Sydänpysähdyksessä nopea hätäilmoitus, paineluelvytyksen aloittaminen ja defibrillaattorin käyttö voivat ratkaista selviytymisen. Elvytyksen ja vastasyntyneen elvytyksen Käypä hoito -suositukset on päivitetty mukauttamalla Euroopan elvytysneuvoston suositukset suomalaisiin olosuhteisiin.
Elvytys on kansalaistaito. Jokaisen tulee osata tunnistaa elottomuus, soittaa hätänumeroon 112 ja aloittaa painelupuhalluselvytys.
Jos henkilö on tajuton eikä reagoi puhutteluun tai ravisteluun, sydänpysähdystä on syytä epäillä ja aloittaa elvytys.
Päivitetty Käypä hoito -suositus korostaa myös järjestelmätason keinoja elvytystaitojen parantamiseksi: elvytystä tulisi opettaa nykyistä kattavammin esimerkiksi kouluissa. Lisäksi hätäkeskukseen integroitu defibrillaattorirekisteri helpottaisi lähimmän laitteen löytämistä.
Säännöllinen harjoittelu ylläpitää ammattilaisten elvytystaitoja
Terveydenhuollossa painottuvat välitön lisäavun hälyttäminen ja yksikön ohjeiden mukainen toiminta. Onnistuneen elvytyksen jälkeen tavoitteena on selvittää sydänpysähdyksen syy ja kohdentaa jatkohoito sen mukaisesti.
Suosituksen valmistelussa kuultiin elvytettyjä ja heidän läheisiään. He kaipasivat ymmärrettävää tietoa tapahtuneesta, psyykkistä tukea sekä sujuvaa ohjausta jatkohoitoon ja kuntoutukseen.
Laadukas elvytystoiminta edellyttää säännöllistä koulutusta ja osaamisen ylläpitämistä erityisesti niiltä ammattilaisilta, jotka osallistuvat elvytystilanteisiin.
Hengityksen tukeminen on vastasyntyneen elvytyksen kulmakivi
Useimmat vastasyntyneet syntyvät hyväkuntoisina, jolloin riittää vauvan kuivaaminen ja lämpimänä pitäminen ihokontaktissa. Jos hengitys ei käynnisty tai se jää riittämättömäksi, tarvitaan nopeasti hengitystä tukevia toimenpiteitä.
Jos hengitys ei käynnisty vastasyntyneen stimuloinnin ja ilmateiden avaamisen jälkeen, tarvitaan keuhkot avaavia ventilaatioita. Niiden aikana on tärkeää varmistaa, että keuhkot avautuvat ja rintakehä nousee.
Uudistetussa elvytysalgoritmissa huomioidaan tavallisimmat tilanteet, joissa vastasyntynyt hengittää, mutta hengitys on vaikeutunut. Tällöin vauvan hengitystä tuetaan ylipainetuella.
Myös kurkunpäämaskin käyttömahdollisuuksia on laajennettu. Sitä voidaan käyttää, jos maskiventilaatio on hankalaa tai ei onnistu, sekä paineluelvytyksen aikana.
Päivitetty suositus kiinnittää huomiota myös sairaalan ulkopuolisiin synnytyksiin, joissa vastasyntynyt on erityisen altis haitalliselle viilenemiselle. Näissä tilanteissa on tärkeää huolehtia vauvan lämpimänä pitämisestä, hengityksen tukemisesta ja hapenpuutteen ehkäisemisestä.
Tutustu Elvytyksen ja Vastasyntyneiden elvytyksen Käypä hoito -suosituksiin.
Elvytyskaaviot ovat päivittyneet. Kaaviot ovat saatavilla Elvytysneuvoston sivuilta.
Lisätiedot
Elvytyksen Käypä hoito -suositus: Sanna Hoppu, LT, dosentti, ylilääkäri, hoitosuositusryhmän puheenjohtaja, sanna.hoppu@gov.fi, puh. 050 349 7871.
Vastasyntyneen elvytyksen Käypä hoito -suositus: Ulla Sankilampi, LT, professori, ylilääkäri, hoitosuositusryhmän puheenjohtaja, ulla.sankilampi@pshyvinvointialue.fi, puh. 044 7172464