Elvytys (vastasyntynyt)

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 15.10.2026 | Tila: voimassa Tulosta
Aihepiiri(t): Anestesiologia ja tehohoito, Lastentaudit, Neonatologia
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Perinatologisen seuran Suomen Neonatologit -alajaoksen ja Suomen Elvytysneuvoston asettama työryhmä

Elvytys (vastasyntynyt)

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Perinatologisen seuran Suomen Neonatologit -alajaoksen ja Suomen Elvytysneuvoston asettama työryhmä
15.10.2026

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Johdanto ja taustaa

Tiivistelmä

Kohderyhmät

  • Suositus on tarkoitettu synnytyksiä ja vastasyntyneitä hoitaville terveydenhuollon ammattihenkilöille.
  • Suositus koskee ensisijaisesti vastasyntyneen elvytystä sairaalassa heti syntymän jälkeen (transitiovaiheessa).
    • Sairaalan ulkopuolella syntyvien vastasyntyneiden hätätilanteet hoitaa ensihoito samojen periaatteiden mukaisesti.
  • Suositus koskee vastasyntyneen elvytystä gestaatioiästä riippumatta.
    • Tutkimustietoa raskausviikolla < 25 syntyneiden lasten elvytystoimista on niukasti.
      • Suomessa pikkukeskosten (gestaatioikä < 32 raskausviikkoa tai syntymäpaino alle 1 501 g) alkuhoito ja tehohoito on keskitetty yliopistosairaaloihin, joissa noudatetaan toimipaikkakohtaisia alkuhoitokäytäntöjä sekä kansainvälisiä asiantuntijasuosituksia «Sweet DG, Carnielli VP, Greisen G, ym. European Co...»3.
  • Suositus on sovellettavissa vastasyntyneisyyskauden elvytystilanteisiin toimipaikoissa, joissa hoidetaan vastasyntyneitä ja vastasyntyneisyyskauden ongelmia (esim. vastasyntyneiden teho-osastot).
    • Jos transitiovaiheen jälkeisen vastasyntyneen elvytyksen syy on sydänperäinen, käytetään lasten elvytysalgoritmia (ks. Käypä hoito -suositus Elvytyksen kappale Lasten elvytys «Elvytys»2).
    • Käytettävän algoritmin on elvytystilanteessa oltava koko ryhmän tiedossa.
  • Kotiutumisen jälkeen vastasyntyneen elvytystoimet voidaan toteuttaa lasten elvytysalgoritmin mukaisesti (ks. Käypä hoito -suositus Elvytyksen kappale Lasten elvytys «Elvytys»2).

Määritelmiä

  • Vastasyntyneisyyskaudella tarkoitetaan kehitysvaihetta syntymästä 28 vuorokauden ikään.
  • Ennenaikaisesti syntyneellä vastasyntyneellä tarkoitetaan raskausviikolla < 37 syntynyttä lasta.
  • Pikkukeskosella tarkoitetaan raskausviikolla < 32 syntynyttä lasta tai lasta, jonka syntymäpaino on ≤ 1 500 g.
  • Vastasyntyneen transitiovaiheella tarkoitetaan fysiologista siirtymävaihetta kohdunsisäisestä kohdunulkoiseen elämään.
  • Transitiovaihetta tukevilla toimenpiteillä tarkoitetaan viivästettyä napanuoran sulkua, stimulointia, jäähtymisen ehkäisyä sekä keuhkojen avautumisen tukemista ylipaineen avulla.
  • Vastasyntyneen elvytystoimilla tarkoitetaan ventilaatiota, paineluelvytystä sekä adrenaliinin ja nestetäytön antamista.
  • Normotermialla tarkoitetaan vastasyntyneen lämpötilaa 36,5–37,5 °C.
  • Ilmateiden avaamistekniikoilla tarkoitetaan pään asennon, maskin koon ja tiiviyden tarkistamista, kahden henkilön ventilaatiotekniikkaa, ilmatien tukkivan eritteen poistamista, kurkunpäämaskin käyttöä sekä intubaatiota.

Lyhenteitä

CPAP (continuous positive airway pressure) = jatkuva ylipainetuki

ERC (European Resuscitation Council) = Euroopan Elvytysneuvosto

BMI (body mass index) = painoindeksi

FiO2 (fraction of inspired oxygen) = sisäänhengitysilman happipitoisuus

HIE = hypoksis-iskeeminen enkefalopatia

ILCOR (International Liaison Committee on Resuscitation) = Maailman Elvytysneuvosto

IUGR (intrauterine growth restriction) = sikiön kasvun hidastuminen

KPM= kurkunpäämaski

KTG = kardiotokografia

PEEP (positive end expiratory pressure) = uloshengityksen loppupaine

PIP (peak inspiratory pressure) = sisäänhengityspaine

PPE = puhallus-paineluelvytys

SGA (small for gestational age) = raskauden kestoon nähden pienikokoinen sikiö tai vastasyntynyt

SpO2 (peripheral oxygen saturation) = perifeerinen happisaturaatio

Kuvat, vastasyntyneen elvytysalgoritmi, elvytyskaavake ja näytönastetaulukko

Taulukko 1. Kuvat, vastasyntyneen elvytysalgoritmi, elvytyskaavake ja näytönastetaulukko
Kuvat, vastasyntyneen elvytysalgoritmi, elvytyskaavio ja näytönastetaulukko Linkki
Kuva 1. Elvytys (vastasyntynyt) -Käypä hoito -suosituksen keskeiset asiat «Elvytys (vastasyntyneet) Käypä hoito -suosituksen keskeiset asiat»1
Kuva 2. Vastasyntyneen elvytystarpeen arviointi «Vastasyntyneen elvytystarpeen arviointi»2
Kuva 3. Vastasyntyneen alkuarviointi ja tarvittavat toimenpiteet «Vastasyntyneen alkuarviointi ja tarvittavat toimenpiteet»3
Kuva 4. Vastasyntyneen elvytysalgoritmi «Vastasyntyneen elvytysalgoritmi»4
Kuva 5. Vastasyntyneen elvytyskaavake «hoi50065f.pdf»1
Kuva 6. Vastasyntyneen pään neutraali asento «Vastasyntyneen pään neutraali asento»5
Kuva 7. Vastasyntyneen alaleuan nosto ilmateiden avaamiseksi «Vastasyntyneen alaleuan nosto ilmateiden avaamiseksi»6
Kuva 8. Kahden henkilön maskiventilaatiotekniikka «Kahden henkilön maskiventilaatiotekniikka»7
Kuva 9. Viisi avaavaa ventilaatiota, jos vastasyntynyt ei hengitä «Viisi avaavaa ventilaatiota, jos vastasyntynyt ei hengitä»8
Kuva 10. Vastasyntyneen ventilaatio ja vasteen arviointi «Vastasyntyneen ventilaatio ja vasteen arviointi»9
Kuva 11. Vastasyntyneen paineluelvytys «Vastasyntyneen paineluelvytys»10
Lisätietoaineisto. Vastasyntyneen elvytysalgoritmi, tulostus- ja painolaatuiset versiot «Vastasyntyneen elvytysalgoritmi, tulostus- ja painolaatuiset versiot»4
Lisätietoaineisto. ILCOR:n Neonatal Life Support Task Force -työryhmän katsaukset, suosituksen voimakkuus ja tutkimusnäytön laatu (GRADE-luokitus) «ILCOR:n Neonatal Life Support Task Force -työryhmän katsaukset, suosituksen voimakkuus ja tutkimusnäytön laatu (GRADE-luokitus)»1
Kuva 1.

Elvytys (vastasyntyneet) Käypä hoito -suosituksen keskeiset asiat.

Kuva 2.

Vastasyntyneen elvytystarpeen arviointi

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 3.

Vastasyntyneen alkuarviointi ja tarvittavat toimenpiteet.

Kuva 4.

Vastasyntyneen elvytysalgoritmi.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 5.

Vastasyntyneen pään neutraali asento.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 6.

Vastasyntyneen alaleuan nosto ilmateiden avaamiseksi.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 7.

Kahden henkilön maskiventilaatiotekniikka.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 8.

Viisi avaavaa ventilaatiota, jos vastasyntynyt ei hengitä.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 9.

Vastasyntyneen ventilaatio ja vasteen arviointi.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 10.

Vastasyntyneen paineluelvytys.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Suosituksen keskeinen sanoma

  • Keskeisiä vastasyntyneen elvytystilanteissa huomioitavia asioita on esitetty kuvassa «Elvytys (vastasyntyneet) Käypä hoito -suosituksen keskeiset asiat»1.
  • Viivästetty napanuoran sulku (vähintään 60 sekuntia) parantaa ennustetta.
    • Raskausviikolla < 28 syntyneiden keskosten napanuoran lypsämistä ei suositella.
  • Jäähtymistä pitää ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti.
  • Stimuloinnin ja jäähtymisen ehkäisyn lisäksi ei yleensä tarvita muita toimenpiteitä.
  • Vastasyntyneen elvytystoimet toteutetaan hengityksen ja sykkeen toistuvaan arvioon perustuen. Normaali syke (> 100/min) ja tavoitetasolla oleva saturaatio kertovat onnistuneesta transitiovaiheesta.
  • Ilmatien avaaminen ja onnistunut hengityksen tukeminen ovat tärkeimmät toimenpiteet, ja useimmiten ne riittävät korjaamaan tilanteen. Ilman onnistunutta ventilaatiota vastasyntyneen elvytys on tuloksetonta.
    • Jos vastasyntynyt hengittää, mutta hengitys on riittämätöntä, hengitystä tuetaan ylipaineella (CPAP) 5–6 cmH2O.
    • Jos vastasyntynyt ei hengitä, annetaan 5 avaavaa ventilaatiota (sisäänhengityksen kesto 1–2 s). Rintakehän pitää nousta avaavien ventilaatioiden aikana. Avaavat ventilaatiot toistetaan tarvittaessa, mikäli rintakehä ei nouse.
    • Ventilaatiota jatketaan keskeytyksettä, kunnes vastasyntynyt hengittää.
  • Kurkunpäämaskia voi käyttää maskiventilaation tai intubaation sijasta, mikäli sopivan kokoinen väline on saatavilla.
  • Jos syke on tehokkaasta ventilaatiosta huolimatta hyvin hidas (< 60/min), ventiloidaan 100-prosenttisella hapella ja aloitetaan paineluelvytys.
  • Huomioi raskausviikolla < 32 syntyvän pikkukeskosen alkuhoidon erityispiirteet:
    • Lapsi asetetaan kuivaamatta muovipussiin lämpösäteilijän alle.
    • Hengitystä avustetaan ylipaineen avulla.
    • Ventilaatio aloitetaan käyttäen tarvittaessa matalampaa sisäänhengityspainetta ja suurempaa happiprosenttia kuin muilla vastasyntyneillä.
  • Sairaalan ulkopuolisissa synnytyksissä on kiinnitettävä erityisesti huomiota vastasyntyneen hypoksian ja hypotermian ehkäisyyn.
  • Vanhempia rohkaistaan ja tuetaan olemaan läsnä elvytyksen aikana, mikäli se on käytännössä mahdollista ja vanhemmat sitä toivovat.
  • Vanhemmille kerrotaan lapsen tilanteesta ja elvytyksen etenemisestä. Jos syntyvän lapsen vaikea sairaus on tiedossa, tehdään tarvittaessa ennakoiva hoitosuunnitelma vanhempien kanssa.
  • Elvytyksen kulku kirjataan elvytyksen seurantakaavakkeelle ja potilasasiakirjoihin.
  • Elvytyksessä tarvittavia taitoja on harjoiteltava säännöllisesti systemaattisen koulutusohjelman mukaan.

Keskeiset muutokset vuoden 2022 suositukseen verrattuna

  • Elvytysalgoritmi on uusittu. Uusitussa algoritmissa korostuu onnistunut ventilaatio.
  • Vastasyntyneen elvytyksen tarvetta arvioidaan tarkastelemalla hengitystä ja sydämen sykettä toistuvasti.
  • Hengityksen tukeminen aloitetaan raskausviikolla < 32 käyttäen vähintään 30-prosenttista happea ja raskausviikolla ≥ 32 käyttäen huoneilmaa.
    • 10 minuutin iässä tavoitellaan 85–95 %:n saturaatiota. Lisähappea säädetään pienemmäksi, jos 95 %:n saturaatio ylittyy.
  • Jos vastasyntyneen hengitys ei käynnisty syntymän jälkeen, keuhkot avataan ventiloimalla 5 kertaa käyttäen 30 cmH2O:n (< 32 raskausviikolla 20–25 cmH2O:n) sisäänhengityspainetta, jota pidetään yllä enintään 1–2 sekuntia. Ventilaatiota jatketaan, kunnes oma hengitys käynnistyy ja syke tihenee.
  • Viiden avaavan ventilaation aikana on varmistettava, että rintakehä liikkuu.
    • Jos rintakehä ei liiku, käytetään toista ilmatien avaamistekniikkaa, jonka jälkeen 5 avaavaa ventilaatiota toistetaan.
    • Elvytysalgoritmissa ei edetä ventilaatio-paineluelvytykseen ennen kuin ventilaatio onnistuu.
  • Jos vastasyntynyt hengittää, mutta hengitys on riittämätön tai vaikeutunut, avaavia ventilaatioita ei anneta, vaan hengitystä tuetaan tarvittaessa antaen ylipainetukea (CPAP 5–6 cmH2O).
  • Kurkunpäämaskia voi käyttää ilmatievälineenä läpi elvytyksen, mikäli sopivan kokoinen kurkunpäämaski on saatavilla.
    • Paineluelvytyksen aikana vastasyntynyttä ventiloidaan kurkunpäämaskin tai intubaatioputken kautta käyttäen 100-prosenttista happea.
  • Intubaatiossa käytetään ensisijaisesti videolaryngoskooppia.
  • Vastasyntyneen elvytyslääke on adrenaliini, jota annetaan ensisijaisesti napalaskimoon toistaen 4 minuutin välein, jos syke on < 60/min.
  • Natriumbikarbonaattia tai naloksonia ei käytetä vastasyntyneen elvytyksessä.
  • Hypoglykemia korjataan tarvittaessa glukoosilla.
  • Vanhemmille kerrotaan lapsen tilanteesta ja elvytyksen etenemisestä elvytyksen aikana.

Elvytyskoulutus

  • Synnytyssairaaloissa on järjestettävä koulutusta vastasyntyneiden hätätilanteita varten systemaattisen koulutusohjelman mukaan. Koulutuksen sisältö, toteutustapa ja määrä voivat vaihdella toimintayksikön tarpeita vastaten.
  • Suomen Perinatologinen Seura ry on laatinut kansallisen vastasyntyneiden hätätilannekoulutusohjelman «https://www.perinatologinenseura.fi/koulutussuositukset/»3, jota työryhmä suosittelee käytettäväksi suomalaisissa synnytyssairaaloissa. Ohjelmassa kuvataan
    • elvytyskoulutuksen järjestäminen synnytyssairaaloissa
    • taito- ja toimenpidetyöpajat keskeisten toimenpiteiden harjoitteluun
    • simulaatiokoulutukset, jotka sisältävät sekä teknisten että ei-teknisten taitojen harjoittelua.
  • Henkilökunnan suositellaan osallistuvan vastasyntyneen elvytyssimulaatioon ja teknisten taitojen harjoituksiin vähintään kerran vuodessa «Niles DE, Skåre C, Foglia EE, ym. Effect of a posi...»4.

Elvytykseen varautuminen

Elvytystoimien tarve syntymän jälkeisessä transitiovaiheessa

Riskitekijät

Taulukko 2. Vastasyntyneen elvytystoimien tarvetta lisääviä riskitekijöitä. Mukailtu lähteestä «Hogeveen M, Monnelly V, Binkhorst M, ym. European ...»1.
BMI = body mass index; IUGR = intrauterine growth restriction; SGA = small for gestational age; KTG = kardiotokografia
Ennen syntymää havaittavia riskitekijöitä
Synnyttäjän infektio
Synnyttäjän ennen raskautta alkanut tai raskaudenaikainen diabetes
Hypertensiivinen sairaus tai pre-eklampsia
Synnyttäjän suuri BMI
Synnyttäjän käyttämät sikiöön haitallisesti vaikuttavat lääkkeet tai päihteet
Antenataalisteroidin puuttuminen ennenaikaisessa synnytyksessä raskausviikolla < 34
Sikiön kasvun hidastuminen (IUGR) tai pienikokoinen sikiö (SGA-epäily)
Ennenaikaisuus (< 37 raskausviikkoa)
Monisikiöisyys
Vaikeat synnynnäiset kehityshäiriöt
Poikkeava (vähäinen tai runsas) lapsivesi
Pienikokoinen synnyttäjä
Synnytyksen aikana havaittavia riskitekijöitä
Sikiön ahdingon merkit (esim. poikkeava KTG)
Vihreä lapsivesi
Perätilasynnytys
Imukuppi- tai pihtisynnytys
Runsas verenvuoto
Suunniteltu keisarileikkaus < 39 raskausviikkoa
Hätäkeisarileikkaus
Keisarileikkaus yleisanestesiassa
Syntymä sairaalan ulkopuolella

Henkilökunta

Välineet ja toimintaympäristö

  • Kaikki elvytyksessä tarvittavat välineet, lääkkeet ja nesteet on tarkistettava säännöllisesti, ja niiden on oltava aina käyttövalmiina ja helposti saatavilla.
  • Jos syntyvän lapsen ennakoidaan olevan huonokuntoinen, on etukäteen tarkistettava, että välineet ovat käyttövalmiina.
  • Synnytysyksiköissä pitää olla vastasyntyneiden elvytykseen varattu vedoton, lämmin ja riittävästi valaistu tila. Elvytyspöydän pitää olla varustettu lämpösäteilijällä, ja pöydän ympärillä on oltava riittävästi tilaa.
  • Elvytyspisteessä on oltava välitön valmius vastasyntyneen elintoimintojen monitorointiin ja hengityksen avustamiseen.
  • Synnytyssairaaloissa pitää olla sovitut käytännöt vastasyntyneiden elvytyksen dokumentoinnista potilasasiakirjoihin.

Elvytysryhmän valmistautuminen

Vastasyntyneen lämpötalous

Ympäristön lämpötila

Täysiaikaisten ja raskausviikolla ≥ 32 syntyneiden jäähtymisen ehkäisy

Raskausviikolla < 32 syntyneiden keskosten jäähtymisen ehkäisy

Napanuoran sulkeminen

Vastasyntyneen voinnin alkuarvio

  • Tee vastasyntyneen voinnin alkuarvio jo ennen napanuoran katkaisua «Vastasyntyneen elvytystarpeen arviointi»2.
    • Määritä alkuarvioinnin avulla elvytystoimien tarve ja päätä, voidaanko napanuoran sulkua viivästää vähintään 60 sekuntia.
  • Arvioi
    • hengitys
    • sydämen syke
    • jäntevyys.
  • Huolehdi alkuarvioinnin aikana, ettei vastasyntynyt jäähdy.
  • Aloita stimulointi jo alkuarvioinnin ja viivästetyn napanuoran sulun aikana.
  • Jatka hengityksen, sykkeen ja jäntevyyden arviointia, jotta voit havaita, eteneekö vastasyntyneen transitio kohdunulkoiseen elämään normaalisti vai tarvitaanko elvytystoimia.
    • Apgarin pisteytystä (1, 5 ja 10 minuutin iässä, tarvittaessa myöhemmin) voidaan käyttää elvytysvasteen seuraamisessa, muttei vastasyntyneen elvytystoimien tarpeen arvioinnissa.

Vastasyntyneen stimuloiminen

Hengityksen arviointi

  • Arvioi, hengittääkö vastasyntynyt.
  • Arvioi hengitystaajuus ja hengityksen syvyys, rintakehän liikkeen symmetrisyys ja hengitystyö. Luokittele hengitys seuraavasti:
    • normaali (vaivaton ja riittävä) hengitys
    • riittämätön, vaikeutunut hengitys
    • puuttuva (tai vähäinen) hengitys.

Sykkeen arviointi

Jäntevyyden arviointi ja väri

  • Veltto vastasyntynyt tarvitsee todennäköisesti hengityksen avustamista.
  • Käytä tarvittaessa pulssioksimetria happeutumisen arvioimisessa, sillä happeutumista ei voi luotettavasti arvioida värin perusteella «O'Donnell CP, Kamlin CO, Davis PG, ym. Clinical as...»46.
  • Arvioi kalpeus suhteutettuna vastasyntyneen kliiniseen tilaan. Kalpeus voi liittyä asidoosiin, asfyksiaan, hypovolemiaan tai krooniseen anemiaan.

Luokittelu alkuarvion perusteella

  • Aloita alkuarvion perusteella elvytystoimet alla olevien ohjeiden, kuvan «Vastasyntyneen alkuarviointi ja tarvittavat toimenpiteet»3 ja elvytysalgoritmin «Vastasyntyneen elvytysalgoritmi»4 mukaisesti.
  • Onnistunut syntymän jälkeinen transitio:
    • Lapsen hengitys on säännöllinen ja riittävä tai itkuääni on vahva.
    • Syke on normaali: > 100/min.
    • Vastasyntynyt on jäntevä.
    • Toimenpiteet:
      • Sulje napanuora viivästäen > 60 sekuntia.
      • Samanaikaisesti: stimuloi ja kuivaa vastasyntynyt, poista märät liinat ja aseta vastasyntynyt ihokontaktiin (ensisijainen) tai kapaloi hänet lämpimään pyyhkeeseen siten, että kasvot jäävät näkyviin.
      • Hengityksen avustamista ei tarvita.
  • Riittämätön syntymän jälkeinen transitio:
    • Syntymän jälkeinen transitio on riittämätön, jos vastasyntyneen
      • hengitys on vaikeutunutta tai harvaa
      • syke on hidas: 60–100/min tai
      • jäntevyys on vähentynyt.
    • Toimenpiteet:
      • Stimuloi ja kuivaa vastasyntynyt, poista märät liinat ja laita päähän myssy.
      • Harkitse (raskausviikolla ≥ 28 syntyneen) napanuoran lypsämistä ja sulje sen jälkeen napanuora välittömästi.
      • Kapaloi vastasyntynyt kuivaan, lämpimään pyyhkeeseen ja siirrä hänet elvytyspöydälle.
      • Harkitse monitoroinnin aloitusta (EKG ja pulssioksimetri).
      • Avusta sekä ennenaikaisten että täysiaikaisten vastasyntyneiden hengitystä avaamalla ilmatie ja tukemalla keuhkojen avautumista ylipaineella.
      • Seuraa hengitystä ja sykettä: Jos hengitysyritykset puuttuvat tai ovat vähäiset, avaa ilmatie ja aloita ventilaatio antamalla aluksi 5 avaavaa ventilaatiota. Ks. kohta 5 avaavaa ventilaatiota «A1»2.
      • Lisää tarvittaessa happea.
      • Kutsu tarvittaessa apua.
  • Puuttuva syntymän jälkeinen transitio:
    • Lapsen hengitysyritykset puuttuvat kokonaan tai ovat vähäisiä.
    • Syke on hyvin hidas (< 60/min) tai ei havaittavissa.
      • Hidas syke viittaa merkittävään hapenpuutteeseen.
    • Lapsi on veltto ja kalpea.
    • Toimenpiteet:
      • Harkitse (raskausviikolla ≥ 28 syntyneen) napanuoran lypsämistä ja sulje sen jälkeen napanuora välittömästi.
      • Stimuloi ja kuivaa vastasyntynyt ja poista märät liinat. Kääri vastasyntynyt kuivaan, lämpimään pyyhkeeseen ja siirrä hänet elvytyspöydälle.
      • Aloita monitorointi (EKG ja pulssioksimetri).
      • Avusta hengitystä. Ilman tehokasta ventilaatiota muut vastasyntyneen elvytystoimet jäävät tuloksettomiksi.
      • Avaa ilmatie ja aloita ventilaatio 5 avaavalla hengityksellä «A1»2.
      • Seuraa jatkuvasti rintakehän liikettä, hengityksen käynnistymistä ja syketaajuutta.
      • Hälytä lisäapua.

Transition tukeminen ja elvytystoimien aloittaminen

  • Avoin ilmatie, keuhkojen avaaminen ja riittävä ventilaatio ovat vastasyntyneen onnistuneen elvytyksen kulmakivet, ja ne useimmiten riittävät ilman muita elvytystoimia.
  • Jos ventilaatio ei onnistu, muillekaan elvytystoimille ei saada vastetta.
  • Vastasyntyneen alkuarvion jälkeen aloita hengityksen avustaminen (Elvytysalgoritmi «Vastasyntyneen elvytysalgoritmi»4), jos
    • hengitys on riittämätön tai puuttuva
    • syke on < 100/min tai
    • kyseessä on raskausviikolla < 32 syntynyt keskonen: aloita CPAP ≥ 5–6 cmH2O, FiO2 ≥ 30 %.
  • Ehkäise samalla jäähtymistä (myssy) ja jatka stimulointia.
  • Kirjaa elvytystoimet elvytyksen seurantakaavakkeelle «hoi50065f.pdf»1.

Ilmateiden avaaminen

  • Arvioi ilmatien avaamisen onnistumista tarkkailemalla rintakehän nousua ja sykettä.

Asento

Hengitysteiden imeminen

Keuhkojen avaaminen ja hengityksen avustaminen

Ylipainetuen (CPAP) käyttö

Ventilaation aloitus: 5 avaavan ventilaation toteuttaminen

Vasteen arviointi

Kun ventilaatio ei onnistu

Hengityksen avustamisessa käytettävät välineet

T-kappaleresuskitaattori

Ilmatieapuvälineet

Kurkunpäämaski

Nieluputki

Intubaatioputki

Taulukko 3. Intubaatioputken koko ja syvyys sekä kurkunpäämaskin koko vastasyntyneen koon mukaan.
Vastasyntynyt Kurkunpäämaski Intubaatioputki
Paino (kg) Raskausviikot Koko Koko Syvyys suupielestä (cm) Syvyys sieraimesta (cm)
< 0,5 < 24 2,0–2,5 6 7
0,5–1 24–28 0–0,5 2,5 6,5–7 7–8
1–2 28–34 0,5–1 2,5–3 7–8 8–9
2–3 34–38 (0,5–)1 3–3,5 8–9 9–10
3–4 38–40 1 3,5 9–10 10–11
> 4 > 38–40 1 3,5(–4) 10–11 10–12

Lisähapen käyttö

Taulukko 4. Vastasyntyneiden saturaation tavoitetasot 3, 5 ja 10 minuutin iässä.
Ikä (min) Saturaation tavoitetaso (%)
3 70–75
5 80–85
10 85–95

Lisähapen aloitussäädöt

Paineluelvytys

Painelutarpeen arviointi

Painelutekniikka

Suoniyhteyden avaaminen

  • Huonokuntoisen vastasyntyneen elvytyksessä ääreislaskimoyhteyden asettaminen on todennäköisesti vaikeaa, eikä ääreislaskimo ole optimaalinen reitti elvytyslääkkeiden annosteluun.

Napalaskimoyhteys

Intraosseaaliyhteys

Lääkkeet ja nestetäyttö

  • Vastasyntyneen elvytyksessä tarvitaan harvoin lääkkeitä. Tutkimusnäyttö lääkeaineiden tehosta on niukka «Isayama T, Mildenhall L, Schmölzer GM, ym. The Rou...»92.
  • Harkitse adrenaliinin tai nestetäytön antamista, kun ilmatie on varmistettu ja potilasta on ventiloitu tehokkaasti ja paineluelvytetty vähintään 30 sekuntia ilman vastetta (syke ≤ 60/min).

Adrenaliini

Nestetäyttö

  • Nestetäyttö on aiheellinen akuutin verenvuodon aiheuttamassa hypovolemiassa (esim. istukan irtoamisen yhteydessä tai massiivisessa fetomaternaalisessa vuodossa) tai tilanteessa, jossa vastasyntynyt ei reagoi elvytystoimiin «Finn D, Roehr CC, Ryan CA, ym. Optimising Intraven...»96.
  • Anna napalaskimoon tai intraosseaalisesti O Rh-negatiivisia punasoluja tai balansoitua suolaliuosta (esimerkiksi Ringerin liuos tai Plasmalyte®) 10 ml/kg. Vaikeassa hypovolemiassa täytön tarve voi olla suurempi.

Glukoosi

Puutteellinen elvytysvaste

  • Varmista avoin ilmatie.
    • Tarkista intubaatioputken sijainti ja syvyys auskultaatiolla, CO₂-ilmaisimella ja laryngoskopialla.
    • Varmista kurkunpäämaskin asento ja toiminta CO₂-ilmaisimella.
    • Varmista intubaatioputken aukiolo imulla:
      • Jos putken oikeaa sijaintia tai aukioloa ei saada varmistettua, poista intubaatioputki ja varmista ilmatie uudella intubaatiolla tai kurkunpäämaskilla.
      • Intubaatioputken pää saattaa nojata henkitorven seinämään tai mennä ruokatorveen fistelin kautta.
  • Tarkista laitteiden toimivuus.
  • Tunnista ja hoida hoidettavissa olevat syyt:
    • jänniteilmarinta (valostus, ultraääni, röntgenkuvaus tai koepunktio)
    • hypovolemia
    • surfaktantin puutos
    • mekoniumaspiraatio-oireyhtymä
    • nestekertymät keuhkopussissa, vatsaontelossa tai sydänpussissa.
  • Arvioi muut elvytysvastetta heikentävät tekijät:
    • synnynnäinen sydänvika tai muu rakennepoikkeavuus
    • sydämen vajaatoiminta
    • keuhkoinfektio
    • asfyksian aiheuttama monielinvaurio.
  • Edellä kuvatut toimenpiteet perustuvat työryhmän asiantuntijasuosituksiin.

Sairaalan ulkopuoliset synnytykset

  • Työryhmä suosittelee sairaalaa ensisijaiseksi synnytyspaikaksi kaikille synnyttäjille.
  • Joka kolmas vastasyntyneen elvytystilanne tulee yllättäen.
    • Vastasyntyneen elvytystoimien toteutus sairaalan ulkopuolella on vaikeampaa kuin sairaalassa.
  • Hypotermian ja hypoksian ehkäisy ja hoito on tärkeää.
  • Vastasyntyneelle on tarvittaessa järjestettävä turvallinen kuljetus sairaalaan.
  • Suomessa kotisynnytyksen järjestelyistä vastaa perhe itse eivätkä suunnitellut kotisynnytykset kuulu julkisen terveydenhuollon palvelujen piiriin (ks. Terveysportti, NEUKO-tietokanta, Synnytyspaikan valinta «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/nla00030?toc=1112236»5 (vaatii käyttöoikeuden)).
    • Perhe tai synnytystä hoitamaan tulevat terveydenhuollon ammattihenkilöt hankkivat kotiin tarvittavan välineistön ja tekevät toimintasuunnitelman vastasyntyneen huonokuntoisuuden varalle.

Lämpötaloudesta huolehtiminen sairaalan ulkopuolella

  • Sairaalan ulkopuolella suunnittelematta syntyvät vastasyntyneet ovat vaarassa jäähtyä ja altistua hypotermian haitoille «Hogeveen M, Monnelly V, Binkhorst M, ym. European ...»1.
  • Laita sairaalan ulkopuolella raskausviikolla < 34 syntynyt vastasyntynyt ilman kuivaamista muovipussiin (elintarvikelaatu) siten, että kasvot jäävät näkyville.
  • Jos synnyttäjä ei ole hypoterminen ja vastasyntynyt on hyväkuntoinen, aseta raskausviikolla > 34 syntynyt lapsi kuivaamisen jälkeen ihokontaktiin siirron ajaksi.
    • Suojaa vastasyntynyt vedolta ja peittele huolellisesti lämpimin peittein.
    • Suojaa pää myssyllä.
    • Nosta mahdollisuuksien mukaan ambulanssin lämpötilaa.
    • Tarkkaile ihokontaktissa olevaa vastasyntynyttä siirron aikana huolellisesti hypotermian estämiseksi ja ilmateiden avoimuuden sekä hengityksen varmistamiseksi.
    • Jos ihokontakti ei ole mahdollinen, kapaloi lapsi lämpimästi siten, että kasvot jäävät näkyville.

Elvytyksen jälkeinen hoito

  • Elvytetyn vastasyntyneen vointi voi myöhemmin heikentyä, joten tarkka seuranta ja jatkohoito vastasyntyneiden teho-osastolla on yleensä tarpeen.

Hapetus ja ventilaatio

Glukoositasapaino

Lämpötaloudesta huolehtiminen

Viilennyshoito

  • Kirjaa tarkasti lapsen neurologinen tila ja viilennyshoitotarpeen arvio elvytyksen jälkeen.
  • Aloita elvytyksen jälkeen viilennyshoito (33–34 °C), jos kriteerit täyttyvät «Luukkainen P, Metsäranta M, Sankilampi U. Vastasyn...»101.
    • Viilennyshoidon toteutus vaatii siirron yliopistosairaalaan: konsultoi vastaanottavaa yksikköä viilennyshoidon aloituksesta ja kuljetuksesta vastasyntyneiden teho-osastolle.
  • Seuraa kuljetuksen aikana lapsen lämpötilaa «Luukkainen P, Metsäranta M, Sankilampi U. Vastasyn...»101.
  • Jos viilennyshoidon kriteerit eivät täyty, hypotermia on todennäköisesti haitallista ja sitä tulee välttää.
  • Järjestä elvytetylle vastasyntyneelle viivytyksetön ja turvallinen siirto yksikköön, jossa voidaan toteuttaa asianmukainen monitorointi ja jatkohoito.

Tuloksettoman elvytyksen lopettaminen

Kirjaaminen

  • Kirjaa elvytyksen kulku elvytyskaavakkeelle (ks. kuva «hoi50065f.pdf»1).
  • Kirjaa potilasasiakirjoihin:
    • vastasyntyneen alkuarvion havainnot
    • Apgarin pisteet
    • tehdyt elvytystoimet
    • elvytysvaste
    • elvytykseen osallistuneiden nimet ja ammattinimikkeet
    • perheen kanssa käydyt keskustelut ja sovitut asiat.
  • Tallenna elvytyskaavake potilasasiakirjoihin, jos mahdollista.

Jälkipuinti

Keskustelut vanhempien kanssa

Elvytyksestä pidättäytyminen ja ennakoiva hoitosuunnitelma

Vanhempien huomiointi elvytystilanteessa

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Perinatologisen Seuran Suomen Neonatologit -alajaoston ja Suomen Elvytysneuvoston asettama työryhmä

Elvytys (vastasyntynyt) -suosituksen historiatiedot «Elvytys (vastasyntynyt), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»5

Puheenjohtaja:

Ulla Sankilampi, LT, professori, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi, ylilääkäri, Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Itä-Suomen yliopisto

Jäsenet:

Miia Aro, LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, Käypä Hoito -toimittaja, asiantuntijaylilääkäri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Filha ry

Mikko Hirvonen, LT, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; Keski-Suomen hyvinvointialue

Hannele Jokela, TtM, sairaanhoitaja; Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Mari Juuti, LL, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, apulaisylilääkäri; Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Hanne-Kaisa Kaski, LT, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Panu Kiviranta, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi, koulutuspäällikkö; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Anna-Kaisa Kokkonen, TtM, kätilö, kätilötyön lehtori; Savonia-ammattikorkeakoulu

Päivi Korhonen, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi, osastonylilääkäri; Pirkanmaan hyvinvointialue

Anniina Palojärvi, LT, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi, apulaisylilääkäri; HUS-yhtymä

Hanna Soukka, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, neonatologi; Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 15.10.2026 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Miia Aro: Sivutoimet: Miia Aro Tmi. Koulutustoiminta: Orion, Boehringer-Ingelheim, eLive Ecosystems. Kongressit ja seminaarit: Orion, Astra Zeneca. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Uniliiton hallitus 2025–2026. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Kansallinen sisäilmaohjelma, Valtakunnallinen keuhkosyöpäohjelma, Kansallinen syöpästrategia. Muut sidonnaisuudet: eLive Ecosystemsin osakkeita.

Mikko Hirvonen: Koulutustoiminta: Euroopan elvytysneuvosto (European Resuscitation Council (ERC)) kouluttaja: European Paediatric Advanced Life Support (EPALS); Full Instructor (FI), Newborn Life Support (NLS); Full Instructor (FI). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Perinatologinen Seura (hallitus, sihteeri) Suomen Neonatologit -alajaos (hallitus).

Hannele Jokela: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Mari Juuti: Koulutustoiminta: luento ja seminaarin vetäjä palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyskoulutuksen koulutuspäivässä 20.1.2023 Kustannus Oy Duodecimin "Palliatiivinen hoito" -teoksen kirjoittajana, luento Suomen perinatologisilla päivillä ensitiedon antamisesta 10.10.2024. Kongressit ja seminaarit: Maquetn järjestämä Nava-koulutus Poznanissa Puolassa 28.–30.3.2025. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyystoimikunnan jäsen 2021 alkaen. Valviran asiantuntijalääkäri 2021 alkaen. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: Perinataalinen palliatiivinen hoito ja saattohoito -suositusryhmän jäsen 2025.

Hanne-Kaisa Kaski: Koulutustoiminta: luentopalkkio, Suomen Punainen Risti. Kouluttajana ERC:n (European Resuscitation Council) ja Suomen Elvytysneuvoston järjestämillä EPALS-kursseilla. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n koulutuspäällikkö ja hallituksen jäsen. Suomen Perinatologinen Seura ry:n simulaatiojaoksen jäsen.

Panu Kiviranta: Sivutoimet: erikoislääkäri; vastasyntyneiden teho-osasto, KYS, Pohjois-Savon hyvinvointialue ja lastentaudit, Etelä-Savon hyvinvointialue. Tutkimustyö: tutkimusapuraha Suomen Lääketieteen säätiö, Lastentautien tutkimussäätiö. Koulutustoiminta: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Oulun Duodecim-seura ry, Pohjois-Savon Lääkäriyhdistys ry, Suomen Lääkäriliitto ry, Tampereen Lääkäriseura ry, Turunmaan Duodecim-seura ry. ERC:n NLS, EPALS ja GIC-kurssien kouluttaja. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: European Resuscitation Council 2026- Member of Science and Education Committee (Neonatal Life Support), European Resuscitation Council.

Anna-Kaisa Kokkonen: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Päivi Korhonen: Kongressit ja seminaarit: Chiesi Pharma.

Anniina Palojärvi: Muut sidonnaisuudet: toimitusjohtaja Medipalo Oy.

Ulla Sankilampi: Sivutoimet: erikoislääkäri, Kainuun keskussairaala; lastenlääkäri, yksityisvastaanotto, Pihlajalinna. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: arviointiylilääkärin tehtävät. Muut sidonnaisuudet: Taival Medical Oy.

Hanna Soukka: Koulutustoiminta: konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa (Getinge). Kongressit ja seminaarit: koulutus-/kongressikuluja yrityksen tuella (Getinge, Chiesi). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Turun simulaatiokeskuksen, SimuCenterin, ohjausryhmän jäsen 2018–2023, Suomen Perinatologisen Seuran simulaatioalajaoksen ohjausryhmän jäsen 2021–2025, SPS:n simulaatiojaoksen jäsen 2021–. Muut sidonnaisuudet: Laitekehitysyhteistyö Getingen kanssa. Ei taloudellista tukea.

Kirjallisuusviite

Elvytys (vastasyntynyt). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Perinatologisen Seuran Suomen Neonatologit -alajaoston ja Suomen Elvytysneuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»7

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Hogeveen M, Monnelly V, Binkhorst M, ym. European Resuscitation Council Guidelines 2025 Newborn Resuscitation and Support of Transition of Infants at Birth. Resuscitation 2025;215 Suppl 1():110766 «PMID: 41117576»PubMed
  2. Liley HG, Weiner GM, Wyckoff MH, ym. Neonatal Life Support: 2025 International Liaison Committee on Resuscitation Consensus on Science With Treatment Recommendations. Resuscitation 2025;215 Suppl 2():110816 «PMID: 41117580»PubMed
  3. Sweet DG, Carnielli VP, Greisen G, ym. European Consensus Guidelines on the Management of Respiratory Distress Syndrome: 2025. Neonatology 2026;123(4):1-26 «PMID: 41802129»PubMed
  4. Niles DE, Skåre C, Foglia EE, ym. Effect of a positive pressure ventilation-refresher program on ventilation skill performance during simulated newborn resuscitation. Resusc Plus 2021;5():100091 «PMID: 34223356»PubMed
  5. Bjorland PA, Øymar K, Ersdal HL, ym. Incidence of newborn resuscitative interventions at birth and short-term outcomes: a regional population-based study. BMJ Paediatr Open 2019;3(1):e000592 «PMID: 31909225»PubMed
  6. Ersdal HL, Mduma E, Svensen E, ym. Early initiation of basic resuscitation interventions including face mask ventilation may reduce birth asphyxia related mortality in low-income countries: a prospective descriptive observational study. Resuscitation 2012;83(7):869-73 «PMID: 22198423»PubMed
  7. Barber CA, Wyckoff MH. Use and efficacy of endotracheal versus intravenous epinephrine during neonatal cardiopulmonary resuscitation in the delivery room. Pediatrics 2006;118(3):1028-34 «PMID: 16950994»PubMed
  8. Skåre C, Boldingh AM, Nakstad B, ym. Ventilation fraction during the first 30s of neonatal resuscitation. Resuscitation 2016;107():25-30 «PMID: 27496260»PubMed
  9. Liljestrom L, Wikstrom AK, Agren J, ym. Antepartum risk factors for moderate to severe neonatal hypoxic ischemic encephalopathy: a Swedish national cohort study. Acta Obstet Gynecol Scand 2018;97(5):615-623 «PMID: 29450878»PubMed
  10. Aziz K, Chadwick M, Baker M, ym. Ante- and intra-partum factors that predict increased need for neonatal resuscitation. Resuscitation 2008;79(3):444-52 «PMID: 18952348»PubMed
  11. Berhan Y, Haileamlak A. The risks of planned vaginal breech delivery versus planned caesarean section for term breech birth: a meta-analysis including observational studies. BJOG 2016;123(1):49-57 «PMID: 26234485»PubMed
  12. Bensouda B, Boucher J, Mandel R, ym. 24/7 in house attending staff coverage improves neonatal short-term outcomes: A retrospective study. Resuscitation 2018;122():25-28 «PMID: 29155292»PubMed
  13. Tu JH, Profit J, Melsop K, ym. Relationship of Hospital Staff Coverage and Delivery Room Resuscitation Practices to Birth Asphyxia. Am J Perinatol 2017;34(3):259-263 «PMID: 27487231»PubMed
  14. Sawyer T, Lee HC, Aziz K. Anticipation and preparation for every delivery room resuscitation. Semin Fetal Neonatal Med 2018;23(5):312-320 «PMID: 30369405»PubMed
  15. Halamek LP, Cady RAH, Sterling MR. Using briefing, simulation and debriefing to improve human and system performance. Semin Perinatol 2019;43(8):151178 «PMID: 31500845»PubMed
  16. Katheria A, Rich W, Finer N. Development of a strategic process using checklists to facilitate team preparation and improve communication during neonatal resuscitation. Resuscitation 2013;84(11):1552-7 «PMID: 23810750»PubMed
  17. Fawke J, Stave C, Yamada N. Use of briefing and debriefing in neonatal resuscitation, a scoping review. Resusc Plus 2021;5():100059 «PMID: 34223331»PubMed
  18. McCall EM, Alderdice F, Halliday HL, ym. Interventions to prevent hypothermia at birth in preterm and/or low birth weight infants. Cochrane Database Syst Rev 2018;2(2):CD004210 «PMID: 29431872»PubMed
  19. Trevisanuto D, Testoni D, de Almeida MFB. Maintaining normothermia: Why and how? Semin Fetal Neonatal Med 2018;23(5):333-339 «PMID: 29599071»PubMed
  20. Wilson E, Maier RF, Norman M, ym. Admission Hypothermia in Very Preterm Infants and Neonatal Mortality and Morbidity. J Pediatr 2016;175():61-67.e4 «PMID: 27189680»PubMed
  21. ILCOR. 2023. Maintaining normal temperature immediately after birth in preterm infants: NLS 5101 TF SR. https://costr.ilcor.org/document/maintaining-normal-temperature-immediately-after-birth-in-preterm-infants-nls-5101-tf-sr
  22. Moore ER, Bergman N, Anderson GC, ym. Early skin-to-skin contact for mothers and their healthy newborn infants. Cochrane Database Syst Rev 2016;11(11):CD003519 «PMID: 27885658»PubMed
  23. Ramaswamy VV, de Almeida MF, Dawson JA, ym. Maintaining normal temperature immediately after birth in late preterm and term infants: A systematic review and meta-analysis. Resuscitation 2022;180():81-98 «PMID: 36174764»PubMed
  24. Dawson JA, Ramaswamy VV, de Almeida MF ym. Maintaining normal temperature immediately after birth in preterm infants Consensus on Science with Treatment Recommendations [Internet] Brussels, Belgium. Available from: http://ilcor.org
  25. Moore ER, Brimdyr K, Blair A, ym. Immediate or early skin-to-skin contact for mothers and their healthy newborn infants. Cochrane Database Syst Rev 2025;10(10):CD003519 «PMID: 41120189»PubMed
  26. Linnér A, Klemming S, Sundberg B, ym. Immediate skin-to-skin contact is feasible for very preterm infants but thermal control remains a challenge. Acta Paediatr 2020;109(4):697-704 «PMID: 31618466»PubMed
  27. te Pas AB, Lopriore E, Dito I, ym. Humidified and heated air during stabilization at birth improves temperature in preterm infants. Pediatrics 2010;125(6):e1427-32 «PMID: 20457686»PubMed
  28. Meyer MP, Owen LS, Te Pas AB. Use of Heated Humidified Gases for Early Stabilization of Preterm Infants: A Meta-Analysis. Front Pediatr 2018;6():319 «PMID: 30410876»PubMed
  29. McGrory L, Owen LS, Thio M, ym. A Randomized Trial of Conditioned or Unconditioned Gases for Stabilizing Preterm Infants at Birth. J Pediatr 2018;193():47-53 «PMID: 29106924»PubMed
  30. Manani M, Jegatheesan P, DeSandre G, ym. Elimination of admission hypothermia in preterm very low-birth-weight infants by standardization of delivery room management. Perm J 2013;17(3):8-13 «PMID: 24355884»PubMed
  31. Greif R, Bray JE, Djärv T, ym. 2024 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science With Treatment Recommendations: Summary From the Basic Life Support; Advanced Life Support; Pediatric Life Support; Neonatal Life Support; Education, Implementation, and Teams; and First Aid Task Forces. Circulation 2024;150(24):e580-e687 «PMID: 39540293»PubMed
  32. Katheria AC, Clark E, Yoder B, ym. Umbilical cord milking in nonvigorous infants: a cluster-randomized crossover trial. Am J Obstet Gynecol 2023;228(2):217.e1-217.e14 «PMID: 35970202»PubMed
  33. Gomersall J, Berber S, Middleton P, ym. Umbilical Cord Management at Term and Late Preterm Birth: A Meta-analysis. Pediatrics 2021;147(3): «PMID: 33632933»PubMed
  34. El-Naggar W, Davis PG, Josephsen J ym. International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Advanced Life Support Task Force, 2023 December. Available from: http://ilcor.org
  35. El-Naggar W, Davis PG, Soll RF ym. Cord Management at Birth for Term and Late Preterm infants. International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Neonatal Life Support Task Force, Feb 2021. Available from: http://ilcor.org
  36. Davis PG, El-Naggar W, Ibarra Rios D ym. Cord management of non-vigorous term and late preterm (≥34 weeks’ gestation) infants Consensus on Science with Treatment Recommendations. In: [Internet] Brussels, Belgium: Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Neonatal Life Support Task Force. Accessed on August 13, 2025.
  37. Seidler AL, Aberoumand M, Hunter KE, ym. Deferred cord clamping, cord milking, and immediate cord clamping at preterm birth: a systematic review and individual participant data meta-analysis. Lancet 2023;402(10418):2209-2222 «PMID: 37977169»PubMed
  38. Kuitunen I, Haapanen M, Kekki M, ym. Umbilical cord management strategies and risk of intraventricular haemorrhage in preterm neonates: a systematic review and meta-analysis. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2026;111(3):F210-F218 «PMID: 41047166»PubMed
  39. Gaertner VD, Flemmer SA, Lorenz L, ym. Physical stimulation of newborn infants in the delivery room. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2018;103(2):F132-F136 «PMID: 28600392»PubMed
  40. Baik-Schneditz N, Urlesberger B, Schwaberger B, ym. Tactile stimulation during neonatal transition and its effect on vital parameters in neonates during neonatal transition. Acta Paediatr 2018;107(6):952-957 «PMID: 29364540»PubMed
  41. Guinsburg R, de Almeida MFB, Finan E, ym. Tactile Stimulation in Newborn Infants With Inadequate Respiration at Birth: A Systematic Review. Pediatrics 2022;149(4): «PMID: 35257181»PubMed
  42. de Almeida MF, Guinsburg R, Isayama T ym. Tactile stimulation for Resuscitation Immediately After Birth (NLS #1558) [Internet] Brussels, Belgium. International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Neonatal Life Support Task Force, Available from http://ilcor.org
  43. Kapadia VS, Kawakami MD, Strand ML, ym. Fast and accurate newborn heart rate monitoring at birth: A systematic review. Resusc Plus 2024;19():100668 «PMID: 38912532»PubMed
  44. Kapadia VS, Kawakami MD, Strand M ym. Methods of heart rate monitoring in the delivery room and neonatal outcomes (NLS #5201) [Internet] Brussels, Belgium. International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Neonatal Life Support Task Force, Available from http://ilcor.org
  45. Kawakami MD, Kapadia VS, Strand M ym. Methods of heart rate monitoring in the delivery room (NLS #5200)[Internet] Brussels, Belgium. International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Neonatal Life Support Task Force
  46. O'Donnell CP, Kamlin CO, Davis PG, ym. Clinical assessment of infant colour at delivery. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2007;92(6):F465-7 «PMID: 17613535»PubMed
  47. Bhalala US, Hemani M, Shah M, ym. Defining Optimal Head-Tilt Position of Resuscitation in Neonates and Young Infants Using Magnetic Resonance Imaging Data. PLoS One 2016;11(3):e0151789 «PMID: 27003759»PubMed
  48. Wyckoff MH, Wyllie J, Aziz K, ym. Neonatal Life Support: 2020 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science With Treatment Recommendations. Circulation 2020;142(16_suppl_1):S185-S221 «PMID: 33084392»PubMed
  49. Trevisanuto D, Strand ML, Kawakami MD, ym. Tracheal suctioning of meconium at birth for non-vigorous infants: a systematic review and meta-analysis. Resuscitation 2020;149():117-126 «PMID: 32097677»PubMed
  50. Fawke J, Wyllie JP, Udeata E ym. Suctioning clear amniotic fluid at birth NLS#5120 [Internet]. International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Neonatal Life Support Task Force, Available from http://ilcor.org
  51. Shah BA, Fabres JG, Szyld EG ym. Continuous positive airway pressure versus no continuous positive airway pressure for term and late preterm respiratory distress in the delivery room (NLS#5312 [Internet] Brussels, Belgium. International Liaison Commiittee on Resuscitation (ILCOR) Neonatal Life Support Task Force, Available from http://ilcor.org
  52. Subramaniam P, Ho JJ, Davis PG. Prophylactic nasal continuous positive airway pressure for preventing morbidity and mortality in very preterm infants. Cochrane Database Syst Rev 2016;(6):CD001243 «PMID: 27315509»PubMed
  53. Kapadia VS, K Urlesberger B, Soraisham A ym. Sustained Inflation at Birth - Consensus of Science with Treatment Recommendations [Internet] Brussels, Belgium: International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Neonatal Life Support Task Force, 2020 February 4. Available from: http://ilcor.org
  54. Wyllie J, Perlman JM, Kattwinkel J, ym. Part 7: Neonatal resuscitation: 2015 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science with Treatment Recommendations. Resuscitation 2015;95():e169-201 «PMID: 26477424»PubMed
  55. Welsford M, Nishiyama C, Shortt C, ym. Room Air for Initiating Term Newborn Resuscitation: A Systematic Review With Meta-analysis. Pediatrics 2019;143(1): «PMID: 30578325»PubMed
  56. Ersdal HL, Eilevstjonn J, Perlman J, ym. Establishment of functional residual capacity at birth: Observational study of 821 neonatal resuscitations. Resuscitation 2020;153():71-78 «PMID: 32504770»PubMed
  57. Poulton DA, Schmölzer GM, Morley CJ, ym. Assessment of chest rise during mask ventilation of preterm infants in the delivery room. Resuscitation 2011;82(2):175-9 «PMID: 21074926»PubMed
  58. Linde JE, Perlman JM, Øymar K, ym. Predictors of 24-h outcome in newborns in need of positive pressure ventilation at birth. Resuscitation 2018;129():1-5 «PMID: 29802862»PubMed
  59. Linde JE, Schulz J, Perlman JM, ym. The relation between given volume and heart rate during newborn resuscitation. Resuscitation 2017;117():80-86 «PMID: 28606716»PubMed
  60. Holte K, Ersdal HL, Eilevstjønn J, ym. Predictors for expired CO(2) in neonatal bag-mask ventilation at birth: observational study. BMJ Paediatr Open 2019;3(1):e000544 «PMID: 31646198»PubMed
  61. Foglia EE, Te Pas AB. Effective ventilation: The most critical intervention for successful delivery room resuscitation. Semin Fetal Neonatal Med 2018;23(5):340-346 «PMID: 29705089»PubMed
  62. Tracy MB, Klimek J, Coughtrey H, ym. Mask leak in one-person mask ventilation compared to two-person in newborn infant manikin study. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2011;96(3):F195-200 «PMID: 21071683»PubMed
  63. Wood FE, Morley CJ, Dawson JA, ym. Improved techniques reduce face mask leak during simulated neonatal resuscitation: study 2. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2008;93(3):F230-4 «PMID: 18039750»PubMed
  64. Bibl K, Wagner M, Dvorsky R, ym. Impact of a Two-Person Mask Ventilation Technique During Neonatal Resuscitation: A Simulation-Based Randomized Controlled Trial. J Pediatr 2025;282():114568 «PMID: 40158839»PubMed
  65. Soar J, Maconochie I, Wyckoff MH, ym. 2019 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science With Treatment Recommendations. Resuscitation 2019;145():95-150 «PMID: 31734223»PubMed
  66. Yamada NK, McKinlay CJD, Quek BH ym. Supraglottic airways for neonatal resuscitation (NLS#618/5340 [Internet] Brussels, Belgium. International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Neonatal Life Support Task Force, Available from http://ilcor.org
  67. Trevisanuto D, Roehr CC, Davis PG, ym. Devices for Administering Ventilation at Birth: A Systematic Review. Pediatrics 2021;148(1): «PMID: 34135096»PubMed
  68. Trevisanuto D, Roehr CC, Davis PG ym. Devices for administering PPV at birth (NLS#870 [Internet] Brussels, Belgium. International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Neonatal Life Support Task Force, February 15, 2021. Available from http://ilcor.org
  69. McCarthy LK, Twomey AR, Molloy EJ, ym. A randomized trial of nasal prong or face mask for respiratory support for preterm newborns. Pediatrics 2013;132(2):e389-95 «PMID: 23897911»PubMed
  70. Ramachandran S, Soh QH & Wyckoff M. Use of Supraglottic Airways During Neonatal Chest Compressions Scoping Review and Task Force Insights [Internet] Brussels, Belgium: International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Neonatal Life Support Task Force, 2024, Oct 31. Available from: http://ilcor.org
  71. Kamlin COF, Schmölzer GM, Dawson JA, ym. A randomized trial of oropharyngeal airways to assist stabilization of preterm infants in the delivery room. Resuscitation 2019;144():106-114 «PMID: 31518615»PubMed
  72. Abel F, Bajaj Y, Wyatt M, ym. The successful use of the nasopharyngeal airway in Pierre Robin sequence: an 11-year experience. Arch Dis Child 2012;97(4):331-4 «PMID: 22331679»PubMed
  73. Kamlin CO, Schilleman K, Dawson JA, ym. Mask versus nasal tube for stabilization of preterm infants at birth: a randomized controlled trial. Pediatrics 2013;132(2):e381-8 «PMID: 23897918»PubMed
  74. Donaldson N, O'Donnell CPF, Roehr CC, ym. Video versus direct laryngoscopy for urgent tracheal intubation in neonates: a systematic review and meta-analysis. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2025;110(6):526-531 «PMID: 40404346»PubMed
  75. Fawke J, Antoine J, Costa-Nobre DT ym. Video vs traditional laryngoscopy for neonatal intubation [Internet] Brussels, Belgium: International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Advanced Life Support Task Force, 2024 October 27. Available from: http://ilcor.org
  76. Aziz HF, Martin JB, Moore JJ. The pediatric disposable end-tidal carbon dioxide detector role in endotracheal intubation in newborns. J Perinatol 1999;19(2):110-3 «PMID: 10642970»PubMed
  77. Sankaran D, Zeinali L, Iqbal S, ym. Non-invasive carbon dioxide monitoring in neonates: methods, benefits, and pitfalls. J Perinatol 2021;41(11):2580-2589 «PMID: 34148068»PubMed
  78. Solevåg AL, Monnelly VJ, Josephsen JB ym. Exhaled CO2 to Guide Ventilation at Birth Consensus on Science with Treatment Recommendations [Internet] Brussels, Belgium: International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Advanced Life Support Task Force, 2022 December 20. Available from: http://ilcor.org
  79. Oei JL, Finer NN, Saugstad OD, ym. Outcomes of oxygen saturation targeting during delivery room stabilisation of preterm infants. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2018;103(5):F446-F454 «PMID: 28988158»PubMed
  80. Isayama T, Dawson JA, Roehr CC ym. Initial oxygen concentration for term neonatal resuscitation [Internet] Brussels, Belgium: International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Neonatal Life Support Task Force, November 12, 2018
  81. Oei JL, Kirby A, Travadi J, ym. Targeted Oxygen for Initial Resuscitation of Preterm Infants: The TORPIDO 30/60 Randomized Clinical Trial. JAMA 2026;335(6):523-530 «PMID: 41369162»PubMed
  82. ILCOR. Oxygen concentration for initiating resuscitation in preterm infants: NLS 5400 TF SR 2025. https://costr.ilcor.org/document/initial-oxygen-concentration-for-preterm-newborn-resuscitation-nls-5400-tf-sr
  83. Berg KM, Bray JE, Ng KC, ym. 2023 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science With Treatment Recommendations: Summary From the Basic Life Support; Advanced Life Support; Pediatric Life Support; Neonatal Life Support; Education, Implementation, and Teams; and First Aid Task Forces. Circulation 2023;148(24):e187-e280 «PMID: 37942682»PubMed
  84. Ramachandran S, Bruckner M, Wyckoff MH, ym. Chest compressions in newborn infants: a scoping review. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2023;108(5):442-450 «PMID: 36456175»PubMed
  85. Ramachandran S, Bruckner M, Wyckoff MH ym. Neonatal Cardiac Compressions Scoping Review and Task Force Insights [Internet] Brussels, Belgium: International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Advanced Life Support Task Force, December 19, 2022. Available from: http://ilcor.org
  86. Perlman JM, Wyllie J, Kattwinkel J, ym. Part 11: Neonatal resuscitation: 2010 International Consensus on Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care Science With Treatment Recommendations. Circulation 2010;122(16 Suppl 2):S516-38 «PMID: 20956259»PubMed
  87. Granfeldt A, Avis SR, Lind PC, ym. Intravenous vs. intraosseous administration of drugs during cardiac arrest: A systematic review. Resuscitation 2020;149():150-157 «PMID: 32142750»PubMed
  88. de Almeida MF, Guinsburg R, Velaphi S ym. Intravenous vs. intraosseus administration of drugs during cardiac arrest. [Internet] Brussels, Belgium. International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Neonatal Life Support Task Force, December 18, 2019. Available from http://ilcor.org
  89. Scrivens A, Reynolds PR, Emery FE, ym. Use of Intraosseous Needles in Neonates: A Systematic Review. Neonatology 2019;116(4):305-314 «PMID: 31658465»PubMed
  90. Schwindt EM, Hoffmann F, Deindl P, ym. Duration to Establish an Emergency Vascular Access and How to Accelerate It: A Simulation-Based Study Performed in Real-Life Neonatal Resuscitation Rooms. Pediatr Crit Care Med 2018;19(5):468-476 «PMID: 29432404»PubMed
  91. Wagner M, Olischar M, O'Reilly M, ym. Review of Routes to Administer Medication During Prolonged Neonatal Resuscitation. Pediatr Crit Care Med 2018;19(4):332-338 «PMID: 29406382»PubMed
  92. Isayama T, Mildenhall L, Schmölzer GM, ym. The Route, Dose, and Interval of Epinephrine for Neonatal Resuscitation: A Systematic Review. Pediatrics 2020;146(4): «PMID: 32907923»PubMed
  93. Antonucci R, Antonucci L, Locci C, ym. Current Challenges in Neonatal Resuscitation: What is the Role of Adrenaline? Paediatr Drugs 2018;20(5):417-428 «PMID: 29923109»PubMed
  94. Liley HG, Kim H-S, Mildenhall L ym. Dose, route and interval of epinephrine (adrenaline) for neonatal resuscitation; Consensus on Science with Treatment Recommendations [URL]: International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Advanced Life Support Task Force, December 23, 2020. Available from: http://ilcor.org
  95. Kawakami M, Yee Kong J, Guinsburg R ym. Initial vascular access for neonatal resuscitation [Internet] Brussels, Belgium: International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Neonatal Life Support Task Force, 2025 December 31. Available from: http://ilcor.org
  96. Finn D, Roehr CC, Ryan CA, ym. Optimising Intravenous Volume Resuscitation of the Newborn in the Delivery Room: Practical Considerations and Gaps in Knowledge. Neonatology 2017;112(2):163-171 «PMID: 28571020»PubMed
  97. Luo K, Tang J, Zhang M, ym. Systematic review of guidelines on neonatal hypoglycemia. Clin Endocrinol (Oxf) 2024;100(1):36-49 «PMID: 37997458»PubMed
  98. Szakmar E, Munster C, El-Shibiny H, ym. Hypocapnia in early hours of life is associated with brain injury in moderate to severe neonatal encephalopathy. J Perinatol 2022;42(7):892-897 «PMID: 35461333»PubMed
  99. Lee HC, Strand ML, Finan E, ym. Part 5: Neonatal Resuscitation: 2025 American Heart Association and American Academy of Pediatrics Guidelines for Cardiopulmonary Resuscitation and Emergency Cardiovascular Care. Pediatrics 2026;157(1): «PMID: 41122855»PubMed
  100. Geisinger R, Rios DR, McNamara PJ, ym. Asphyxia, Therapeutic Hypothermia, and Pulmonary Hypertension. Clin Perinatol 2024;51(1):127-149 «PMID: 38325938»PubMed
  101. Luukkainen P, Metsäranta M, Sankilampi U. Vastasyntyneiden akuuttihoito. 2025. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim
  102. McKinlay CJD, Quek BH, Yeo CL ym. Glucose Management in Neonatal Resuscitation; Task Force Synthesis of a Scoping Review [Internet] Brussels, Belgium: International Liaison Committee on Resuscitation (ILCOR) Advanced Life Support Task Force, November 2024. Available from: http://ilcor.org
  103. Laptook A, Tyson J, Shankaran S, ym. Elevated temperature after hypoxic-ischemic encephalopathy: risk factor for adverse outcomes. Pediatrics 2008;122(3):491-9 «PMID: 18762517»PubMed
  104. Chalak LF, Davidson JO, Gunn AJ. Reverse Therapy: Impact of Hyperthermia and Rewarming on Newborn Outcomes. Clin Perinatol 2024;51(3):565-572 «PMID: 39095096»PubMed
  105. Torke AM, Bledsoe P, Wocial LD, ym. CEASE: a guide for clinicians on how to stop resuscitation efforts. Ann Am Thorac Soc 2015;12(3):440-5 «PMID: 25664817»PubMed
  106. Foglia EE, Weiner G, de Almeida MFB, ym. Duration of Resuscitation at Birth, Mortality, and Neurodevelopment: A Systematic Review. Pediatrics 2020;146(3): «PMID: 32788267»PubMed
  107. Haines M, Wright IM, Bajuk B, ym. Population-based study shows that resuscitating apparently stillborn extremely preterm babies is associated with poor outcomes. Acta Paediatr 2016;105(11):1305-1311 «PMID: 27334852»PubMed
  108. Shah P, Anvekar A, McMichael J, ym. Outcomes of infants with Apgar score of zero at 10 min: the West Australian experience. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2015;100(6):F492-4 «PMID: 25877289»PubMed
  109. Zhong YJ, Claveau M, Yoon EW, ym. Neonates with a 10-min Apgar score of zero: Outcomes by gestational age. Resuscitation 2019;143():77-84 «PMID: 31421194»PubMed
  110. Brumbaugh JE, Hansen NI, Bell EF, ym. Outcomes of Extremely Preterm Infants With Birth Weight Less Than 400 g. JAMA Pediatr 2019;173(5):434-445 «PMID: 30907941»PubMed
  111. Nuffield Council on Bioethics. Critical care decisions in fetal and neonatal medicine: ethical issues. 2006, ISBN 1 904384 14 5, https://www.nuffieldbioethics.org/assets/pdfs/Critical-care-decisions.pdf
  112. Mactier H, Bates SE, Johnston T, ym. Perinatal management of extreme preterm birth before 27 weeks of gestation: a framework for practice. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2020;105(3):232-239 «PMID: 31980443»PubMed
  113. Marlow N, Bennett C, Draper ES, ym. Perinatal outcomes for extremely preterm babies in relation to place of birth in England: the EPICure 2 study. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2014;99(3):F181-8 «PMID: 24604108»PubMed
  114. Bottoms SF, Paul RH, Mercer BM, ym. Obstetric determinants of neonatal survival: antenatal predictors of neonatal survival and morbidity in extremely low birth weight infants. Am J Obstet Gynecol 1999;180(3 Pt 1):665-9 «PMID: 10076145»PubMed
  115. Manktelow BN, Seaton SE, Field DJ, ym. Population-based estimates of in-unit survival for very preterm infants. Pediatrics 2013;131(2):e425-32 «PMID: 23319523»PubMed
  116. Medlock S, Ravelli AC, Tamminga P, ym. Prediction of mortality in very premature infants: a systematic review of prediction models. PLoS One 2011;6(9):e23441 «PMID: 21931598»PubMed
  117. Tyson JE, Parikh NA, Langer J, ym. Intensive care for extreme prematurity--moving beyond gestational age. N Engl J Med 2008;358(16):1672-81 «PMID: 18420500»PubMed
  118. Swamy R, Mohapatra S, Bythell M, ym. Survival in infants live born at less than 24 weeks' gestation: the hidden morbidity of non-survivors. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2010;95(4):F293-4 «PMID: 20413801»PubMed
  119. Tannenbaum SI, Cerasoli CP. Do team and individual debriefs enhance performance? A meta-analysis. Hum Factors 2013;55(1):231-45 «PMID: 23516804»PubMed
  120. Keiser NL, Arthur W. A meta-analysis of the effectiveness of the after-action review (or debrief) and factors that influence its effectiveness. J Appl Psychol 2021;106(7):1007-1032 «PMID: 32852990»PubMed
  121. Bossaert LL, Perkins GD, Askitopoulou H, ym. European Resuscitation Council Guidelines for Resuscitation 2015: Section 11. The ethics of resuscitation and end-of-life decisions. Resuscitation 2015;95():302-11 «PMID: 26477419»PubMed
  122. Lee SK, Penner PL, Cox M. Comparison of the attitudes of health care professionals and parents toward active treatment of very low birth weight infants. Pediatrics 1991;88(1):110-4 «PMID: 2057247»PubMed
  123. Gillam L, Sullivan J. Ethics at the end of life: who should make decisions about treatment limitation for young children with life-threatening or life-limiting conditions? J Paediatr Child Health 2011;47(9):594-8 «PMID: 21951439»PubMed
  124. Lago P, Cavicchiolo ME, Rusalen F, ym. Summary of the Key Concepts on How to Develop a Perinatal Palliative Care Program. Front Pediatr 2020;8():596744 «PMID: 33344387»PubMed
  125. Wilkinson D, Savulescu J. A costly separation between withdrawing and withholding treatment in intensive care. Bioethics 2014;28(3):127-37 «PMID: 22762352»PubMed
  126. Mentzelopoulos SD, Couper K, Voorde PV, ym. European Resuscitation Council Guidelines 2021: Ethics of resuscitation and end of life decisions. Resuscitation 2021;161():408-432 «PMID: 33773832»PubMed
  127. Fulbrook P, Latour J, Albarran J, ym. The presence of family members during cardiopulmonary resuscitation: European Federation of Critical Care Nursing Associations, European Society of Paediatric and Neonatal Intensive Care and European Society of Cardiology Council on Cardiovascular Nursing and Allied Professions joint position statement. Nurs Crit Care 2007;12(5):250-2 «PMID: 17883618»PubMed
  128. Lemoine S, Chabernaud JL, Jost D, ym. Re: Family presence during resuscitation in paediatric cardiac arrest: A systematic review. Offering parents the choice to view resuscitation of their child in case of sudden cardiac arrest. Resuscitation 2021;164():153-154 «PMID: 33971267»PubMed
  129. Harvey ME, Pattison HM. Being there: a qualitative interview study with fathers present during the resuscitation of their baby at delivery. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2012;97(6):F439-43 «PMID: 22375023»PubMed
  130. Harvey ME, Pattison HM. The impact of a father's presence during newborn resuscitation: a qualitative interview study with healthcare professionals. BMJ Open 2013;3(3): «PMID: 23535758»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi50065 (050.065)
© 2026 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Suosituksen yhteyteen ei ole liitetty yhtään näytönastekatsausta.

Elvytys (vastasyntyneet) Käypä hoito -suosituksen keskeiset asiat
Kahden henkilön maskiventilaatiotekniikka
Vastasyntyneen alaleuan nosto ilmateiden avaamiseksi
Vastasyntyneen alkuarviointi ja tarvittavat toimenpiteet
Vastasyntyneen elvytysalgoritmi
Vastasyntyneen elvytystarpeen arviointi
Vastasyntyneen paineluelvytys
Vastasyntyneen pään neutraali asento
Vastasyntyneen ventilaatio ja vasteen arviointi
Viisi avaavaa ventilaatiota, jos vastasyntynyt ei hengitä

Välilehdelle on koottu suosituksen keskeisimmät materiaalit.

Voit hyödyntää niitä potilastyössä, oman toimipaikkasi koulutuksissa ja itseopiskelussa.

Tiivistelmä

Suosituksen tiivistelmä «Elvytys (vastasyntynyt)»1

Implementointisuunnitelma (tekeillä)

Kuvat ja kaaviot

Elvytys (vastasyntyneet) Käypä hoito -suosituksen keskeiset asiat «Elvytys (vastasyntyneet) Käypä hoito -suosituksen keskeiset asiat»1

Kuva 1.

Elvytys (vastasyntyneet) Käypä hoito -suosituksen keskeiset asiat.

Vastasyntyneen elvytysalgoritmi «Vastasyntyneen elvytysalgoritmi»2

Kuva 2.

Vastasyntyneen elvytysalgoritmi.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Vastasyntyneen elvytysalgoritmi, tulostus- ja painolaatuiset versiot «Vastasyntyneen elvytysalgoritmi, tulostus- ja painolaatuiset versiot»1

Vastasyntyneen elvytyskaavake «https://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50065f.pdf»1

Vastasyntyneen alaleuan nosto ilmateiden avaamiseksi «Vastasyntyneen alaleuan nosto ilmateiden avaamiseksi»3

Kuva 3.

Vastasyntyneen alaleuan nosto ilmateiden avaamiseksi.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kahden henkilön maskiventilaatiotekniikka «Kahden henkilön maskiventilaatiotekniikka»4

Kuva 4.

Kahden henkilön maskiventilaatiotekniikka.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Viisi avaavaa ventilaatiota, jos vastasyntynyt ei hengitä «Viisi avaavaa ventilaatiota, jos vastasyntynyt ei hengitä»5

Kuva 5.

Viisi avaavaa ventilaatiota, jos vastasyntynyt ei hengitä.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Vastasyntyneen ventilaatio ja vasteen arviointi «Vastasyntyneen ventilaatio ja vasteen arviointi»6

Kuva 6.

Vastasyntyneen ventilaatio ja vasteen arviointi.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Taulukot

Vastasyntyneiden saturaation tavoitetasot 3, 5 ja 10 minuutin iässä «Elvytys (vastasyntynyt)»2

Luentomateriaali

Luentomateriaali (päivityksessä)

Lisätietoja muualta

Suomen Perinatologinen Seura ry:n laatima kansallisen vastasyntyneiden hätätilannekoulutusohjelma «https://www.perinatologinenseura.fi/koulutussuositukset/»2

Artikkelin tunnus: ook00021 (050.065)
© 2026 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Muut versiot

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia