Lasten alahengitystieinfektiot ovat usein viruksen aiheuttamia ja paranevat itsekseen. Epidemia-aikana vain influenssan tunnistamisella on hoidollista merkitystä. Keskeisin muutos päivitetyssä lasten alahengitysinfektioiden Käypä hoito -suosituksessa liittyy keuhkokuumeen antibioottihoidon kestoon.
Lasten alahengitystieinfektioiden Käypä hoito -suositus on päivitetty. Alahengitysinfektioilla tarkoitetaan virusinfektioon liittyvää yskää (akuutti bronkiitti), kurkunpäätulehdusta (laryngiitti), alle vuoden ikäisen lapsen ensimmäistä uloshengitysvaikeutta (bronkioliitti), infektion aiheuttamaa alle 3-vuotiaan uloshengitysvaikeutta (obstruktiivinen bronkiitti) sekä keuhkokuumetta ja hinkuyskää.
Päivitetyn suosituksen keskeisin muutos liittyy keuhkokuumeen antibioottihoidon kestoon: bakteerin aiheuttaman keuhkokuumeen hoitoon riittää yleensä viiden vuorokauden amoksisilliinikuuri seitsemän vuorokauden sijaan.
Tavallisen, akuutin virusinfektion aiheuttaman yskän hoidossa ei käytetä antibioottia, yskänlääkkeitä eikä avaavia astmalääkkeitä. Hunaja saattaa helpottaa oireita yli 1-vuotiaiden lasten akuutin yskän hoidossa.
Usein lasten alahengitystieinfektiot ovat viruksen aiheuttamia ja paranevat itsekseen, mutta harvoin alahengitystieinfektio voi lapsella olla myös vakava – lapsi kuuluu sairaalahoitoon, jos hänen yleisvointinsa on heikentynyt tai hän happeutuu huonosti. Lapsen happisaturaation mittaaminen on tärkeä keino taudin vaikeusasteen arvioinnissa.
Lasten alahengitystieinfektioiden diagnostiikassa ei rutiiniluonteisesti suositella käytettäväksi laajaa mikrobiologista diagnostiikkaa. Epidemia-aikana vain influenssan tunnistamisella on hoidollista merkitystä.