LT Raija Sipilä on Käyvän hoidon päätoimittaja.
Kolmenkymmenen vuoden aikana Käypä hoito -suosituksista on tullut olennainen osa suomalaista terveydenhuoltoa. Olen kuitenkin huomannut, että monelle on epäselvää, miten päätetään, mistä aiheista hoitosuositus tehdään.
Tällä hetkellä käytössä on yli sata Käypä hoito -suositusta. Määrä on pysynyt pitkään vakaana. Jo varhain Käypä hoito -toimituksessa arvioitiin, että noin sata suositusta riittäisi kattamaan suomalaisten terveyteen liittyvät keskeiset aiheet.
Eniten suosituksia on laadittu psykiatrian alalta (18 kappaletta). Muilta suurilta erikoisaloilta löytyy kultakin reilu kymmenen suositusta.
Miksi uusia suosituksia ei tehdä rajattomasti?
Maailma ympärillämme muuttuu. Joskus suositus todetaan tarpeettomaksi ja se poistetaan. Yleisempää kuitenkin on, että meille ehdotetaan uusia suositusaiheita. Tämä kertoo mielestäni siitä, että suositukset koetaan merkityksellisiksi.
Suositusten määrän on oltava tasapainossa niiden laatimiseen käytettävissä olevien resurssien kanssa. Käypä hoito -suositusten arvo perustuu siihen, että ne ovat ajan tasalla. Jokainen uusi suositus tarkoittaa myös sitoutumista sen ylläpitämiseen ja päivittämiseen.
Siksi Käypä hoito -toimintaan osoitetuilla resursseilla on merkitystä, kun uusista aiheista tehdään päätöksiä.
Kuka päättää uusista suosituksista ja millä perusteella?
Uuden Käypä hoito -suosituksen laatiminen alkaa aihe-ehdotuksesta.
Ehdotuksen voi tehdä kuka tahansa, mutta useimmiten sen tekee erikoislääkäriyhdistys.
Ehdottaja perustelee aiheen huolellisesti ja arvioi sen merkitystä. Sen jälkeen arvion tekee Käypä hoito -toimintaa ohjaava verkostovaliokunta.
Valiokunta koostuu terveydenhuollon eri sidosryhmien edustajista. Sen tehtävänä on varmistaa, että valitut aiheet ovat sekä terveyden että yhteiskunnan kannalta merkittäviä.
Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa:
- Kuinka yleinen terveysongelma on?
- Kuinka suuren kuormituksen se aiheuttaa terveydenhuollolle?
- Millaisia kustannuksia ja muita yhteiskunnallisia vaikutuksia siihen liittyy?
Käypä hoito -suositukset ovat hoitosuosituksia. Siksi keskeinen kysymys kuuluu: onko käytettävissä vaikuttavia menetelmiä sairauden ehkäisyyn, diagnostiikkaan, hoitoon tai kuntoutukseen?
Suositusaiheen valintaa puoltavat esimerkiksi hoitokäytäntöjen vaihtelu eri puolilla maata, uudet hoitomenetelmät sekä ammattilaisten tarve saada käyttöönsä yhteinen näyttöön perustuva linjaus.
Miksi suositustyötä ei aina aloiteta, vaikka aihetta ehdotetaan?
Yksinkertainen vastaus on, että aihe ei täytä suositusaiheille asetettuja valintakriteerejä.
Oman päätoimittajakauteni aikana yleisin syy olla laatimatta uutta suositusta on ollut riittämätön tutkimusnäyttö. Jos luotettavaa tutkimusnäyttöä ei ole tarpeeksi, näyttöön perustuvaa suositusta ei voida tehdä.
Muita syitä ovat esimerkiksi se, että kyseessä on harvinaissairaus tai että keskeinen haaste liittyy sairauden tunnistamiseen samalla, kun näyttö vaikuttavista hoitomenetelmistä on vähäistä.
Suosituksen puuttuminen voi kertoa myös siitä, että emme ole saaneet aihe-ehdotusta.
Käypä hoito -suositusaiheet valitaan siis harkiten. Jokaisen uuden suosituksen taustalla on arvio aiheen merkittävyydestä, tutkimusnäytön riittävyydestä ja käytettävissä olevista resursseista.
Prosessi alkaa kuitenkin aina samalla tavalla: joku tunnistaa tarpeen ja tekee aihe-ehdotuksen.
Haluatko ehdottaa uutta aihetta? Katso ohjeet Käyvän hoidon verkkosivuilta »