Kuva 1.

Aikuisen peruselvytys.

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi17010j.pdf»1

© European Resuscitation Council 2021, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut Suomen Elvytysneuvosto.www.elvytysjulisteet.fi

Kuva 2.

Peruselvytys askel askeleelta.

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi17010q.pdf»2

© European Resuscitation Council 2021, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Sydänpysähdyksen tunnistaminen

• Peruselvytys tulee aloittaa jokaiselle reagoimattomalle potilaalle, joka ei hengitä tai jonka hengitys ei ole normaalia «Bahr J, Klingler H, Panzer W ym. Skills of lay peo...»3, «Ruppert M, Reith MW, Widmann JH ym. Checking for b...»4, «Perkins GD, Stephenson B, Hulme J ym. Birmingham a...»5.
• Avaa hengitystie arvioidaksesi hengitystä.
  • Hengitystiet avataan taivuttamalla potilaan päätä varovasti taaksepäin ja nostamalla alaleukaa ylöspäin.
• Epäsäännöllinen ja äänekäs (koriseva) hengitys tai hengitysliike (agonaalinen hengitys) reagoimattomalla potilaalla viittaa vahvasti sydänpysähdykseen «Clark JJ, Larsen MP, Culley LL ym. Incidence of ag...»6, «Bång A, Herlitz J, Martinell S. Interaction betwee...»7, «Riou M, Ball S, Williams TA ym. 'She's sort of bre...»8.
• Sydänpysähdyksen alkaessa aivojen verenvirtaus romahtaa, minkä yhteydessä potilaalla voi esiintyä kouristuksen omaisia liikkeitä, jotka voidaan sekoittaa epileptiseen kohtaukseen. Potilaan tila tulee välittömästi arvioida, ja tarvittaessa tulee aloittaa elvytys «Schwarzkoph M, Yin L, Hergert L ym. Seizure-like p...»9.

Hätäilmoitus

• Hätäilmoitus tulee tehdä heti hätänumeroon 112 tai toimintayksikön oman käytännön mukaisesti, kun todetaan, ettei potilas reagoi eikä hengitä tai potilaan hengitys ei ole normaalia.
  • Suosittelemme sairaaloiden ottavan käyttöön sisäiseksi hätänumeroksi 2222:ta eurooppalaisen suosituksen mukaisesti.
• Jos elvyttäjiä on vain yksi, hätäpuhelua soitettaessa aktivoidaan puhelimen kaiutin, mikä mahdollistaa välittömän paineluelvytyksen aloittamisen hätäkeskuspäivystäjän ohjeistamana.
  • Jos auttaja joutuu poistumaan potilaan vierestä soittaakseen 112, hänen tulee ensin soittaa hätäpuhelu ja sitten välittömästi palata potilaan luo aloittamaan peruselvytys «Kamikura T, Iwasaki H, Myojo Y ym. Advantage of CP...»10.

Paineluelvytys

• Aloita paineluelvytys mahdollisimman pian.
• Potilas tulee asettaa selälleen vaakatasoon kovalle alustalle, jos se on mahdollista «Holt J, Ward A, Mohamed TY ym. The optimal surface...»11.
• Painelukohta on rintalastan alaosa (keskellä rintakehää) (kuva «Aikuisen paineluelvytys»3).
• Painelusyvyyden tulee olla vähintään 5 cm, muttei kuitenkaan yli 6 cm.
• Painelutaajuus on 100–120 painelua minuutissa. Paineluelvytyksen tulee olla mahdollisimman keskeytyksetöntä.
  • Aseta toisen käden kämmenen tyvi painelukohtaan ja toinen käsi sen päälle.
  • Pidä käsivarret suorina ja hartiat kohtisuoraan elvytettävän rintakehän yläpuolella.
  • Paineluelvyttäjää on suositeltavaa vaihtaa 2 minuutin välein.
• Paineluelvytyksessä rintakehän alas painamisen ja rintakehän palautumisen tulee kestää yhtä kauan. Rintakehän on palauduttava täysin painallusten välillä. Älä nojaa rintakehään.

Kuva 3.

Aikuisella painelukohta on rintalastan alaosassa, keskellä rintakehää (kuva A). Aseta toisen käden kämmenen tyvi painelukohtaan ja toinen käsi sen päälle (kuva B). Pidä käsivarret suorina ja hartiat kohtisuoraan elvytettävän rintakehän yläpuolella (kuva C).

© European Resuscitation Council 2015, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Puhalluselvytys

• Vuorottele 30 painelun ja 2 puhalluksen välillä «Ashoor HM, Lillie E, Zarin W ym. Effectiveness of ...»12.
  • Jos et voi antaa puhalluselvytystä, jatka tehokasta keskeytymätöntä painelua.
• Pidä hengitystie auki ja puhalla kaksi rauhallista, sekunnin kestävää puhallusta elvytettävän keuhkoihin (kuvat «Hengitysteiden avaus elvytystilanteessa»4 ja «Puhalluselvytys»5) ja tarkista, että rintakehä nousee ja laskee puhallusten mukaan.
• Jos puhallukset eivät onnistu, toimi seuraavan painelujakson aikana seuraavasti:
  • Tarkista, että suu on tyhjä, ja poista hammasproteesit, elleivät ne pysy paikoillaan, ja korjaa pään asentoa vielä kerran.
  • Puhalla tämän jälkeen uudelleen kaksi kertaa.
  • Elleivät puhallukset tällöinkään onnistu, jatka tehokasta keskeytymätöntä paineluelvytystä.
  • Toisen henkilön saavuttua hänen tulee yrittää puhalluksia seuraavan 30 painelujakson jälkeen.
• Jos sairaalassa tai terveydenhuollon toimintayksikössä olevan potilaan elottomuuden tunnistamisen jälkeen paikalla on vain yksi elvyttäjä ja lisäapua on hälytetty, pelkkä paineluelvytys riittää, kunnes henkilökuntaa on enemmän paikalla.
• Painelu-puhalluselvytyksessä (PPE) voidaan käyttää apuna puhallusnaamaria (kuva «Puhallusnaamarin käyttö»6).
  • Yksisuuntaisella venttiilillä varustettu puhallusnaamari on paras vaihtoehto.
  • Naamaripuhalluksiin saadaan paras teho asettumalla elvytettävän pääpuoleen ja pitämällä naamarista kahden käden otteella samalla leukaa taakse nostaen.
• Hengityspaljetta käytettäessä oikea tilavuus saadaan painamalla palje yhden käden sormien väliin niin, että sormet tuntuvat vastakkain. Naamari-paljeventilaation käyttö vaatii huomattavan paljon koulutusta ja kokemusta, sillä ilma menee keuhkojen sijasta helposti mahalaukkuun.
• Jos potilaalla on kurkunpääavanne, puhalluselvytys tulee antaa siihen.

Kuva 4.

Avaa hengitystiet kohottamalla toisen käden kahdella sormella leuan kärkeä ylöspäin ja taivuttamalla päätä taaksepäin toisella kädellä otsaa painaen.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 5.

Puhalluselvytys. Aloita puhalluselvytys: Pidä hengitystiet avoinna. Sulje sieraimet peukalolla ja etusormella. Vedä syvään henkeä, paina huulesi potilaan suulle ja puhalla kaksi rauhallista puhallusta.

Kuva 6.

Puhallusnaamarin käyttö. Puhallusnaamaria voidaan käyttää apuna painelu-puhalluselvytyksessä. Paras teho naamaripuhalluksiin saadaan asettumalla potilaan pääpuoleen ja pitämällä naamarista kahden käden otteella samalla leukaa taakse nostaen.

Neuvovan defibrillaattorin (sydäniskuri) käyttö

• Kohteessa, jossa on neuvova defibrillaattori, sen sijainti on osoitettu selkeillä opasteilla (kuva «Maallikkodefibrillaattori»7).
  • Lähin neuvova defibrillaattori voi löytyä myös 112 Suomi -mobiilisovelluksen kautta.
• Jatka keskeytymätöntä elvytystä, kunnes neuvova defibrillaattori on käytettävissä ja kytketty päälle ja liimaelektrodit on kiinnitetty potilaaseen.
• Kiinnitä liimaelektrodit potilaan paljaalle rintakehälle neuvovan defibrillaattorin ohjeita ja elektrodien kuvia noudattaen. Ks. kuva «Defibrillointielektrodien oikea asettelu»8, (PDF «hoi17010k.pdf»3).
• Jos läsnä on useampi kuin yksi auttaja, jatka elvytystä samalla kun elektrodeja kiinnitetään.
• Seuraa neuvovan defibrillaattorin ohjeita.
  • Varmista, ettei kukaan koske potilaaseen, kun neuvova defibrillaattori analysoi sydämen rytmiä.
  • Jos laite suosittelee defibrillaatioiskua,
    • varmista, ettei kukaan koske potilaaseen
    • paina iskupainiketta
    • jatka elvytystä välittömästi aloittaen painelulla defibrillaatioiskun jälkeen.
  • Jos defibrillaatioiskua ei suositella, jatka elvytystä välittömästi aloittaen painelulla.
  • Jatka elvytystä neuvovan defibrillaattorin ohjeiden mukaisesti 2 minuutin ajan, minkä jälkeen laite pyytää tauottamaan elvytyksen rytmianalyysin ajaksi.
  • Suorita rytmianalyysin aikaiset toimet yllä kuvatun mukaisesti ja jatka elvyttämistä 2 minuutin sykleissä neuvovan defibrillaattorin ohjeita seuraten.
• Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että neuvovan defibrillaattorin käyttö on turvallista maallikoille.

Kuva 7.

Maallikkodefibrillaattorien merkintätapa

Kuva 8.

Defibrillointielektrodien oikea asettelu.

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi17010k.pdf»3

© European Resuscitation Council 2021, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Turvallisuus

• Varmista, että paikka on turvallinen elvyttäjille ja potilaalle.
• Maallikkojen tulisi aloittaa elvytys oletetussa sydänpysähdyksessä ilman huolta mahdollisesta potilaan vahingoittamisesta.
• Maallikoiden on turvallista antaa paineluelvytystä ja käyttää neuvovaa defibrillaattoria, sillä tautien tarttumisvaara on vähäinen «Nolan JP, Monsieurs KG, Bossaert L ym. European Re...»13, «Perkins GD, Morley PT, Nolan JP ym. International ...»14, «Couper K, Taylor-Phillips S, Grove A ym. COVID-19 ...»15.
• Pisara- ja aerosolitartuntana leviävien pandemioiden aikana voidaan antaa erillisiä ohjeistuksia elvyttäjän suojaamiseksi.

Teknologian hyödyntäminen

• Teknologian, kuten älypuhelinten, videoviestinnän, ja tekoälyn hyödyntämistä tulee edistää sydänpysähdyksen tunnistamisessa, ensiauttajien hälyttämisessä, elvytysohjeiden antamisessa sekä neuvovan defibrillaattorin paikalle toimittamiseksi «Scquizzato T, Pallanch O, Belletti A ym. Enhancing...»16.
• Paineluelvytyksen laatua mittaavien paineluantureiden käyttö yhdenmukaistaa elvytyksen toteutumista ohjeiden mukaan, mutta niillä ei ole osoitettu voitavan parantaa potilaiden selviytymistä.

Kuva 9.

Aikuisen hoitoelvytys.

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi17010i.pdf»4

© European Resuscitation Council 2021, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Sairaaloissa tapahtuvien sydänpysähdysten ehkäisy

• Alla oleva ohjeisto perustuu ILCOR:n suositukseen «Greif R, Bhanji F, Bigham BL ym. Education, Implem...»17.
• Koko henkilökunnan tulee kouluttautua tunnistamaan potilaan hätätila, hälyttämään lisäapua ja aloittamaan peruselvytys tai potilaan elintoimintoja vakauttava hoito «National Institute for Health and Clinical Excelle...»18.
• Potilaan tilan luokittelu fysiologisten pisteytysjärjestelmien avulla (early warning score) on hyvä keino seurata potilaan voinnin muuttumista ja tunnistaa peruselintoimintojen häiriö. Myös huoli potilaan tilasta on fysiologisten kriteerien veroinen hälytyskriteeri. Potilaskohtaisesti tulee laatia arvioitua riskiä vastaava suunnitelma elintoimintojen mittauksista (parametrit ja niiden mittaustiheys) «Moskowitz A, Berg KM, Cocchi MN ym. Cardiac arrest...»19, «Roberts D, Djärv T. Preceding national early warni...»20.
• Sairaaloissa ja terveydenhuollon toimintayksiköissä tulee olla yhtenäinen menetelmä avun hälyttämiseen elintoimintojen häiriöistä kärsiville potilaille ja selkeästi määritetty ympärivuorokautinen vaste muualla kuin teho- ja valvontaosastoilla ilmeneviin peruselintoimintojen häiriöihin. Vaste voi olla teho-osastolta lähtevä hälytysryhmä ("Medical Emergency Team" tai "Rapid Response Team"). Vastetoiminnasta huolehtivien tulee hallita riittävästi tehohoidon antaminen, tiimityö ja tehohoidon aloittamiseen tai siitä luopumiseen liittyvä päätöksenteko «Greif R, Bhanji F, Bigham BL ym. Education, Implem...»17, «Physicians Rco. National Early Warning Score (NEWS...»21.
• Strukturoidun kommunikointitavan (esim. ISBAR; identify = tunnista, situation = tilanne, background = tausta, assessment = nykytila, recommendation = toimintaehdotus) käyttäminen on suositeltavaa, jotta turvataan kriittisten tietojen välittyminen.
• Sairaalassa tulee olla käytäntönä, että jokaisen elvytystilanteen jälkeen arvioidaan tilanne ja mietitään, missä asioissa on mahdollista kehittyä elvytystilanteen ennakoinnin, elvytystilanteen hoidon ja järjestelmän kehitystyön näkökulmasta.

Elvytys sairaalassa ja terveydenhuollon toimintayksikössä

• Ks. kuva «Elvytys sairaaloissa ja terveydenhuollon toimintayksiköissä»10, (PDF «hoi17010m.pdf»5).
• Sairaaloissa ja terveydenhuollon toimintayksiköissä tulee pyrkiä toimintaan, jossa sydänpysähdys tunnistetaan välittömästi, peruselvytys aloitetaan ja iskettävä rytmi defibrilloidaan kolmen minuutin sisällä sydänpysähdyksestä.
• Kaikkien sairaaloissa ja terveydenhuollon toimintayksiköissä työskentelevien tulee kyetä tunnistamaan sydänpysähdys, tekemään elvytyshälytys, aloittamaan peruselvytys ja suorittamaan defibrillaatio neuvovalla defibrillaattorilla.
• Sairaalassa tulee olla yleisesti tiedossa oleva toimintaperiaate (puhelinnumero, automaattinen hälytys) sairaalan sisäisen elvytyshälytyksen suorittamiseksi. Euroopan elvytysneuvosto suosittelee yleiseurooppalaiseksi sairaaloiden sisäiseksi hätänumeroksi 2222:ta.
• Sairaalassa tulee olla elvytysryhmä, joka vastaa sairaalassa tapahtuviin elvytyshälytyksiin.
  • Elvytysryhmän jäsenten tulee kouluttautua ja ylläpitää osaamista säännöllisellä harjoittelulla. On suositeltavaa käyttää standardoituja perus- ja hoitoelvytyskursseja.
  • Elvytysryhmän tulee hallita seuraavat toimenpiteet: manuaalinen defibrillaatio, hengitystien hallinta, suoniyhteyden avaaminen sekä sydänpysähdyksen hoidettavien syiden tunnistaminen ja hoito.
  • Elvytysryhmän tulee sopia keskenään työnjaosta jokaisen työvuoron alkaessa.
• Sairaalassa tulee yhtenäistää eri osastoilla käytössä olevaa elvytysvälineistöä huomioiden osastojen erityispiirteet.

Kuva 10.

Elvytys sairaaloissa ja terveydenhuollon toimintayksiköissä.

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi17010m.pdf»5

© European Resuscitation Council 2021, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Sairaalan ulkopuolella tapahtuva elvytys

• Alla oleva ohjeisto perustuu ILCOR:n suositukseen «Bray J, Nehme Z, Nguyen A ym. A systematic review ...»22.
• Hoitoelvytys tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti.
• Ensihoitohenkilöstöllä tulee olla ohjeisto elvytyksestä pidättäytymisestä ja elvytyksen lopettamisesta sekä mahdollisuus konsultoida lääkäriä.
• Ensihoidossa toimivan henkilöstön toimintaa elvytystilanteessa tulee seurata määrällisesti ja laadullisesti.

Manuaalisen defibrillaattorin käyttö

• Jatka painelu-puhalluselvytystä (PPE) liimaelektrodeja kiinnitettäessä.
• Jos potilaalla on defibrilloitava rytmi, defibrilloi heti kun se on mahdollista.
• Minimoi painelun keskeytykset jatkamalla painelua defibrillaattorin latautumisen yhteydessä.
• Jatka painelua välittömästi defibrillaation jälkeen. Jos potilaan verenkierron palautumisesta on useita viitteitä (potilas herää, liikehtii, valtimopainekäyrän tai uloshengityksen hiilidioksidin nopea nousu), harkitse painelun keskeyttämistä sekä rytmin ja pulssin tarkastamista.

Jatkuva tai uusiutuva kammiovärinä

• Harkitse energiamäärän nostamista defibrillaattorin valmistajan ohjeiden mukaan, jos defibrillaatio suoritetaan manuaalisella laitteella ja kammiovärinä palaa defibrillaation jälkeen.
• Harkitse vaihtoehtoista elektrodien sijoittelua, jos kammiovärinä palaa välittömästi defibrillaation jälkeen (kuva «Vaihtoehtoinen elektrodien sijoittelu»11).

Kuva 11.

Kuva muokattu lähteestä: Raatikainen P, Lehto M, Huikuri H. Rytminsiirto eteisvärinässä. Kirjassa: Kardiologia. Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J. (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2016

Hengitystien hoito ja ventilaatio

• Alla oleva ohjeisto perustuu ILCOR:n systemaattisiin näytönastekatsauksiin ja hoitosuosituksiin «Soar J, Maconochie I, Wyckoff MH ym. 2019 Internat...»23, «Soar J, Maconochie I, Wyckoff MH ym. 2019 Internat...»24, «Granfeldt A, Avis SR, Nicholson TC ym. Advanced ai...»25.
• Avaa hengitystie tarvittaessa leuan kohotusta ja nieluputkea apuna käyttäen. Aloita ventilaatio painelun aloituksen jälkeen tarvittaessa ensin naamari-paljeventilaatiolla ja siirry muiden hengitystievälineiden käyttöön auttajien koulutuksen ja osaamisen mukaan «Benger JR, Kirby K, Black S ym. Effect of a Strate...»26.
• Ensisijaisena hengitystien hallintavälineenä tulee käyttää supraglottista hengitystievälinettä «Benger JR, Kirby K, Black S ym. Effect of a Strate...»26, «Wang HE, Schmicker RH, Daya MR ym. Effect of a Str...»27.
• Ensisijaisena hengitystien hallintakeinona voidaan käyttää intubaatiota, jos paikalla on kokenut toimenpiteen tekijä, jonka onnistumisen todennäköisyys on korkea «Jabre P, Penaloza A, Pinero D ym. Effect of Bag-Ma...»28, «Andersen LW, Granfeldt A, Callaway CW ym. Associat...»29.
  • Korkeana onnistumisen todennäköisyytenä voidaan pitää yli 95 %:n mahdollisuutta onnistumiseen kahdella yrityksellä.
  • Suorituksen aikana painelu saa keskeytyä alle 5 sekunniksi.
• Aloita välittömästi hengitystievälineen asettamisen jälkeen uloshengityksen hiilidioksidin (EtCO₂) käyränäytöllinen jatkuva kapnografiaseuranta, jotta hengitystievälineen oikea paikka sekä ventilaation onnistuminen voidaan varmistaa.
• Käytä riittävää happivirtausta ventilaation onnistumiseksi elvytyksen aikana.
• Jatka ventilaatiota 10 kertaa minuutissa painelua keskeyttämättä.
  • Jos supraglottista hengitystievälinettä käytettäessä esiintyy ilmavuotoa, keskeytä painelu ventilaation ajaksi ja jatka painelu-ventilaatiosuhdetta 30:2.

Elvytyslääkkeet

• Suoniyhteyden avaaminen ei saa keskeyttää PPE:tä.
• Varsinaista nestehoitoa tai nesteytystä ei elvytystilanteessa tarvita, ellei sydänpysähdyksen syynä epäillä hypovolemiaa, mutta lääkkeet tulee huuhtoa pienellä nestemäärällä keskeiseen verenkiertoon.
• Elvytyslääkkeet annetaan ensisijaisesti laskimoon (IV) ja vaihtoehtoisesti luuytimeen (IO), jos laskimoyhteyttä ei saada.

Kapnografia (käyränäytöllinen) elvytyksen aikana

• Käyränäytöllisen jatkuvan kapnografian avulla voidaan seurata uloshengitysilmassa olevan hiilidioksidin (EtCO₂) osapainetta. Elvytyksen aikana se heijastelee sydämen minuuttivirtausta ja keuhkoverenkiertoa.
• Kapnografia toimii luotettavimmin intubaatioputkeen asennettuna, mutta sitä voidaan käyttää myös supraglottisten hengitystievälineiden käytön yhteydessä tai jopa naamari-paljeventilaation yhteydessä.
• Kapnografialla elvytyksen aikana
  • varmistetaan, että intubaatioputki on henkitorvessa
  • voidaan arvioida paineluelvytyksen laatua
  • voidaan havaita mahdollinen verenkierron palautuminen
  • ei tule yksinään arvioida potilaan ennustetta.
• EtCO₂:n selkeä suureneminen paineluelvytyksen aikana saattaa viitata verenkierron palautumiseen. Tätä ei kuitenkaan yksin tulisi käyttää verenkierron palautumisen merkkinä, eikä painelusykliä tule keskeyttää, vaikka EtCO₂ suurenisikin «Paiva EF, Paxton JH, O'Neil BJ. The use of end-tid...»34.
• Pysyvästi matala EtCO₂ (< 1,33 kPa) liittyy huonoon ennusteeseen, samoin kuin EtCO₂:n laskeva trendi. Vastaavasti EtCO₂:n nouseva trendi lisää verenkierron palautumisen todennäköisyyttä «Brinkrolf P, Borowski M, Metelmann C ym. Predictin...»35.

Ultraäänitutkimuksen käyttö elvytyksen aikana

• Ultraäänitutkimuksen tekeminen edellyttää osaamista koko elvytystiimiltä, sillä ultraäänen käyttö ei saa pitkittää painelutaukoja eikä aiheuttaa ylimääräisiä taukoja elvytyksessä.
• Ultraäänitutkimuksella on mahdollista tarkistaa sydämen toiminta ja todeta mahdollisesti hoidettavissa oleva sydänpysähdyksen syy (sydäntamponaatio, keuhkoembolia, hypovolemia tai paineilmarinta).
• Ultraäänitutkimukseen ja elvytystilanteeseen liittyvien virhelähteiden vuoksi yksittäiseen ultraäänilöydökseen tulee suhtautua varauksellisesti. Esimerkiksi oikean kammion laajentuminen ei ainoana löydöksenä oikeuta massiivikeuhkoembolian diagnoosiin eikä sydämen supistuvuuden arvioita tulisi yksin käyttää perusteena elvytyksen lopettamiselle «Reynolds JC, Issa MS, C Nicholson T ym. Prognostic...»36.

Mekaaniset paineluelvytyslaitteet

• Mekaanisten paineluelvytyslaitteiden käyttö edellyttää hyvin koulutettuja elvytystiimejä, eikä laitteita tulisi käyttää elvytyksissä rutiininomaisesti. Käyttö tulisi rajata vain poikkeustilanteisiin, jolloin tehokas paineluelvytys ei ole mahdollista tai turvallista «Soar J, Callaway CW, Aibiki M ym. Part 4: Advanced...»37.
  • Tällaisia poikkeustilanteita voivat olla esimerkiksi kuljetus sairaalaan elvyttäen tai koronaariangiografian aikana.
  • Näissäkin tilanteissa on huolehdittava, että painelutaukoja on mahdollisimman vähän.

Kehonulkoinen happeuttaminen (eCPR/ECMO-hoito)

• Kehonulkoista happeutusta (ECMO) voidaan harkita äärimmäisenä keinona hyvin valikoiduille potilaille, joiden arvioidaan kokonaistilanteen perusteella hyötyvän tästä hoidosta «Soar J, Maconochie I, Wyckoff MH ym. 2019 Internat...»23, «Holmberg MJ, Geri G, Wiberg S ym. Extracorporeal c...»38, «Dennis M, Zmudzki F, Burns B ym. Cost effectivenes...»39, «Kawashima T, Uehara H, Miyagi N ym. Impact of firs...»40, «Bharmal MI, Venturini JM, Chua RFM ym. Cost-utilit...»41.
• Näytön puutteen vuoksi yksiselitteisiä potilasvalintakriteereitä ei ole.
  • Alueellisesti on sovittava koko hoitoketjuun osallistuvien (ensihoito, yliopistosairaaloiden erikoisalat) kanssa ne potilasvalintakriteerit, toimintamallit ja resurssit, joilla tämä hoitovaihtoehto voidaan toteuttaa elvytyksen yhteydessä.
• Tilanteet, joissa eCPR/ECMO-hoitoa voidaan harkita, liittyvät niin sanottuna siltahoitona johonkin definitiiviseen hoitomuotoon vastaanottavassa sairaalassa (koronaariangiografia ja PCI, keuhkovaltimon trombektomia, hypotermisen potilaan lämmitys).

Trauma

• Vammapotilaiden sydänpysähdystilanteisiin liittyy hyvin suuri kuolleisuus «Escutnaire J, Genin M, Babykina E ym. Traumatic ca...»45, «Beck B, Tohira H, Bray JE ym. Trends in traumatic ...»46, «Evans CC, Petersen A, Meier EN ym. Prehospital tra...»47, «Barnard E, Yates D, Edwards A ym. Epidemiology and...»48, «Zwingmann J, Lefering R, Feucht M ym. Outcome and ...»49, mutta toisaalta jos sydän saadaan käynnistettyä, näiden potilaiden neurologinen toipuminen vaikuttaa olevan parempi kuin muista syistä sydänpysähdyksen saaneiden potilaiden ennuste «Zwingmann J, Mehlhorn AT, Hammer T ym. Survival an...»50, «Leis CC, Hernández CC, Blanco MJ ym. Traumatic car...»51.
  • Sydänpysähdyksen hoito kannattaa aloittaa, jos potilas on tavoitettu lyhyellä viiveellä tai sydän on pysähtynyt ensihoitohenkilöstön paikalla ollessa ja vammojen luonne tai laajuus eivät sulje pois selviytymisen mahdollisuutta.
• Potilaan tavoittaminen ja hoitotoimien nopeus sekä koko hoitoketjun osaaminen ja toimivuus ensihoidosta sairaaloihin ja traumakeskuksiin ovat potilaan selviytymisen kannalta merkittäviä.
• Vammapotilaan elvytyksessä on olennaista tunnistaa ja hoitaa hoidettavissa olevat sydänpysähdyksen syyt (esim. hypovolemia, hypoksia, paineilmarinta, sydänpussin tamponaatio) yhtäaikaisesti ja mahdollisimman nopeasti.
  • Näiden syiden hoito on tärkein prioriteetti, eikä edes rintakehän painelu saa viivästyttää tai hidastaa sydänpysähdyksen aiheuttaneen syyn hoitoa.
• Vammapotilaan sydänpysähdyksen lähtörytminä on etiologian vuoksi useimmiten PEA tai asystole «Kleber C, Giesecke MT, Lindner T ym. Requirement f...»52. Onnettomuustilanteen syy voi olla myös äkillinen sydäntapahtuma ja siihen liittyvä kammiovärinä, jolloin potilaan vammat saattavat olla hyvin lieviä.
• Tyrehdytä mahdollinen verenvuoto painamalla vuotokohtaa, hemostaattisilla sidoksilla, kiristyssiteellä tai lantiovyöllä ja pyri korjaamaan tila nesteytyksellä sekä aloittamalla verituotteiden anto mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä hypovoleemisen sydämen painelu ei ole tehokasta «Spahn DR, Bouillon B, Cerny V ym. The European gui...»53, «Luna GK, Pavlin EG, Kirkman T ym. Hemodynamic effe...»54, «Jeffcoach DR, Gallegos JJ, Jesty SA ym. Use of CPR...»55, «Watts S, Smith JE, Gwyther R ym. Closed chest comp...»56, «Sperry JL, Guyette FX, Brown JB ym. Prehospital Pl...»57, «Guyette FX, Sperry JL, Peitzman AB ym. Prehospital...»58.
  • Verenvuodon hoidossa traneksaamihapon varhainen (< 3 t vammasta) annostelu 1 g/10 min parantaa selviytymistä «CRASH-2 collaborators., Roberts I, Shakur H ym. Th...»59.
• Käytä ultraäänitutkimusta diagnostiikassa ja hoidon vasteen seurannassa, jos siihen on riittävä osaaminen.
• Hätätorakotomialla on merkitystä ennusteen kannalta niillä elottomilla traumapotilailla, joilla epäillään sydäntamponaatiota «Flaris AN, Simms ER, Prat N ym. Clamshell incision...»60.
• Jos traumapotilaalla todetaan terävä rintakehävamma, torakotomiaa harkitaan, jos (ks. kuva «Vammapotilaan elvytys»12, (PDF «hoi17010r.pdf»6)
  • avoin sydänhieronta saadaan toteutumaan 15 minuutin kuluessa elottomuuden havaitsemisesta
  • paikalla on kokenut tiimi, joka hallitsee toimenpiteen
  • toimintaympäristö ja välineistö mahdollistavat toimenpiteen.
• Torakostomia on todennäköisesti tehokkaampi paineilmarinnan purkamisessa kuin neulatorakosenteesi, erityisesti jos potilaan ventilaatiossa käytetään positiivista hengitystiepainetta.
• Vammapotilaan pitkittynyt elvytys on useimmiten tuloksetonta. Ellei verenkierto palaudu hoidettavissa olevien syiden pois sulkemisen ja hoidon myötä, ennuste on huono eikä elvytystä tule jatkaa.

Kuva 12.

Vammapotilaan elvytys.

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi17010r.pdf»6

© European Resuscitation Council 2021, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Hyperkalemia ja elektrolyyttihäiriöt

• Hyperkalemia ja muut elektrolyyttihäiriöt on tunnistettava mahdollisena rytmihäiriöiden ja sydänpysähdyksen aiheuttajana. Hyperkalemiaa esiintyy useimmiten potilailla, joilla on munuaissairaus. Suurin riski on dialyysipotilailla. Vierianalytiikan käyttö mahdollistaa elektrolyyttihäiriöiden diagnosoinnin elvytyksen aikana.
• Vakavan hyperkalemian (> 6,5 mmol) aiheuttaman sydänpysähdyksen hoidossa pyritään suojaamaan sydän ja siirtämään kaliumia solujen sisälle ja pois elimistöstä «Alfonzo A, Harris A, Baines R, Chu A, Mann S. Clin...»61.
  • Sydämen suojaus: anna 3 g (100 mg/ml = 30 ml) kalsiumglugonaattia nopeana i.v.-annoksena.
  • Kalium solujen sisään: anna 10 yksikköä nopeavaikutteista insuliinia ja 25 g glukoosia (250 ml G10 %) nopeana i.v.-annoksena ja jatka 10-prosenttista glukoosi-infuusiota (G10 %) hypoglykemian välttämiseksi. Seuraa tilanteen edetessä verensokerin arvoa «Moussavi K, Nguyen LT, Hua H ym. Comparison of IV ...»62, «Farina N, Anderson C. Impact of dextrose dose on h...»63.
  • Kalium solujen sisään: anna natriumbikarbonaattia (NaBic 7,5 %) 50–100 ml nopeana i.v.-annoksena.
  • Kaliumin poisto elimistöstä: Harkitse dialyysihoitoa ja mekaanisen paineluelvytyslaitteen käyttöä, jos tilanne pitkittyy.

Hypotermia

• Määritä potilaan kehon lämpötila alhaisia lukemia mittaavalla lämpömittarilla korvakäytävästä, jos potilas hengittää spontaanisti, ja ydinlämpötila ruokatorvesta, jos potilaalla on intubaatioputki tai ruokatorvikanavalla varustettu kurkunpäänaamari «Strapazzon G, Procter E, Paal P ym. Pre-hospital c...»64, «Pasquier M, Paal P, Kosinski S ym. Esophageal Temp...»65.
• Käytä aikaa elintoimintojen olemassaolon tarkistamiseen enintään yhden minuutin ajan «Paal P, Gordon L, Strapazzon G ym. Accidental hypo...»66, «Truhlár A, Deakin CD, Soar J ym. European Resuscit...»67.
• Lisäjäähtymisen estäminen, nopea kuljettaminen sairaalaan ja potilaan lämmittäminen ovat keskeisiä toimenpiteitä.
• Hypotermiset potilaat, joilla on uhkaavan sydänpysähdyksen riskitekijöitä (kehon alle 30 °C:n lämpötila, kammioperäinen rytmihäiriö, alle 90 mmHg:n systolinen verenpaine) tai sydänpysähdys, tulisi yleensä kuljettaa lämmitettäväksi suoraan sairaalaan, jossa on mahdollisuus kehonulkoiseen elvytykseen.
• Hypotermisen sydänpysähdyspotilaan elvytyksen tulee olla keskeytymätöntä kuljetuksen ajan.
  • Mekaanisen paineluelvytyslaitteen käyttö on suositeltavaa.
• Elvytä hypotermista potilasta normaalin painelu- ja ventilaatio-ohjeen mukaan.
• Jos kammiovärinä jatkuu kolmannen defibrillaation jälkeen, pidättäydy uusista yrityksistä, kunnes kehon lämpötila on yli 30 ^°C.
• Pidättäydy adrenaliinista, jos kehon lämpötila on alle 30 °C «Paal P, Gordon L, Strapazzon G ym. Accidental hypo...»66.
• Pidennä adrenaliinin antoväliä 6–10 minuuttiin, jos hypotermisen potilaan kehon lämpötila on yli 30 °C.
• Hypotermisen sydänpysähdyspotilaan lämmittäminen sairaalassa tulisi suorittaa ensisijaisesti ECMO-hoidolla ja toissijaisesti sydän-keuhkokoneella «Paal P, Gordon L, Strapazzon G ym. Accidental hypo...»66, «Mazur P, Kosinski S, Podsiadlo P ym. Extracorporea...»68, «Ruttmann E, Weissenbacher A, Ulmer H ym. Prolonged...»69.

Keuhkoembolia

• Arvioidaan, että keuhkoembolia on sydänpysähdyksen syynä 2–7 %:ssa sairaalan ulkopuolisissa elvytyksissä ja 5–6 %:ssa sairaalassa tapahtuvista sydänpysähdyksistä, mutta todelliset osuudet ovat todennäköisesti suurempia «Wallmuller C, Meron G, Kurkciyan I ym. Causes of i...»70, «Konstantinides SV, Meyer G, Becattini C ym. 2019 E...»71, «Javaudin F, Lascarrou JB, Le Bastard Q ym. Thrombo...»72, «Bergum D, Nordseth T, Mjølstad OC ym. Causes of in...»73.
• Selviytyminen keuhkoembolian aiheuttamasta sydänpysähdyksestä on harvinaista «Böttiger BW, Arntz HR, Chamberlain DA ym. Thrombol...»74, «Kürkciyan I, Meron G, Sterz F ym. Pulmonary emboli...»75.
• Diagnoosiin pääseminen sydänpysähdyksen aikana on haasteellista «Bergum D, Nordseth T, Mjølstad OC ym. Causes of in...»73, «Pokorna M, Necas E, Skripsky R ym. How accurately ...»76, «Aagaard R, Løfgren B, Caap P ym. A low end-tidal C...»77, «SOS-KANTO 2012 Study Group., Inokuchi S, Masui Y y...»78.
• Sydänpysähdystilanteessa rytminä on tavallisesti PEA «Kürkciyan I, Meron G, Sterz F ym. Pulmonary emboli...»75.
• Matala EtCO₂-lukema (alle 1,7 kPa) hyvälaatuisesta rintakehän painantaelvytyksestä huolimatta voi olla viite keuhkoemboliasta «Aagaard R, Løfgren B, Caap P ym. A low end-tidal C...»77, «Heradstveit BE, Sunde K, Sunde GA ym. Factors comp...»79.
• Diagnostiikan apuna voi harkita ultraäänitutkimusta elvytyksen aikana.
  • Ultraäänitutkimuksen ja elvytystilanteeseen liittyvien virhelähteiden vuoksi ennusteeseen ja yksittäiseen löydökseen tulee suhtautua varauksellisesti. Esimerkiksi oikean kammion laajentuminen ei ainoana löydöksenä anna aihetta massiivikeuhkoembolian diagnoosiin eikä arvioita tulisi yksin käyttää perusteena elvytyksen lopettamiselle «Reynolds JC, Issa MS, C Nicholson T ym. Prognostic...»36.
• Harkitse elvytyksen aikaista liuotushoitoa, jos epäilet keuhkoemboliaa elottomuuden syyksi.
• Liuotushoidon annon jälkeen elvytystä tulisi jatkaa riittävän pitkään, vähintään 60–90 minuuttia «Böttiger BW, Böhrer H, Bach A ym. Bolus injection ...»80, «Summers K, Schultheis J, Raiff D ym. Evaluation of...»81.

Sepelvaltimotukos

• Tässä osiossa esitettävät elvytysohjeet perustuvat viimeisimpiin kansainvälisiin näytönastekatsauksiin ja hoitosuosituksiin «Soar J, Maconochie I, Wyckoff MH ym. 2019 Internat...»23, «Yannopoulos D, Bartos JA, Aufderheide TP ym. The E...»82, «Nikolaou NI, Welsford M, Beygui F ym. Part 5: Acut...»83, «Collet JP, Thiele H, Barbato E ym. 2020 ESC Guidel...»84, «Ibanez B, James S, Agewall S ym. 2017 ESC Guidelin...»85, «Piepoli MF, Hoes AW, Agewall S ym. 2016 European G...»86, «Noc M, Fajadet J, Lassen JF ym. Invasive coronary ...»87.
• Sepelvaltimotukos on yleisin sairaalan ulkopuolisen sydänpysähdyksen syy aikuispotilailla «Hayashi M, Shimizu W, Albert CM. The spectrum of e...»88, «Myat A, Song KJ, Rea T. Out-of-hospital cardiac ar...»89.
• Epäile akuuttia sepelvaltimon tukosta elottomalla potilaalla, jolla on
  • akuutti rintakipu ennen elottomuuden alkua
  • tiedossa oleva koronaaritauti
  • lähtörytminä VF tai pulssiton VT
  • ROSC:n jälkeen 12-kytkentäisessä EKG:ssa ST-nousuinfarktin merkit.
• Aloita jo elvytyksen aikana reperfuusiohoidon tarpeen arviointi ja hoitoketjun välitön käynnistäminen potilaan saattamiseksi syynmukaiseen hoitoon.
• Jos sydän käynnistyy,
  • ST-nousuinfarktipotilailla pyritään PCI-toimenpiteeseen ≤ 120 minuutin kuluessa diagnoosista
    • Sairaalan ulkopuolisissa elottomuustilanteissa aikaviive sairaalaan saapumisessa voi olla yli 120 minuuttia, jolloin voidaan harkita liuotushoitoa ensihoitovaiheessa.
  • potilailla, joilla ei ole ST-noususydäninfarktin merkkejä EKG:ssa, tulee tehdä tapauskohtainen arvio koronaariangion tarpeesta.
• Jos sydän ei käynnisty tai ROSC saavutetaan vain hetkellisesti,
  • harkitse potilaan kuljettamista elvyttäen PCI-toimenpiteeseen, jos kyseessä on hyväennusteinen potilas ja käytössä olevat resurssit (kokenut elvytystiimi, välineistö, auttajien lukumäärä) ovat riittävät potilaan siirtoon
  • mekaaninen paineluelvytyslaite mahdollistaa turvallisen kuljetuksen laadukkaasti elvyttäen.

Hukuksiin joutuminen

• Selviytymisen kannalta hukuksissaoloaika on tärkein tekijä.
  • Jos hukuksiin joutumisesta on kulunut yli 30 minuuttia, selviytyminen on veden lämpötilasta ja suolapitoisuudesta riippumatta heikkoa.
• Aloita elvytystoimet heti, kun ne on mahdollista toteuttaa turvallisesti ja tehokkaasti.
• Aloita elvytys viidellä puhalluksella tai mahdollisuuksien mukaan naamari-paljeventilaatiolla käyttäen 100-prosenttista happea.
• Elleivät oma hengitys ja tajunta palaudu, jatka PPE:tä normaaliprotokollan mukaisesti.

Raskaana olevan elvytys

• Raskaana olevan elvytyksessä noudatetaan kaikilta osiltaan normaalin elvytyksen hoito-ohjetta «Jeejeebhoy FM, Zelop CM, Lipman S ym. Cardiac Arre...»90.
• Oleellista on pyytää elvytystilanteeseen ajoissa mukaan tilanteen perusteella sekä obstetrista että neonatologista osaamista.
• Raskaudenaikaiset fysiologiset muutokset vaikeuttavat hengitystien varmistamista (intubaatio mukaan luettuna) ja ventilaatiota ja suurentavat aspiraation riskiä «Mushambi MC, Athanassoglou V, Kinsella SM. Anticip...»91, «Mushambi MC, Kinsella SM. Obstetric Anaesthetists'...»92.
• Suurentunut kohtu painaa alaonttolaskimoa ja aorttaa 20. raskausviikolta lähtien (kohtu tunnusteltavissa navan yläpuolella) mikä voi heikentää laskimopaluuta ja sydämen minuuttivirtausta «Chesnutt AN. Physiology of normal pregnancy. Crit ...»93, «Page-Rodriguez A, Gonzalez-Sanchez JA. Perimortem ...»94, «Cardosi RJ, Porter KB. Cesarean delivery of twins ...»95.
• Elvytyksessä huomioidaan raskauden kesto ja arvioidaan vauvan eloon jäämisen ja keskosen hoidon mahdollisuudet. Vauvan selviäminen on mahdollista 24. raskausviikosta lähtien.
• Elvytystilanteessa
  • aseta kiilatyyny potilaan lantion oikean puolen alle tai nosta kohtua ja paina sitä vasemmalle laskimopaluun optimoimiseksi
    • Optimaalista kallistuskulmaa ei tiedetä, mutta tavoitteena voidaan pitää 15–30 asteen kallistusta, mutta kuitenkin niin, että paineluelvytys säilyy tehokkaana.
  • pidä potilaan rintakehää kohtisuoraan alustaa vasten ja hartiat maassa, tarvittaessa tukien, jotta hyvälaatuinen paineluelvytys onnistuu
  • valmistaudu hätäkeisarileikkaukseen heti elvytystilanteen alussa. Keisarileikkauksen aloitus 4 minuutin kuluessa äidin sydänpysähdyksestä ja synnytys 5 minuutin kuluessa lisäävät potilaan ja hänen lapsensa eloonjäämisen todennäköisyyttä.
    • Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan suunnitellun protokollan lisäksi riittävä osaaminen, välineistö ja toimenpiteen mahdollistava ympäristö.
• Sydänpysähdyksen hoidettavissa olevia syitä voidaan hoitaa normaalin hoitoprotokollan mukaisesti, massiivisen keuhkoembolian liuotushoito mukaan luettuna «Ahearn GS, Hadjiliadis D, Govert JA ym. Massive pu...»96.

Kuva 13.

Elvytyksen jälkeinen hoito.

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi17010l.pdf»7

© European Resuscitation Council 2021, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Sydänpysähdyksen syyn selvittäminen

• Mahdollista hengityselimistön tai keskushermoston häiriöön liittyvää sydänpysähdyksen syytä voidaan selvittää suorittamalla potilaalle pään ja keuhkojen tietokonetomografia (TT) valikoidusti ennen sepelvaltimoiden varjoainekuvausta.
• Jos potilaalla ei ole ollut ennakko-oireita, jotka viittaisivat hengityselimistöön tai keskushermostoon liittyvään syyhyn (päänsärky, kouristelu, hengenahdistus, vaikea hapenpuute) tai potilaalla on EKG-löydös, joka viittaa sydäninfarktiin tai sydämen hapenpuutteeseen, suoritetaan sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ensin.
  • Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus on ensisijainen erityisesti potilailla, joilla on epävakaa verenkierto tai sydämen liikehäiriö sydämen ultraäänitutkimuksessa.
  • Jos sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa ei ole löydöksiä, suoritetaan pään ja keuhkojen TT-tutkimus syyn selvittämiseksi.

Hengityksen hoito ROSC:n jälkeen

Verenkierto ROSC:n jälkeen

Aivovaurion minimoiminen

Kehon lämpötilan hallinta ja kuumeen välttäminen

• Kuumetta tulee välttää tavoittelemalla aktiivisesti kehon alle 37,8 °C:n lämpötilaa «Granfeldt A, Holmberg MJ, Nolan JP ym. Targeted te...»104.
• Kuumeen välttäminen koskee sekä sairaalan ulkopuolella että sairaalassa tapahtuneen sydänpysähdyksen jälkeistä hoitoa lähtörytmistä riippumatta, jos potilaan tajunnantaso on alentunut verenkierron palauduttua «Lascarrou JB, Merdji H, Le Gouge A ym. Targeted Te...»105.
• Elleivät tavanomaiset kuumeen hoidon keinot (potilaan riisuminen, parasetamolin anto) riitä tehohoitoon siirtymisen jälkeen (näin tapahtuu arvioiden mukaan noin puolessa potilastapauksista), kehon lämpötilaa tulee hallita tehokkaammalla viilennyksellä, tarvittaessa viilennyslaitteen avulla, jolloin tavoitelämpötila on 37,5 °C.
• Kuumeen esto jatkuu 72 tuntia sydänpysähdyksen jälkeen, jos potilaan tajunnantaso on edelleen alentunut.
• Kylmien nesteiden käyttöä kehon lämpötilan kontrollointiin sairaalan ulkopuolella ei suositella «Kim F, Nichol G, Maynard C ym. Effect of prehospit...»106.

Yleiset tehohoitoperiaatteet

• Käytä lyhytvaikutteisia sedaatiolääkkeitä ja opiaatteja «Bjelland TW, Dale O, Kaisen K ym. Propofol and rem...»107.
• Vältä lihasrelaksanttien rutiinikäyttöä lämpötilahoidon aikana, mutta harkitse niiden käyttöä, jos potilaalla on sedaatiosta huolimatta hoitoresistentti vaikea lihasvärinä.
• Hoida potilasta mahahaavan estolääkkeellä, kunnes enteraalinen ravitsemus on aloitettu.
• Käytä laskimotukosprofylaksiaa.
• Tavoittele verensokeripitoisuutta 5–10 mmol/l antamalla tarvittaessa potilaalle lyhytvaikutteista insuliinia infuusiona «NICE-SUGAR Study Investigators., Finfer S, Chittoc...»108, «Oksanen T, Skrifvars MB, Varpula T ym. Strict vers...»109.
• Aloita pieniannoksinen enteraalinen ravitsemus hemodynaamisesti vakailla potilailla ensimmäisen vuorokauden aikana. Lisää annosnopeutta kuten muillakin tehohoitopotilailla vasteen mukaan.
• Vältä rutiininomaista antibioottiprofylaksiaa «François B, Cariou A, Clere-Jehl R ym. Prevention ...»110.

Ennustearvio

• Ks. kuva «Ennustearvio elvytyksen jälkeen»14, (PDF «hoi17010n.pdf»8).

Kuva 14.

Ennustearvio elvytyksen jälkeen.

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi17010n.pdf»8

© European Resuscitation Council 2021, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Yleiset ohjeet

• Potilaat, joiden tajunta ei ole palautunut lämpötilahallintahoidon päättymisen jälkeen, tulisi tutkia multimodaalisesti eri keinoja ja menetelmiä käyttäen. Suositeltuja menetelmiä ovat potilaan kliininen tutkimus, neurofysiologiset tutkimukset, biomarkkerit ja kuvantamistutkimukset. Mikään ennustearviomenetelmä ei ennusta 100 prosentin tarkkuudella vaikeaa aivovammaa, joten potilasta tulisi aina arvioida monen eri ennustearviomenetelmän avulla «Geocadin RG, Callaway CW, Fink EL ym. Standards fo...»111.
• Tavoitteena on selvittää, onko potilaalla mahdollisuuksia toipua ilman elämänlaatua merkittävästi heikentävää aivovammaa.
• Ennen potilaan kliinistä tutkimista ennustearviomielessä tulee varmistua sedaatio- ja kipulääkkeiden vaikutuksen häviämisestä «Paul M, Bougouin W, Geri G ym. Delayed awakening a...»112.
• Liiallinen pessimismi voi johtaa siihen, että hoidosta luovutaan sellaisten potilaiden kohdalla, joilla on mahdollisuus toipua.
• Ennustearviointimenetelmät ennustavat vaikean aivovaurion riskiä. Ennuste ja toipuminen riippuvat myös potilaan muista sairauksista ja toimintakyvystä, ja nämä täytyy huomioida, kun suunnitellaan potilaan tehohoitoa ja muuta sairaalahoitoa ja keskustellaan omaisten kanssa.
• Ennen potilaan kotiutumista tulee selvittää sydänpysähdyksen uusiutumisen ehkäisyyn tähtäävien toimenpiteiden tarve «Priori SG, Blomström-Lundqvist C, Mazzanti A ym. 2...»113.

Lapsen peruselvytys

• Ks. kuva «Lapsen peruselvytys»15, (PDF «hoi17010p.pdf»9).
• Varmista sekä elvyttäjän että elvytettävän turvallisuus.
• Tarkista, reagoiko lapsi puheeseen tai ärsykkeisiin.
• Huuda apua. Jos paikalla on toinen henkilö, hänen tulee välittömästi hälyttää lisäapua tai soittaa numeroon 112.
• Jos lapsi ei reagoi, avaa hengitystie ja arvioi korkeintaan 10 sekunnin ajan, onko hengitys normaalia.
  • Lapsen hengitystä arvioidaan havainnoimalla mahdollisia rintakehän hengitysliikkeitä ja kuuntelemalla ja tunnustelemalla ilmavirtaa nenästä tai suusta. Jos hengitysliikkeitä on havaittavissa mutta ilmavirtaa ei tunnu, hengitystie ei ole avoin.
  • Hengitystiet avataan varovasti taivuttamalla potilaan päätä taaksepäin ja nostamalla alaleukaa ylöspäin.
    • Aseta käsi otsalle ja nosta sormenpäillä alaleukaa ylöspäin (varo painamasta pehmytkudoksia hengitysteitä vasten etenkin imeväisillä).
    • Jos hengitysteiden auki pitäminen on vaikeaa, laita molempien käsien sormet leukaluun kaariin tai kulmiin ja kohota alaleukaa.
  • Jos olet epävarma siitä, hengittääkö lapsi normaalisti, toimi sen mukaisesti kuin lapsi ei hengittäisi.
  • Sydänpysähdyksen saaneella saattaa esiintyä epäsäännöllisiä hengenvetoja tai hengitysliikkeitä (agonaalinen hengitys).
• Jos lapsi on tajuton eikä hengitä normaalisti, aloita elvytys 5 puhalluksella.
  • Puhalla tasaisesti noin sekunnin ajan ja seuraa rintakehän nousua.
  • Kun potilas on alle 1-vuotias (kuva «Alle 1-vuotiaan lapsen puhalluselvytys»16),
    • varmista pään neutraali asento. Vanhemmilla lapsilla päätä täytyy kääntää enemmän taaksepäin.
    • peitä puhalluksen yhteydessä omalla suullasi lapsen suu ja sieraimet.
  • Kun potilas on yli 1-vuotias (kuva «Leikki-ikäisen lapsen puhalluselvytys»17),
    • ojenna pää keskilinjaan ja kohota leukaa
    • sulje lapsen sieraimet sormilla ja puhalla suuhun.
  • Ellei rintakehä nouse puhalluksen seurauksena,
    • varmista, ettei suussa ole vierasesinettä. Poista näkyvät vierasesineet. Ellei vierasesinettä näy suussa, sitä ei tule yrittää poistaa sormella kaivamalla ilman näkyvyyttä.
    • aseta pään asento uudelleen hengitystien avaamiseksi (ks. yllä)
    • puhalla uudelleen viisi kertaa. Ellei se onnistu, siirry paineluelvytykseen.
  • Ammattilaiset käyttävät puhalluselvytykseen puhallusnaamaria tai naamari-paljeventilaatiota ja happea, jos välineistö on saatavilla. Puhallusnaamarin (Pocket mask) käyttö soveltuu isommille lapsille.
  • Jos paikalla on vain yksi elvyttäjä, hänen tulee hälyttää lisäapua tai soittaa numeroon 112 (mieluiten matkapuhelimella kaiutin auki) 5 puhalluksen jälkeen ennen paineluelvytyksen aloitusta «Olasveengen TM, Mancini ME, Perkins GD ym. Adult B...»1. Ellei puhelinta ole käsillä, puhallus-paineluelvytystä on suoritettava 1 minuutin ajan ennen kuin jättää elvytettävän avun kutsumista varten.
• Jatka välittömästi 15 painelulla, ellet havaitse selkeitä elonmerkkejä (esim. liikehdintä, yskiminen).
  • Painelutaajuus on 100–120 /min «Sutton RM, Reeder RW, Landis W ym. Chest compressi...»125.
  • Painelusyvyys on vähintään 1/3 rintakehän syvyydestä, muttei koskaan yli 6 cm (= noin aikuisen peukalon mitta) «Rodriguez SA, Sutton RM, Berg MD ym. Simplified di...»126.
  • Vältä nojaamasta lapsen rintakehään. Salli rintakehän palautua kokonaan painelujen välissä.
  • Lapsen tulee olla selällään vaakatasossa kovalla alustalla, jos se on mahdollista. Siirrä lasta ainoastaan, jos siirron myötä pystytään toteuttamaan selvästi tehokkaampi elvytys «Olasveengen TM, Mancini ME, Perkins GD ym. Adult B...»1.
  • Riisu lapsi vain, jos vaatteet estävät tehokkaan paineluelvytyksen.
  • Alle 1-vuotiailla suositellaan ensisijaisesti kahden peukalon painelutekniikkaa (kädet ovat lapsen rintakehän ympärillä ja paineluelvytys suoritetaan peukaloiden avulla). Yksin elvyttävä voi vaihtoehtoisesti käyttää kahden sormen tekniikkaa (painelu etu- ja keskisormella) «Jung WJ, Hwang SO, Kim HI ym. 'Knocking-fingers' c...»127, «Smereka J, Szarpak L, Rodríguez-Núñez A ym. A rand...»128, (kuva «Alle yksivuotiaan lapsen paineluelvytys»18)
  • Yli 1-vuotiailla rintakehän painelutekniikka riippuu lapsen koosta ja elvyttäjän käden koosta:
    • 2-peukalon taktiikka (ks. edellä)
    • yksi käsi (kuva «Lapsen paineluelvytys»19)
    • kaksi kättä.
• 15 painelun jälkeen jatka 2 puhalluksella. Jatkossa painelun ja puhalluksen suhde on 15:2.
  • Elvytyksen laadun takaamiseksi puhaltajan ja painelijan tulee vaihtaa roolia toistuvasti, jos paikalla on kaksi elvyttäjää.
  • Älä keskeytä elvytystä missään vaiheessa, paitsi jos
    • havaitaan selkeitä elonmerkkejä (esim. liikehdintä, yskiminen)
    • elvyttäjä väsyy niin, ettei elvytyksen jatkaminen enää onnistu.
• Jos elvyttäjä on koulutettu vain aikuisen peruselvytystä varten, hän voi noudattaa aikuisen peruselvytysohjeistusta.

Kuva 15.

Lapsen peruselvytys.

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi17010p.pdf»9

© European Resuscitation Council 2021, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Kuva 16.

Puhalluksen yhteydessä peitetään suu ja sieraimet.

© European Resuscitation Council 2015, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council

Kuva 17.

Puhalluksen yhteydessä suljetaan sieraimet sormilla ja puhalletaan suun kautta.

© European Resuscitation Council 2015, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council

Kuva 18.

Alle yksivuotiaan lapsen paineluelvytys. Alle yksivuotiaille lapsille paineluelvytyksessä suositellaan käytettäväksi kahta sormea, jos kyseessä on maallikkoelvyttäjä tai ammattilainen toimii yksin (A). Jos elvyttäjiä on kaksi tai enemmän, tulisi käyttää otetta, jossa molemmilla käsillä ympäröidään lapsen rintakehä, ja paineluelvytys suoritetaan peukaloiden avulla (B).

Kuva 19.

Yli 1-vuotiasta mutta alle murrosikäistä elvytettäessä käytetään yhden tai kahden kämmenen tyveä.

Maallikkoelvyttäjä

• Lapsi todetaan elottomaksi, jos hän on tajuton ja hänen hengityksensä on epänormaalia. Jos hengityksen tilaa on vaikea arvioida tai on huoli turvallisuudesta (esim. mahdollinen infektiotartunnan riski), maallikkoelvyttäjä voi hengitysteiden ilmavirran normaalin tunnustelun sijaan katsoa ja tunnustella käsillään hengitysliikkeitä vatsan päältä «Derkenne C, Jost D, Thabouillot O ym. Improving em...»129.
• Soita numeroon 112.
• Elvytys tulee aloittaa aina kun se on mahdollista. Hätäkeskuspäivystäjällä on tärkeä osuus maallikon auttamisessa sekä elottoman lapsen tunnistamisessa ja elvytyksen toteuttamisessa.
• Maallikkoelvytyksessä noudatetaan ensisijaisesti edellä mainittua elvytysohjetta, mutta myös sykliä 30:2 voidaan käyttää, jotta vaihtojen ja taukojen määrä voidaan minimoida. Jos maallikko ei kykene toteuttamaan puhalluksia, edetään suoraan paineluelvytykseen «Perkins GD, Olasveengen TM, Maconochie I ym. Europ...»130.

Lapsen hoitoelvytys

• Ks. kuva «Lapsen hoitoelvytys»20, (PDF «hoi17010o.pdf»10).
• Ohjeessa elvytys esitetään askeleittain, mutta hoitoelvytys on tiimityötä, jossa useat vaadittavat interventiot tapahtuvat samanaikaisesti. Tiedon ja taidon lisäksi tiimityöskentelyn harjoittelu on tärkeää hoitoelvytyksen opettelussa. Onnistuneen hoitoelvytyksen kulmakivenä on toimiva tiimityö, jossa interventiot tehdään suunnitellusti.
• Aloita tai jatka jo käynnissä olevaa peruselvytystä.
  • Sydänpysähdys voidaan tunnistaa potilaan kliinisistä oireista tai vitaaliparametreista. On tärkeää aloittaa elvytys myös, jos lapsella on bradykardia ja huono perfuusio adekvaatista hengitystuesta huolimatta «Donoghue A, Berg RA, Hazinski MF ym. Cardiopulmona...»136.
• Aloita sydänmonitorointi kiinnittämällä defibrillaattorin liimaelektrodit tai EKG- elektrodit, jos defibrillaattoria ei ole heti saatavilla.
• Erota defibrilloitavat ja ei-defibrilloitavat rytmit.
  • Jos kyseessä on ei-defibrilloitava rytmi (PEA, bradykardia tai asystole):
    • Jos potilaan bradykardia (< 60 /min) on seurausta hypoksiasta tai sydänlihasiskemiasta, elvytys on aiheellinen, vaikka pulssi olisikin tunnettavissa. Elonmerkkien arviointi on siten ensiarvoisen tärkeää sen sijaan, että käytetään aikaa pulssien etsimiseen.
    • Avaa i.v.-yhteys. Jos i.v.-yhteyden avaaminen on todennäköisesti vaikeaa, avaa intraosseaaliyhteys (i.o.) välittömästi.
    • Anna adrenaliinia 0,01 mg/kg (maks. 1 mg) i.v. tai i.o., toista annos 3–5 minuutin välein «Hoyme DB, Patel SS, Samson RA ym. Epinephrine dosi...»137, «Lin YR, Li CJ, Huang CC ym. Early Epinephrine Impr...»138, «Hansen M, Schmicker RH, Newgard CD ym. Time to Epi...»139.
  • Jos kyseessä on defibrilloitava rytmi (pulssiton VT tai VF):
    • Defibrilloi heti, kun rytmi on tunnistettu.
    • Jos olet epävarma rytmistä, toimi kuin kyseessä olisi defibrilloitava rytmi.
    • Jos käytössä on liimaelektrodit, jatka paineluelvytystä, kunnes defibrillaattori on latautunut. Minimoi paineluelvytystauko (< 5 s).
    • Defibrilloi 4 J/kg ja jatka puhallus-paineluelvytystä välittömästi.
    • Arvioi rytmi 2 minuutin kuluttua defibrillaatiosta ja defibrilloi uudestaan (4 J/kg), jos rytmi on edelleen defibrilloitava.
    • Anna välittömästi 3. defibrillaation jälkeen
      • adrenaliinia 0,01 mg/kg (maks. 1 mg) i.v. tai i.o. «Maconochie IK, Bingham R, Eich C ym. European Resu...»140
      • amiodaronia 5 mg/kg (maks. 300 mg) i.v. tai i.o. «Soar J, Perkins GD, Maconochie I ym. European Resu...»141.
    • Lidokaiinia 1 mg/kg (maks. 100 mg) i.v. tai i.o. voidaan käyttää amiodaronin sijaan, jos amiodaronia ei ole saatavilla «Holmberg MJ, Ross CE, Atkins DL ym. Lidocaine vers...»142.
    • Jos potilaalla on 5. defibrillaation jälkeen edelleen defibrilloitava rytmi, anna adrenaliinia 0,01 mg/kg (maks. 1 mg) i.v. tai i.o. ja amiodaronia 5 mg/kg (maks. 150 mg) i.v. tai i.o.
• Arvioi sydämen rytmi joka 2. minuutti ja debfibrilloi, jos potilaalla on defibrilloitava rytmi.
• Kun adrenaliinia on kerran annettu, sitä tulee jatkossa annostella joka 3.–5. minuutti.
• Väsymisen ehkäisemiseksi vaihda paineluelvyttäjää 2 minuutin välein.
• Elvytystä tulee jatkaa, kunnes
  • perfusoiva rytmi ja spontaani verenkierto (ROSC) todetaan kliinisesti rytmianalyysin aikana (liikehdintä, normaali hengitys) tai monitoroimalla (EtCO₂, verenpaine, ultraäänitutkimus).
  • elvytys päätetään lopettaa tuloksettomana.

Kuva 20.

Lapsen hoitoelvytys.

Avaa kaavion PDF-versio tästä linkistä «hoi17010o.pdf»10

© European Resuscitation Council 2021, www.erc.edu. The translation is responsibility of Duodecim and the Finnish Resuscitation Council.

Jakelu ja lupatiedustelut Suomen Elvytysneuvosto. www.elvytysjulisteet.fi

Defibrillaation suorittaminen

• Lapsen hoitoelvytyksessä suositellaan manuaalisen defibrillaattorin käyttöä. Neuvovaa defibrillaattoria voi käyttää, ellei muuta ole saatavilla.
• Defibrillaatioenergia on 4 J/kg. Aikuisille suositeltuja energiamääriä (150 J) ei tule ylittää «Mercier E, Laroche E, Beck B ym. Defibrillation en...»143, «Deakin CD, Morley P, Soar J ym. Double (dual) sequ...»144.
  • Jos potilaalla on refraktaarinen tai toistuva VT tai VF, voidaan harkita annoksen nostoa ad 8 J/kg (maks. 360 J).
• Elektrodit tulee asettaa anterolateraalisesti (oikean solisluun alapuolelle, vasemmalle keskiaksillaarilinjaan) tai antero-posteriorisesti (rintakehän keskelle sternumin vasemmalle puolelle ja keskelle selkää lapaluiden väliin).
• Elektrodit eivät saa koskea toisiinsa.

Elvytyksen jälkeinen tehohoito

• Lopullinen tulos onnistuneen elvytyksen jälkeen riippuu monesta tekijästä. Sekundaariset vammat vitaalielimille saattavat aiheutua verenkierron vajeesta, elvytyksen jälkeisestä sydänlihaksen dysfunktiosta, reperfuusiovaurioista tai hypoksemiasta.
• Vaikka monet tekijät vaikuttavat lopputulokseen, mitään yksittäistä tekijää ei voida käyttää ennustetekijänä. Elvytystä edeltäviä, sen aikaisia ja jälkeisiä muuttujia sekä biologisia markkereita ja neuroradiologiaa tulee kaikkia käyttää elvytyksen jälkeistä lopputulemaa arvioitaessa «Stub D, Nichol G. Hospital care after resuscitatio...»149.
• Lapsen elvytyksen jälkeinen tehohoito toteutetaan sairaalassa, jossa on siihen tarvittava osaaminen, hoito- sekä tutkimusmahdollisuudet «Stub D, Nichol G. Hospital care after resuscitatio...»149.

Elvytyskoulutus eri kohderyhmille

• Jokaisen kansalaisen tulisi osata maallikkoelvytyksen (elottomuuden tunnistaminen, hätäilmoituksen tekeminen, painelu-puhalluselvytys ja neuvovan defibrillaattorin käyttö) perusteet.
• Elvytystilanteisiin osallistuvan ammattihenkilöstön tulisi hallita elvytystoimenpiteet päivitettyjen ohjeistojen mukaisesti.
• Elvytystaito pysyy parhaiten yllä säännöllisellä, suositusten mukaan 2–12 kuukauden välein toistettavalla harjoittelulla.

Elvytyskoulutuksen keskeiset tavoitteet

• Elvytyskoulutuksessa opetuksen tulee sisältää
  • tehokas PPE.
  • turvallinen neuvovan defibrillaattorin käyttö.
• Lisäksi hoitoelvytyskoulutuksessa opetuksen tulee sisältää
  • ei-teknisten taitojen hallinta, kuten tiimityöskentely ja tiimin johtaminen sekä päätöksenteko ja tilannetietoisuuden ylläpito, siten että laadukas peruselvytys toteutuu.
  • hoidettavien syiden tunnistaminen ja sulkeminen pois sekä erityistilanteiden hoito
  • elvytykseen liittyvät tekniset taidot, kuten hengitystien hallinta ja suoniyhteyden avaaminen (i.v. tai i.o.).
  • välitön elvytyksen jälkeinen hoito.

Yksilöllinen hoitosuunnitelma ja elvytys

• Hoitosuunnitelmien laatiminen yhdessä potilaan kanssa on tärkeä osa elämän loppuvaiheen hoitomenetelmien ja päätöksenteon prosessia. Potilaalla on mahdollisuus kirjata hoitotahtonsa Omakantaan.
• Potentiaalisesti hoidettavissa oleva äkillinen sydänpysähdys on syytä erottaa perussairauden aiheuttamasta odotettavissa olevasta menehtymisestä, jolloin elvytysyritykseen ei tule ryhtyä.
• Hoitosuunnitelman pitää löytyä potilastietojärjestelmästä helposti, ja sen pitää olla myös äkillisissä ja yllättävissä tilanteissa kaikkien hoitoon osallistuvien saatavilla. Hoitosuunnitelmassa tulee myös linjata toiminta akuuteissa tilanteissa ja elämän loppuvaiheessa. Valvira korostaa, ettei DNAR-päätös ole hoitosuunnitelma «Valviran ohje. Dnro 4141/06.00.00.05/2015. Hoitosu...»159.

Päätöksenteko elvytyksen aloittamiseen ja lopettamiseen

• Ensihoidossa ja hoitolaitoksissa tulee olla kuvatut elvytyksestä pidättäytymistä ja sen lopettamista koskevat periaatteet.
• Elvytyksestä tulee pidättäytyä tai se tulee keskeyttää, jos
  • auttaja joutuu hengenvaaraan elvytyksen aikana
  • potilaalla on ilmiselvä kuolemaan johtava vamma tai peruuttamattomat kuoleman merkit
  • potilaalla on elvytyksen kieltävä tahdonilmaisu tai hoitosuunnitelma.
• Elvytyksestä pidättäytymistä tai sen keskeyttämistä tulee harkita, jos
  • potilaalla on rytminä asystole 20 minuuttia jatkuneen lääkkeellisen hoitoelvytyksen jälkeen ilman selkeää hoidettavaa syytä
    • Lääkärin potilaskohtaisen harkinnan perusteella voidaan tehdä päätös elvytyksen keskeyttämisestä aikaisemmin, erityisesti jos potilaan tavoittamisviive on pitkä.
  • potilas on löydetty elottomana, alkurytminä on ei-defibrilloitava rytmi ja henkilöstön tiedossa olevien potilaan vaikeiden perussairauksien sekä huonon elämänlaadun vuoksi elvytyksestä aiheutuva haitta olisi potilaalle todennäköisesti suurempi kuin siitä saatava hyöty.
• Seuraavia löydöksiä ei yksinään tule käyttää elvytyksen aloittamisen tai keskeyttämisen kriteereinä:
  • mustuaisten koko ja valoreaktio
  • elvytyksen kesto
  • uloshengityksen hiilidioksidiarvo
  • perussairaudet
  • lähtötilanteen laktaattiarvo
  • itsemurhayritys.
• Elvytystapahtumasta tulee potilaskertomukseen kirjata myös elvytyksestä pidättäytymisen tai sen keskeyttämisen syy.

Maallikon aloittama elvytys

• Ensihoitopalvelun tulee osaltaan tukea maallikoiden mahdollisuutta aloittaa elvytys.
  • Maallikkoelvyttäjää tulee aina kiittää hänen toiminnastaan.
  • Ensihoitopalvelun tulee ymmärtää maallikon aloittaman varhaisen PPE:n tärkeys ja omalla toimialueellaan varmistaa, että maallikkoelvytys on osa hoitoketjua.
  • Ensihoitopalvelun tulee pyrkiä tunnistamaan tilanteet, joissa maallikoiden aloittamalla elvytyksellä on erityisen suuri merkitys potilaan selviytymisessä.

Läheisten läsnäolo elvytyksen aikana

• Elvytystilanteissa tulee tarjota omaisille mahdollisuus olla läsnä, jos elvytystiimistä voidaan turvallisesti irrottaa henkilö omaisen tueksi ja kertomaan tapahtumien kulusta «Dainty KN, Atkins DL, Breckwoldt J ym. Family pres...»160.
• Terveydenhuoltohenkilöstön tulee myös harjoitella ja valmistautua siihen, miten omaisille kerrotaan elvytyksestä.
• Ensihoitopalvelussa ja hoitolaitoksissa tulee kouluttaa henkilöstöä tunnistamaan läheisten ja hoitoon osallistuneiden psykososiaalisen tuen tarve sydänpysähdyksen hoidon yhteydessä.

Selviytymisketju (Chain of survival)

• Selviytymisketju tarkoittaa kokonaisuutta, joka mahdollistaa äkillisen sydänpysähdyksen uhrin selviytymisen «Nolan J, Soar J, Eikeland H. The chain of survival...»161.

Elvytystoiminnan suorituskyvyn mittaaminen

• Sydänpysähdystä hoitavien organisaatioiden tai yhteisöjen tulee mitata ja vertailla elvytystuloksia sekä kehittää suosituskykyä jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti «Greif R, Bhanji F, Bigham BL ym. Education, Implem...»17.

Teknologiset sovellukset osaksi yhteisön osallistamista

• On erittäin suositeltavaa ottaa käyttöön vaikuttavia teknologioita, «Greif R, Bhanji F, Bigham BL ym. Education, Implem...»17 joilla
  • lisätään maallikoiden aloittamaa elvytystä
  • lyhennetään painantaelvytyksen aloittamiseen ja ensimmäiseen defibrillaatioon kuluvaa aikaa.

Kansainvälinen elvytyspäivä

• Suomen Elvytysneuvosto tukee eri organisaatioita ja yhteisöjä osallistumaan kansainväliseen elvytyspäivään (World Restart a Heart Day «https://www.erc.edu/about/restart»4), jossa
  • lisätään tietoisuutta maallikkoelvytyksen ja maallikkodefibrillaation tärkeydestä
  • koulutetaan mahdollisimman monelle kansalaiselle elvytystaitoja
  • tiedotetaan uusista teknologioista ja käytännöistä, joilla voidaan pelastaa enemmän ihmishenkiä.

Lapset pelastavat ihmishenkiä (Kids Save Lives)

• Kouluja kannustetaan toteuttamaan valtakunnallinen ohjelma elvytyksen opettamiseksi «https://www.erc.edu/projects/kids-save-lives»3, «Böttiger BW, Lockey A, Georgiou M ym. KIDS SAVE LI...»162, «Böttiger BW, Bossaert LL, Castrén M ym. Kids Save ...»163.
• Elvytystaito on tärkeä kansalaistaito, jonka jo lapsi oppii.
• Kaikkien koululaisten tulisi saada säännöllisesti vuosittain elvytyskoulutusta.
• Elvytyskoulutuksen saaneita koululaisia tulee rohkaista kouluttamaan perheenjäseniä ja ystäviä.
• Elvytyskoulutusta tulisi antaa myös toisen ja kolmannen asteen oppilaitoksissa, erityisesti opetus- ja terveydenhuollon opiskelijoille.

Yhteisöaloitteet elvytyksen edistämiseksi

• Terveydenhuoltojärjestelmän tulisi tukea yhteisöille suunnattuja aloitteita suurien väestöjen kouluttamiseksi (kyläyhteisöt, kaupungit, maakunnat tai koko väestö).

Hätäkeskuspäivystäjän rooli sydänpysähdyksen tunnistamisessa

• Hätäkeskuslaitosta kannustetaan seuraamaan päivystäjien kykyä tunnistaa sydänpysähdys ja etsimään jatkuvasti keinoja parantaa sydänpysähdyksen tunnistamista «Soar J, Maconochie I, Wyckoff MH ym. 2019 Internat...»23.

Sydänpysähdyspotilaan ennusteen parantaminen sairaaloissa

• Sairaaloissa tulee olla varhaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä äkillisten sydänpysähdysten vähentämiseksi «Greif R, Bhanji F, Bigham BL ym. Education, Implem...»17.
• Ne potilaat, joilla on ei-traumaattinen sairaalan ulkopuolinen sydänpysähdys, tulisi viedä elvytyksen jälkeiseen hoitoon tarkoituksenmukaiseen sairaalaan, jossa on mahdollisuudet päivystykselliseen toimenpidekardiologiaan, tehohoitoon ja ennusteen arviointiin.

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 25.11.2021 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä

Maaret Castrén: Sivutoimet: Akuuttilääketieteen professori, HY. Luottamustoimet: SPR Ensiapu Oy, hallitus; ILCOR, sihteeri.

Marko Hoikka: Sivutoimet: Kuopion yliopistollinen sairaala / FinnHems 60, erikoislääkäri.

Sanna Hoppu: Luottamustoimet: Suomen Punainen Risti, asiantuntijaryhmän pj; Suomen Elvytysneuvosto ry, vpj. Ohjaushankkeet: STM ensihoitojaos; FinnHEMS ohjausryhmä

Jorma Komulainen: Sivutoimet: Konsultoiva lastenendokrinologi, Eksote; johtaja Cochrane Finland. Luottamustoimet: Guidelines International Network Nordic: Steering group jäsen 2/2019 saakka; Väestöliitto, hallituksen jäsen; ITLA, hallituksen varajäsen. Ohjaushankkeet: STM: Palveluvalikoimaneuvosta (pysyvä asiantuntija), palvelutuotannon kehittämisryhmä (pysyvä asiantuntija), hoitoon pääsyn ja yhtenäisten hoidon kriteereiden työryhmä (jäsen); Kela: Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta (jäsen vuoden 2018 loppuun saakka); THL: TOIMIA-ohjausryhmä (jäsen syksyyn 2019 saakka). Muut sidonnaisuudet: Kustannus Oy Duodecim: EBMeDS toimituksen jäsen.

Jouni Kurola: Sivutoimet: Ensihoidon professori, Itä-Suomen Yliopisto. Luottamustoimet: STM Työryhmätyöskentely; Valvira pysyvä asiantuntija. Ohjaushankkeet: STM Työryhmätyöskentely.

Kristiina Myllyrinne: Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: The Congress of The First Aid Education Network of Red Cross and Red Crescent; European Resuscitation Congress of European Resuscitation Council. Luottamustoimet: The Evidence-based Group of The Red Cross and Red Crescent; STM:n Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatiotyöryhmä; THL: Omaiset ja läheiset turvallisuuden edistäjinä, Myrkytykset, Hukkumistapaturmat, asiantuntijatehtävä. Muut sidonnaisuudet: Suomen uima- ja hengenpelastusliitto, hallituksen jäsen.

Anna Nikula: Sivutoimet: Pikkujätti Helsinki. Luottamustoimet: Suomen Elvytysneuvosto. Ohjaushankkeet: 116117 päivystysapu.

Piritta Setälä: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Euroopan Elvytysneuvoston ALS-elvytyskouluttaja (koulutuksen järjestämisestä vastaa Suomessa EMA Finland yhdessä Suomen elvytysneuvoston kanssa). Luottamustoimet: Suomen Elvytysneuvoston sihteeri.

Markus Skrifvars: Tutkimusrahoitus: Tutkimusyhteistyö yhdessä GE Healthcaren kanssa 2016-2018. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: BARD Medical (Ireland). Muut sidonnaisuudet: Tutkimusrahoitusta akateemiseen tutkimukseen.

Jukka Vaahersalo: Luottamustoimet: Suomen Elvytysneuvoston pj.