Tulosta

Olkapään jännevaivat

Käyvän hoidon tiivistelmät
24.11.2014
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Olkapään jännevaivat»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «The tendon disorders of the shoulder»2

Keskeinen sisältö

Yleisin olkapään jännevaiva on kiertäjäkalvosimen (rotator cuff) jänteen rappeumaperäinen tauti (tendinopatia). Jänteen läpäisevä repeämä voi kehittyä rappeuman myötä tai syntyä äkillisen tapaturman seurauksena. Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen. Ensisijainen kuvantamistutkimus on natiiviröntgenkuvaus. Rappeumaperäiset jännevaivat hoidetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa, ja tärkein hoito on fysioterapeutin ohjaama terapeuttinen harjoittelu. Kirurgista hoitoa harkitaan läpäisevissä jännerepeämissä, lähinnä jos repeämä on syntynyt tapaturman seurauksena.

Kiertäjäkalvosinjänteen rappeumaperäisestä taudista puhuttaessa on aiemmin käytetty erilaisia pinnettä, hankausta tms. kuvastavia termejä. Kiertäjäkalvosinjänteen kontaktilla olkalisäkkeeseen ei kuitenkaan ole selvää syysuhdetta olkapään kipuun, joten tendinopatia tai olkalisäkkeen alainen kipu ovat suositeltavia termejä näissä vaivoissa. Jänteen läpäisevä repeämä voi kehittyä edenneen rappeuman myötä tai syntyä äkillisessä tapaturmassa joko rappeutuneeseen tai terveeseen jänteeseen. Olkapään jännevaivojen esiintyvyys kasvaa selvästi iän myötä. Niiden riskiä suurentavat olkaniveltä kuormittavat suuret voimat, toistoliikkeet ja pitkään jatkuvat olkavarren kohoasennot.

Oireet, diagnostiikka

Kiertäjäkalvosimen jännevaivan tyypillinen oire on levossa, rasituksessa tai molemmissa tuntuva kipu. Rasituskipu ilmenee etenkin vaakatason yläpuolisissa liikkeissä. Läpäisevään repeämään liittyviä oireita ovat lisäksi aktiivisen liikelaajuuden rajoittuminen ja voiman aleneminen.

Olkapään vaivojen diagnostiikka perustuu esitietoihin ja kliiniseen tutkimukseen. Tarvittaessa diagnostiikkaa täydennetään kuvantamisilla, joista ensisijainen on natiiviröntgenkuvaus. Tapaturman jälkeen tarvitaan aina röntgenkuvaus. Kiertäjäkalvosinrepeämän todentamisessa kaikukuvaus (ultraäänitutkimus, UÄ) voi tuoda lisäinformaatiota kliiniseen tutkimukseen, ja kokeneen radiologin tekemänä se on hyvä tutkimus kiertäjäkalvosimen repeämän toteamisessa «Kokeneen radiologin käsissä kaikukuvauksen sensitiivisyys ja spesifisyys ovat ilmeisesti hyviä kiertäjäkalvosimen repeämien toteamisessa.»B. Magneettikuvaus tehdään vain olkasairauksien hoitoon perehtyneen erikoislääkärin lähetteestä.

Hoito

Läpäiseviä kiertäjäkalvosimen repeämiä esiintyy varsin yleisesti myös oireettomilla potilailla. Oireeton jännesairaus ei vaadi omahoidon lisäksi muuta hoitoa. Oireilevat, rappeumaperäiset jännevaivat hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti perusterveydenhuollossa. Ellei alkuvaiheen omahoito lievitä oireita, tärkein hoito on fysioterapeutin ohjaama terapeuttinen harjoittelu, johon potilas on pitkittyneissä kiputiloissa syytä ohjata. Terapeuttisen harjoittelun perusperiaatteisiin kuuluvat harjoitteiden yksilöllisyys, harjoittelun säännöllisyys (kotiharjoitteet) ja riittävän pitkä hoitojakso (vähintään 3 kuukautta).

Terapeuttisessa harjoittelussa käytetään fysioterapeutin ohjaamia aktiivisia menetelmiä esimerkiksi lavan hallinnan parantamiseksi ja olkanivelen liikkuvuuden palauttamiseksi. Fysikaalisilla laitehoidoilla (sähkö, ultraääni, laser) ei ole todettu saavutettavan merkittävää hyötyä olkapään jännevaivojen hoidossa. Olkalisäkkeen alaisesta glukokortikoidiruiskeesta voi olla lyhytaikaista apua tendinopatian oireiden alkuvaiheessa, mutta mahdollisiin pistoshoitoihin on syytä liittää ohjatun harjoittelun aloittaminen. Glukokortikoidiruiske ei ilmeisesti ole suun kautta otettua kipulääkettä tai fysioterapiaa tehokkaampi «Olkalisäkkeen alainen glukokortikoidiruiske ei ilmeisesti ole suun kautta otettua kipulääkettä tai fysioterapiaa tehokkaampaa.»B.

Olkalisäkkeen avarrusleikkauksella ei saada lisähyötyä fysioterapeutin ohjaamaan harjoitteluun olkalisäkkeen alaisen kivun hoidossa «Olkalisäkkeen avarrusleikkaus ei tuota lisähyötyä fysioterapeutin ohjaamaan harjoitteluun olkalisäkkeen alaisen kivun hoidossa.»A. Kirurgista hoitoa harkitaan lähinnä läpäisevissä kiertäjäkalvosimen jännerepeämissä, tapaturmaperäisissä repeämissä heti alkuvaiheessa ja rappeumaperäisissä repeämissä etenkin työikäisillä potilailla, ellei asianmukainen konservatiivinen hoito tuota tulosta. Fyysisesti aktiivisen potilaan tapaturmaperäinen kiertäjäkalvosinrepeämä, johon liittyy merkittävä voiman heikkeneminen, on selkein leikkaushoidon aihe. Olkalisäkkeen avarruksella ei ilmeisesti saavuteta lisähyötyä korjausleikkauksen yhteydessä «Kiertäjäkalvosimen korjausleikkaukseen yhdistetyllä akromioplastialla ei ilmeisesti saavuteta lisähyötyä.»B.

Kiertäjäkalvosimen korjausleikkaukseen ei kannattane ryhtyä, jos röntgenkuvassa todetaan nivelrikko tai selkeästi madaltunut olkalisäkkeen alainen tila.

Hoitomuodosta riippumatta olkapään jännevaivan aiheuttama oireilu usein pitkittyy. Sairausloman pitkittymisen ehkäisemiseksi on työterveyshuollossa syytä selvittää mahdollisuudet työn sisällön ja työympäristön muutoksiin, osa-aikatyöhön tms., jotta potilas pystyisi toimintakykynsä heikkenemisestä huolimatta tekemään työtä.

Hoidon porrastus

Suurin osa olkapään jännevaivoista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa. Kiireellinen lähete ortopedille tehdään, jos kyseessä on tuore, tapaturmaperäinen kiertäjäkalvosimen repeämä. Myös työkyvyttömyys, joka jatkuu asianmukaisesta pitkäkestoisesta (noin 3 kuukautta) aktiivisesta konservatiivisesta hoidosta huolimatta, on lähettämisen aihe. Ei-kiireellinen lähete ortopedille tai fysiatrille tehdään, jos kipu ja liikerajoitus eivät asianmukaisesti toteutetusta pitkäkestoisesta (3–6 kuukautta) aktiivisesta konservatiivisesta hoidosta huolimatta helpotu riittävästi ja työ- ja toimintakyky ovat merkittävästi heikentyneet.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä

Vesa Lepola (pj.)

Juha Paloneva

Marja-Liisa Huuskonen

Mauri Kallinen

Jaro Karppinen

Kimmo Mattila

Ville Mattila

Jukka Raittinen

Jari Rautiainen

Esa-Pekka Takala

Ville Äärimaa

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Olkapään jännevaivat
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko