Takaisin Tulosta

Laajakirjoisten antibioottien käyttö ruusutulehduksen hoidossa

Vältä viisaasti
Ilona Mikkola, Iiro Jääskeläinen ja Annamari Ranki
3.6.2021

Älä ilman erityisiä perusteita käytä penisilliiniä laajakirjoisempaa antibioottia ruusutulehduksen hoidossa

Ruusutulehdus on ihon ja ihonalaiskudoksen akuutti yleisoireinen bakteeri-infektio. Ruusutulehdus on yleensä streptokokin aiheuttama, eivätkä laajakirjoiset antibiootit ole penisilliiniä tehokkaampia sen hoidossa. Laajakirjoisten antibioottien käyttöön liittyy yleisen mikrobilääkeresistenssin pahenemisen lisäksi voimakkaampi elimistön normaaliflooran häiriintyminen, joka altistaa muun muassa Clostridioides difficile -ripulille. Yleisoireisella potilaalla hoito aloitetaan yleensä parenteraalisesti, joko suonensisäisellä G-penisilliinillä tai lihakseen pistettävällä prokaiinipenisilliinillä. Jos epäillään S. aureusta (haavainfektio, paise tai ihon lävistävä vamma), käytetään ensisijaisesti kloksasilliinia.

 

Lähde: Ihoinfektiot Käypä hoito suositus «Ihoinfektiot»1
Näytönastekatsaus: Ruusutulehdus on yleensä streptokokin aiheuttama, ja laajakirjoiset antibiootit eivät ilmeisesti ole penisilliiniä tehokkaampia sen hoidossa «Ruusutulehdus on yleensä streptokokin aiheuttama, ja laajakirjoiset antibiootit eivät ilmeisesti ole penisilliiniä tehokkaampia sen hoidossa.»B
Lisätietoa: Slimings C, Riley TV. Antibiotics and hospital-acquired Clostridium difficile infection: update of systematic review and meta-analysis. J Antimicrob Chemother 2014;69:881-91 «PMID: 24324224»PubMed
Implementoinnin esteet ja edistäjät: Suonensisäisen penisilliinin tavanomainen annostelutiheys (4 kertaa vuorokaudessa) koetaan organisaation näkökulmasta käytännössä haasteellisemmaksi, kuin esimerkiksi kefuroksiimin tavanomainen annostelutiheys (3 kertaa vuorokaudessa). Jatkossa mahdollisesti yleistyvät penisilliinipumput voivat helpottaa penisilliinin annostelua kotisairaaloissa ja sairaaloissa.