta spesifisestä sairaudesta, magneettikuvaus on ensisijainen kuvantamistutkimus. Rutiininomaisesta röntgenkuvauksesta ei ole hyötyä. Pitkittyneessä haittaavassa epäspesifisessä niskakivussa hoitava lääkäri arvioi kaularangan natiiviröntgenin tarpeellisuuden.
  • ENMG-tutkimusta voidaan käyttää tarvittaessa hermoperäisen vaurion osoittamiseen.

Hoito

Krooninen niskakipu

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Jaro Karppinen (pj.)

Katri Laimi

Ville Leinonen

Antti Malmivaara

Jaakko Niinimäki

Olavi Airaksinen

Jari Arokoski

Juha Auvinen

Juhani Jääskeläinen

Kari-Pekka Martimo

Petri Salo

Lauri Soinne

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Niskakipu (aikuiset)
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko