Sairaalan ulkopuolinen sydänpysähdys

• Sairaalan ulkopuolisen sydänpysähdyksen, jossa ensihoito elvyttää potilasta, esiintyvyys on Euroopassa vuodessa noin 55 tapausta 100000:ta asukasta kohden «Gräsner JT, Wnent J, Lefering R, ym. European regi...»9. Suomessa esiintyvyys on 52–78 tapausta 100000:ta asukasta kohden vuodessa ja ensihoito aloittaa elvytyksen 46–51 potilaalle 100000:ta asukasta kohden «Setälä P, Hoppu S, Virkkunen I, ym. Assessment of ...»10, «Hiltunen P, Kuisma M, Silfvast T, ym. Regional var...»11. Ks. taulukko «Sairaalan ulkopuolisten sydänpysähdysten esiintyvyystietoja Euroopasta ja Suomesta. ...»1.
• Sydänpysähdyksistä 91 % johtuu jostakin sairaudesta, erityisesti sydänperäisistä sairauksista «Greif R, Lauridsen KG, Djärv T, ym. European Resus...»1.
• Euroopassa defibrilloitava alkurytmi todettaan noin 20 %:ssa tapauksista, kun taas suomalaisissa tutkimuksissa osuus on ollut 29 ja 31 % «Setälä P, Hoppu S, Virkkunen I, ym. Assessment of ...»10, «Hiltunen P, Kuisma M, Silfvast T, ym. Regional var...»11.
  • Defibrilloitava rytmi on positiivinen ennustekijä, mutta sen esiintyvyys on vähentynyt «Oving I, de Graaf C, Karlsson L, ym. Occurrence of...»12.
    • Alkurytmi riippuu myös sydänpysähdyksen ja ensimmäisen rytmianalyysin välisestä ajasta. Tutkimukset osoittavat, että defibrilloitavan rytmin todennäköisyys vähenee jokaisen minuutin aikana, joka kuluu sydänpysähdyksen ja ensimmäisen rytmianalyysin välillä. Mahdollisimman varhain aloitettu painelu-puhalluselvytys hidastaa merkittävästi tätä muutosta «Cournoyer A, Chauny JM, Paquet J, ym. Electrical r...»13.
  • Maallikkoelvytyksen (taulukko «Sairaalan ulkopuolisten sydänpysähdysten esiintyvyystietoja Euroopasta ja Suomesta. ...»1) ja neuvovan defibrillaattorin käyttö ennen ensihoidon saapumista vaihtelee Euroopan maissa merkittävästi. Neuvovaa defibrillaattoria käytetään pienimmillään 2,6 %:ssa sydänpysähdystapauksista, kun taas suurimmillaan osuus on ollut 59 %.

Sairaalassa tapahtuva sydänpysähdys

• Sairaalassa tapahtuvan sydänpysähdyksen esiintyvyys on 1,5–2,8 tapausta 1000:ta hoitojaksoa kohden «Andersen LW, Holmberg MJ, Berg KM, ym. In-Hospital...»15, «Penketh J, Nolan JP. In-hospital cardiac arrest: t...»16.
  • Suomessa esiintyvyys on ollut 0,64–1,2 tapausta 1000:ta hoitojaksoa kohden «Tirkkonen J, Skrifvars MB, Parr M, ym. In-hospital...»17.
  • Defibrilloitava alkurytmi esiintyy suomalaisen tutkimuksen mukaan 14–20 %:lla sairaalassa elvytettävistä potilaista.
• Potilaiden keskimääräinen ikä on 67–75 vuotta ja miesten osuus 59–71 % «Andersen LW, Holmberg MJ, Berg KM, ym. In-Hospital...»15.
• Selviytymisprosentti on Euroopassa 27–62 % «Andersen LW, Holmberg MJ, Berg KM, ym. In-Hospital...»15.
  • Selviytymisprosentti on Suomessa 27–39 % «Tirkkonen J, Skrifvars MB, Parr M, ym. In-hospital...»17.
• Eurooppalaisten suositusten mukaan kaikissa sairaaloissa tulisi käyttää yhtenäistä sairaalansisäistä hätänumeroa (2222) elvytystiimin hälyttämiseen. Käytännössä numero on kuitenkin käytössä vain noin 2 %:ssa eurooppalaisista sairaaloista «Whitaker DK, Nolan JP, Castrén M, ym. Implementing...»18. Yhtenäinen numero vastaa periaatteeltaan yleiseurooppalaista hätänumeroa 112 ja voi nopeuttaa avun hälyttämistä.
• Sairaalassa tapahtuvan sydänpysähdyksen kattavat rekisterit ja yhtenäiset toimintamallit puuttuvat monista maista «Andersen LW, Holmberg MJ, Berg KM, ym. In-Hospital...»15. Myös Suomessa tulisi ottaa käyttöön valtakunnallinen, yhtenäinen rekisteri sairaalansisäisistä elvytystilanteista tutkimuksen, laadun seurannan ja hoidon kehittämisen tueksi.

Pitkäaikainen selviytyminen

• Euroopan maissa, joissa tehdään ennakoivia hoitosuunnitelmia ja sen osana esimerkiksi DNAR-päätöksiä, yli 90 % sydänpysähdyksestä selviytyneistä toipuu myös neurologisesti hyvin. Sen sijaan maissa ja tilanteissa, joissa ennakoivia hoitosuunnitelmia ei laadita, on yleisempää, että potilas jää henkiin vammautuneena «Cronberg T, Greer DM, Lilja G, ym. Brain injury af...»19.
• ILCOR raportoi sairaalassa sydänpysähdyksen saaneiden 30 vuorokauden selviytymisen olevan maailmanlaajuisesti 3,4–15,6 % ja Euroopassa 7,5–10,3 %.
  • Suomessa sairaalan ulkopuolella sydänpysähdyksen saaneiden 30 vuorokauden selviytyminen on ollut 14–17 %.
• Vamman aiheuttamasta sydänpysähdyksestä selviytyy 2–6 % «Cronberg T, Greer DM, Lilja G, ym. Brain injury af...»19.
• Selviytyneillä esiintyy yleisesti neurokognitiivisia häiriöitä, väsymystä ja emotionaalisia ongelmia «Perkins GD, Callaway CW, Haywood K, ym. Brain inju...»20. Siksi kuntoutus suunnitellaan kaikille sydänpysähdyksestä selvinneille potilaille.
• Käypä hoito -työryhmän ja Sydänliiton toteuttamaan kyselyyn vastanneiden elvytettyjen ja heidän läheistensä kokemukset korostivat erityisesti selkeän ja ymmärrettävän tiedon saamisen tärkeyttä tapahtuneesta, sen syistä ja jatkohoidosta sekä mahdollisuutta keskustella hoitohenkilökunnan kanssa. Vastauksissa nousi esiin myös psyykkisen tuen, kriisiavun ja vertaistuen tarve sekä toive katkeamattomasta seurannasta kotiutumisen jälkeen. Lisäksi vastaajat pitivät tärkeänä, että elvytystilanteessa kohdataan potilas ja läheiset ammattimaisesti ja inhimillisesti ja että läheisillä on mahdollisuus olla tilanteessa mukana silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Ks. lisätietoa «Elvytys Käypä hoito -suositukseen tehty kysely potilaiden ja heidän läheistensä näkökulmista»2.

Kuva 2.

Peruselvytys

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Kuva 3.

Peruselvytys askel askeleelta

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Kuva 4.

3 askelta hengen pelastamiseksi

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Sydänpysähdyksen tunnistaminen

• Epäile sydänpysähdystä aina, mikäli henkilö ei reagoi käsittelyyn «Greif R, Bray JE, Djärv T, ym. 2024 International ...»4, «Bray JE, Smyth MA, Perkins GD, ym. Basic Life Supp...»21.
• Hälytä lisäapua välittömästi, kun epäilet sydänpysähdystä (katso suosituksen kohta Hätäilmoituksen tekeminen «A1»2).
• Avaa hengitystie arvioidaksesi hengitystä.
  • Hengitystiet avataan taivuttamalla potilaan päätä varovasti taaksepäin ja nostamalla alaleukaa ylöspäin, ks. kuva «Avaa hengitystie»5.
  • Hidastunut vaivalloinen hengitys, epäsäännöllinen äänekäs (koriseva) hengitys tai hengitysliike (agonaalinen hengitys) reagoimattomalla potilaalla viittaa vahvasti sydänpysähdykseen.
• Aloita peruselvytys jokaiselle reagoimattomalle potilaalle, joka ei hengitä tai jonka hengitys ei ole normaalia.
• Sydänpysähdyksen alussa voi esiintyä lyhytaikaisia kouristuksenomaisia liikkeitä. Arvioi potilaan hengitys välittömästi kouristuksen loputtua.
  • Epäile sydänpysähdystä ja aloita peruselvytys, mikäli henkilö ei reagoi «Murasaka K, Takada K, Yamashita A, ym. Seizure-lik...»22 eikä hengitä normaalisti kouristuksen loputtua.

Kuva 5.

Avaa hengitystie

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Hätäilmoituksen tekeminen

• Soita hätäpuhelu välittömästi numeroon 112 tai hälytä lisäapua terveydenhuollon yksikön sisäisen ohjeen mukaisesti, kun potilas ei reagoi eikä ole heräteltävissä.
  • 112 Suomi -sovelluksen käyttö on suositeltavaa, sillä sovellus paikantaa soittajan sijainnin ja ilmoittaa sen suoraan hätäkeskuspäivystäjälle.
  • Jos soittaminen ei jostain syystä onnistu, hätäilmoituksen voi tehdä myös tekstiviestillä.
• Laita puhelimen kaiutin päälle, jotta voit aloittaa paineluelvytyksen hätäkeskuspäivystäjän ohjeiden mukaan «Smith CM, Hatanaka T, Mancini MB ym. on behalf of...»23.
• Arvioi hengitys odottaessasi hätäkeskuspäivystäjän vastausta, ks. kuva «Avaa hengitystie»5.
• Jos olet auttajana yksin ilman puhelinta, huuda apua ja aloita peruselvytys.
  • Mikäli lähiympäristössä ei ole saatavilla lisäapua, poistu nopeasti hälyttääksesi apua ja palaa mahdollisimman pian potilaan luo jatkamaan elvytystä.

Hätäkeskuspäivystäjän rooli

• Hätäkeskuspäivystäjän on käytettävä vakioitua menettelytapaa sydänpysähdyksen tunnistamiseen «Drennan IR, Geri G, Couper K ym. on behalf of the ...»24.
• Hätäkeskuspäivystäjä ohjeistaa äkillisen sydänpysähdyksen tunnistaessaan elvytystoimet kaikille soittajille «Dainty KN, Debaty G, Waddick J, ym. Interventions ...»25, «Olasveengen TM, Mancini ME, Vaillancourt C ym. Dis...»26, «Olasveengen T, Mancini MB, Berg RA ym. CPR: Chest ...»27.
  • Auttajaa ohjeistetaan ainoastaan paineluelvytykseen «Cash R, Nehme Z, de Caen A ym. on behalf of the In...»28. Mikäli soittaja ilmaisee osaavansa peruselvytyksen, ohjeistetaan painelu-puhalluselvytys (PPE), jossa painallusten ja puhallusten suhde on 30:2.
• Kun peruselvytys on käynnissä, tulee hätäkeskuspäivystäjän kysyä, onko neuvovaa defibrillaattoria (sydäniskuria) tapahtumapaikalla «Smith CM, Snow L, Whiting J ym. on behalf of the I...»29.
  • Jos paikalla on useampia auttajia, opastetaan heitä hakemaan lähin neuvova defibrillaattori, ks. kuva «Defibrillaattorin (AED) opaste»6.
  • Kun neuvova defibrillaattori saadaan paikalle, ohjeistetaan sen käyttö.

Kuva 6.

Defibrillaattorin (AED) opaste

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Paineluelvytys

• Aloita paineluelvytys mahdollisimman pian «Considine J, Gazmuri RJ, Perkins GD, ym. Chest com...»30.
  • Aseta potilas selälleen vaakatasoon kovalle alustalle paikkaan, jossa elvytys on mahdollista toteuttaa «Holt J, Ward A, Mohamed TY, ym. The optimal surfac...»31.
  • Paineluelvytys on tehokkainta kiinteällä alustalla. Potilaan siirtämistä pois pehmeältä alustalta, esimerkiksi sängyltä lattialle, ei kuitenkaan suositella. Painelun voimaa on tarvittaessa lisättävä pehmeällä alustalla elvytettäessä «Dewan M, Schachna E, Eastwood K, ym. The optimal s...»32, «Perkins GD, Couper K, Grolmusova N ym. on behalf o...»33, «Dewan M, Perkins G, Schachna E ym. Firm surface fo...»34.
  • Aseta toisen käden kämmenen tyvi rintalastan alaosalle (keskelle rintakehää) ja toinen käsi sen päälle, ks. kuva «Käsi rintakehän keskellä»7, «Raffay V, Olasveengen TM, Bray J on behalf of the ...»35.
  • Risti kätesi sormet yhteen varmistaaksesi, ettei painelu kohdistu kylkiluihin, ks. kuva «Molemmat kädet tekevät painallukset»8.
  • Pidä käsivarret suorina ja aseta hartiasi pystysuoraan henkilön rintakehän ylle, ks. kuva «Kädet suorina, pystysuorassa potilaan yläpuolella»9.
  • Painelusyvyyden tulee olla vähintään 5 cm, muttei kuitenkaan yli 6 cm.
  • Painelutaajuus on 100–120 painelua minuutissa. Paineluelvytyksen pitää olla mahdollisimman keskeytyksetöntä «Olasveengen TM, Semeraro F, Bray J ym. on behalf o...»36.
  • Anna potilaan rintakehän palautua täysin jokaisen painalluksen jälkeen ja vältä nojaamista rintakehään.
    • Oikeaa painelusyvyyttä, rytmiä ja rintakehän palautumista voidaan harjoitella harjoitusnukella, joka antaa reaaliaikaista palautetta painelusta.
    • Lisäksi painelun syvyyttä ja laatua voidaan seurata käyttämällä defibrillointielektrodeja tai -laitteita, jotka antavat palautetta painelun syvyydestä, rytmistä ja rintakehän palautumisesta.
• Jos mahdollista, vaihda paineluelvyttäjää 2 minuutin välein «Smyth MA, Nishiyama C, Singh B ym. on behalf of th...»37.

Kuva 7.

Käsi rintakehän keskellä

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Kuva 8.

Molemmat kädet tekevät painalluksen

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Kuva 9.

Kädet suorina, pystysuorassa potilaan yläpuolella

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Puhalluselvytys

• Puhalluselvytyksellä tarkoitetaan elvytyskoulutuksessa opittua ja ylläpidettyä osaamista, joka mahdollistaa turvallisen ja oikein toteutetun ventilaation.
  • Jos et ole saanut puhalluselvytykseen valmentavaa elvytyskoulutusta tai et koe osaamistasi riittäväksi, jatka keskeytymätöntä paineluelvytystä «Bray J, Cash R, Nehme Z ym. on behalf of the Inter...»38.
• Jos sinulla on puhalluselvytykseen koulutus ja riittävä osaaminen, vuorottele 30 painalluksen ja 2 puhalluksen välillä «Nehme Z, Cash R, Dicker B ym. on behalf of the Int...»39. Puhalla rauhallisesti noin 1 sekunnin ajan, vain sen verran, että rintakehä nousee. Vältä liian voimakasta puhallusta, ks. kuva «Puhalluselvytys – suusta suuhun -tekniikka»10, «Olasveengen T, Mancini MB, Berg RA ym. CPR: Chest ...»27.
• Jos puhallusyritys epäonnistuu eli rintakehä ei nouse 2 puhallusyrityksen jälkeen, huomioi hengitysteiden vierasesineen mahdollisuus:
  • Tarkista seuraavan painelujakson aikana suu, poista irtoavat hammasproteesit ja korjaa leuan asento. Yritä puhalluksia uudelleen.
  • Jos puhallukset eivät onnistu, jatka tehokasta keskeytymätöntä paineluelvytystä.
  • Toisen auttajan saavuttua hänen tulee yrittää puhalluksia seuraavan 30 painelujakson jälkeen.
• Mikäli sairaalassa tai terveydenhuollon yksikössä on paikalla vain yksi elvyttäjä, riittää elottomuuden tunnistamisen ja lisäavun hälyttämisen jälkeen pelkkä paineluelvytys, kunnes henkilökuntaa on enemmän paikalla.
• Painelu-puhalluselvytyksessä (PPE) voidaan käyttää apuna puhallusnaamaria (ks. kuva «Puhallusnaamarin käyttö»11).
  • Yksisuuntaisella venttiilillä varustettu puhallusnaamari on paras vaihtoehto.
• Naamaripuhalluksiin saadaan paras teho asettumalla elvytettävän pääpuoleen ja pitämällä naamarista kahden käden otteella samalla leukaa taakse nostaen. Hengityspaljetta käytettäessä tulee ensisijaisesti käyttää kahden auttajan naamaripaljeventilaatiotekniikkaa. Siinä toinen pitää naamarin tiiviisti paikoillaan molemmin käsin ja toinen puristaa paljetta.
  • Oikea ventilaatiotilavuus saadaan painamalla palje yhden käden sormien väliin niin, että sormet tuntuvat vastakkain. Naamari-paljeventilaation käyttö vaatii huomattavan paljon koulutusta ja kokemusta, sillä ilma menee keuhkojen sijasta helposti mahalaukkuun. Jos ventiloidaan hengityspalkeella, tekniikkaan pitää kiinnittää huomiota ja käyttää naamarin kanssa nieluputkea.
• Jos potilaalla on kurkunpääavanne (trakeostooma), puhalluselvytys annetaan siihen.

Kuva 10.

Puhalluselvytys – suusta suuhun -tekniikka

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Kuva 11.

Puhallusnaamarin käyttö. Puhallusnaamaria voidaan käyttää apuna painelu-puhalluselvytyksessä. Paras teho naamaripuhalluksiin saadaan asettumalla potilaan pääpuoleen ja pitämällä naamarista kahden käden otteella samalla leukaa taakse nostaen.

Neuvovan defibrillaattorin käyttö

• Kaikkia maallikoita ja terveydenhuollon henkilöstöä kannustetaan käyttämään neuvovaa defibrillaattoria. Laitteen käyttö on turvallista myös ilman aiempaa koulutusta.
• Neuvovan defibrillaattorin sijainti on osoitettu selkeillä opasteilla. Lähimmän laitteen voi paikantaa myös 112 Suomi -sovelluksella.
• Neuvovan defibrillaattorin käyttö «Brooks SC, Clegg GR, Bray J, ym. Optimizing Outcom...»40
  • Käytä neuvovaa defibrillaattoria heti, kun mahdollista.
  • Ota neuvova defibrillaattori esiin säilytyslaatikosta, ks. kuva «Defibrillaattorin (AED) opaste»6. Osa malleista käynnistyy avattaessa. Jos näin ei tapahdu, paina käynnistyspainiketta.
  • Seuraa neuvovan defibrillaattorin ohjeita.
  • Kiinnitä liimaelektrodit potilaan paljaalle rintakehälle neuvovan defibrillaattorin ohjeita ja elektrodien kuvia noudattaen, ks. kuva «Liimaelektrodien oikea asettelu»12.
    • Tarvittaessa kuivaa kostea iho ennen elektrodien kiinnittämistä, jotta elektrodit tarttuvat ihoon.
    • Kiinnitä erityistä huomiota kylkeen sijoitettavan elektrodin oikeaan sijoitteluun. Elektrodin tulee sijaita keskikainalolinjassa noin kämmenen leveyden verran kainalon alapuolella.
  • Jos paikalla on useampi auttaja, jatka paineluelvytystä samalla, kun toinen auttaja kiinnittää liimaelektrodit potilaan kuivalle rintakehälle «Graesner JT, Mancini, MB, Avis S ym. on behalf of ...»41.
  • Varmista, ettei kukaan koske potilaaseen rytmianalyysin tai iskun aikana. Osa neuvovista defibrillaattoreista iskee automaattisesti (täysin automaattinen), osassa iskupainiketta tulee painaa, jotta isku annetaan (puoliautomaattinen).
  • Jatka paineluelvytystä välittömästi iskun jälkeen «Ristagno G, Olasveengen TM, Mancini MB ym. on beha...»42.
  • Jos defibrillaatioiskua ei suositella, jatka elvytystä välittömästi paineluelvytyksellä.
  • Noudata laitteen ohjeita ja jatka elvytystä 2 minuutin sykleissä rytmianalyysien välillä «Hung K, Castren M, Kudenchuk P ym. on behalf of th...»43.
• Neuvovan defibrillaattorin sijoittaminen.
  • Neuvova defibrillaattori tulee sijoittaa niin, että se on hätätilanteessa helposti löydettävissä ja nopeasti käyttöönotettavissa.
  • Laite sijoitetaan näkyvälle ja lukitsemattomalle paikalle, johon on esteetön pääsy ympäri vuorokauden tai ainakin silloin, kun tilassa on toimintaa «Bray J, Oonyu L, Perkins GD ym. on behalf of the I...»44.
  • Neuvova defibrillaattori tulee sijoittaa erityisesti paikkoihin, joissa liikkuu paljon ihmisiä (lentokentät, kauppakeskukset, rautatieasemat).
  • Kuntia, hyvinvointialueita, yrityksiä, järjestöjä ja muita organisaatioita tulee kannustaa sijoittamaan neuvovia defibrillaattoreita kohteisiin, joissa sydänpysähdyksen todennäköisyys on suuri tai joissa nopea saatavuus voi merkittävästi parantaa potilaiden selviytymistä.
  • Neuvovan defibrillaattorin sijainti merkitään selkeillä ja helposti havaittavilla opasteilla (ks. kuva «Defibrillaattorin (AED) opaste»6).

Kuva 12.

Liimaelektrodien anterolateraalinen (a) ja anteroposteriorinen (b) asettelu

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Turvallisuus

• Varmista ennen PPE:n aloittamista, että ympäristö on turvallinen sekä elvyttäjille että potilaalle.
• Elvytys tulee aloittaa ilman huolta potilaalle mahdollisesti aiheutuvasta haitasta «Svavarsdottir H, Olasveengen TM, Mancini MB ym. on...»45, «Semeraro F, Svavarsdottir H, Mancini MB ym. on beh...»46.
• Paineluelvytys ja neuvovan defibrillaattorin käyttö on turvallista, ja mahdollisten tarttuvien tautien tartuntariski on erittäin vähäinen «Perkins GD, Morley PT, Nolan JP, ym. International...»47, «Lagina AT, Dicker B, Dassanayake V ym. on behalf o...»48.
  • Mahdollisessa pandemiatilanteessa viranomaiset voivat antaa erillisiä ohjeita elvyttäjän suojaamiseksi.
  • Elvytys on turvallista toteuttaa myös kosteissa tai märissä olosuhteissa, kuten uimahallissa tai rannalla.
• Elvytystilanne voi olla henkisesti kuormittava, ja tapahtuman jälkeen auttajalle tulisi järjestää mahdollisuus saada neuvontaa, psykososiaalista tukea ja keskusteluapua «Berglund E, Olsson E, Jonsson M, ym. Wellbeing, em...»49, «Ries ES, Kragh AR, Dammeyer J, ym. Association of ...»50.

Teknologian hyödyntäminen

• Hyödynnä teknologiaa, kuten älypuhelimia, videoviestintää «Dainty KN, Debaty G, Vaillancourt C ym. on behalf ...»51, «Chung S, Avis S, Castren M ym. on behalf of the In...»52 ja tekoälyä sydänpysähdyksen tunnistamisessa, elvytysohjeiden antamisessa ja neuvovan defibrillaattorin paikalle toimittamisessa «Scquizzato T, Pallanch O, Belletti A, ym. Enhancin...»53, «Malta Hansen C, Juul Grabmayr A, Dicker B ym. on b...»54.
• Paineluelvytyksen laatua mittaavien paineluantureiden käyttö parantaa paineluelvytyksen toteutumista suositusten mukaisesti, mutta niiden ei ole osoitettu vaikuttavan potilaiden selviytymiseen «Brooks S, Considine J, Avis S ym. on behalf of the...»55.

• Aikuisen hoitoelvytyksen suositus on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille, joilla on koulutus ja osaaminen antaa hoitoelvytystä, ks. kuva Aikuisen hoitoelvytys «Aikuisen hoitoelvytys»13.
  • Hoitoelvytyksellä tarkoitetaan elvytystä, jossa peruselvytyksen lisäksi avataan suoniyhteys ja annetaan elvytyslääkkeitä sekä turvataan hengitystie ja arvioidaan hoidettavissa olevat syyt sydänpysähdykseen. Ks. kohta Elvytyksen erityistilanteita «A2»3.
• Hoitoelvytyksestä saatavaa hyötyä tulee arvioida yksilöllisesti, erityisesti tilanteessa, jossa potilaan alkurytminä on ei-defibrilloitava rytmi ja viive potilaan tavoittamiseen tai hoitoelvytyksen aloittamiseen on pitkä «Andersen LW, Holmberg MJ, Berg KM, ym. In-Hospital...»15.

Kuva 13.

ABCDE = hengitystiet, hengitys, verenkierto, tajunta, altistus; ECMO = (veren) kehonulkoinen happeuttaminen; EKG = elektrokardiogrammi; IO = intraosseaalinen (luunsisäinen); IV = intravenoosinen (laskimonsisäinen); PCI = sepelvaltimoiden pallolaajennus; PEA = pulssiton sähköinen toiminta; ROSC = spontaanin verenkierron palautuminen; SpO₂ = perifeerinen happisaturaatio; VF = kammiovärinä; VT = kammiotakykardia

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Sydänpysähdysriskin ennakoiva tunnistaminen ja hoidon suunnittelu sairaalassa ja terveydenhuollon yksikössä

Elvytys sairaalassa ja terveydenhuollon toimintayksikössä

• Ks. kuva Elvytys sairaaloissa «Elvytys sairaaloissa»14.
• Aloita hoitoelvytys mahdollisimman nopeasti.
• Sairaaloissa ja terveydenhuollon toimintayksiköissä tavoitteena on, että sydänpysähdys tunnistetaan ja peruselvytys aloitetaan viiveettä, defibrilloitava rytmi defibrilloidaan 3 minuutin kuluessa, ei-iskettävässä rytmissä adrenaliini annetaan nopeasti ja sydänpysähdyksen hoidettavat syyt tunnistetaan ja hoidetaan.
• Sairaaloissa tulee käyttää standardoitua sisäistä hätänumeroa (2222).
• Sairaalassa on oltava hälytysryhmä, joka vastaa elvytyshälytyksiin.
  • Ryhmän jäsenten pitää kouluttautua ja ylläpitää osaamistaan säännöllisellä harjoittelulla. On suositeltavaa käyttää standardoituja perus- ja hoitoelvytyskursseja.
  • Ryhmän on hallittava keskeiset hoitoelvytyksen toimenpiteet: manuaalinen defibrillaatio, hengitystien hallinta, suonen- ja luunsisäisen nesteytysreitin avaaminen sekä sydänpysähdyksen hoidettavien syiden tunnistaminen ja hoito.
  • Ryhmän pitää sopia keskenään työnjaosta jokaisen työvuoron alkaessa.
• Sairaalassa on yhtenäistettävä eri osastoilla käytössä olevaa elvytysvälineistöä huomioiden osastojen erityispiirteet.

Kuva 14.

ABCDE: hengitystiet, hengitys, verenkierto, tajunta, altistus; ISBAR: tilanne, tausta, arvio, suositus; SpO₂: perifeerinen happisaturaatio.

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Sairaalan ulkopuolella tapahtuva hoitoelvytys

• Hoitoelvytys täytyy aloittaa mahdollisimman nopeasti. Ensihoitojärjestelmillä on oltava nopea vaste ja riittävät resurssit hoitoelvytyksen toteuttamiseen «Boulton AJ, Edwards R, Gadie A, ym. Prehospital cr...»59, «Greif R, Cheng A, Abelairas-Gómez C, ym. Education...»60.
• Jos aikuispotilaalla on ei-traumaattinen sydänpysähdys sekä jatkuva tai uusiutuva kammiovärinä, tulee paikalliset toimintamallit huomioiden harkita potilaan kuljettamista elvyttäen yksikköön, jossa on valmius ECMO-avusteiseen elvytykseen. Keskeistä on tunnistaa potilaat, jotka voivat hyötyä ECMO-hoidosta.
• Ensihoitohenkilöstöllä on oltava selkeät ohjeet elvytyksestä pidättäytymisestä ja elvytyksen lopettamisesta sekä mahdollisuus pyytää hoito-ohje lääkäriltä.
• Ensihoitojärjestelmän pitää seurata henkilöstön osallistumista elvytystilanteisiin ja tunnistaa ne, joille elvytyskokemusta kertyy vähän, jotta elvytysosaamista voidaan vahvistaa «Bray J, Finn J, Lockey A ym. on behalf of the EIT ...»61.

Elvytystilanteen tiimityö ja työnjako

• Elvytystilanteen alussa tulee sopia selkeä työnjako.
• Yhdellä henkilöllä on oltava kokonaisvastuu tilanteen johtamisesta, ja hänen tehtävänsä on varmistaa tiimityön sujuvuus.
• Keskeiset roolit ovat:
  • paineluelvytyksen toteuttaja
  • hengitystien hallinnasta ja ventiloinnista vastaava
  • defibrillaattorin käytöstä vastaava
  • lääkityksestä ja suoniyhteydestä vastaava
  • kirjaamisesta ja ajan seurannasta vastaava
• Roolit nimetään ääneen, ja niitä voidaan vaihtaa tarpeen mukaan kuormituksen tasaamiseksi. Etenkin elvytystilanteen alussa on todennäköistä, että sama henkilö vastaa useammasta tehtävästä ja tehtäviä voidaan jakaa vasta, kun auttajia on enemmän paikalla.
• Työnjaon lisäksi onnistunut elvytystiimityö edellyttää selkeää johtamista, yhteistä tilannetietoisuutta, avointa kommunikaatiota ja keskinäistä tukea.
• Tehtävänannoissa käytetään kohdennettua ja suljettua viestintää, jolla varmistetaan, että annettu ohje on ymmärretty ja toteutettu.
• Kaikkien tiimin jäsenten tulee tuoda esiin havaitsemansa ongelmat ja turvallisuusuhat sekä osallistua aktiivisesti tilanteen hallintaan.

Potilaan tietoisuus ja reagointi elvytyksen aikana

• Potilas saattaa reagoida tai osoittaa tietoisuuden merkkejä elvytyksen aikana, mikä liittyy tehokkaan elvytyksen aikaansaamaan aivojen verenkierron paranemiseen.
• Ilmiö on harvinainen, mutta sitä on viime vuosina raportoitu yhä enemmän.
• Rauhoittavien ja kipulääkkeiden käyttöä pieninä annoksina voidaan harkita.
  • Käytettävistä lääkkeistä ja niiden annostuksesta ei ole riittävästi tutkimusnäyttöä.
  • Pelkkien lihasrelaksanttien käyttöä tulee välttää.

Defibrillaattorin käyttö

• Ainoastaan niiden ammattilaisten, jotka osaavat nopeasti ja varmasti tunnistaa sydämen rytmin (alle 5 sekunnissa) ja tarvittaessa suorittaa defibrillaation turvallisesti mahdollisimman lyhyillä painelun keskeytyksillä (alle 5 sekuntia), tulisi käyttää manuaalista defibrillaattoria.
  • Hoitoelvytyskoulutuksen saaneiden tulisi osata käyttää sekä neuvovaa että manuaalista defibrillaattoria.
• Mikäli neuvova defibrillaattori on jo kytketty potilaaseen hoitoelvytystiimin saapuessa paikalle, elvytyssykliä jatketaan neuvovan defibrillaattorin antamien ohjeiden mukaan. Manuaalista defibrillaattoria siirrytään käyttämään 2 minuutin painelusyklin aikana, heti kun se on mahdollista.

Jatkuva tai uusiutuva kammiovärinä

• Harkitse energiamäärän suurentamista defibrillaattorin valmistajan ohjeiden mukaan, jos defibrillaatio suoritetaan manuaalisella laitteella ja kammiovärinä palaa defibrillaation jälkeen.
• Mikäli kammiovärinä palaa tai jatkuu 3 peräkkäisen defibrillaation jälkeen
  • tarkista, että elektrodit on sijoiteltu oikein
  • harkitse vaihtoehtoista elektrodien sijoittelua (etu-takapositio) ja valmistaudu asettamaan uudet defibrillaatioelektrodit seuraavan rytmintarkastuksen yhteydessä.
• Kaksoisdefibrillaatio (dual (double) sequential defibrillation DSD) tarkoittaa elektrodien etu-sivuposition ja etu-takaposition yhdistelmää, jossa iskut annetaan peräkkäin kahdella defibrillaattorilla. Menetelmää on käytetty jatkuvan tai uusiutuvan kammiovärinän hoidossa. Kaksoisdefibrillaation suorittaminen on haasteellista, ja tutkimusnäyttö menetelmästä on vähäistä «Ohshimo S, Drennan I, Deakin CD ym. on behalf of t...»66.
  • Kaksoisdefibrillaation rutiinimaista käyttöä ei suositella «Deakin CD, Drennan I, Morley PT ym. on behalf of t...»67.

Hengitystien hoito ja ventilaatio

• Avaa hengitystie tarvittaessa leuan kohotusta ja nieluputkea apuna käyttäen. Aloita ventilaatio painelun aloituksen jälkeen tarvittaessa ensin naamari-paljeventilaatiolla ja siirry muiden hengitystievälineiden käyttöön auttajien koulutuksen ja osaamisen mukaan «Soar J, Nicholson TC, Parr MJ ym. Advanced Airway ...»68.
• Käytä suurinta mahdollista happivirtausta elvytyksen aikana (> 15 litraa happea minuutissa) huomioiden hapen riittävyys koko elvytyksen ajan «Skrifvars MB, Ohshimo S, Grunau B ym. on behalf of...»69.
• Aloita tehokas ventilaatio heti kun mahdollista ja säädä ventilaatio (kertatilavuus ja ventilaatiotiheys) siten, että saavutetaan riittävä kaasujenvaihto ja vältetään hyperventilaatio «Johnson NJ, Debaty G, Yang BY ym. on behalf of the...»70.
  • Naamari-paljeventilaatiossa optimoi naamarin tiiviys ja hengitystien avoimuus. Jos mahdollista, käytä naamari-paljeventilaatiossa kahden henkilön tekniikkaa.
  • Jokaisen ventilaation tulee olla yli sekunnin kestoinen, ja rintakehän tulee nousta.
• Käytä hengitystien hallinnassa vaiheittaista lähestymistapaa. Jos perusmenetelmillä ei saavuteta tehokasta ventilaatiota tai jatkuva paineluelvytys sitä edellyttää, käytä supraglottista hengitystievälinettä «Wang HE, Schmicker RH, Daya MR, ym. Effect of a St...»71, «Debaty G, Johnson N, Perkins G ym. on behalf of th...»72.
• Intubaation saa suorittaa ainoastaan kokenut toimenpiteen tekijä, jonka onnistumisen todennäköisyys on suuri.
  • Suurena onnistumisen todennäköisyytenä voidaan pitää yli 95 %:n mahdollisuutta onnistua kahdella yrityksellä «Jabre P, Penaloza A, Pinero D, ym. Effect of Bag-M...»73, «Bernhard M, Mohr S, Weigand MA, ym. Developing the...»74.
  • Suorituksen aikana painelu saa keskeytyä alle 5 sekunniksi.
  • Käytä suoraa laryngoskopiaa tai videolaryngoskopiaa intubaatiossa paikallisten ohjeiden ja osaamisen mukaan. Mikäli videolaryngoskopia on välittömästi käytettävissä, sitä on suositeltavaa käyttää «Moskowitz A, Nolan J, Crowley C ym. Tracheal Intub...»75.
• Aloita välittömästi hengitystievälineen asettamisen jälkeen uloshengityksen hiilidioksidin (EtCO₂) käyränäytöllinen jatkuva kapnografiaseuranta, jotta hengitystievälineen oikea paikka sekä ventilaation onnistuminen voidaan varmistaa.
  • EtCO₂-kapnografiaseurannalla voidaan varmistaa myös onnistunut ventilaatio naamari-paljeventilaation avulla.
• Jatka ventilaatiota 10 kertaa minuutissa painelua keskeyttämättä «Olasveengen T, Mancini MB, Berg, RA ym. CPR : Ches...»76.
  • Jos supraglottista hengitystievälinettä käytettäessä esiintyy ilmavuotoa, keskeytä painelu ventilaation ajaksi ja jatka painelu-ventilaatiosuhdetta 30:2.
• Mekaanisen ventilaation (hengityskonehoidon) käytöstä elvytyksen aikana on niukasti tutkimusnäyttöä, ja sen turvallinen käyttö edellyttää erityisosaamista ventilaattorihoidon toteuttamisessa «Johnson NJ, Debaty G, Yang BY ym. on behalf of the...»70.
  • Ventilaattori säädetään tilavuuskontrolloidulle ventilaatiomuodolle: kertahengitystilavuus 500 ml, happiprosentti 100 %, ventilaatiotaajuus 10/min, sisäänhengitysaika 1–2 sekuntia, positiivinen uloshengityspaine (PEEP) 0–5 cmH₂O, hengitystiepaineen hälytysraja 60–70 cmH₂O, virtauskäynnistys (trigger) pois kytkettynä. Mikäli mekaaninen ventilaatio osoittautuu tehottomaksi, siirrytään manuaaliseen ventilointiin.
• Mikäli normaalit hengitysteiden hallintamenetelmät (supraglottinen väline tai intubaatio) eivät onnistu ja potilaalla epäillään olevan ylähengitysteiden ahtauma, tulee toimenpiteeseen koulutetun terveydenhuollon ammattilaisen yrittää hengitystien avaamista kirurgisesti.

Suoniyhteys ja elvytyslääkkeet

Laajasti monitoroidun potilaan fysiologiaan perustuva hoitoelvytys

• Fysiologiaan perustuvassa hoitoelvytyksessä tavoitteena on saavuttaa diastolinen verenpaine > 30 mmHg ja EtCO₂ > 3,3 kPa.
• Nopeasti pienenevä EtCO₂ voi olla osoitus sydänpysähdyksestä tai hyvin heikosta sydämen minuuttivirtauksesta.
• Harkitse paineluelvytyksen aloittamista, mikäli systolinen verenpaine on < 50 mmHg hoitotoimenpiteistä huolimatta.
• Aikuispotilaille, joille on asetettu jatkuva valtimopainemittaus, voidaan adrenaliinia harkita annettavaksi pieninä annoksina (50–100 mikrog IV) 1 mg:n IV-bolusannosten sijaan, jos sillä saavutetaan suotuisa vaikutus valtimopaineeseen. Jos kumulatiivinen 1 mg:n annos ei tuota vastetta, tulee varmistaa suoniyhteyden toimivuus ja harkita jatkossa tavanomaisia 1 mg:n IV-annoksia 3–5 minuutin välein «Welsford M, Berg KM, Neumar RW ym. Vasopressors in...»82, «Holmberg MJ, Fernando S, Elshaer A ym. on behalf o...»83.

Kapnografia elvytyksen aikana

• Käyränäytöllisen jatkuvan kapnografian avulla voidaan seurata uloshengitysilmassa olevan hiilidioksidin (EtCO₂) osapainetta. Elvytyksen aikana se heijastelee sydämen minuuttivirtausta ja keuhkoverenkierron tilaa.
• Kapnografia toimii luotettavimmin intubaatioputkeen asennettuna, mutta sitä voidaan käyttää myös supraglottisten hengitystievälineiden käytön yhteydessä tai jopa naamari-paljeventilaation yhteydessä.
• Elvytyksen aikana kapnografialla
  • varmistetaan, että intubaatioputki sijaitsee henkitorvessa
  • arvioidaan paineluelvytyksen laatua.
• EtCO₂:n selkeä suureneminen paineluelvytyksen aikana saattaa viitata verenkierron palautumiseen. Tätä ei kuitenkaan tulisi käyttää yksin verenkierron palautumisen merkkinä, eikä painelusykliä tule keskeyttää, vaikka EtCO₂ suurenisikin «Paiva EF, Paxton JH, O'Neil BJ. The use of end-tid...»91.
• Pientä EtCO₂-arvoa ei tule yksinään käyttää päätöksenteon kriteerinä elvytysyrityksen lopettamisesta.

Ultraäänitutkimuksen käyttö elvytyksen aikana

• Ultraäänitutkimuksen tekeminen edellyttää osaamista koko elvytystiimiltä, sillä ultraäänen käyttö ei saa pitkittää painelutaukoja eikä aiheuttaa ylimääräisiä taukoja elvytyksessä «Reynolds JC, Nicholson T, O'Neil B, ym. Diagnostic...»92.
• Ultraäänitutkimuksella on mahdollista tarkistaa sydämen toiminta ja todeta mahdollisesti hoidettavissa oleva sydänpysähdyksen syy (sydäntamponaatio, hypovolemia tai jänniteilmarinta).
• Ultraäänitutkimukseen ja elvytystilanteeseen liittyvien virhelähteiden vuoksi yksittäiseen ultraäänilöydökseen tulee suhtautua varauksella.
• Oikean kammion laajentuminen ei ainoana löydöksenä oikeuta massiivikeuhkoembolian diagnoosiin.
• Sydämen supistuvuuden arvioita ei pidä käyttää perusteena elvytyksen lopettamiselle «Reynolds JC, Issa MS, C Nicholson T, ym. Prognosti...»93.

Mekaaniset paineluelvytyslaitteet

• Käytä mekaanista paineluelvytyslaitetta vain niissä tilanteissa, joissa laadukas paineluelvytys ei muutoin ole mahdollista tai vaarantaa auttajan turvallisuuden (kuljetus elvyttäen sairaalaan tai koronaariangiografian aikana) «Pocock H, Nicholson T, Szarpak L ym. on behalf of ...»94.
  • Vain koulutettujen tiimien tulisi käyttää paineluelvytyslaitetta, jotta painelutauot jäävät mahdollisimman lyhyiksi laitteen asettamisen aikana.
  • Varmista ventilaation onnistuminen laitteen käytön aikana ja intuboi potilas tarvittaessa.

Kehonulkoinen happeuttaminen (eCPR/ECMO-hoito)

• Kehonulkoista happeutusta (ECMO) voidaan harkita hoitokeinona valikoiduille potilaille, joille ei ole saatu palautettua pysyvää verenkiertoa tavanomaisella elvytyksellä «Holmberg MJ, Granfeldt A, Guerguerian AM, ym. Extr...»95, «Donnino MW, Andersen LW, Deakin CD ym. Extracorpor...»96.
• Näytön puutteen vuoksi yksiselitteisiä potilasvalintakriteereitä ei ole.
  • Alueellisesti on sovittava koko hoitoketjuun osallistuvien kanssa potilasvalintakriteerit, toimintamallit ja resurssit, joilla tämä hoitovaihtoehto voidaan toteuttaa elvytyksen yhteydessä.
• Tilanteet, joissa eCPR/ECMO-hoitoa voidaan harkita, liittyvät niin sanottuna siltahoitona johonkin tiettyyn hoitomuotoon vastaanottavassa sairaalassa (koronaariangiografia ja sepelvaltimoiden pallolaajennus (PCI), keuhkovaltimon trombektomia, hypotermisen potilaan lämmitys, tiettyjen lääkkeiden yliannostuksen aiheuttama sydänpysähdys).

Yleisohje

• Aloita elvytys normaalin hoitoelvytysalgoritmin mukaisesti.
• Etsi aktiivisesti mahdollisia hoidettavissa olevia syitä elottomuudelle. Hoidettavissa olevat sydänpysähdyksen mahdolliset syyt jaetaan 4H- ja 4T-ryhmiin, jotka ovat
  • 4H: 1) hypoksia, 2) hypovolemia, 3) elektrolyyttihäiriöt (hypo- tai hyperkalemia, -kalsemia, -magnesemia tai -glykemia,) 4) hypo- tai hypertermia
  • 4T: 1) tensiopneumothorax eli jänniteilmarinta, 2) sydänpussin tamponaatio, 3) tromboosi, 4) toksiinit eli myrkytys.
• Tarpeen mukaan priorisoi hoidettavissa olevien syiden hoitaminen, vaikka se edellyttäisi paineluelvytyksen hetkellistä keskeyttämistä.

Trauma

• Vammapotilaan elvytys eroaa muista syistä sydänpysähdyksen saaneiden potilaiden elvytyksestä.
• Sydänpysähdyksen hoito kannattaa aloittaa, jos potilas on tavoitettu lyhyellä viiveellä tai sydän on pysähtynyt ensihoitohenkilöstön paikalla ollessa ja vammojen luonne tai laajuus eivät sulje pois selviytymisen mahdollisuutta. Potilaan tavoittaminen, hoitotoimien nopeus sekä koko hoitoketjun osaaminen ja toimivuus ensihoidosta sairaalaan ovat potilaan selviytymisen kannalta merkittäviä.
• Traumaperäisessä sydänpysähdyksessä elvytyksen aloittamatta jättämistä tulee harkita, jos elonmerkkejä ei ole havaittu edeltävien 15 minuutin aikana tai vammat eivät ole hoidettavissa (esim. massiivinen aivovamma).
• Vammapotilaan elvytyksessä tärkeintä on tunnistaa ja hoitaa hoidettavissa olevat sydänpysähdyksen syyt (esim. hypovolemia, hypoksia, jänniteilmarinta, sydänpussin tamponaatio) mahdollisimman nopeasti. Edes rintakehän painelu ei saa viivästyttää tai hidastaa näiden hoitoa.
• Ultraäänitutkimus voi auttaa sydänpysähdyksen syyn määrittämisessä ja hoidon vasteen seurannassa.
• Ks. kuva vammapotilaan elvytyksestä «Vammapotilaan elvytys»15.
• Vammapotilaan sydänpysähdyksen lähtörytminä on etiologian vuoksi useimmiten PEA tai asystolia «Kleber C, Giesecke MT, Lindner T, ym. Requirement ...»97. Onnettomuustilanteen syy voi olla myös äkillinen sydäntapahtuma ja siihen liittyvä kammiovärinä, jolloin potilaan vammat saattavat olla hyvin lieviä.
• Tyrehdytä mahdollinen verenvuoto painamalla vuotokohtaa, hemostaattisilla sidoksilla, kiristyssiteellä tai lantiovyöllä ja pyri korjaamaan tila nesteytyksellä sekä aloittamalla verituotteiden anto mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä hypovoleemisen sydämen painelu ei ole tehokasta «Jeffcoach DR, Gallegos JJ, Jesty SA, ym. Use of CP...»98, «Watts S, Smith JE, Gwyther R, ym. Closed chest com...»99, «Sperry JL, Guyette FX, Brown JB, ym. Prehospital P...»100,
• Torakostomia on todennäköisesti tehokkaampi jänniteilmarinnan purkamisessa kuin neulatorakosenteesi, erityisesti jos potilaan ventilaatiossa käytetään positiivista hengitystiepainetta.
• Hätätorakotomialla on merkitystä niiden elottomien traumapotilaiden ennusteen kannalta, joilla epäillään sydäntamponaatiota «Liu A, Nguyen J, Ehrlich H, ym. Emergency Resuscit...»101.
• Jos traumapotilaalla todetaan terävä rintakehävamma, torakotomiaa harkitaan, jos
  • avoin sydänhieronta saadaan toteutumaan 15 minuutin kuluessa elottomuuden havaitsemisesta
  • paikalla on kokenut tiimi, joka hallitsee toimenpiteen
  • toimintaympäristö ja välineistö mahdollistavat toimenpiteen.
• Vammapotilaan pitkittynyt elvytys on useimmiten tuloksetonta. Ellei spontaania verenkiertoa saavuteta hoidettavissa olevien syiden pois sulkemisen ja hoidon jälkeen, ennuste on huono eikä elvytystä tule jatkaa.
• Elvytyksen lopettamista tulee harkita, jos
  • spontaania verenkierron palautumista (ROSC) ei saavuteta 20 minuutin kuluessa korjattavissa olevien syiden hoidosta huolimatta tai
  • ultraäänellä tutkittaessa PEA-rytmissä ei todeta sydämen mekaanista toimintaa 20 minuutin kuluessa korjattavien syiden asianmukaisesta hoidosta «Millin MG, Galvagno SM, Khandker SR, ym. Withholdi...»102, «Leis CC, Hernández CC, Blanco MJ, ym. Traumatic ca...»103.

Kuva 15.

ROSC = spontaanin verenkierron palautuminen

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Hyperkalemia ja elektrolyyttihäiriöt

• Hyperkalemia ja muut elektrolyyttihäiriöt on tunnistettava mahdollisena rytmihäiriöiden ja sydänpysähdyksen aiheuttajana. Hyperkalemiaa esiintyy useimmiten potilailla, joilla on munuaissairaus. Suurin riski on dialyysipotilailla. Vierianalytiikan käyttö mahdollistaa elektrolyyttihäiriöiden diagnosoinnin elvytyksen aikana «Jessen MK, Andersen LW, Djakow J, ym. Pharmacologi...»104.
• Hyperkalemian aiheuttamassa sydänpysähdyksessä «Jessen MK, Andersen LW, Djakow J, ym. Pharmacologi...»104:
  • anna kalsiumia sekä 50 ml natriumbikarbonaattia (NaBic 7,5 %) nopeana IV-annoksena (eri laskimoreitistä tai huuhdellen välillä)
  • harkitse ECPR-hoitoa ja dialyysiä, mikäli muulle hoidolle ei vastetta.
• Hypokalemian aiheuttamassa sydänpysähdyksessä:
  • anna 20 mmol kaliumkloridia 2–3 minuutissa ja sen jälkeen tarvittaessa 10 mmol 2 minuutissa
  • mittaa veren kaliumpitoisuutta ja titraa kaliuminfuusiota tilanteen mukaan, kunnes seerumin K ≥ 4,0 mmol/l
  • anna tarvittaessa lisäksi 2 g (8 mmol) magnesiumsulfaattia 2 minuutissa.

Hypotermia

• Ks. kuva Tapaturmaisen hypotermian hoito «Tapaturmaisen hypotermian hoito»16, «Pasquier M, Hugli O, Paal P, ym. Hypothermia outco...»105.
• Käytä aikaa elintoimintojen olemassaolon tarkistamiseen jopa yhden minuutin ajan «Paal P, Gordon L, Strapazzon G, ym. Accidental hyp...»106, «Truhlář A, Deakin CD, Soar J, ym. European Resusci...»107.
• Määritä potilaan kehon lämpötila alhaisia lukemia mittaavalla lämpömittarilla korvakäytävästä, jos potilas hengittää spontaanisti, ja ydinlämpötila ruokatorvesta, jos potilaalla on intubaatioputki tai ruokatorvikanavalla varustettu supraglottinen hengitystieväline «Pasquier M, Paal P, Kosinski S, ym. Esophageal Tem...»108.
• Käytä Swiss Staging Systemin mukaista arviota, mikäli kehon lämpötilaa ei ole mahdollista mitata luotettavasti, ks. kuva «Tapaturmaisen hypotermian päivitetty sveitsiläinen luokitus»17.
• Lisäjäähtymisen estäminen, nopea kuljettaminen sairaalaan ja potilaan lämmittäminen ovat keskeisiä toimenpiteitä.
• Hypotermiset potilaat, joilla on uhkaavan sydänpysähdyksen riskitekijöitä (kehon lämpötila alle 30 °C, kammioperäinen rytmihäiriö, systolinen verenpaine alle 90 mmHg) tai sydänpysähdys, tulisi yleensä kuljettaa lämmitettäväksi suoraan sairaalaan, jossa on mahdollisuus ECMO-hoitoon.
• Hypotermisen sydänpysähdyspotilaan elvytyksen tulee olla keskeytymätöntä kuljetuksen ajan.
  • Harkitse mekaanisen paineluelvytyslaitteen käyttöä.
• Viivästytä hypotermisen sydänpysähdyspotilaan elvytyksen aloittamista tai käytä jaksoittaista elvytystä silloin, kun potilaan ydinlämpötila on alle 28 °C eikä välitön tai jatkuva elvytys ole mahdollista (esim. alkuvaiheen pelastustoimien aikana tai siirrettäessä potilasta kiireellisesti lämpimämpään ympäristöön).
• Jos kammiovärinä jatkuu kolmannen defibrillaation jälkeen, pidättäydy uusista yrityksistä, kunnes kehon lämpötila on yli 30 °C.
• Adrenaliini kumuloituu elimistöön alle 30 asteessa aiheuttaen mahdollisesti enemmän haittaa kuin hyötyä.
  • Anna potilaalle 1 mg adrenaliinia vain kerran, mikäli potilaan kehon lämpötila on alle 30 °C ja kehonulkoisen lämmityksen aloittamisessa on viivettä. «Paal P, Gordon L, Strapazzon G, ym. Accidental hyp...»106.
  • Pidennä adrenaliinin antoväliä 6–10 minuuttiin, jos hypotermisen potilaan kehon lämpötila on 30–35 °C.
• Arvioi hypotermisen potilaan ennustetta HOPE (Hypothermia Outcome Prediction after Extra-Corporeal Life Support) -pisteytyksen mukaisesti. Hypotermisen sydänpysähdyspotilaan lämmittäminen sairaalassa tulisi suorittaa ensisijaisesti ECMO-hoidolla ja toissijaisesti sydän-keuhkokoneella «Paal P, Gordon L, Strapazzon G, ym. Accidental hyp...»106, «Donnino MW, Andersen LW, Deakin CD ym. Extracorpor...»96.

Kuva 16.

ECMO = (veren) kehonulkoinen happeuttaminen; DNAR = päätös olla aloittamatta elvytystä; IV = intravenoosinen (laskimonsisäinen); ROSC = spontaanin verenkierron palautuminen; WLST = elämää ylläpitävän hoidon lopettaminen

”Hypotermia Ic, IIc, IIIc ja IVc” viittaavat tapaturmaisen hypotermian päivitettyyn sveitsiläiseen luokitukseen «Tapaturmaisen hypotermian päivitetty sveitsiläinen luokitus»17

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Kuva 17.

Tapaturmaisen hypotermian päivitetty sveitsiläinen luokitus

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Keuhkoembolia

• Selviytyminen keuhkoembolian aiheuttamasta sydänpysähdyksestä on harvinaista «Böttiger BW, Arntz HR, Chamberlain DA, ym. Thrombo...»109.
• Diagnoosiin pääseminen sydänpysähdyksen aikana on haasteellista «Pokorna M, Necas E, Skripsky R, ym. How accurately...»110, «Aagaard R, Løfgren B, Caap P, ym. A low end-tidal ...»111.
• Sydänpysähdystilanteessa rytminä on tavallisesti PEA.
• Pieni EtCO₂-arvo (alle 1,7 kPa) hyvälaatuisesta rintakehän painantaelvytyksestä huolimatta voi olla viite keuhkoemboliasta «Aagaard R, Løfgren B, Caap P, ym. A low end-tidal ...»111, «Heradstveit BE, Sunde K, Sunde GA, ym. Factors com...»112.
• Diagnostiikan apuna voi harkita ultraäänitutkimusta elvytyksen aikana «Reynolds JC, Nicholson T, O'Neil B, ym. Diagnostic...»92.
  • Ultraäänitutkimuksen ja elvytystilanteeseen liittyvien virhelähteiden vuoksi ennusteeseen ja yksittäiseen löydökseen tulee suhtautua varauksellisesti. Esimerkiksi oikean kammion laajentuminen ei ainoana löydöksenä anna aihetta massiivikeuhkoembolian diagnoosiin, eikä arvioita tulisi yksin käyttää perusteena elvytyksen lopettamiselle «Reynolds JC, Issa MS, C Nicholson T, ym. Prognosti...»93.
• Anna elvytyksen aikana liuotushoito, mikäli on vahva epäily keuhkoembolian aiheuttamasta sydänpysähdyksestä «Wetsch WA, Böttiger BW, Andersen LW ym. Cardiac ar...»87.
• Liuotushoidon annon jälkeen harkitse tavanomaista pidempää elvytysaikaa (60–90 minuuttia). Päätös tehdään potilaskohtaisesti tilanteen, hoitovasteen ja kokonaisennusteen perusteella.
• Harkitse ECMO-hoitoa valikoiduille potilaille, mikäli tavanomainen hoitoelvytys ei tuota tulosta.

Sepelvaltimotukos

• Sepelvaltimotukos on aikuisten yleisin sairaalan ulkopuolisen sydänpysähdyksen syy «Gräsner JT, Wnent J, Herlitz J, ym. Survival after...»113.
• Epäile akuuttia sepelvaltimon tukosta, jos potilaalla on
  • akuutti rintakipu ennen elottomuuden alkua
  • tiedossa oleva sepelvaltimotauti
  • lähtörytminä VF tai pulssiton VT
  • aikaisintaan 8 minuutin kuluttua ROSC:n jälkeen 12-kytkentäisessä EKG:ssä ST-nousuinfarktin merkit «Baldi E, Schnaubelt S, Caputo ML, ym. Association ...»114.
• Aloita jo elvytyksen aikana reperfuusiohoidon tarpeen arviointi ja tarvittaessa hoitoketjun välitön käynnistäminen potilaan saattamiseksi syynmukaiseen hoitoon.
• Jos sydän käynnistyy,
  • ST-nousuinfarktipotilailla pyritään välittömään sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen ja tarvittaessa PCI-toimenpiteeseen ≤ 120 minuutin kuluessa diagnoosista «Drennan I, Nikolaou N, Netherton S ym. on behalf o...»115
    • Sairaalan ulkopuolisissa elottomuustilanteissa harkitse liuotushoitoa, mikäli aikaviive toimenpiteeseen on yli 120 minuuttia.
  • potilailla, joilla ei ole ST-noususydäninfarktin merkkejä EKG:ssä, harkitse välitöntä sepelvaltimokuvausta ja tarvittaessa PCI-toimenpidettä, mikäli potilaan hemodynamiikka on epästabiili
  • potilaille, joilla ei todeta iskeemisiä muutoksia EKG:ssä, sepelvaltimokuvaus voidaan tehdä myöhemmin sairaalahoidon aikana.
• Jos sydän ei käynnisty tai ROSC saavutetaan vain hetkellisesti,
  • harkitse potilaan kuljettamista elvyttäen PCI-toimenpiteeseen, jos kyseessä on hyväennusteinen potilas ja käytössä olevat resurssit (kokenut elvytystiimi, välineistö, auttajien lukumäärä) ovat riittävät potilaan siirtoon ja alueellisesti on kaikkien hoitoketjuun osallistuvien kanssa sovittu potilasvalintakriteerit ja toimintamallit
  • mekaaninen paineluelvytyslaite mahdollistaa turvallisen kuljetuksen laadukkaasti elvyttäen «Pocock H, Nicholson T, Szarpak L ym. on behalf of ...»94.

Hukkuminen

• Auttajien on huolehdittava omasta turvallisuudestaan pelastustoimien aikana.
  • Käytä pelastusrengasta tai muuta vastaavaa apuvälinettä auttajien osaamisen mukaisesti.
• Rangan tukeminen ei saa viivästyttää elottoman potilaan pelastamista vedestä.
• Aloita elvytystoimet heti, kun ne on mahdollista toteuttaa turvallisesti ja tehokkaasti «Beerman S, Mecrow T, Fukuda T ym.on behalf of the ...»116.
• Aloita elvytys 5 puhalluksella tai mahdollisuuksien mukaan naamari-paljeventilaatiolla käyttäen 100-prosenttista happea «Bierens J, Bray J, Abelairas-Gomez C, ym. A system...»117, «Dunne C, Morgan P, Bierens J ym. on behalf of the ...»118, «Seesink J, Thom O, Johnson S ym. on behalf of the ...»119.
• Ellei potilaan oma hengitys ja tajunta palaudu, jatka PPE:tä normaalin elvytysalgoritmin mukaisesti «Sempsrott J, Szpilman D, Liu L ym. on behalf of th...»120, «Bierens J, Barcala-Furelos R, Beerman S ym. on beh...»121.
• Mikäli ventilaatiossa tarvitaan korkeaa sisäänhengityspainetta, lisää sitä vähitellen ja huomioi paineen lisäyksen mahdollisesti aiheuttama mahalaukun täyttyminen.
• Huomioi hypotermisen potilaan elvytyshoito, mikäli on viitteitä siitä, että potilas on ollut hypoterminen ennen hukkumista.

Myrkytyksestä aiheutunut sydänpysähdys

• Varmista elvyttäjän suojautuminen mahdollisilta ihon tai limakalvojen kautta välittyviltä myrkkyaineilta PPE:n aikana.
• Myrkytyksen aiheuttaneen aineen imeytymisen esto, antagonisaatio, dekontaminaatio ja eliminaation tehostaminen on tärkeää «Grunau B, O’Neil B, Giustini D ym. on behalf of th...»122.
  • Ole tarvittaessa yhteydessä Myrkytystietokeskukseen ja hyödynnä sen asiantuntemusta.
• Annostele antidootti heti kun mahdollista, mikäli myrkytyksen aiheuttaja on tiedossa.
• Harkitse tavallista pidempää elvytysaikaa tai ECMO-hoitoa.

Raskaana olevan elvytys

• Raskaana olevan elvytyksessä noudatetaan kaikilta osiltaan tavanomaisen elvytyksen hoito-ohjetta «Zelop CM, Shamshirsaz A, Drennan I ym. on behalf o...»123.
• Oleellista on tilanteen mukaan pyytää elvytystilanteeseen ajoissa sekä obstetrista että neonatologista osaamista.
• Raskaudenaikaiset fysiologiset muutokset vaikeuttavat hengitystien varmistamista (intubaatio mukaan luettuna) ja ventilaatiota ja suurentavat aspiraation riskiä «Myatra SN, Divatia JV, Brewster DJ. The physiologi...»124, «Mushambi MC, Athanassoglou V, Kinsella SM. Anticip...»125, «Mushambi MC, Kinsella SM, Popat M, ym. Obstetric A...»126.
• Suurentunut kohtu painaa alaonttolaskimoa ja aorttaa noin raskausviikolta 20 lähtien (kohtu tunnusteltavissa navan yläpuolella), mikä voi heikentää laskimopaluuta ja sydämen minuuttivirtausta «Humphries A, Mirjalili SA, Tarr GP, ym. The effect...»127.
  • Kohdun on oltava siirrettynä manuaalisesti vasemmalle koko elvytyksen ajan, ks. kuva «Kohdun manuaalinen siirto vasemmalle»18, «Enomoto N, Yamashita T, Furuta M, ym. Effect of ma...»128.
  • Sektio elvytystoimenpiteenä on ainoa definitiivinen keino äidin aortan ja alaonttolaskimon kompression vähentämiseksi
• Huomioi hoidettavissa olevien syiden (4H ja 4T) lisäksi raskausajalle tyypilliset sydänpysähdyksen syyt (4P): (pre-eklampsia ja eklampsia, lapsivuodeajan (puerperal) sepsis, istukan (placental) ja kohdun komplikaatiot, peripartaalinen kardiomyopatia).
• Valmistaudu välittömään sektioon heti elvytystilanteen alussa «Leech C, Nutbeam T, Chu J, ym. Maternal and neonat...»129.
  • Harkitse välitöntä sektiota elvytystoimenpiteenä, jos paikalla on siihen koulutettu tiimi ja tarvittava välineistö. Muussa tapauksessa priorisoi kiireellinen kuljetus tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan.

Kuva 18.

Kohdun manuaalinen siirto vasemmalle

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Välitön hoito ROSC:n jälkeen

• Elvytyksen jälkeinen hoito aloitetaan välittömästi ROSC:n jälkeen riippumatta elottomuuden tapahtumapaikasta, ks. kuvat «Tajuttomaksi jääneen potilaan elvytyksen jälkeinen hoito»19, «Tajuttoman potilaan hemodynamiikan ja ventilaation tavoitteet sydänpysähdyksen jälkeen»20.

Kuva 19.

EEG = elektroenkefalogrammi; EKG = elektrokardiogrammi; MAP = keskiverenpaine; PCI = sepelvaltimoiden pallolaajennus; SpO₂ = perifeerinen happisaturaatio

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Kuva 20.

MAP = keskiverenpaine ; PaCO₂ = valtimoveren hiilidioksidiosapaine; PaO₂ = valtimoveren happiosapaine; SpO₂ = perifeerinen happisaturaatio

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Sydänpysähdyksen syyn selvittäminen

• Potilaille, joilla on EKG:ssä selkeä ST-nousuinfarkti tai muu vahva epäily sepelvaltimon tukkeumasta, suoritetaan ensin sepelvaltimoiden varjoainekuvaus.
  • Jatka tutkimusta pään ja vartalon TT:n avulla (joka sisältää keuhkojen varjoainekuvauksen), jos sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa ei löydy elottomuutta selittävää syytä.
• Tunnista muu kuin sydänperäinen syy sairaalaan tulovaiheessa transtorakaalisen sydämen ultraäänitutkimuksen ja pään ja vartalon TT:n avulla.
• Jos potilaalla on ollut ennakko-oireita, jotka viittaavat muuhun kuin sydänperäiseen syyhyn (päänsärky, kouristelu, hengenahdistus, dokumentoitu hapenpuute hengitystiesairaudesta kärsivällä potilaalla, vatsakipu), suoritetaan ensin pään ja vartalon TT.

Hengityksen hoito ROSC:n jälkeen

Verenkierto ROSC:n jälkeen

Aivovaurion minimoiminen

Kehon lämpötilan hallinta ja kuumeen välttäminen

• Kuumetta tulee välttää tavoittelemalla aktiivisesti ≤ 37,5 °C:n lämpötilaa, mikäli potilaan tajunnantaso jää alentuneeksi «Nolan JP, Sandroni C, Andersen LW, ym. ERC-ESICM g...»148, «Granfeldt A, Holmberg MJ, Soar J ym. on behalf of ...»149.
• Tajunnantasoltaan alentuneen potilaan lievää hypotermiaa (32–36 °C) ei tulisi hoitaa aktiivisella lämmittämisellä normotermian saavuttamiseksi.
• Käytä kuumeen hoidossa viilennyslaitetta (invasiivinen tai non-invasiivinen) tajunnantasoltaan alentuneen potilaan hoidossa.
• Viilennyslaitetta käytettäessä suositellaan käyttämään jatkuvaa lämpötilan monitorointia oikean lämpötilan ylläpitämiseksi.
• Kuumeen esto jatkuu 36–72 tuntia sydänpysähdyksen jälkeen, jos potilaan tajunnantaso on edelleen alentunut.

Muut neurologista ennustetta parantavat hoidot

• Näyttö muiden erityisten lääkehoitojen hyödyistä (kuten kortikosteroidit, erytropoietiini, ksenon tai syklosporiini) sydänpysähdyksen jälkeisessä hoidossa on riittämätöntä «McGuigan PJ, Pauley E, Eastwood G, ym. Drug therap...»150, «McGuigan PJ, Pauley E, Bergh K ym. Neuroprotective...»151.

Yleiset tehohoitoperiaatteet

• Älä käytä rutiinimaista mikrobilääkeprofylaksia. Mikäli potilaalla epäillään kliinisesti bakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta, aloita herkästi mikrobilääkitys «Couper K, Yeung K, Soar J ym. Prophylactic antibio...»152.
• Käytä lyhytvaikutteisia sedaatiolääkkeitä ja päivittäisiä sedaatiotaukoja mekaanisesti ventiloidun potilaan hoidossa – tämä voi mahdollistaa potilaan varhaisemman kliinisen tutkimisen (ilman sedaatiosta johtuvia neurologisen ennusteen arviota sekoittavia tekijöitä).
• Vältä lihasrelaksanttien rutiininomaista käyttöä. Lihasrelaksanttien käyttöä voi harkita, jos potilaalla on kriittinen hypoksemia ja hengitysvaikeusoireyhtymä (ARDS).
• Potilaan pääpuolen tulisi olla 30 asteen kohoasennossa.
• Aloita enteraalinen ravitsemus pienillä annoksilla (10–20 ml/tunti) ja lisää annosnopeutta vasteen mukaan.
• Hoida potilasta mahahaavan estolääkkeellä erityisesti, jos potilaalla on veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys, koska mahahaavan ilmaantuvuus on sydänpysähdyksen jälkeen suuri ja potilaiden hoidossa käytetään usein antikoagulaatiohoitoa. Potilaan antikoagulaatiohoito tulee suunnitella yksilöllisesti perustuen yleisiin tehohoitosuosituksiin.
• Hoida potilaan veren glukoosipitoisuutta yleisten hoitoperiaatteiden mukaisesti.

Ennustearvio

• Ks. kuvat «Neurologisen ennustearvion tekemisen algoritmi sydänpysähdyksen jälkeen»21, «Tajuttoman sydänpysähdyspotilaan neurologinen ennustearvio»22, «Ennusteen arviointimenetelmät, jotka liittyvät hyvään ja huonoon lopputulokseen»23 ja «Suositukset sairaalassa tehtävästä toimintakykyarviosta, seurannasta ja kuntoutuksesta sydänpysähdyksen jälkeen»24.

Kuva 21.

EEG = elektroenkefalografia; GCS-M = Glasgow'n kooma-asteikon motorinen pisteytys; MRI = magneettikuvaus; NSE = neuronispesifinen enolaasi; SSEP = lyhytlatenssiset somatosensoriset herätepotentiaalit; TT = tietokonetomografia

* Merkittäviä sekoittavia tekijöitä voivat olla kipu- ja sedatiiviset lääkkeet, neuromuskulaarinen salpaus, hypotermia, vaikea hypotensio, hypoglykemia, sepsis sekä metaboliset ja hengityksen häiriöt.

** Käytä mahdollisuuksien mukaan pupillometria arvioidaksesi pupillarefleksin puuttumista.

*** Ota toistetusti NSE-näytteet 24, 48 ja 72 tunnin kuluttua spontaanin verenkierron palautumisesta (ROSC) trendien seuraamiseksi ja hemolyysin aiheuttaman virheellisen tuloksen minimoimiseksi. NSE-arvojen suureneminen 24–48 tunnin tai 24/48 tunnin ja 72 tunnin välillä viittaa todennäköisesti huonoon ennusteeseen.

**** Määritelty jatkuvaksi ja yleistyneeksi myokloniaksi, joka kestää vähintään 30 minuuttia.

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Kuva 22.

Yksinkertaistettu aikajana, joka esittää suositellut ajankohdat tajuttoman sydänpysähdyspotilaan multimodaaliselle (monimuotoiselle) ennustetekijöiden arvioinnille ja neurologisen ennustearvion tekemiselle.

NSE = neuronispesifinen enolaasi

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto

Kuva 23.

Huomio: Minkään yksittäisen menetelmän perusteella ei voida luotettavasti arvioida ennustetta. Yksittäisiä testejä koskevan tutkimusnäytön luotettavuus on erittäin heikko pääasiassa vakavan harhan riskin.

ADC = näennäinen diffuusiokerroin; GPED = yleistyneet periodiset epileptiformiset purkaukset; M > 4 = GCS:n motorinen vaste vähintään 5 pistettä (kivun paikantaminen tai kehotusten noudattaminen); MRI = magneettikuvaus; MBP = myeliiniperusproteiini; NSE = neuronispesifinen enolaasi; SSEP = somatosensoriset herätepotentiaalit

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Kuva 24.

Suositukset sairaalassa tehtävästä toimintakykyarviosta, seurannasta ja kuntoutuksesta sydänpysähdyksen jälkeen

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Yleiset ohjeet

• Potilaille, joiden tajunta ei ole palautunut sydänpysähdyksen jälkeen, pitää tehdä monimenetelmällinen neurologinen ennustearvio (kliininen tutkimus, elektrofysiologiset tutkimukset, biomarkkerit ja kuvantaminen).
• Ennustearvio tehdään hoitojen kohdentamiseksi ja potilaan läheisten informoimiseksi niille potilaille, joilla on mahdollisuus hyvään toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Minkään ennustearviomenetelmän tarkkuus ei ole 100 %, joten potilasta tulee aina arvioida monen eri ennustearviomenetelmän avulla «Nolan JP, Sandroni C, Cariou A, ym. European Resus...»153.
• Potilaan pitkäaikaissairaudet ja toimintakyky pitää selvittää systemaattisesti. Tiedot kerätään potilaskertomuksista, mahdollisesti potilaan tilanteeseen perehtyneeltä lääkäriltä ja läheisiltä. Arviossa voidaan hyödyntää validoituja työkaluja (esim. Clinical Frailty Scale). Erityisesti on syytä huomioida edenneet, ennustetta merkittävästi heikentävät sairaudet, kuten metastasoituneet syövät ja pitkälle edenneet neurodegeneratiiviset sairaudet.
• Ennustearviota ja jatkohoitoa suunniteltaessa on huomioitava potilaan mahdollinen hoitotahto ja ennakoiva hoitosuunnitelma. Ne ohjaavat arviota siitä, millainen hoitotulos on potilaan arvojen ja toiveiden mukainen. Ellei hoitotahtoa ole saatavilla, keskustellaan läheisten kanssa potilaan oletetusta hoitotahdosta. Tavoitteena on arvioida potilaan mahdollisuudet toipua ilman merkittävää toimintakykyä heikentävää aivovauriota.
  • Kun arvioidaan huonon neurologisen ennusteen todennäköisyyttä, menetelmien on oltava riittävän tarkkoja, jotta vältetään virheellisen pessimistiset arviot.
  • Kun arvioidaan hyvän neurologisen ennusteen todennäköisyyttä, tavoitteena on tunnistaa ne potilaat, joilla on mahdollisuus hyvään toipumiseen. Koska tässä ryhmässä väärän ennusteen seuraukset eivät ole niin vakavia kuin huonon ennusteen todennäköisyyttä arvioitaessa, testin ennustekyky ei ole yhtä kriittinen.
  • Sekä hyvän että huonon ennusteen testien käyttäminen ovat tärkeitä ennustearvion epävarmuuden vähentämiseksi.
• Ennen potilaan kliinistä tutkimista ennustearviomielessä pitää varmistaa, että sedaatio- ja kipulääkkeiden vaikutus on hävinnyt, jotta ei tehdä virheellisesti liian pessimistisiä ennustearvioita «Paul M, Bougouin W, Geri G, ym. Delayed awakening ...»154.
• Ennustearviointimenetelmät arvioivat hypoksis-iskeemisen aivovaurion vaikeutta ja potilaan toipumisen mahdollisuuksia. Ennuste ja toipuminen riippuvat myös potilaan muista sairauksista ja toimintakyvystä, ja nämä täytyy huomioida, kun suunnitellaan potilaan tehohoitoa ja muuta sairaalahoitoa ja keskustellaan omaisten kanssa.

Sydänpysähdyspotilaan pitkäaikaisselviytyminen ja kuntoutus

Elinluovutus sydänpysähdyksen jälkeen

• Kaikkien huonoennusteisten potilaiden elinluovutuskelpoisuus tulee arvioida sekä aivokuolemaan johtavissa tilanteissa että silloin, kun päätetään luopua tajuttoman ventiloidun potilaan tehohoidosta ja siirtyä palliatiiviseen hoitoon. Mikäli aivokuoleman kriteerit eivät täyty, tulee kelpoisuus elinluovutukseen arvioida verenkierron pysähtymiseen perustuvan luovutuksen (DCD) osalta.
• Sydänpysähdyksen seurantarekistereistä tulisi ilmetä myös elinluovutusten osuus.
• Ks. kuva «Elinluovutus sydänpysähdyksen jälkeen»25.

Kuva 25.

Elinluovutus sydänpysähdyksen jälkeen

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Lapsen peruselvytys: suositus elvyttäjille, joilla ei ole koulutusta lapsen elvytykseen

• Mikäli kohtaat reagoimattoman lapsen, toimi seuraavasti, ks. kuvat «Peruselvytys»2, «3 askelta hengen pelastamiseksi»4:
  • Varmista sekä elvyttäjän että elvytettävän turvallisuus.
  • Tarkista, reagoiko lapsi ärsykkeisiin, mutta älä aiheuta kipua.
  • Soita hätäpuhelu heti, jos lapsi ei reagoi (Suositeltavin tapa on Suomi 112 -sovellus. Pidä puhelimen kaiutin päällä.).
  • Elvytä hätäkeskuspäivystäjän ohjeiden mukaan.
• Hätäkeskuspäivystäjien tulee ohjeistaa elvyttäjää tekemään sekä puhallus- että paineluelvytystä kaikenikäisille lapsille. Elvyttäjältä tulisi aktiivisesti kysyä, miten puhalluselvytys sujuu (nouseeko ja laskeeko rintakehä puhalluselvytyksen aikana) «Greif R, Bray JE, Djärv T, ym. 2024 International ...»4, «Tijssen JA, Aickin RP, Atkins D ym. Dispatcher ins...»172.
  • Elvyttäjää ohjeistetaan antamaan ensin 5 alkupuhallusta ja jatkamaan sen jälkeen elvytystä painelun ja puhallusten suhteella 30:2 «Lee YJ, Song KJ, Shin SD, ym. Dispatcher-Assisted ...»173.
  • Mikäli elvyttäjä ei halua tai ei pysty suorittamaan puhalluselvytystä, edetään suoraan paineluelvytykseen «Maconochie I, Aickin R, Atkins D ym. CPR : Chest C...»174.
  • Hätäkeskuspäivystäjä ohjeistaa elvyttäjää painelutekniikassa ja puhalluksessa sen mukaan, onko lapsi imeväinen, pikkulapsi vai nuori.

Lapsen peruselvytys: suositus terveydenhuollon ammattilaisille, joilla on koulutus lasten hätätilanteiden hoitoon

• Ks. kuvat Peruselvytys «Peruselvytys»2 ja Kolme askelta hengen pelastamiseksi «3 askelta hengen pelastamiseksi»4.
• Varmista sekä elvyttäjän että elvytettävän turvallisuus.
• Tarkista, reagoiko lapsi puheeseen tai ärsykkeisiin (älä aiheuta kipua).
• Soita tai pyydä toista auttajaa soittamaan hätäpuhelu (Suositeltavin tapa on Suomi 112 -sovellus. Pidä puhelimen kaiutin päällä.)
  • Mikäli olet paikalla yksin eikä sinulla ole puhelinta, elvytä 1 minuutin ajan ennen kuin lähdet hakemaan apua.
• Arvioi lapsen hengitystä ja havainnoi mahdollisia elonmerkkejä (yskiminen, silmien availu, liikehdintä) korkeintaan 10 sekunnin ajan odottaessasi puhelun yhdistymistä.
  • Lapsen hengitystä arvioidaan havainnoimalla mahdollisia rintakehän hengitysliikkeitä ja kuuntelemalla ja tunnustelemalla ilmavirtaa nenästä tai suusta. Jos hengitysliikkeitä on havaittavissa, mutta ilmavirtaa ei tunnu, hengitystie ei ole avoin.
  • Hengitystiet avataan varovasti taivuttamalla potilaan päätä taaksepäin ja nostamalla alaleukaa ylöspäin, ks. kuvat «Alle 1-vuotiaan hengitystien avaaminen – neutraali asento»26, «Avaa hengitystie»5.
    • Aseta käsi otsalle ja nosta sormenpäillä alaleukaa ylöspäin (varo painamasta pehmytkudoksia hengitysteitä vasten etenkin imeväisillä).
    • Jos hengitysteiden auki pitäminen on vaikeaa, laita molempien käsien sormet leukaluun kaariin tai kulmiin ja kohota alaleukaa.
  • Jos olet epävarma siitä, hengittääkö lapsi normaalisti, toimi sen mukaisesti kuin lapsi ei hengittäisi.
    • Sydänpysähdyksen saaneella saattaa esiintyä epäsäännöllisiä hengenvetoja tai hengitysliikkeitä (agonaalinen hengitys).
• Mikäli paikalla on toinen henkilö, tulee hänen lisäavun hälyttämisen jälkeen hakea ja kiinnittää neuvova defibrillaattori.
• Havaittuasi elottomuuden (lapsi on reagoimaton eikä hengitä normaalisti), aloita välittömästi elvytys 5 puhalluksella.
  • Puhalla tasaisesti noin sekunnin ajan ja seuraa rintakehän nousua ja anna rintakehän laskeutua ennen seuraavaa puhallusta, ks. kuva «Puhalluselvytys – suusta suuhun -tekniikka»10.
  • Kun potilas on alle 1-vuotias,
    • varmista pään neutraali asento. Mikäli rintakehä ei nouse, käännä päätä varovasti taaksepäin, ks. kuva «Alle 1-vuotiaan hengitystien avaaminen – neutraali asento»26.
    • peitä puhalluksen yhteydessä omalla suullasi lapsen suu ja sieraimet, ks. kuva «Alle 1-vuotiaan lapsen puhalluselvytys – suun ja sierainten peittäminen sekä rintakehän liikkeen seuraaminen puhalluksen yhteydessä»27.
  • Kun potilas on yli 1-vuotias,
    • ojenna pää keskilinjaan ja kohota leukaa. Vanhemmilla lapsilla päätä täytyy kääntää enemmän taaksepäin, ks. kuva «Avaa hengitystie»5.
    • sulje lapsen sieraimet sormilla ja puhalla suuhun, ks. kuva «Puhalluselvytys – suusta suuhun -tekniikka»10.
  • Ellei rintakehä nouse puhalluksen seurauksena,
    • varmista, ettei suussa ole vierasesinettä. Poista näkyvät vierasesineet. Ellei vierasesinettä näy suussa, sitä ei tule yrittää poistaa sormella kaivamalla ilman näkyvyyttä.
    • aseta pään asento uudelleen hengitystien avaamiseksi (ks. yllä).
  • Käytä puhalluselvytykseen puhallusnaamaria tai naamari-paljeventilaatiota ja happea, jos välineistö on saatavilla «Acworth J, del Castillo J, Acworth E ym. Advanced ...»175.
  • Puhallusnaamarin käyttö soveltuu isommille lapsille, ks. kuva «Puhallusnaamarin käyttö»11.
  • Mikäli ventilaatio ei ole mahdollinen, aloita elvytys painelulla ja lisää ventilaatiot niin pian kuin mahdollista.
  • Jatka välittömästi 15 painelulla. Lapsen pitää olla selällään vaakatasossa kovalla alustalla, mikäli mahdollista. Siirrä lasta ainoastaan, jos siirron myötä pystytään toteuttamaan selvästi tehokkaampi elvytys «Dewan M, Perkins G, Schachna E ym. Firm surface fo...»34, «Dewan M, Schachna E, Eastwood K, ym. The optimal s...»32.
    • Riisu lapsi vain, jos vaatteet estävät tehokkaan paineluelvytyksen.
    • Painelutaajuus on 100–120/min «Sutton RM, Reeder RW, Landis W, ym. Chest compress...»176.
    • Painelukohta on rintalastan alempi puolikas.
    • Painelusyvyys on vähintään 1/3 rintakehän syvyydestä, muttei koskaan yli 6 cm (= noin aikuisen peukalon mitta) «Considine J, Gazmuri RJ, Perkins GD, ym. Chest com...»177, «Ong GY, Chen ZJ, Niles DE, ym. Poor Concordance of...»178.
    • Vältä nojaamasta lapsen rintakehään. Anna rintakehän palautua kokonaan painelujen välissä.
  • Alle 1-vuotiaiden elvytyksessä käytetään kahden peukalon painelutekniikka (kädet ovat lapsen rintakehän ympärillä peukalot päällekkäin rintalastan päällä ja paineluelvytys suoritetaan peukaloiden avulla) «Greif R, Bray JE, Djärv T, ym. 2024 International ...»4, «Chang CY, Hou YT, Chien YJ, ym. Two-Thumb or Two-F...»179, «Chang CY, Lin PC, Chien YJ, ym. Analysis of Chest-...»180, «Ramachandran S, Bruckner M, Wyckoff MH, ym. Chest ...»181, (ks. kuva «Alle 1-vuotiaan lapsen paineluelvytys – kahden peukalon tekniikka»28).
  • Yli 1-vuotiailla rintakehän painelutekniikka riippuu lapsen koosta ja elvyttäjän käden koosta:
    • kahden peukalon taktiikka (ks. edellä)
    • yksi käsi (ks. kuva «Lapsen paineluelvytys – yhden käden tekniikka»29)
    • kaksi kättä (ks. kuva «Kädet suorina, pystysuorassa potilaan yläpuolella»9).
• Jatka elvytystä, jossa painallusten ja puhallusten suhde on 15:2.
  • Keskity jatkuvaan laadukkaaseen rintakehän painantaelvytykseen sekä tehokkaaseen puhalluselvytykseen. Minimoi painelutauot.
    • Elvytyksen laadun takaamiseksi puhaltajan ja painelijan kuuluu vaihtaa roolia toistuvasti, jos paikalla on kaksi elvyttäjää.
  • Älä keskeytä elvytystä missään vaiheessa, paitsi jos
    • havaitaan selkeitä elonmerkkejä (esim. liikehdintä, yskiminen)
    • elvyttäjä väsyy niin, ettei elvytyksen jatkaminen enää onnistu
    • defibrillaattori neuvoo keskeyttämään.
• Arvioi sydämen rytmi 2 minuutin välein (tauko enintään 5 s), kun defibrillaattori on kiinnitetty.

Kuva 26.

Alle 1-vuotiaan hengitystien avaaminen – neutraali asento

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Kuva 27.

Alle 1-vuotiaan lapsen puhalluselvytys – suun ja sierainten peittäminen sekä rintakehän liikkeen seuraaminen puhalluksen yhteydessä

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Kuva 28.

Alle 1-vuotiaan lapsen paineluelvytys – kahden peukalon tekniikka

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Kuva 29.

Lapsen paineluelvytys – yhden käden tekniikka

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Neuvovan defibrillaattorin käyttö

• Kun paikalla on 2 tai useampi elvyttäjä, toinen elvyttäjistä hälyttää ensin apua ja noutaa sitten defibrillaattorin.
• Kiinnitä neuvova defibrillaattori heti kun se on saatavilla siten, että kiinnittäminen häiritsee rintakehän painantaa mahdollisimman vähän «Atkins DL, Acworth J, Chung SP ym. on behalf of th...»182.
• Noudata defibrillaattorin ohjeita.
• PPE:tä jatketaan mahdollisimman lyhyillä tauoilla defibrillaattorin käytön yhteydessä.
• Säädä defibrillaattori lasten asetukselle, kun kyseessä on imeväinen tai alle 25 kg painava lapsi (≤ 8-vuotias).
  • Jos lapsi on isompi tai defibrillaattorissa ei ole säätömahdollisuutta, käytä aikuisten asetuksia.
• Jos lasten liimaelektrodit ovat saatavilla, käytä niitä alle 8-vuotiailla. Jos lasten liimaelektrodeja ei ole saatavilla, voidaan käyttää tavallisia aikuisten liimaelektrodeja.

Elektrodien asettelu

• Alle 25-kiloisille tai alle 8-vuotiaille elektrodit asetellaan etu-takapositioon (rintakehän keskelle rintalastan vasemmalle puolelle ja selkään lapaluiden väliin), ks. kuva «Liimaelektrodien anteroposteriorinen asettelu alle 25-kiloisille lapsille»30.
• Yli 25-kiloisille tai yli 8-vuotiaille elektrodit asetellaan etu-takapositioon kuten kuvattu edellä tai etu-sivupositioon (rintakehälle oikean solisluun alapuolelle ja vasempaan keskiaksillaarilinjaan), ks. kuva «Liimaelektrodien anterolateraalinen (a) ja anteroposteriorinen (b) asettelu yli 25-kiloisille lapsille»31.
  • Elektrodit eivät saa koskea toisiinsa.
  • Kiinnitä teini-ikäisillä huomiota, että elektrodit eivät ole rintarauhaskudoksen päällä.
• Älä koske potilaaseen defibrillaattorin tekemän rytmianalyysin ja defibrillaation aikana.
• Jatka paineluilla heti rytmianalyysin ja mahdollisen defibrillaation jälkeen.
• Lapsen hyvä peruselvytys ei saa vaarantua defibrillaattorin käytön yhteydessä.

Kuva 30.

Liimaelektrodien anteroposteriorinen asettelu alle 25-kiloisille lapsille

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Kuva 31.

Liimaelektrodien anterolateraalinen (a) ja anteroposteriorinen (b) asettelu yli 25-kiloisille lapsille

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Lapsen hoitoelvytys

• Ks. kuva «Lapsen hoitoelvytys»32.
• Vaikka elvytys esitetään ohjeessa vaiheittain, hoitoelvytys on käytännössä samanaikaisesti toteutettavien toimenpiteiden muodostamaa tiimityötä. Onnistunut hoitoelvytys edellyttää paitsi teknistä osaamista myös tiimityötaitojen harjoittelua, sillä sen keskeinen edellytys on toimiva suunnitelmallinen yhteistyö.
• Aloita tai jatka jo käynnissä olevaa peruselvytystä huolehtien, että rintakehän painantaelvytys ja puhalluselvytys on laadukasta.
  • Sydänpysähdys voidaan tunnistaa potilaan kliinisistä oireista tai vitaaliparametreista. On tärkeää aloittaa elvytys myös, jos lapsella on bradykardia (< 60/min) ja huono perfuusio adekvaatista hengitystuesta huolimatta «Topjian A, Scholefield B, Gray J ym. Bradycardia w...»183.
• Aloita sydänmonitorointi kiinnittämällä defibrillaattorin liimaelektrodit tai EKG-elektrodit, jos defibrillaattoria ei ole heti saatavilla.
• Erota defibrilloitava ja ei-defibrilloitava rytmi.
• Jos kyseessä on ei-defibrilloitava rytmi (PEA, bradykardia tai asystolia):
  • Mikäli potilaan bradykardia (< 60/min) on seurausta hypoksiasta tai sydänlihasiskemiasta, elvytys on aiheellinen, vaikka pulssi olisikin tunnettavissa. Elonmerkkien arviointi on siten ensiarvoisen tärkeää sen sijaan, että käytetään aikaa pulssien etsimiseen.
  • Avaa IV-yhteys. Jos IV-yhteyden avaaminen on todennäköisesti vaikeaa, avaa intraosseaaliyhteys (IO) välittömästi.
  • Anna adrenaliinia 0,01 mg/kg (maks. 1 mg) IV tai IO heti kun mahdollista ja huuhdo lääkkeenantoreitti lääkkeen annon jälkeen. Toista annos 4 minuutin välein (eli joka toinen 2 minuutin painantaelvytyssykli) «Kienzle MF, Morgan RW, Reeder RW, ym. Epinephrine ...»184, «del Castillo J, Johnson NJ, Debaty G ym. on behalf...»185.
  • Arvioi rytmi 2 minuutin välein (käytä arvioon korkeintaan 5 sekuntia). Mikäli todetaan perfusoiva rytmi, tarkastele mahdollisia elonmerkkejä ja tunnustele sentraalinen pulssi.
• Jos kyseessä on defibrilloitava rytmi (pulssiton VT tai VF):
  • Defibrilloi heti, kun rytmi on tunnistettu.
  • Jos olet epävarma rytmistä, toimi kuin kyseessä olisi defibrilloitava rytmi.
  • Jos käytössä on liimaelektrodit, jatka paineluelvytystä, kunnes defibrillaattori on latautunut. Minimoi paineluelvytystauko (< 5 sekuntia).
  • Defibrilloi 4 J/kg (max 200 J) «Acworth J, del Castillo J, Tiwari L ym. on behalf ...»186 ja jatka PPE:tä välittömästi. Varmistu, että rintakehän alueelle ei vuoda happea ventiloinnin seurauksena. Pientä lasta ventiloidessa naamari ja palje saattavat olla hyvin lähellä liimaelektrodeja. Suuntaa happilähde poispäin rintakehästä tai irrota se tarvittaessa ennen defibrillointia.
  • Arvioi rytmi 2 minuutin kuluttua defibrillaatiosta ja defibrilloi uudestaan (4 J/kg), jos rytmi on edelleen defibrilloitava.
  • Anna välittömästi 3. defibrillaation jälkeen:
    • adrenaliinia 0,01 mg/kg (maks. 1 mg) IV tai IO
    • amiodaronia 5 mg/kg (maks. 300 mg) IV tai IO «Atkins D, Aickin R, Bingham R ym. on behalf of the...»187.
    • Huuhtele lääkkeenantoreitti lääkkeen jälkeen.
    • Lidokaiinia 1 mg/kg (maks. 100 mg) IV tai IO voidaan käyttää amiodaronin sijaan, jos amiodaronia ei ole saatavilla «Holmberg MJ, Ross CE, Atkins DL, ym. Lidocaine ver...»188.
  • Jos potilaalla on 5. defibrillaation jälkeen edelleen defibrilloitava rytmi, anna adrenaliinia 0,01 mg/kg (maks. 1 mg) IV tai IO ja amiodaronia 5 mg/kg (maks. 150 mg) IV tai IO.
• Arvioi sydämen rytmi 2 minuutin välein (korkeintaan 5 sekunnin ajan) ja debfibrilloi, jos potilaalla on defibrilloitava rytmi.
• Kun adrenaliinia on kerran annettu, sitä täytyy jatkossa annostella joka 4. minuutti.
• Väsymisen ehkäisemiseksi vaihda paineluelvyttäjää vähintään 2 minuutin välein. Seuraa painelun laatua ja vaihda painelijaa aiemmin, jos paineluelvytyksen laatu heikkenee.
• Elvytystä jatketaan, kunnes
  • ROSC todetaan kliinisesti rytmianalyysin aikana (liikehdintä, normaali hengitys) tai monitoroimalla (EtCO₂, verenpaine, ultraäänitutkimus)
  • verenkierto palautetaan kehonulkoisella ECMO-laitteella
  • elvytys päätetään lopettaa tuloksettomana.

Kuva 32.

ABCDE = hengitystiet, hengitys, verenkierto, tajunta, altistus; IO = intraosseaalinen (luunsisäinen); IV = intravenoosinen (laskimonsisäinen); PEA = pulssiton sähköinen toiminta; PaCO₂ = valtimoveren hiilidioksidiosapaine; ROSC = spontaanin verenkierron palautuminen; SpO₂ = perifeerinen happisaturaatio; VF = kammiovärinä; VT = kammiotakykardia

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Defibrillaation suorittaminen

• Lapsen hoitoelvytyksessä suositellaan manuaalisen defibrillaattorin käyttöä. Neuvovaa defibrillaattoria voi käyttää, ellei muuta laitetta ole saatavilla.
• Defibrillaatioenergia on 4 J/kg (maks. 200 J).
  • Jos potilaalla on refraktaarinen tai toistuva (defibrilloitu yli 5 kertaa) pulssiton VT tai VF, voidaan harkita annoksen suurentamista ad 8 J/kg (maks. 360 J).
• Elektrodit asetetaan kuten kuvattu edellä kohdassa Neuvovan defibrillaattorin käyttö «A3»4.
  • Etu-takasijoittelua suositellaan suositellaan pienille lapsille (alle 25-kiloisille tai alle 8-vuotiaille), jotka on helppo kääntää elektrodin asettamiseksi selän puolelle, ks. kuva «Liimaelektrodien anteroposteriorinen asettelu alle 25-kiloisille lapsille»30.
  • Etu-sivusijoittelua suositellaan suositellaan isommille lapsille, joiden kääntäminen on vaikeampaa ja vie aikaa tehokkaalta painelu-puhalluselvytykseltä, ks. «Liimaelektrodien anterolateraalinen (a) ja anteroposteriorinen (b) asettelu yli 25-kiloisille lapsille»31.
• Jatka paineluelvytystä defibrillaattorin latautuessa.
• Mikäli ROSC saavutetaan hetkellisesti, mutta defibrilloitava rytmi palaa, käytä defibrilloinnissa sitä energiamäärää, jolla ROSC saavutettiin.

Välittömät toimet spontaanin verenkierron palautumisen (ROSC) jälkeen

• Elvytyksen jälkeinen hoito aloitetaan välittömästi ROSC:n jälkeen. Hoidon tavoitteena on aivovaurion laajentumisen ehkäiseminen tukemalla elintoimintoja, vähentämällä iskemia ja reperfuusiovaurioita, hoitamalla sydänpysähdyksen syy sekä ehkäisemällä ja hoitamalla rytmihäiriöt ja mahdollinen uusi sydänpysähdys.
• Aloita potilaan tilan arviointi ABCDE-periaatteiden mukaisesti, ks. kuva «Välittömät toimet verenkierron palautumisen (ROSC) jälkeen»33, «Chan PS, Greif R, Anderson T, ym. Ten Steps Toward...»57.
• Selvitä ja hoida elottomuuden syy (4H ja 4T).

Kuva 33.

FiO₂ = sisäänhengitysilman happifraktio; MAP = keskiverenpaine; SBP = systolinen verenpaine; SpO₂ = perifeerinen happisaturaatio; CA = sydänpysähdys

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Hengitystie

• Varmista riittävä ventilaatio ja happeutuminen «Berg K, Holmberg M, Nicholson T ym. Oxygenation an...»194.
• Intubaation voi suorittaa vain kokenut intuboija ja toimenpide tulee tehdä turvallisesti.
  • Käytä aina kipulääkitystä ja sedaatiota sekä liharelaksantteja intubaatiota suoritettaessa.
  • Anna 100-prosenttista happea intubaation aikana.
• Monitoroi ETCO₂:ta jatkuvasti, jos käytössä on supraglottinen hengitystieväline tai jos potilas on intuboitu.
• Titraa sisäänhengitysilman happifraktio (FiO₂) vastaamaan perifeeristä 94–98 %:n happisaturaatiota (SpO₂). Kun valtimoverikaasuanalyysi on saatavissa, pyri normoksemiaan (8–16 kPa) «Berg K, Holmberg M, Nicholson T ym. Oxygenation an...»194.
  • Jos valtimoverikaasuanalyysiä ei ole saatavissa, pyri normaaliin hengitystaajuuteen lapsen iän ja rintakehän liikkeen mukaan.
• Monitoroi ETCO₂:ta ja pyri normokapniaan, Kun valtimoverikaasuanalyysi on saatavilla, varmista normokapnia (4,5–6 kPa).
• Käytä aiemmin terveen lapsen mekaanisessa ventilaatiossa kertatilavuutta 6–8 ml/kg ihannepainon mukaan ja positiivista uloshengityspainetta (PEEP) 5 cm H₂O.
• Käytä pienintä mahdollista ilmatiepainetta saavuttaaksesi happeutus- ja ventilaatiotavoitteet ja säädä niitä erityistilanteissa (esim. kroonisessa keuhkosairaudessa).

Verenkierto

• Tarkista, onko lapsella verenkiertovajauksen merkkejä, ja hoida ne nesteytyksellä. Aloita varhaisessa vaiheessa vasoaktiivinen lääkitys, joka on yleensä noradrenaliini.
• Hoida rytmihäiriöt.
• Lapselle asetetaan yksilölliset verenpaine- ja happeutumistavoitteet, jos ne ovat tarpeen lapsen perussairauksien vuoksi. Mikäli ei tarvita yksilöllisiä tavoitteita, pyritään iänmukaisen verenpainetason normaalin viitealueen ylärajalle. Ks. taulukko Lapsen elvytyksenjälkeisen hoidon fysiologiset tavoitteet «Lapsen elvytyksen jälkeisen hoidon fysiologiset tavoitteet....»3, «Nuthall G, Christoff A, Morrison L ym. Blood press...»195.
• Hoida mahdolliset kouristukset välittömästi «Scholefield B, Nicholson TC, Topjian A ym. on beha...»196.
• Tarkista veren glukoosipitoisuus ja hoida mahdollinen hypoglykemia antamalla 10-prosenttista glukoosi-infuusiota (G10%) IV 2 ml/kg.
• Käytä kipulääkkeitä tai analgesiaa ja sedaatiota kaikenikäisten lasten kivunhoitoon. Vältä lääkkeiden annostelua boluksin, koska se voi johtaa äkillisiin verenpaineen heilahteluihin.
• Järjestä lapsen vanhemmille tai lapsesta huolehtiville mahdollisuus olla läsnä hoidon ja sairaalaan kuljetuksen aikana silloin, kun se voidaan toteuttaa turvallisesti.

Elvytyksen jälkeinen hoito

• Lapsen neurologista ennustetta voidaan parantaa ehkäisemällä sekundaarisia elinvaurioita, jotka voivat johtua verenkiertovajeesta, sydänlihaslamasta, reperfuusiovauriosta tai kudosten hapenpuutteesta.
• Lapsen elvytyksen jälkeinen tehohoito toteutetaan sairaalassa, jossa on siihen tarvittava osaaminen, hoito- sekä tutkimusmahdollisuudet «Topjian AA, de Caen A, Wainwright MS, ym. Pediatri...»197, «Fowler JC, Morgan RW, O'Halloran A, ym. The impact...»198, ks. kuva «Lapsen elvytyksen jälkeinen hoito sairaalassa»34. Elvytettyä pientä lasta tulisi hoitaa lasten tehohoitoon erikoistuneessa yksikössä. Suurempaa lasta voidaan hoitaa aikuisten teho-osastolla, mikäli siellä voidaan hoitaa elottomuuden todennäköiset syyt ja tehdä ennustearvoon vaadittavat tutkimukset. Perheen läsnäolon pitää olla mahdollista hoitojakson aikana.
• Lopullinen tulos onnistuneen elvytyksen jälkeen riippuu monesta tekijästä. Sekundaariset vammat vitaalielimille saattavat aiheutua verenkierron vajeesta, elvytyksen jälkeisestä sydänlihaksen dysfunktiosta, reperfuusiovaurioista tai hypoksemiasta.
• Käytä mieluummin yksilöllisesti suunniteltuja hoidon tavoitteita kuin yksittäisiä mittareita ohjaamaan hoitoa elvytyksen jälkeen. Hoida taustalla vaikuttavat syyt ja sairaudet sekä sydänpysähdyksen jälkeisen oireyhtymän oireet.
• Aseta kaikille sedatoiduille tai syvästi tajuttomille lapsille vähintään invasiivinen valtimoverenpaineen mittaus- ja keskuslaskimokatetri, josta voidaan tarvittaessa määrittää sentraalinen laskimoveren happisaturaatio (SvO₂).
• Ylläpidä normoksemiaa ja normokapniaa sekä systolisen verenpaineen ja keskiverenpaineen arvoja, mikäli yksilölliset hoitotavoitteet eivät edellytä muuta. Ks. taulukko «Lapsen elvytyksen jälkeisen hoidon fysiologiset tavoitteet....»3.
• Hyödynnä käytettävissä olevia ei-invasiivisia tai invasiivisia menetelmiä todennäköisen sydänpysähdyksen syyn diagnosointiin sekä yksilölliseen päätöksentekoon sydänpysähdyksen jälkeisen oireyhtymän hoidossa.
• Diagnosoi, monitoroi ja hoida kipu sekä sekavuus.
• Ylläpidä normotermiaa (vältä kuumetta) osana sydänpysähdyksen jälkeistä hoitoa vähintään 24 tuntia sydänpysähdyksen jälkeen. Vältä kuumetta vähintään 72 tuntia sydänpysähdyksen jälkeen «Aickin R, de Caen AR, Atkins DL ym. Pediatric targ...»199.
• Seuraa munuaisten toimintaa ja hoida akuutti munuaisvaurio tai munuaisen vajaatoiminta.
• Optimoi ravitsemus.
• Aloita kuntoutus varhain.
• Salli lähiomaisten rajoittamaton pääsy lapsen luo osana perhekeskeistä hoitoa. Huomioi kulttuuriset ja uskonnolliset tavat.
• Kommunikoi selkeästi ja rehellisesti vanhempien tai huoltajien kanssa ja huomioi samalla heidän tarpeensa. Käytä kommunikoinnissa jaetun päätöksenteon menetelmiä. Osallista laajempi yhteisö (lähisuku, uskonnollinen tuki) keskustelutueksi.
• Ota varhain tueksi moniammatilliset tiimit (esim. lastenneurologit, psykologit, lasten palliatiivisen hoidon tiimi, sosiaalihoitajat, tulkki) huomioimaan sekä lapsen, vanhempien, perheen ja muiden hoitajien tarpeita ja huolia.
• Käytä sydänpysähdyksen syyn selvittämisessä standardoituja diagnostisia menetelmiä sekä kuolemaan johtaneessa tilanteessa että selviytyjillä. Jos sydänpysähdys on saattanut johtua perinnöllisestä syystä, kuten tietyt arytmiat ja kardiomyopatiat, varmista että perheenjäsenet seulotaan myöhempien sydänpysähdysten välttämiseksi.

Kuva 34.

AKI = akuutti munuaisvaurio; CVP = keskuslaskimopaine; ECMO = (veren) kehonulkoinen happeuttaminen EKG = elektrokardiografia; EtCO₂ = uloshengityksen lopun hiilidioksidi; IBPM = invasiivinen verenpaineen seuranta; LCOS = matalan sydänminuutin tilanne; MAP = keskimääräinen valtimopaine; MRI = magneettikuvaus; PaCO₂ = valtimoveren hiilidioksidiosapaine; POCUS = vieritutkimus ultraäänellä; SBP = systolinen verenpaine; ScvO₂ = keskuslaskimoveren happisaturaatio; SpO₂ = perifeerinen happisaturaatio

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Ennuste sydänpysähdyksen jälkeen

• Viivästä ennusteen tekoa, jos lapsen tajunnantaso on alentunut tai lapsi on ollut sedatoituna vähintään 72 tunnin ajan sydänpysähdyksen jälkeen, ks. kuva «Ennusteen arviointi lapsen sydänpysähdyksen jälkeen»35.
• Käytä ennusteen teossa multimodaalista tapaa «Scholefield BR, Tijssen J, Ganesan SL, ym. Predict...»200, «Scholefield J, Ganesan SL, Kool M ym. Biomarkers f...»201, «Scholefield BR, Tijssen J, Ganesan S ym. on behalf...»202, «Scholefield BR, Tijssen J, Ganesan S ym. on behalf...»203, «Scholefield B, Tijssen J, Ganesan S ym. on behalf ...»204. Elvytetyn lapsen ennustearviossa on tärkeä välttää virheellistä optimismia ja pessimismiä. Arvion ei koskaan pidä perustua yhteen tutkimustulokseen. Tarkka ennuste sekä hyvän että huonon ennusteen osalta sisältää
  • tiedot lapsen terveydentilasta ja neurokognitiivisesta kokonaistilanteesta ennen sydänpysähdystä
  • sydänpysähdyksen tiedot, kuten tapahtumapaikka, maallikkoelvytyksen osuus, primaarirytmi, sydänpysähdyksen syy ja sydänpysähdyksen kesto
  • sydänpysähdyksen jälkeinen hoito: laaja seloste tutkimustuloksista ja hoidosta sekä toistetut hoitoarvioinnit.
• Hyvän ja huonon ennusteen merkit eroavat toisistaan tutkimusten ajoittamisen ja yhdistämisen suhteen. Mikään yksittäinen ennustetekijä ei pysty määrittämään ennustetta tarkasti, ks. kuva «Ennusteen arviointimenetelmät, jotka liittyvät hyvään ja huonoon lopputulokseen»23.
• Tietopaketit voivat auttaa vanhempia tai huoltajia ymmärtämään paremmin ennusteen tekoa ja osallistumaan paremmin päätöksentekoon.
• Jos elvytetyn lapsen tehohoidosta luovutaan lohduttoman ennusteen vuoksi, pitää huomioida elinluovutuksen mahdollisuus.

Kuva 35.

Huomio: Minkään yksittäisen menetelmän perusteella ei voida luotettavasti arvioida ennustetta. Yksittäisiä testejä koskevan tutkimusnäytön luotettavuus on erittäin heikko.

© European Resuscitation Council 2025, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut: Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Hoito kotiutumisen jälkeen

• Arvioi hoidon tuloksia standardisoiduin ja validoiduin mittauksin.
• Suunnittele ja järjestä moniammatillinen kotiutumisen jälkeinen hoito ja kuntoutus yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa. Se vähentää lapsen ja perheen sairaalakäyntien tarvetta «Douma MJ, Myhre C, Ali S, ym. What Are the Care Ne...»205, «Hunfeld M, Dulfer K, Del Castillo J, ym. Long-term...»206.
• Harkitse virtuaalisen konsultaation mahdollisuutta tilanteissa, joissa poliklinikkakäynti on vaikea järjestää perheen taloudellisen tilanteen, asuinpaikan etäisyyden tai työstä aiheutuvien haasteiden vuoksi.
• Seulo potilaat, vanhemmat tai huoltajat ja perheenjäsenet säännöllisesti tehohoidon jälkeisen oireyhtymän varalta.
• Ohjaa potilaita ja vanhempia osallistumaan tukiryhmien toimintaan.

Elvytystilanteen dokumentointi (Utstein-periaatteiden mukaisesti)

• Elvytystilanteesta tehdään viiveetön ja strukturoitu potilasasiakirjamerkintä, ks. taulukko «Elvytystilanteessa kirjattavat asiat....»4. Kirjaamisessa pitää huomioida Utstein-suosituksen keskeiset muuttujat, jotta elvytyksen laatua ja hoitotuloksia voidaan arvioida ja vertailla.

• Kirjaamisessa hyödynnetään rakenteisia kirjauspohjia ja varmistetaan, että tiedot ovat hyödynnettävissä elvytystoiminnan laadunseurannassa ja kehittämisessä.

Palautejärjestelmä

• Anna elvytykseen osallistuneelle henkilöstölle tietoon perustuvaa ja suorituskykyyn keskittyvää palautetta elvytystoiminnan laadun ja hoidon tulosten parantamiseksi «Nabecker S, Cortegiani A, Breckwoldt J ym. on beha...»207.
• Palautteen antaminen voidaan toteuttaa joko välittömänä purkutilaisuutena tai myöhemmin analysoituna yhteenvetona.

Elvytyskoulutus eri kohderyhmille

• Jokaisen kansalaisen kuuluu osata maallikkoelvytyksen perusteet (elottomuuden tunnistaminen, hätäilmoituksen tekeminen, PPE ja neuvovan defibrillaattorin käyttö) «Lafrance M, Recher M, Javaudin F, ym. Bystander ba...»208, «Wissenberg M, Lippert FK, Folke F, ym. Association...»209, «Kragholm K, Wissenberg M, Mortensen RN, ym. Bystan...»210.
• Hätäkeskuspäivystäjällä on keskeinen rooli maallikoiden ohjaamisessa elvytystilanteessa. Hätäkeskuspäivystäjän koulutuksessa tulee keskittyä erityisesti sydänpysähdyksen ja agonaalisen hengityksen tunnistamiseen sekä puhelinavusteisten elvytysohjeiden tehokkaaseen toteuttamiseen.
• Potilastyötä tekevien ja erityisesti elvytystilanteisiin osallistuvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden on osallistuttava säännöllisesti elvytyskoulutukseen ja ylläpidettävä osaamistaan tehtävänkuvansa edellyttämällä tasolla «Lockey A, Lin Y, Cheng A. Impact of adult advanced...»211, «Patocka C, Lockey A, Lauridsen KG, ym. Impact of a...»212.
  • Koulutuksessa tulee lisäksi korostaa elvytyksen tarkoituksenmukaisuuden arviointia ja valmiutta pidättäytyä elvytyksestä tilanteissa, joissa siitä ei ole odotettavissa potilaalle hyötyä.
• Elvytystaitoja täytyy pitää yllä jatkuvalla, säännöllisellä ja toistuvalla harjoittelulla «Abelairas-Gómez C, Cortegiani A, Sawyer T, ym. Rap...»213.

Maallikkoelvyttäjän kouluttaminen

• Tehokkaalla maallikkoelvytyksellä on tärkeä rooli sydänpysähdyksestä selviytymisessä «Chamberlain DA, Hazinski MF, European Resuscitatio...»214, «Søreide E, Morrison L, Hillman K, ym. The formula ...»215.
• Koulutuksen tehtävänä on lisätä elvytystilanteeseen tulevan henkilön kykyä aloittaa elvytystoimet välittömästi ja lisätä maallikkoelvyttäjien osuutta elvytystilanteissa.
  • Työikäisten elvytyskoulutuksen tarvetta tulee arvioida ja koulutusta järjestää systemaattisesti työpaikoilla osana työturvallisuutta ja valmiussuunnittelua.
• Koulutuksen saavutettavuuteen ja väestön moninaisuuteen (ikä, kieli, toimintakyky) täytyy kiinnittää huomiota.
  • Ikääntyvälle väestölle ja muille työelämän ulkopuolella oleville aikuisille pitää järjestää saavutettavaa ja kohdennettua elvytyskoulutusta.
• Elvytysharjoittelussa suositellaan käytettäväksi elvytyksen laatua mittaavia ja palautetta antavia laitteita.
• Lapsille voi opettaa elvytystaitoja jo 4–6 vuoden iästä alkaen «Andreotti C, Kolbe M, Capon-Sieber V, ym. Kids Sav...»216.
• Koulukohtainen vuosittainen elvytysopetus on suositeltavaa.
• Euroopan Elvytysneuvoston aloitteesta käynnistetty Kids Save Lives -ohjelma pyrkii kouluttamaan maailmanlaajuisesti lapsia tuomalla kouluihin elvytysopetusta «https://www.erc.edu/projects/kids-save-lives»3. Elvytystaitojen opetus tulisi sovittaa oppilaan iän ja valmiuksien mukaan «Schroeder DC, Semeraro F, Greif R, ym. KIDS SAVE L...»217.

Hätäkeskuspäivystäjien kouluttaminen

• Suurimman osan sydänpysähdyksistä tunnistaa vasta hätäkeskuspäivystä maallikon soittaessa hätäkeskukseen. Tämä korostaa päivystäjän kriittistä roolia sydänpysähdyksen mahdollisimman nopeassa tunnistamisessa.
• Agonaalinen hengitys (epäsäännöllinen, haukkova, hidastunut) saatetaan virheellisesti tulkita potilaan hengitykseksi, jolloin elvytysohjeet jäävät antamatta.
• Hätäkeskuspäivystäjän koulutuksessa pitää panostaa sydänpysähdyksen tunnistamiseen soittajan kuvauksen perusteella «Greif R, Bray JE, Djärv T, ym. 2024 International ...»4, «Richards CT, McCarthy DM, Markul E, ym. A mixed me...»218 ja puhelinelvytysohjeiden toteuttamiseen. Koulutuksen tulisi sisältää ainakin seuraavat asiat:
  • sydänpysähdyksen tunnistaminen huomioiden mahdollinen agonaalinen hengitys
  • auttajien elvytysrohkeuden lisääminen ja auttajien turvallisuudesta huolehtiminen
  • paineluelvytyksen ohjeistus
  • neuvovan defibrillaattorin käytön ohjeistus, jos laite on saatavilla
  • ensihoidon ohjaaminen tapahtumapaikalle.

Terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen

• Kaikilla terveydenhuollon koulutuksessa olevilla ja terveydenhuollon ammattilaisilla on oltava mahdollisuus ylläpitää elvytysosaamistaan tasokkaalla ja säännöllisellä koulutuksella «Lockey A, Lin Y, Cheng A. Impact of adult advanced...»211, «Abelairas-Gómez C, Sawyer T, Donoghue A ym. on beh...»219.
• Perusosaaminen ja vaativa hoitoelvytysosaaminen tulee erottaa toisistaan.
  • Kaikilla potilastyötä tekevillä pitää olla elvytyksen perusosaaminen «Bray JE, Eastwood K, Bhanji F ym. on behalf of the...»220.
  • Hoitoelvytykseen osallistuvilla pitää olla laajempi, tehtäväkohtainen osaaminen.
• Myös harvoin elvytystilanteita kohtaavien yksiköiden henkilöstöllä on oltava riittävä perusvalmius elottomuuden tunnistamiseen ja elvytyksen käynnistämiseen.
• Tasokas elvytyskoulutus sisältää
  • elvytyksen harjoittelua simulaatiomenetelmin
  • tiimityöskentelytaitojen ja johtamisen harjoittelua «Kuzovlev A, Monsieurs KG, Bhanji F ym. on behalf o...»221
  • reflektointikeskustelun.
• Elvytysharjoittelussa suositellaan käytettäväksi muistia tukevia kehotteita, kuten muistilistoja, vuokaavioita tai verbaalisia muistisääntöjä, sekä elvytyksen laatua mittaavia ja palautetta antavia laitteita.
• Eettinen harkinta ja päätöksenteko elvytystilanteissa pitää sisällyttää osaksi terveydenhuollon ammattilaisten elvytyskoulutusta.

Elvytyskoulutuksen keskeiset sisällöt ja menetelmät

• Elvytyskoulutuksessa opetuksen pitää sisältää «Farquharson B, Johnston M, O'Brien R, ym. "All sor...»222, «Case R, Cartledge S, Siedenburg J, ym. Identifying...»223
  • tehokas PPE
  • turvallinen neuvovan defibrillaattorin käyttö
  • inhimilliset tekijät elvytyksessä.
• Lisäksi hoitoelvytyskoulutuksessa opetuksen pitää sisältää
  • ei-teknisten taitojen hallinta, kuten tiimityöskentely ja tiimin johtaminen sekä päätöksenteko ja tilannetietoisuuden ylläpito, siten että laadukas elvytys toteutuu
  • hoidettavien syiden tunnistaminen tai sulkeminen pois sekä erityistilanteiden hoito
  • elvytykseen liittyvät tekniset taidot, kuten hengitystien hallinta ja lääkereitin avaaminen (IV tai IO)
  • välitön elvytyksen jälkeinen hoito.
• Elvytystaitojen oppimisessa kannattaa hyödyntää monipuolisesti lähiopetusta, etäopetusta, verkko-oppimista, sosiaalista mediaa, videoita, mobiilisovelluksia, pelillistä oppimista ja muita teknologia-avusteisia opetusmenetelmiä sekä digitaalisia välineitä «Elgohary M, Palazzo FS, Breckwoldt J, ym. Blended ...»224, «Vinayan G, Harikirishanan D. Empowering Heutagogy ...»225.
  • Hybriditoteutukset ja itseopiskelumateriaalit tuovat joustavuutta ja mahdollistavat elvytysopetuksen levittämisen laajalti.
  • Terveydenhuollon ammattilaisille suositellaan simulaatiokoulutusta «Cortegiani A, Abelairas-Gómez C, Nabecker S ym. on...»226 ja akreditoituja hoitoelvytyskursseja «Lockey A, Patocka C, Lauridsen K ym. on behalf of ...»227.
• Hoito-organisaatioiden tulee seurata elvytyskoulutuksen toteutumista, laatua ja vaikuttavuutta osana potilasturvallisuustyötä.

Ennakoiva hoitosuunnitelma ja elvytys

• Hoitosuunnitelman laatiminen ja päivittäminen yhdessä potilaan tai tarvittaessa potilaan läheisen tai laillisen edustajan kanssa on tärkeä osa elämän loppuvaiheen hoitomenetelmien ja päätöksenteon prosessia. Informaation on oltava riittävää ja ymmärrettävää, jotta hoitosuunnitelman sisältö ja merkitys hahmottuvat selkeästi kaikille osapuolille.
  • Ennakoivan hoitosuunnitelman laatimisessa tulee huomioida potilaan mielipide myös tilanteessa, jossa kognitio on heikentynyt esimerkiksi muistisairauden vuoksi tai muusta syystä.
  • Ennakoivan hoitosuunnitelman tulee löytyä potilastietojärjestelmästä helposti, ja sen on oltava kaikkien hoitoon osallistuvien käytettävissä myös äkillisissä ja yllättävissä tilanteissa. Hoitosuunnitelmassa pitää linjata toiminta akuuteissa tilanteissa ja elämän loppuvaiheessa. Lupa- ja valvontavirasto korostaa, ettei päätös olla aloittamatta elvytystä eli DNAR-päätös ole hoitosuunnitelma «Valvira. 2015. Hoitosuunnitelmat ja DNR-päätös pit...»228.
• Hoitotilanteissa on aina selvitettävä potilaalta, onko hänellä hoitotahtoa tai mielipidettä siitä, miten hoitoa tulisi jatkaa tilanteissa, joissa sairaus äkillisesti pahenee. Potilaan tahto ja siihen mahdollisesti liittyvät hoitolinjaukset kirjataan selkeästi potilasasiakirjoihin.
  • Potilaalla on mahdollisuus kirjata hoitotahtonsa Omakantaan.
• Potentiaalisesti hoidettavissa oleva äkillinen sydänpysähdys on syytä erottaa pitkäaikaissairauden aiheuttamasta odotettavissa olevasta kuolemasta, jolloin elvytysyritykseen ei tule ryhtyä.
• DNAR-päätöstä tehtäessä on tärkeää varmistaa, että potilaalle ja läheisille kerrotaan ymmärrettävällä tavalla päätöksen lääketieteelliset perusteet. Keskustelussa on hyvä käydä läpi sairauksien tilanne, niiden yhteys mahdolliseen sydänpysähdykseen (esim. tilanne, jossa elvytys ei ole vaikuttavaa muun kriittisen elimen pettäessä tai pitkälle edenneessä sydänsairaudessa), elvytyksen ennuste sekä toipumiseen tarvittavat voimavarat. Avoin perustelu voi parantaa myös terveydenhuollon ammattilaisten kuormituksen hallintaa ja yhteistä ymmärrystä hoitolinjauksista.
• Jos kyse on kuolemaan johtavan sairauden loppuvaiheesta tai elämän loppuvaihetta elävän uudesta vakavasta sairaudesta, elvytyksestä tulee pidättäytyä.
• DNAR-päätökset pitää dokumentoida selkeästi ja perustella jollakin seuraavista kolmesta syystä:
  • Potilas ei tahdo elvytystä arvojensa tai muiden henkilökohtaisten syiden takia.
  • Potilas on kuolemassa (ja tulee sallia luonnollinen kuolema).
  • Lääketieteellisen tiedon perusteella ei ole todennäköistä, että elvytys johtaisi selviytymiseen ja toipumiseen, ja voidaan olettaa, että elvytyksen jälkeiseen hoitoon liittyy kipua ja ahdistusta.
  • Edellä mainitut perusteet voivat täyttyä yksittäin tai kaikilta kolmelta kohdin.
• DNAR-päätös tarkoittaa vain elvytyksen aloittamatta jättämistä sydänpysähdyksessä, eikä se tarkoita muusta aktiivisesta, päivystyksellisestä hoidosta, tehohoidosta tai oireenmukaisesta hoidosta luopumista.
• Potilaan tilan muuttuessa DNAR on arvioitava uudelleen ja tarvittaessa purettava (kuten muutkin hoitolinjaukset). Samalla tulee huolehtia siitä, että potilasta ja läheisiä ei kuormiteta tarpeettomasti toistuvalla päätöksen uudelleenarvioinnilla hoitopaikan vaihtuessa.
  • Esimerkiksi toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ja monisairaiden potilaiden DNAR-päätöksen pysyvyyttä on hyvä selkeyttää. Hoitolinjaukseen voidaan kirjata, että "sairauksien luonteen vuoksi linjaus on pysyvä".
    • Jos potilas ei muistisairauden tai muun syyn vuoksi pysty ilmaisemaan omaa tahtoaan, läheisiltä pitää selvittää, mikä potilaan oma toive olisi, jos hän voisi sen esittää.
• Palliatiivinen hoitopäätös (diagnoosikoodi Z51.5) ei tarkoita DNAR-päätöstä, mutta saattohoitopäätös tarkoittaa, että saattohoidon (saattohoitovaiheen) aikana ei elvytetä.
• Elämän loppuvaiheen hoitoa koskevia keskusteluja käyvillä ammattilaisilla pitää olla riittävä osaaminen ja ajantasainen tieto potilaan tilanteesta (sairaudet, toimintakyky, ennuste). Keskeistä on, että keskustelua käyvä ammattilainen tuntee oman toimintaympäristönsä hoitovaihtoehdot ja kykenee tekemään perustellut hoitolinjaukset yhdessä potilaan ja tarvittaessa läheisten kanssa. Pelkkä muodollinen koulutus ei riitä, vaan organisaation pitää varmistaa, että ammattilaisilla on tosiasiallisesti tarvittava osaaminen.
• Ks. Käypä hoito -suositus Palliatiivinen hoito ja saattohoito «Palliatiivinen hoito ja saattohoito»2, «Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -...»229.

Maallikon aloittama elvytys

• Elvytys aloitetaan tavoitteellisesti ja tehokkaasti aina, jos tiedossa ei ole elvytyksestä pidättäytymisen kriteerejä eikä auttaja ole itse vaarassa. Hoitoa voidaan tämän jälkeen mukauttaa, kun potilaan tilanteesta saadaan lisätietoa.
  • Eurooppalaiset elvytyssuositukset korostavat, että myös itsemurhayrityksen yhteydessä elvytys tulee aloittaa, vaikka potilaalla olisi elvytyskiellon sisältävä tahdonilmaisu, kunnes sen tausta ja olosuhteet voidaan varmistaa. Päätöksen tulee perustua potilaskohtaiseen harkintaan, ja jos elvytyksestä olisi ennusteen perusteella enemmän haittaa kuin hyötyä, teon motiivilla ei ole merkitystä.
• Ensihoitopalvelun täytyy osaltaan tukea maallikoiden mahdollisuutta aloittaa elvytys.
  • Ensihoitopalvelun pitää ymmärtää varhain aloitetun maallikkoelvytyksen merkitys ja varmistaa omalla alueellaan, että se on kiinteä osa hoitoketjua.
  • Ensihoitopalvelun on pyrittävä tunnistamaan tilanteet, joissa maallikoiden aloittamalla elvytyksellä on erityisen suuri merkitys potilaan selviytymisen kannalta.
  • Maallikkoelvyttäjää tulee aina kiittää hänen toiminnastaan.

Läheisten läsnäolo elvytyksen aikana

• Elvytystilanteissa tulee tarjota läheisille mahdollisuus olla läsnä, mikäli se voidaan toteuttaa turvallisesti ja siten, ettei elvytyksen toteutuminen vaarannu. Tämä edellyttää, että elvytystiimistä voidaan irrottaa siihen soveltuva henkilö omaisen tueksi ja kertomaan tilanteen kulusta «Dainty KN, Atkins DL, Breckwoldt J, ym. Family pre...»230, «Eastwood KJ, Considine J, Zelop C ym. on behalf of...»231.
• Terveydenhuoltohenkilöstön pitää harjoitella ja ennakolta valmistautua läheisten tukemiseen elvytyksen aikana. Tämä osaaminen on olennainen osa laadukasta hoitoa ja se vähentää myös henkilöstön kuormitusta.
• Lisäksi läheisillä on usein tärkeää tietoa potilaan pitkäaikaissairauksista, toimintakyvystä sekä äkillistä sydänpysähdystä edeltäneistä oireista tai tapahtumista, ja nämä tiedot tulee ottaa huomioon potilaan hoidossa ja tilanteen arvioinnissa.
• Käypä hoito -työryhmän ja Sydänliiton teettämän potilaskyselyn perusteella noin kolmannes vastaajista kertoi läheisen olleen läsnä elvytyksessä ja 7 %:ssa tilanteista läsnäolo estyi läheisen omasta toiveesta huolimatta. Lisäksi avoimissa vastauksissa korostui, että moni olisi toivonut parempaa mahdollisuutta olla mukana sekä ymmärtää, mitä elvytystilanteessa tapahtuu. Ks. lisätietoa «Elvytys Käypä hoito -suositukseen tehty kysely potilaiden ja heidän läheistensä näkökulmista»2.

Päätöksenteko elvytyksen aloittamisesta ja lopettamisesta

• Elvytys on invasiivinen hoito, jota ei tule aloittaa, jos potilaan kuolema on väistämätön tai elvytyksen onnistumisen todennäköisyys on erittäin pieni.
• Luonnollisen kuoleman salliminen (palliatiivinen hoitolinja):
  • Kansainväliset suositukset korostavat luonnollisen kuoleman sallimista erityisesti tilanteissa, joissa potilaalla on pitkälle edennyt parantumaton sairaus (esim. loppuvaiheen syöpä, vaikea sydämen vajaatoiminta, keuhkoahtaumatauti, pitkälle edennyt muistisairaus) ja hoitolinjaukset ovat palliatiiviset «Blinderman CD, Billings JA. Comfort Care for Patie...»232 (esim. hoitotahto, ammattilaisten kirjaukset, diagnoosikoodi Z51.5).
• Tilanteet, joissa elvytys ei ole tarkoituksenmukaista:
  • Elvytyksestä on perusteltua pidättäytyä, kun potilaalla on monielinvaurio tai peruuttamaton tila (esim. vaikea sepsis) ja hoito ei enää vaikuta ennusteeseen.
  • Monipotilastilanteissa ja suuronnettomuuksissa elvytyksen aloittaminen voi olla epäeettistä, mikäli resursseja ei ole saatavilla tai toimenpiteen onnistumisen todennäköisyys on pieni.
• Ikääntyneiden ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa olevat potilaat:
  • Toimintakyvyltään merkittävästi heikentyneiden ympärivuorokautisessa hoivassa olevien pitkäaikaissairaiden potilaiden elvytysyritykseen ei pääsääntöisesti tule ryhtyä, koska edellytyksiä selviytymiselle ei ole «Pape M, Rajan S, Hansen SM, ym. Survival after out...»233, «Kangasniemi H, Setälä P, Huhtala H, ym. Out-of-hos...»234.
• Selkeät tilanteet, joissa elvytyksestä tulee pidättäytyä tai se tulee keskeyttää «Smyth M, Perkins G, Coppola A ym. on behalf of the...»235:
  • Auttaja joutuu hengenvaaraan elvytyksen aikana.
  • Potilaalla on ilmiselvä kuolemaan johtava vamma tai peruuttamattomat kuoleman merkit.
  • Potilaalla on vaikeita pitkäaikaissairauksia ja toiminnanvajetta, joiden perusteella toivottomuus on ilmeinen (mikäli tieto tulee esiin elvytystilanteen aikana).
  • Potilaalla on elvytyksen kieltävä tahdonilmaisu tai hoitosuunnitelma, joka linjaa elvytyksestä pidättäytymisen.
• Tilanteet, joissa pidättäytymistä tai keskeyttämistä tulee harkita:
  • Potilas on löydetty elottomana ja alkurytminä on asystolia, eikä kyseessä ole vaikea hypotermia «Silfvast T, Ekstrand A, Ahlström T. Predictive fac...»236, «Ishii J, Nishikimi M, Kikutani K, ym. Resuscitatio...»237.
  • Tiedossa olevien vaikeiden pitkäaikaissairauksien tai heikentyneen toimintakyvyn vuoksi elvytyksen aiheuttama haitta olisi todennäköisesti suurempi kuin siitä saatava hyöty.
  • Asystolia 20 minuuttia jatkuneen hoitoelvytyksen jälkeen ilman selkeästi hoidettavaa syytä.
    • Lääkärin potilaskohtaisella harkinnalla elvytys voidaan päättää aiemmin, erityisesti jos tavoittamisviive on ollut pitkä.
• Fysiologiset ja kliiniset löydökset päätöksenteon tukena:
  • Pysyvästi pieni uloshengityksen hiilidioksidipitoisuus (ETCO₂) on vahva ennustetekijä, ja sitä voidaan käyttää päätöksenteon tukena yhdessä muiden havaintojen kanssa. Sitä ei tule kuitenkaan käyttää ainoana perusteena elvytyksen lopettamiselle «Paiva EF, Paxton JH, O'Neil BJ. The use of end-tid...»91.
  • Seuraavia löydöksiä ei yksinään tule käyttää elvytyksen aloittamisen tai keskeyttämisen kriteereinä:
    • mustuaisten koko ja valoreaktio
    • elvytyksen kesto
    • uloshengityksen hiilidioksidiarvo
    • pitkäaikaissairaudet
    • lähtötilanteen laktaattiarvo
    • itsemurhayritys.
• Potilaskertomukseen pitää kirjata elvytystapahtuma sekä elvytyksestä pidättäytymisen tai keskeyttämisen perusteet.
• Elinluovutuksen mahdollisuus on huomioitava kaikissa tilanteissa, joissa on selvää, ettei potilaalla ole edellytyksiä selvitä sydänpysähdyksestä.

Selviytymisen ketju (Chain of survival)

• Selviytymisen ketjun tärkeitä osia ovat kaikki elvytystoimintaan liittyvät tahot: kansalaiset, terveydenhuollon ammattilaiset, kouluttajat sekä sidosryhmät. Se havainnollistaa elvytystä kokonaisuutena «Nolan J, Soar J, Eikeland H. The chain of survival...»8, «Schnaubelt S, Monsieurs KG, Fijacko N, ym. Interna...»238.
• Selviytymisen ketjusta voidaan käyttää perinteistä neliosaista versiota tai siihen voidaan lisätä eri tilanteita varten elementtejä kuvaamaan ketjun monitahoisuutta, ks. kuva «Selviytymisen ketju»1.

Selviytymisen kaava (The formula of survival)

• Selviytymisen kaava kuvaa selviytymisen ketjun taustalla toimivaa kokonaisvaltaista järjestelmää «Søreide E, Morrison L, Hillman K, ym. The formula ...»215.
• Se havainnollistaa kolmen keskeisen tekijän yhteisvaikutusta parhaiden hoitotulosten saavuttamiseksi.
  • Tiede: ILCOR (International Liaison Committee on Resuscitation) arvioi jatkuvasti tutkimusnäyttöä, ja ERC (Euroopan elvytysneuvosto) laatii näyttöön perustuvat elvytyssuositukset.
  • Koulutus: tehokasta ja ajantasaista elvytyskoulutusta henkilöille, jotka mahdollisesti tai käytännössä hoitavat sydänpysähdyspotilaita.
  • Implementointi: hyvin toimiva selviytymisen ketju, myös erilaisiin olosuhteisiin sovellettuna.

Vaikuttamistyö

• Kansainvälisten organisaatioiden, hallituksen, viranomaisten ja kansallisten elvytysneuvostojen tulisi edistää toimintatapoja, jotka lisäävät sydänpysähdyksestä selviytyjien määrää ja parantavat selviytyjien elämänlaatua seuraavin keinoin «Nikolaou N, Semeraro F, Van Dooren J, ym. Advancin...»239, «Declaration of the European Parliament of 14 June ...»240, «Semeraro F, Picardi M, Monsieurs KG, ym. "Learn to...»241, «Gamberini L, Semeraro F, Van Goor S, ym. The UEFA ...»242:
  • sydänpysähdyksestä selviytymistä edistävien toimintamallien, säädösten ja lainsäädännön kehittäminen ja toimeenpanon tukeminen (esim. elvytysopetus kouluissa, maallikkodefibrillaatio, julkisten defibrillaattoreiden saatavuus ja rekisteröinti).
  • kansalaisten tietoisuutta lisäävät kampanjat (esim. World Restart a Heart, Get Trained, Save Lives)
  • pakollinen ja säännöllisesti toistuva elvytyskoulutus lapsille, koululaisille ja opiskelijoille (esim. Kids Save Lives) ja osaksi ajo-opetusta (esim. Learn to Drive, Learn CPR)
  • Valmiuden parantaminen työpaikoilla (esim. Alliance for Workplace Awareness and Response to Emergencies – AWARE)
  • sidosryhmäyhteistyö sydän- ja verenkiertoterveyden tukemiseksi (esim. European Alliance for Cardiovascular Health)
  • lyhyiden, maksuttomien elvytyskoulutusten tarjoaminen suurissa urheilu- ja massatapahtumissa.

Elvytystietoisuuden lisääminen

• Elvytystietoisuuden lisäämiseksi tulisi tukea erilaisia peruselvytystaitoja tukevia yhteisöaloitteita «Fordyce CB, Hansen CM, Kragholm K, ym. Association...»243, «Nielsen AM, Isbye DL, Lippert FK, ym. Persisting e...»244, «Li S, Qin C, Zhang H, ym. Survival After Out-of-Ho...»245, «Wissenberg M, Lippert FK, Folke F, ym. Association...»209.
• Kansainvälisten organisaatioiden, hallituksen, viranomaisten ja kansallisten elvytysneuvostojen tulisi aktiivisesti osallistua World Restart a Heart (WRAH) -toimintaan. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta maallikkoelvytyksestä ja neuvovan defibrillaattorin käytöstä sekä kouluttaa mahdollisimman monta kansalaista.

Lapset pelastavat ihmishenkiä (Kids Save Lives)

• Kaikkien koululaisten tulisi saada joka vuosi peruselvytyskoulutusta, jossa pääosassa ovat potilaan tilan tarkistaminen, avun hälyttäminen ja paineluelvytys «Schroeder DC, Semeraro F, Greif R, ym. KIDS SAVE L...»217, «Semeraro F, Imbriaco G, Del Giudice D, ym. Empower...»246, «Semeraro F, Thilakasiri K, Schnaubelt S, ym. Progr...»247.
• Peruselvytyskoulutuksen pitäisi alkaa varhain lapsuudessa (noin 4 vuoden iässä). Koulutuksen sisällön tulee olla ikätason mukaista ja sisältää paineluelvytys (10–12 vuoden ikään mennessä), ventilaatio (14 vuoden ikään mennessä) ja neuvovan defibrillaattorin käyttö (13–16 vuoden ikään mennessä).
• Elvytyskoulutuksen saaneita koululaisia tulee rohkaista opettamaan perheenjäseniä ja ystäviä. Kotiin mukaan otettavat elvytyskoulutuspaketit moninkertaistavat koululaisille annetun elvytysopetuksen vaikutuksen.
• Elvytyskoulutusta tulisi tarjota myös toisen ja kolmannen asteen oppilaitoksissa, erityisesti opetusalan ja terveydenhuollon opiskelijoille.
• Teknologiaan perustuva oppiminen osallistaa koululaisia tehokkaasti ja täydentää perinteistä oppimista (esim. laajennettu todellisuus, hyötypelit ja mobiilisovellukset).
• Opetusministeriön ja poliittisten päättäjien tulisi tukea kouluissa annettavaa peruselvytyskoulutusta lainsäädännön, rahoituksen ja tiedotuskampanjoiden avulla.
• Suomessa koululaisten elvytysopetusta edistää Suomen Elvytysneuvoston Kids Save Lives -hanke «https://www.elvytysneuvosto.fi/kids-save-lives/»4.

Sosiaalinen media

• Sosiaalisen median alustoja pitäisi hyödyntää tiedon jakamiseen ja elvytyskampanjoiden edistämiseen «Fijačko N, Schnaubelt S, Stirparo G, ym. The use o...»248, «Yilmaz Ferhatoglu S, Kudsioglu T. Evaluation of th...»249.
• Sosiaalisen median alustoja voidaan käyttää tutkimustyön tukena ja elvytyskoulutuksissa. Lyhyitä ja kiinnostavia videoita ja muuta interaktiivista materiaalia voi hyödyntää oppimisen tukena.
• Asiantuntijoiden on syytä validoida sosiaalisen median sisältöä. Koulutuksellisen sisällön pitää noudattaa kansainvälisiä elvytyssuosituksia.

Ensivaste ja ensiauttajat

• Kansainvälinen näyttö osoittaa, että ensiauttajien hälyttäminen sydänpysähdystilanteisiin nopeuttaa peruselvytyksen ja varhaisen defibrillaation aloitusta. Useissa havainnoivissa tutkimuksissa järjestelmään on liittynyt myös parempi selviytyminen, mutta laajassa satunnaistetussa tutkimuksessa vaikutusta 30 vuorokauden selviytymiseen ei todettu «Ringh M, Rosenqvist M, Hollenberg J, ym. Mobile-ph...»250.
• Eurooppalaiset elvytyssuositukset korostavat, että sekä koulutetut ensivastehenkilöt että maallikkoauttajat voivat toimia tehokkaana lisäresurssina erityisesti alueilla, joilla ensihoidon vasteajat ovat pitkät ja neuvovia defibrillaattoreita on hyvin saatavilla. Suomessa ensivastetoiminta on lainsäädännöllisesti osa ensihoitojärjestelmää ja siten vakiintunut osa sydänpysähdyspotilaan hoitoketjua «Semeraro F, Zace D, Bigham BL ym. on behalf of the...»251.
• Maallikkoauttajien hälyttäminen voisi lisätä maallikkoelvytyksen ja varhaisen defibrillaation määrää etenkin tiheästi asutuilla alueilla, joissa käytettävissä olevien neuvovien defibrillaattoreiden määrä on suuri ja vapaaehtoisten määrä on riittävä.
• Eurooppalaisten suositusten mukaan vapaaehtoisjärjestelmän tehokkuus perustuu siihen, että vapaaehtoinen ehtii potilaan luo ennen ensihoitoa. Suomalaisessa järjestelmässä ensihoidon vasteajat ovat monin paikoin lyhyempiä kuin niissä maissa, joissa näiden mallien vaikuttavuus on osoitettu.
• Laajamittaisen maallikkoauttajia hyödyntävän järjestelmän käyttöönotto Suomessa edellyttää useita järjestelmätason ratkaisuja: luotettavaa ja hätäkeskukseen integroitua neuvovien defibrillaattoreiden rekisteriä, toimivaa hälytyssovellusta, vapaaehtoisten rekrytointia ja koulutusta sekä vastuiden ja tietosuojaan liittyvien kysymysten täsmentämistä. Näistä syistä mahdollinen vaikuttavuus ja soveltuvuus tulisi arvioida Suomessa alueellisesti ottaen huomioon sekä järjestelmän potentiaaliset hyödyt että sen edellyttämät resurssit ja paikalliset olosuhteet ennen maallikkoauttajia käyttävän järjestelmän käyttöönottoa.

Sydänpysähdys sairaalassa

• Sairaaloissa pitää olla yhtenäinen menetelmä avun hälyttämiseen elintoimintojen häiriöistä kärsiville potilaille ja selkeästi määritetty ympärivuorokautinen vaste hälytykselle, esimerkiksi teho-osastolta lähtevä hälytysryhmä ("medical emergency team" tai "rapid response team").
• Järjestelmän kehittämiseen tähtäävien strategioiden käyttöönottoa suositellaan potilaiden selviytymisen parantamiseksi (esimerkiksi systemaattinen elvytystapahtumien rekisteröinti, säännöllinen auditointi, elvytystilanteiden moniammatillinen jälkipuinti sekä vertailutiedon hyödyntäminen toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa).
• "Ten Steps Toward Improving In-Hospital Cardiac Arrest Quality of Care and Outcomes" opastaa strukturoituun järjestelmätasoiseen kehittämiseen elvytyksen laadun, elvytystulosten ja tiimien toiminnan parantamiseksi «Nallamothu BK, Greif R, Anderson T, ym. Ten Steps ...»252, «Lauridsen KG, Djärv T, Breckwoldt J, ym. Pre-arres...»253.

Järjestelmän suorituskyvyn parantaminen

• Sydänpysähdystä hoitavien organisaatioiden tulee mitata ja verrata elvytystuloksia sekä kehittää toimintaansa jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti «Ko YC, Hsieh MJ, Ma MH, ym. The effect of system p...»254, «Ko YC, Lee TY, Hsieh MJ, ym. The impact of system ...»255, «Smith CM, Snow L, Whiting J ym. on behalf of the I...»29, «Ko YC, Breckwoldt J, Lee TY ym. on behalf of the I...»256.

Sydänpysähdyksestä selviytyminen ja läheisten huomioiminen

• Sydänpysähdyksestä toipunut ja hänen läheisensä tarvitsevat tukea. Toipumisen tueksi pitää kehittää moniammatillisia käytäntöjä sydänpysähdyksestä selviytyneiden ja heidän läheistensä lähtökohdista. Niiden tulee alkaa jo ennen kotiutusta ja jatkua pitkäaikaisena seurantana. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi saada riittävää koulutusta tarpeiden tunnistamiseen ja oikeanlaisen avun järjestämiseen «Sawyer KN, Camp-Rogers TR, Kotini-Shah P, ym. Sudd...»257, «Douma MJ, Myhre C, Ali S, ym. What Are the Care Ne...»205, «Bryant EA, Scott AM, Greenwood H, ym. Patient and ...»258. Ks. myös Käypä hoito -työryhmän ja Sydänliiton tekemän kyselyn yhteenveto «Elvytys Käypä hoito -suositukseen tehty kysely potilaiden ja heidän läheistensä näkökulmista»2.
• Kansallisen elvytysneuvoston tulisi tehdä yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa sydänpysähdyksestä toipuneiden, heidän omaistensa ja terveydenhuoltojärjestelmän yhteistyön lujittamiseksi.
• Selviytyjien ja läheisten tulisi osallistua myös päätöksentekoon ja tutkimukseen.

Uudet teknologiat ja tekoäly

• Tekoäly ja digitaalinen terveysteknologia voivat mahdollisesti parantaa sydänpysähdyksestä selviytymistä, mutta niitä suositellaan toistaiseksi vasta tutkimuskäyttöön ja valvottuihin olosuhteisiin «Toy J, Bosson N, Schlesinger S, ym. Artificial int...»259, «Semeraro F, Schnaubelt S, Malta Hansen C, ym. Card...»260, «Semeraro F, Schnaubelt S, Montomoli J, ym. Artific...»261, «Zace D, Semeraro F, Schnaubelt S, ym. Artificial i...»262. Tietosuojaan, vastuukysymyksiin ja vaikuttavuuteen liittyviä kysymyksiä on arvioitava ennen rutiinimaista käyttöä.

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 15.10.2026 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Marko Hoikka: Sivutoimet: yliopistotutkija; Itä-Suomen yliopisto. Koulutustoiminta: asiantuntijapalkkio (Galen Pharma, lasten kivunhoito, 2026).

Sanna Hoppu: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: SPR, asiantuntijaryhmän puheenjohtaja; sisäministeriö, kansallinen hätäkeskustoiminnan ohjausryhmä. Suomen Elvytysneuvosto, hallituksen jäsen. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Ensihoitopalvelun kansallinen yhteistyöryhmä (ensihoitojaos), THL:n johtama ensihoitoverkosto. Muut sidonnaisuudet: Tampereen tuberkuloosisäätiön hallituksen jäsen.

Milla Jousi: Koulutustoiminta: ALS-koulutukset (Suomen Elvytysneuvoston koordinoimia koulutuksia). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Elvytysneuvosto, hallituksen jäsen.

Tuomas Mäntykoski: Sivutoimet: Tays, lasten päivystys.

Anna Nikula: Sivutoimet: Pikkujätti Helsinki. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Elvytysneuvosto. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: 116117-päivystysapu.

Piritta Setälä: Koulutustoiminta: Euroopan elvytysneuvoston ALS-elvytyskouluttaja (koulutuksen järjestämisestä vastaa Suomen elvytysneuvosto). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Elvytysneuvosto, puheenjohtaja. Muut sidonnaisuudet: Injeq Oyj, hallituksen jäsen 2023–2024.

Minna Sihvo: Sivutoimet: väitöskirjatutkija; Jyväskylän yliopisto. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: SUH:n hallitus.

Raija Sipilä: Sivutoimet: yleislääkäri; Terveystalo (3/2024 asti). Tutkimus- ja kehitystyö: PROSHADE, työnantajalle rahoitus, rahoittajana STN 10/2020–2025. Koulutustoiminta: Medimerc (Turun yliopisto). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: GIN Nordic, ohjausryhmän puheenjohtaja; Kela, sosiaalilääketieteen neuvottelukunta, asiantuntija; HUS Hyte-asiantuntijaryhmän jäsen (6/2025 asti); Nordic GRADE, koordinaatioryhmän jäsen; Palveluvalikoimaneuvosto, asiantuntija; Kansallinen lääkeinformaatioverkosto, koordinaatioryhmän jäsen; Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus, asiantuntijaneuvosto, jäsen; Väestöliitto, hallituksen jäsen. Ohjausryhmän jäsen GUIDE-GAP- ja LÄSNÄ-hankkeet.

Markus Skrifvars: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: ILCOR - International Liaison Committee on Resuscitation ERC - European Resuscitation Council ESICM - European Society of Intensive Care Medicine.